MY Studio - Mikroyrittäjän podcast

Paikkatieto, avoin data ja kartat tarjoavat arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi. Tässä podcastissa keskustellaan tutkimusjohtaja Ossi Kotavaaran, Terhi Ala-Hulkon ja Aleksi Nivalan kesken Vaikuta kartoilla QGIS verkkokurssin sisällöistä, hyödyistä, tarpeesta ja taustoista. Tässä podcastissa kuullaan hyödyllisiä vinkkejä siihen miten pääset haluamaasi lopputulokseen paikkatiedon ja QGISin avulla. Miten selviät pienistä haasteista karttaprojekteissa ja miten pääset haluamaasi lopputulokseen. Podcast kokoaa yhteen Oulun yliopiston Vaikuta kartoilla QGIS verkkokurssin keskeiset sisällöt.

Creators & Guests

Host
Kerttu Saalasti Institute
@UniOuluKSI Kerttu Saalasti Institute – international research institute providing evidence-based knowledge and education on micro-enterprises.

What is MY Studio - Mikroyrittäjän podcast?

MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

[musiikkia]

Ossi Kotavaara [00:00:07]: Lämpimästi tervetuloa Vaikuta kartoilla -kurssille, ja kurssin orientoivaan podcastiin. Kurssi voidaan suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta, ja tämän podcastin tavoitteena on luoda pohja sille, että saat kurssista mahdollisimman tehokkaan oppimiskokemuksen irti. Meillä on nyt paikalla kurssiopettajat Terhi Ala-Hulkko ja Aleksi Nivala. Ja minun nimeni on Ossi Kotavaara. Käydään tähän lyhyt esittelykierros alkuun. Haluatko Terhi lyhyesti kertoa, mistä tulet ja mitä teet paikkatiedon parissa.

Terhi Ala-Hulkko [00:00:37]: Joo. Eli tällä hetkellä toimin tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Ja tausta on luonnonmaantieteessä, eli olen tehnyt paikkatietoa, tai soveltanut paikkatietomenetelmiä tällaisista luonnon maantieteellisistä näkökulmista. Eli tutkinut esimerkiksi metsän rakennetta, ja erilaisten eliölejien levinneisyyksiä paikkatietoja hyödyntäen. Ja myöhemmin väittelin myös tällaisesta hieman enemmän luontoa ja ihmistä yhdistävästä aihepiiristä, jossa paikkatieto oli myös hyvin keskiössä. Eli tutkin ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta, ja miten ihmisen hyvinvointi on riippuvainen luonnosta. Ja huomasin, että paikkatieto soveltuu erittäin hyvin myös tähän aihepiiriin. Nykyisessä työssä hyödynnän myös paikkatietoa, oikeastaan pääasiassa.

Ossi Kotavaara [00:01:39]: Ja voisitko sanoa paremman päivittäin?

Terhi Ala-Hulkko [00:01:40]: No oikeastaan. Ei juuri sellaista päivää ole, että sitä paikkatietoa ei jollain tavalla olisi siinä työssä kytkettynä.

Ossi Kotavaara [00:01:50]: Kyllä. No Aleksi, haluatko antaa lyhyet esittelyt vielä.

Aleksi Nivala [00:01:53]: Joo. Työskentelen tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa tällä hetkellä. Käytännössä teen paikkatietoa töissä kokopäiväisesti. Ja olen tehnyt erilaisia paikkatietojen analytiikkaa ja aineiston käsittelyyn liittyviä tehtäviä, joissa paikkatietoa on hyödynnetty esimerkiksi virtavesien luonnontilan saavutettavuuden eri liikennemuodoilla. Tuulivoiman näkyyvyyteen maisemassa. Ja tämän tyylisiä hyvin monipuolisia eri alueisiin liittyen.

Ossi Kotavaara [00:02:37]: Ja ilmeisesti olet tullut tänne paikkatietotöistä podcastin nauhoitukseen, paikkatietotöihin tästä lähdössä myös.

Aleksi Nivala [00:02:43]: Kyllä. Suoraan.

Ossi Kotavaara [00:02:45]: Erittäin hyvä. Ja itse toimin tutkimusjohtajana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutissa alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmässä. Työn alla on tällä hetkellä paikkatiedon kanssa yritysten alueellinen kehityskuva, vienti ja kasvunäkymät, sekä sijainnin ja logistiikan optimointiin kytkeytyviä teemoja. Palveluverkon, ja esimerkiksi biokaasureaktorin sijainnin optimoinnin näkökulmasta. Aineistona tieverkkoa, väestötietoja, erityylisiä paikannettavia osoitetietoja, ja monia muita paikkatietoja analyyseihin hyödynnän myös tilastollisia malleja osana paikkatietoa. Ja vielä syvään taustaan tuolla suyunnittelumaantieteen puolella, missä on aikanaan maisterivaiheen opinnot tehty. Mennään podcastin tavoitteeseen, eli miksi lähdimme tekemään tämän tyylistä orientaatio-podcast tähän kurssin alkuun. Haluatko Terhi avata hieman tätä näkökulmaa?

