{"type":"rich","version":"1.0","provider_name":"Transistor","provider_url":"https://transistor.fm","author_name":"Radio Kolonial – mitä kolonialismista kannattaa tietää?","title":"Saamelaisten ja suomalaisten pitkä yhteinen historia","html":"<iframe width=\"100%\" height=\"180\" frameborder=\"no\" scrolling=\"no\" seamless src=\"https://share.transistor.fm/e/fc30b452\"></iframe>","width":"100%","height":180,"duration":2463,"description":"Tässä jaksossa pohdimme kolonialismin pitkää historiaa Saamenmaalla.\nSuomi perustettiin kahden kansan, suomalaisten ja saamelaisten maille. Kautta historian saamelaiset ovat kehitelleet keinoja, joilla säilyttää kulttuurinsa elinvoimaisena samalla, kun valtio tukahdutti sitä. Osa saamelaisista omaksui suomalaisuuden pian, vanhakantaiset käänsivät sille selkänsä ja jotkut sukkuloivat kulttuurien välillä, jotta pystyivät paremmin vaikuttamaan valtaväestön hallitsemassa yhteiskunnassa.\nAkateemisten historiantutkijoiden käyttämät asiakirjat kertovat viranomaisten näkökulman menneisyyteen. Perimätieto ja niin sanotut sukukirjat sen sijaan tuovat esiin paikallista ”meijän historiaa”, joka näyttää, miltä tapahtumat näyttivät saamelaisten silmin. Saamelaiset sukututkijat ovatkin paikanneet historiantutkimuksen aukkoja, sanoo saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola.\nMaaoikeudet ovat saamelaisten oikeuksien kovaa ydintä. ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169 velvoittaisi valtiota tunnustamaan saamelaisten maaoikeudet, mutta Suomi ei ole sitä ratifioinut. Miksi? Tätä pohtii arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta.","thumbnail_url":"https://img.transistorcdn.com/6KXbrFfvU34CJqYuVsuHFFrldguyDpemlBc-7UENWj0/rs:fill:0:0:1/w:400/h:400/q:60/mb:500000/aHR0cHM6Ly9pbWct/dXBsb2FkLXByb2R1/Y3Rpb24udHJhbnNp/c3Rvci5mbS84NmJh/YzBjNDUzY2U5ZTI3/ZjcwZjBkYmU0NWMz/OTM4Ny5qcGc.webp","thumbnail_width":300,"thumbnail_height":300}