Terhi Ala-Hulkko [00:03:42]: Tarkoitus on se, että saisimme ihmiset nyt rohkaistettua, ja innostumaan tästä. Että he lähtisivät tekemään tätä kurssia ja näitä teemoja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Eli paikkatieto on monesti sellainen, ehkä jo terminä hieman luotaantyöntävä. Monesti kuulee ihmisten miettivän sitä, että onko tämä liian teknistä, kykenenkö tähän. Jos minulla ei ole vahvaa osaamista, taustaa, esimerkiksi tietokoneiden kanssa. Tai erilaisten ohjelmistojen kanssa. On ehkä sellainen ennakkoluulo sitten sitä kohtaan, että tämä paikkatieto tuntuu sellaiselta isolta möykyltä, johon on vaikea lähteä tutustumaan. Tämän podcastin nimenomainen idea on siinä, että saisimme jollain tavalla teidät innostumaan siitä, saisimme luotua kokeiluhenkeä myös. Ja oivaltamaan sen, että kokeilemalla oppii, ja ei haittaa, vaikka siellä tekisi virheitä. Toivon mukaan saamme myöskin annettua joitakin vinkkejä ja eväitä oppimisprosessiin. Että nyt kun tätä kurssia lähtee suorittamaan, niin mitä me olemme ehkä nähneet sellaisian hyvinä käytänteinä, kun olemme paikkatiedon parissa työskennelleet.

Ossi Kotavaara [00:05:12]: Kyllä. Erittäin hyvin jäsennelty. Eli voi tarttua teemoihin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, kokeilla erilaisia asioita, ja aineistot ja ohjelmat eivät mene rikki, jos niitä testaa ja kokeilee. Aina voi ladata esimerkiksi aineistot uudelleen. Eli on hieman kuten pyörällä ajoa opettelisi. Sitten kun oppii ajamaan, niin voi ajaa oikeastaan minne vain. Pyrimme antamaan eväitä ja vinkkejä oppimisprosesseihin, ja pyrimme siihen, että miten näitä erilaisia harjoitteita joita kurssin aikana tulee isoina määrinä, jotka ovat tällaisia yhtä kokonaisuutta käsitteleviä, kuinka niistä voi löytää sitä mitä itse haluaa tehdä. Miten sieltä löytyy, minkälaisia työkaluja omiin tarpeisiin ja ideoihin. Ja sitten voi lähteä kokeilemaan hieman omanlaisia ratkaisuja. Itsellä monesti jos on kurssilla ja näen, että nyt teemme kurssisisältöä, tulee heti olo, että haluaisin hieman kokeilla jotakin erilaista. Niin nimen omaan sitä tunnetilaa me pyrimme tässä näillä analyyttisillä ketjuilla avaamaan, ja että tulee sellaisia omia ajatuksia, ja pystyy niihin tarttumaan analytiikan kanssa. Tiivistimme tällaisen lauseen, että olennaista on oppiminne, ja se, että saat tarvittavat karttojen tuotannon ja paikkatiedon työvälineet käyttöösi. Tästä oikeastaan päästään tähän koko kurssin tavoitteeseen. Mitä me toivomme, että kun käyt kurssin, ymmärrät paikkatiedon potentiaalin tuottaa uudenlaista tietoa visuaalisessa muodossa. Pystyt tunnistamaan erilaisia paikkatietoaineistoja, ja osaat yhdistellä niitä. Siellä on avoimia aineistoja, organisaation omat aineistot, ja mahdollisesti paljon muunlaisia aineistoja, joita voi myös ostaa. Siellä tulee pitkä nippu niitä kurssin aikana tutuksi. Ja luonnollisesti kurssin myötä osaat käyttää ja muokata paikkatietoa Googies[???]-ohjelman avulla, ja osaat tehdä viestiviä ja visuaalisia karttoja. Tätä voisi avata ehkä vielä niin, että monille tutut Excel tai PowerPoint, tai erilaiset kuvankäsittelyohjelmat, antavat välineitä analysoida ja visualisoida tietoa. Ne ovat tuttuja, ja helposti saatavilla. Me haluamme, että paikkatiedon ja karttatiedon väliin tulee samalla tavalla kaikkien halukkaiden saataville. Me pyrimme tiivistämään tähän kurssille meidän mielestämme tarpeellisimmat tiedot paikkatiedosta, karttojen tuotannosta. Tiiviiseen ja helposti omaksuttavaan muotoon. Paikkatietokursseja löytyy laaja kattaus Suomen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, sieltä voi hankkiutua AMK-insinööriksi, maisteriksi tai tohtoriksi asti. Tämä Vaikuta kartoilla -kurssi on räätälöity nimenomaan yrittäjien, pienten yritysten, kuntien kehittäjien, konsulttien, graafikkojen, markkinoinnin, viestinnän, suunnittelijoiden, journalistien, opettajien, tai aivan vapaa-ajan käytön tarpeisiin. Eli miten saadaan helppo startti paikkatietopolulle, ja saadaan keskeiset välineet käyttöön mahdollisimman mukavasti. Voisimme käydä vielä ehkä kurssin ydintä läpi. Eli kurssin ytimessä on paikkatiedon analysointi, ja visualisointi viestiviksi kartoiksi. Kaikki työ tehdään avoimella ja maksuttomalla Googies[???]-ohjelmistolla.

Ossi Kotavaara [00:08:27]: Ja koko kurssin aikana tarvitset oikeastaan ainoastaan verkkoyhteyden ja tietokoneen, mihin voit ohjelmiston asentaa. Voit osallistu akurssille milloin vain, ja tehtävät pysty suorittamaan kuuden kuukauden aikana omaan tahtiin. Toki sen voi tehdä muutamassa viikonlopussa. Tai jos haluaa annostella, että tekee esimerkiksi parin tunnin erissä useamman arki-illan aikana, toteutustapa on täysin vapaa. Kurssille voi myös osallistua niin, että suorittaa jokaisen tehtävän perin juurin, ja soveltaa niitä tietoja saman tien kaikkeen osaamaansa. Ja ottaa laajimman mahdollisen hyödyn irti. Tai jos haluaa edetä hieman rusinat pullassa -malliin, ja ottaa sieltä ne parhaat menetelmät käyttöön. Ottaa osan ja tekee pakolliset tehtävät, niin tämäkin on täysin hyväksyttävää. Eli ajatellaan oppia ja oppimistavoitetta, että mikä kurssin toteutumisen kannalta on juuri sinun näkökulmastasi parasta. Niin sellainen oppimispolku tästä kannattaa itselle rakentaa.

Terhi Ala-Hulkko [00:09:29]: Joo. Tässä oli ajatuksena oikeastaan silloin kun tätä kurssia lähdettiin miettimään, että tämä kurssirakenne pyrittiin luomaan sillä tavalla, että myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole tietämystä paikkatiedosta... Tämä kurssi lähtee siitä, koostuu seitsemästä erilaisesta osiosta, joissa ensin johdatellaan karttojen maailmaan ylipäätään, ehkä herätellään ihmisiä hoksaamaan, että missä kaikkialla sitä paikkatietoa on. He voivat tutustua erilaisiin paikkatietoaineistoihin esimerkkien kautta. Sen jälkeen olemme tuoneet, olemme miettineet mitkä olisivat sellaisia keskeisiä käsitteitä, joita ilman paikkatietoa on todella vaikeaa tehdä. Siellä puhutaan ylipäänsä siitä mitä paikkatieto pitää sisällään, mutta käydään myös aivan hyvin yleisen tason esimerkiksi koordinaatistoihin liittyvää asiaa. Pystyt sitten näillä tiedoilla ja taidoilla soveltamaan sitä paikkatieto-ohjelmassa paikkatietoaineistoja. Ja tässä oli ajatus myös se, että kurssille voi osallistua vaikka jo tietäisi paikkatiedosta, vaikka olisi taustaa. Jos haluaa opetella uuden ilmaisen ohjelman käyttöä, ja ei ole aikaisemmin sitä tehnyt. Sitten on se mahdollisuus kuten sanoitkin, että voi ottaa ne rusinat pullasta, ja mennä suoraan sinne syvään päähän niin sanotusti. Ja katsoa sitä, millaisia analyysimenetelmiä esimerkiksi tällä kurssilla sitten käytetään ohjelmistossa ja näin edelleen. Itse asiassa tähän kurssirakenteeseen liittyen, moni aina kysyykin, että kauanko tämän kurssin suorittaminen kestää. Se on tietenkin ihmisillä monesti mielessä, että kuinka paljon tähän tulisi varata aikaa. Mutta meillä ei ole sellaista tiettyä aikaa minkä voisimme sanoa eksaktisti, että kauanko kurssin suorittamiseen menee aikaa. Nimen omaan juuri syystä, että tänne voi tulla ihmisiä hyvin erilaisin taustoin. Jos sinä käyt koko kurssin läpi vaihe vaiheelta, sinulla ei ole taustaa, niin silloin kurssin suorittamiseen tietenkin kannattaa varata aikaa. Ja jos sinulla on vahva tausta, mutta haluat poimia sieltä ne muutamat asiat, niin silloinhan tämä on melko nopeasti suoritettu.

Ossi Kotavaara [00:12:08]: Eli jos harjoitukset klikkaa perässä läpi mahdollisimman nopeasti niiden ohjeiden mukaan, ja pyrkii käymään sen perustavanlaisen pintatiedon sieltä niin pian kuin mahdollista, niin todennäköisesti 15 tuntia menee suoritukseen kurssiopinnoissa. Mutta sitten jos ne haluaa tehdä mahdollisimman huolella, kokeilla hieman omia kokonaisuuksia. Ja lähteä hieman siinä samalla testaamaan, että jos tässä ohjeistetaan että luokittele esimerkiksi jotakin aineistoa tällä tavalla, että saat siitä hienon näköisen kartan. Jos haluat samalla itse hieman kokeilla, että okei, voisinkin tehdä hieman omasta näkökulmasta tätä eri tavalla, niin ehkä 52 on hyvä varata kurssille aikaa. Ja edelleen, jos on kokemusta esimerkiksi erilaisista paikkatieto-ohjelmistoista, mainittakoon esimerkiksi Archis[???] ja MapInfo[???], jotka ovat hyvin suosittuja kaupallisia ohjelmistoja. Niin luonnollisesti kurssin käynti on huomattavasti nopeampaa.

Terhi Ala-Hulkko [00:13:04]: Ja yksi mitä ajattelin että kannattaa myös tuoda esille on se, että idea tässä on, että koska tässä on luultavasti monia ihmisiä jotka tätä kurssia suorittavat, ja ovat jo työelämässä tai opiskelevat. Tällä kurssilla on hyvä mahdollisuus hyödyntää niitä omia aineistojaan. Eli saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Toivottavasti tämän kurssin avulla sitten ehkä tunnistaa lisää niitä omia aineistojaan, että mitä omassa organisaatiossa esimerkiksi saattaisi olla käytössä, mitä ei ole aiemmin osattu käyttää. Tai on jo niitä olemassa olevia, tai tiedossa olevia aineistoja, niin nyt niitä voi tämän kurssin myötä sitten työstää niitä aineistoja samalla. Voisi ajatella, että tässä samalla voisi tehdä töitäkin. Eli ei tarvitse erottaa sitä.

Ossi Kotavaara [00:13:52]: Kyllä ilman muuta. Ehkä vielä voi sanoa, että kurssi etenee nousujohteisesti. Aloitamme helpommista teemoista, etenemme sekä teknisesti, että myös ehkä ajatuksellisesti vaikeampiin teemoihin. Rakennettu nousujohteinen oppimiskäyrä, mutta ei jyrkästi nousujohteista oppimiskäyrää. Kun etenee asioissa ohjeiden mukaan, niin omaksuminen on rakennettu melko mukavaksi ja omaksuttavaksi etenemispoluksi. Nyt on saatu tämä kurssin sisältöteema, tavoitteet jäsennettyä. Niin voimme lähteä asennetta ja oppimistapoja keskustelemaan siitä, että minkälaisella asenteella, tekemisen meiningillä tällaiselle kurssille kannattaa tulla. Haluatko tästä lähteä Aleksi avaamaan omia ajatuksiasi?

Aleksi Nivala [00:14:44]: Joo. Ajattelen, että vaikka näissä opetusvideoissa näytetään aivan vaihe vaiheelta, että klikkaa tästä, ja paina täältä. Niin ehkä kun lähtee tekemään paikkatietoa, niin ei kannata huomiota laittaa siihen, että opettelee ulkoa niitä valikkoja ja tällaista. Koska ne voivat muuttua, ja siellä on paljon muitakin vaihtoehtoja kuin vain ne yhdet tietyt. Enemmän kannattaa sellaisella kiinnostuneella ja uteliaalla asenteella vain kokeilla lisää. Mitä tapahtuu jos vaihdan tätä, ja mitä tapahtuu jos täällä on lisäasetuksia joista voi tehdä lisää. Sitä kautta oppii tuntemaan sitä ohjelmistoa, mikä on mahdollista, ja löytää niitä vaihtoehtoja mitä haluaakin tehdä toisenlaisilla aineistoilla ja toisenlaisissa sovelluksissa.

Terhi Ala-Hulkko [00:15:48]: Tuo on mielestäni todella hyvä, että toivottavasti oivaltaa sen, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Paikkatiedossa voit päätyä aivan samanlaiseen lopputulokseen eri työkaluja hyödyntämällä. Joskus se polku voi olla melko pitkä, ja päädyt samaan loppupisteeseen. Ei ole oikeaa ja väärää tapaa tehdä asioita monesti.

Ossi Kotavaara [00:16:13]: Ja monesti tuollaisen ison analyysin taustalla on pitkä analyyttinen ketju. Ja nyt kun lähdemme kurssilla etenemään, niin saa analyyttiseen ketjuun niitä palasia rakennettua siellä. Joskus taas voi olla, että jos haluaa tehdä hienon näköisen kartan teemasta, niin käytännössä lataa aineistot sieltä. Esimerkiksi tilastokeskuksen kuntopohjaiset aineistot. Ja jos sieltä haluaa näyttää jonkin asian, niin tuo sen karttapohjalle ja luokittelee. Kartta voi olla 10 minuutissa valmis. Oikeastaan kurssi antaa molempiin kokonaisuuksiin hyviä lähtötilanteita. Mutta olennaista on juuri sellainen kokeileva mieli. Kokeile tehdä paikkatietoanalyysejä, erilaisia valintoja siellä. Se ei mene rikki se järjestelmä missään tapauksessa.

Aleksi Nivala [00:16:59]: Ja kun yksi tiedostoversio voi mennä rikki, mutta sen takia kannattaa ottaa kopio, tai ladata uudestaan ne aineistot sieltä mistä ne oli ladattu.

Ossi Kotavaara [00:17:07]: Tämä oli hyvä nosto. Eli kurssiaineistot on ladattavissa aina uudestaan, jos esimerkiksi vahingossa menee poistamaan kaikki materiaalit mitä on tehnyt tai muuta. Sieltähän ne ovat ladattavissa.

Terhi Ala-Hulkko [00:17:17]: Ja tämä on se syy, miksi minulla on aina testikansio erikseen. Sitten kun alkaa miettimään ja tekemään itsekin omassa työssään, niin monesti luo sellaisen testikansion, jossa ensin hieman testaa, että miten ne toimivat. Ja sitten kun on löytänyt sen keinon, että käytän tätä työkalua ja näillä asetuksilla, niin sitten ottaa sen oikean aineiston sieltä käyttöön.

Ossi Kotavaara [00:17:39]: Kyllä. Ja versioita voi olla monta. Ehkä vielä sellainen, että kurssin edetessä luultavasti paljon tulee ajatuksia, ideoita, jos näkee erilaisia karttoja, tulee aineistollisia ajatuksia mieleen. Niin ehkä vielä sellainen, että kannattaa tehdä reilusti muistiinpanoja. Laittaa ylös niitä omia ajatuksia, ideoita. Siellä voi sitten kurssin sisällössä myöhemmin tulla niihin suoraan ratkaisuita tarjolle, tai sitten voi oppia näkemään, että halusin tehdä tällaisen. Ja pikkuhiljaa kehittyy se ajatus ja jäsennys siihen, että kuinka se iso tavoite sieltä sitten löytyy. Jos esimerkiksi haluaa oman yrityksen, tai oman organisaation toimintaa kehittää niillä oman yrityksen datavarnnoilla.

Terhi Ala-Hulkko [00:18:20]: Joo. Ja ehkä Googiesista[???] sen verran voisi sanoa vielä, että kun kyseessä on tällainen avoimen lähdekoodin ilmainen ohjelmisto, jota kehitetään jatkuvasti. Sitäkään ei kannata säikähtää, että siinä saattavat ohjelmistoversiot muuttua hyvin tiuhaankin tahtiin. Tämä paikkatiedon perustoimintamalli pysyy kuitenkin, toimintalogiikka on hyvin samankaltainen kaikissa paikkatieto-ohjelmissa. Kun sen oppii ja oivaltaa, sitten ei myöskään hämmenny siitä, että on erinäköisiä versioita saatavilla. Tai pystyy hyvin hyppäämään ohjelmistosta toiseenkin, kun oivaltaa sen peruslogiikan.

Ossi Kotavaara [00:19:12]: Tuo on kyllä totta. Paikkatieto-ohjelmasta toiseen siirtyminen on melko kivutonta. Muutaman päivän [?? 00:19:17] ehkä vaatii kun vaihtaa ohjelmasta toiseen. Ja tämä tuo niitä isoja valmiuksia myös sitä varten, jos haluaa joskus käyttää muutakin paikkatieto-ohjelmistoa kuin avoimen lähdekoodin Googiesia.[???] Sellainen hyvä puoli tästä ohjelmistosta on se, että se on ilmainen. Monet kaupalliset paikkatieto-ohjelmistot, ne ovat erittäin hyviä, hoitavat asiansa kyllä erittäin hyvin, mutta käytetyn henkilöauton verran voi joutua vuositasolla maksamaan lisenssimaksuja. Siinä on tietenkin, organisaatiossa tulee olla paljon käyttöä ennen kuin tuollaisiin lisenssimaksuihin varaa on. Lähdetään sitten käsittelemään oppimispolun, oppimisprosessin näkökulmaa tähän kurssikokonaisuuden näkökulmasta. Ehkä tämä on sellainen analyyttisen erehtymisen, löytämisen, molempien vaihtoehtojen jatkuvaa toistamista. Ymmärtää että hei, nyt sain tehtyä hienon kokonaisuuden, tämä onnistui näin. Tai sitten voi tehdä, että tämä ei nyt aivan sitä ole mitä hain. Mutta ymmärtää sen mistä se johtuu. Teillä tuleeko tähän minkälaisia ajatuksia?

Aleksi Nivala [00:20:29]: Joo. Sen sanoisin ensimmäisenä, että ei kannata pelätä niitä virheitä. Hyvin harvoin käy niin, että jos tekee ensimmäistä kertaa tietynlaista asiaa, niin se menisi nappiin aivan ensi yrittämällä, ei tulisi error-viestiä tai näin. Se on aivan normaalia. Ja sitten kun tulee niitä error-viestejä, tämä työkalun käyttö ei onnistunut, niin siinä myös oppii sitä logiikkaa millä ne työkalut toimivat. Ja mitkä ovat niitä yleisiä syitä minkä takia se virhe voi tulla. Onko se työkalu tarkoitettu esimerkiksi tällaisille ruutumuotoisille rasteriaineistoille, vai onko se tarkoitettu geometrisille vektoriaineistoille. Myös niistä virheistä oppii tätä kautta.

Terhi Ala-Hulkko [00:21:23]: Ja ei kannata lannistua. Minusta tuntuu, että kokeneemmatkin paikkatiedon käyttäjät ovat aina tuon äärellä, aina ei toimi tai onnistu. Joskus on voinut unohtaa, on ollut pitkä aika ettei ole käyttänyt jotain. Joutuu aina hieman palauttelemaan mieleen. Tai sitten jokin uusi ongelma ja sen ratkaisu. Sinulla on aivan uudenlainen aineisto ensinnäkin, jota et ole koskaan aikaisemmin analysoinut. Ja uudenlainen ongelma mitä yrität sillä aineistolla ratkoa. Joutuu aina siihen yrityksen ja erehdyksen kautta monesti rakentamaan sen lopputuloksen. Siitä ei kannata lannistua, se on osa tätä. Ei kannata kokea, että olen aivan surkea tässä jos toistuvasti tulee error-viesti. Se on osa tätä asiaa.

Ossi Kotavaara [00:22:18]: Ja esimerkiksi jonkun uuden analyysituotoksen tekeminen, uuden kartan luominen tai muu. Jos ottaa uutta, esimerkiksi oman yrityksen tai organisaation aineistoa käyttöön. Niin sehän voi olla, että saat sen jopa yhden iltapäivän aikana tehtyä. Mutta esimerkiksi se ensimmäinen 15 minuuttia kun alkaa työstämään sitä aineistoa, se voi olla se, että uskaltaa avata sen siihen, uskaltaa lähteä kokeilemaan ja hämmästelemään, että mitä sieltä löytyy. Se ensimmäinen vartti siinä on ehkä kaikkein ratkaisevin, että tulee aloittaneeksi sen tekemisen. Ja näkisin, että hyvin pitkälle tämän kurssin opeilla aineistoilla voi päästä, jos haluaa esittää erilaisia, esimerkiksi missä omat asiakkaat sijaitsee. Niin se, että pystyy paikantamaan omat asiakkaansa, pystyy tekemään niistä viestiviä karttoja. Tai sitten jos haluaa seurata esimerkiksi yritystukien kohdentumista, tai verrata muutamaa eri aineistoa, esimerkiksi väestön jakaumia ja muita, joita on valmiiksi tarjolla. Esimerkiksi Tilastokeskuksen avoimissa aineistoissa. Ensimmäinen asia joka siinä pitää tehdä on se, että aukaisee ja alkaa kokeilemaan. Ja sitten voi yllättävän nopeasti huomata olevansa perillä.

Terhi Ala-Hulkko [00:23:30]: Niin, ja monestihan se on niin, että kun rutinoituu siihen ohjelman käyttöön, tällaiset perustoiminnot saa tehtyä todella nopeasti. Pystyt kasaamaan aineistosta esimerkiksi 15 minuuttia ennen palaveria kartalle esille asioita joita voit esitellä. Myöskin se rutiini kun tulee. Jos sinulla on tietynlaista dataa jonka kanssa työskentelet esimerkiksi päivittäin, niin monesti saa tuntea todella hyvin sen aineiston käyttäytymistä. Se rutiini kun tulee, niin se on myös todella nopeakin tapa tuottaa tietoa.

Ossi Kotavaara [00:24:05]: Asia, johon saattaa ensimmäisellä kerralla mennä koko päivä, seuraavalla voi mennä siihen puoli tuntia. Ja sitten lopulta se syntyy muutamassa minuutissa kun alkaa jo hieman ulkomuistista löytää että mitä polkua piti mennä. Kaikille tulee omat tärkeät aineistot sitten tutuiksi. Voisimme pohtia sitten, että jos niin sanotusti saa hoidettua sen oman tilanteensa takalukkoon, pattitilanteeseen hieman. Niin keskustelemme tälläisestakin teemasta. Yleensähän näin käy silloin, jos lähtee menemään, kasvattaa sitä elinpiiriä sen analyysin sisällä, ja lähtee tekemään uusia asioita, tai todella vaikeita asioita. Tuleeko teille tähän aihepiiriin minkälaisia ajatuksia?

Aleksi Nivala [00:24:51]: Ensinnäkin kannattaa ottaa huomioon se, että vaikka tässä kurssilla harjoiteltu, niin aineisto mitä siellä on käytössä ja luettavissa, tarkoitettu näihin analyyseihin, ne on katsottu valmiiksi, että niissä on kaikki kunnossa. Mutta voi olla, että käytännössä on sellaista aineistoa, mikä ei valmiiksi ole käyttökelpoista, vaan sitä tulee itse muokata. Ehkä siellä on esimerkiksi taulukossa ID-numerot väärin, tai niistä puuttuu jotain tietoja. Tai siellä pitää jakaa sitä esimerkiksi pienemmiksi palasiksi. Monenlaista. Ja sen takia tässä kurssilla harjoitellaan sitä aineistojen muokkausta itse. Koska monesti siihen aineiston käsittelyyn menee paljon enemmän aikaa kuin niihin varsinaisiin paikkatietotyökalujen ja analyysien käyttöön.

Ossi Kotavaara [00:25:45]: Esimerkkinä tällaisesta voi olla, että jos paikantaa omaa asiakasrekisteriä, ja siellä alkaa ilmaantumaan virheitä. Niin voi olla että sinne on kirjoitettu osoitteet väärin.

Aleksi Nivala [00:25:55]: Juuri näin.

Ossi Kotavaara [00:25:55]: Ja sitten näitä pitää sinne käsityönä korjata, ennen kuin asiat lähtevät sujumaan. Ja tottakai ongelmat ovat aina tapauskohtaisia. Ja aina ei voi tehdä, kaikkeen ei löydy valmista ratkaisua. Mutta mikä parasta, kun kokeilee hieman rajojen ulkopuolelta, samalla kun tekee, niin alkaa omaksumaan niitä kaikkia erilaisia ratkaisumahdollisuuksia joita ongelmien ratkaisemiseen tulee. Tuo internet on moneen asiaan hyvä apu. Sitten kun tämän kanssa on päässyt kurssin myötä sinuiksi tämän ohjelmiston kanssa, kokeillut erilaisia teemoja tuolta. Niin usein käy niin, että joku muu on joutunut sen saman ongelman eteen. Eli sen jälkeen voi Googleen kirjoittaa sen ongelman, että minkälainen ongelma tässä on tullut. Englanniksi niitä löytyy yleensä todella hyvin. Mutta sieltä voi melko nopeasti lähteä sitten apuja löytymään, että miksi ei esimerkiksi ääkköset toimi jossakin tiedostomuodossa.

Terhi Ala-Hulkko [00:26:52]: Tämä on todella hämmentävää. Koska itselle tulee aina sellainen olo, että kun on ongelma jota yrittää ratkaista, ja useimmiten melkein mitä tahansa laitat sinne Googleen, niin aina joku on miettinyt sitä samaa ongelmaa. Se on todella hämmentävää. Varsinkin kun englannin kielisillä hakutermeillä hakee, niin se on hämmästyttävää, koska niitä käyttäjiä kuitenkin globaalisti on niin paljon näillä ohjelmilla. Monesti jollakulla on tullut vähän samankaltainen, ei välttämättä aivan identtinen ongelma, mutta se on hauska nähdä se, että siihen on löytynyt apua sieltä. On ollut keskustelupalstoja näillä ohjelmistoilla, kuten niillä monesti on, missä jaetaan ohjeita. Siellä ihmiset heittävät ratkaisuideoita. Ja se on hauska lukea sitä keskustelua, että toimiiko se. Ja onko jokin toinen tapa vielä parempi.

Aleksi Nivala [00:27:53]: Aivan niin, että kirjoittaa Googleen why Googies[???], ja Google ehdottaa jo valmiiksi kaikista yleisimpiä ongelmia joita ihmisille on käynyt. Ja juuri nämä keskustelupalstat jotka mainitsit, esimerkiksi [?? 00:28:05],[?? 00:28:07] ja [?? 00:28:08], niin sieltä löytyy paljon keskusteluja, joissa on ongelmia joita on ihmisillä tullut vastaan. Ja toiset neuvovat niissä. Jos käy niin, että on niin uniikki ongelma että kukaan muu ei ole sitä kysynyt aikaisemmin, niin sinnehän voi luoda profiilin ja kysyä itse. Ja yleensä sinne tulee vartissa joku avuliaasti kertomaan, asiantuntija oman kokemuksensa perusteella, että tee näin.

Ossi Kotavaara [00:28:37]: Ehkä tässä juuri näkyy se, että tällaisen avoimen lähdekoodin ohjelmiston kansainvälinen kehittäjäyhteisö haluaa tarttua tällaisiin ongelmiin joita siellä joku saattaa kohdata. Vaikka ne olisivat hyvinkin erikoisia tapauksia. Sehän voi olla sellainen asia, minkä kymmenistä tai sadoista tuhansista käyttäjistä sata muuta on kokenut myös. Ja se halutaan ratkaista paikkatietoyhteisössä että päästään eteenoäin.

Terhi Ala-Hulkko [00:29:07]: Joo. Ja tuo myös, että kysyy rohkeasti. Miettii, että onko esimerkiksi siinä omassa lähipiirissä henkilöitä, jotka myös tekee paikkatiedon kanssa. Voi kysyä heiltä. Jos tuntuu että on hieman iso kynnys lähteä laittamaan sinne chattiin, luoda profiilia. Niin sitten kyselee hieman lähipiiristä. Itse ainakin huomaa sen monesti, että se ongelma ratkeaa jo kun sen esittää ääneen. Sen ymmärtää itsekin sen jälkeen, kun sen asian sanoittaa ääneen. Minulla on tällainen ongelma, ja oivallat sen itse jo siinä kohtaa, että miten se tulisi ratkaista.

Ossi Kotavaara [00:29:44]: Kyllä. Ja erityisesti tällaisia ongelmia lähtee tulemaan, yleensä juuri jos teet sitä johon sinulla on ohjeet, ja sinulla on tuttu aineisto, lataat esimerkiksi valmiiksi näitä avoimen lähdekoodin aineistoja. Tai valmiita paikkatietoaineistoja, ja toimit ohjeiden mukaan, niin kaikki toimii hyvin. Mutta sitten jos haluat nimen omaan esimerkiksi tekemään täysin uusia asioita, tai esimerkiksi olet jossakin nähnyt sellaisen karttaesitystavan johonkin ilmiöön liittyen, joka on sellainen jota ei ole kurssin puitteissa. Haluat lähteä tekemään jotain aivan uutta ja omaa. Niin siellä voi nimen omaan tulla haastavampia tilanteita vastaan. Joita yleensä melko hyvin pystyy ratkomaan, kun niihin vain laittaa riittävästi aikaa. Ja ehkä sellainen tuumaustauko on hyvä myös joskus ottaa. Pysähtyy hetkeksi ja esimerkiksi piirtää paperille sitä ongelmaa, että kuinka sitä haluaa jäsentää niitä aineistojen avulla kartaksi.

Terhi Ala-Hulkko [00:30:41]: Ja yksi yleisin ongelmanratkaisukeino, monesti paikkatieto-ohjelmien kanssa on se, että sammuttaa sen ohjelman hetkeksi, käyttää vaikka koneenkin kiinni. Monesti sekin jo ratkaisee monta ongelmaa. Siinä ohjelmassa saattaa itsessään olla jotain. Se ei välttämättä olekaan siinä käyttäjässä se syy. Joskus nämä ohjelmat saattavat mennä niin sanotusti jumiin. Jos tuntuu siltä, että olen kertakaikkiaan, en keksi, että mikä tässä voi olla syynä. Olen mielestäni tehnyt kaiken oikein. Ja ohjeiden mukaisesti. Ja siitä huolimatta jokin asia ei toimi. Tämä on yleensä se, josta monesti kollegatkin sanovat, että oletko käynnistänyt koneen uudestaan.

Ossi Kotavaara [00:31:25]: Kyllä. Erityisesti isojen aineistojen kanssa, jos on esimerkiksi koko maan kokoisia isoja aineistoja, niin voi mennä ohjelma jossain kohtaa niin sanotusti tukkoon.

Terhi Ala-Hulkko [00:31:38]: Siinä saavat sekä ohjelma että itse hieman happea. Ja sitten aloitetaan alusta. Tämä ongelma voi sillä saada ratkaistua.

Ossi Kotavaara [00:31:49]: Tuleeko tähän aihepiiriin vielä muita teemoja mieleen?

Aleksi Nivala [00:31:56]: Tuo oli juuri hyvä tuo pienen tauon pitäminen. Koska jos turhautuu ja hermostuu siihen, niin sitten monesti ei varsinkaan suju. Ja voi olla, että jos siinä on jokin pieni virhe, niin kun katsoo sitä tuorein silmin, niin näkeekin sen toisin kuin siinä pienessä turhautumisen puuskassa. Sellainen yleinen ohje on se, että jos tietää mitä haluaa tehdä, millaisen lopputuloksen haluaa, niin se auttaa jo todella paljon, vaikka ei vielä tietäisi, että miten sinne päästään. Koska jos tietää mitä yrittää tehdä, niin silloin pystyy muotoilemaan sen kysymyksen sinne Googleen. Ja sitten myös pystyy testailemaan sitä reittiä. Tässä kurssilla käydään muutamia työkaluja, mutta siellä valikoimassa on paljon enemmän. Ja sitten kun testailee että tämä kuulostaa siltä että voisi liittyä tähän aiheeseen. Mitä tapahtuu kun [?? 00:33:04] tähän työkaluun, ja millä se tulee ulos. Tällä tavalla voi puolivahingossa kokeillen löytää sen oikean tavan. Ja kuten Terhi sanoi aiemmin, siihen samaan lopputulokseen voi päästä montaa eri reittiä.

Terhi Ala-Hulkko [00:33:24]: Niinpä. Ja monestihan tämä lähtee siitä, että on jokin tarve. On se tarve ja toive, että halutaan joko että minä saan tietoa esimerkiksi siitä kuinka ihmiset saavuttavat kansallispuistot. Mutta en tiedä kuinka se tulisi tehdä. Mutta kun on selvillä se tavoite, että tarvitaan tällaista tietoa. Niin voi lähteä purkamaan sitä osiin, että minkälaista aineistoa tähän ehkä tarvitaan. Tulee olla ihmisistä tietoa. Tai niistä kansallispuistoista. Miten he kulkevat sinne. Ehkä tarvitaan tieverkkoja. Se lähtee tällaisista pienistä stepeistä kasvamaan sitten. Ja jos ei tiedä sitä työkalua, että miten tämä tulisi tehdä, mutta osaa muotoilla sen, osaa käyttää varsinkin jos englanniksi hakee niin niitä avainsanoja. Sieltä monesti löytyy keinoja, että miten voit sillä ohjelmalla sitten päästä siihen lopputulokseen.

Ossi Kotavaara [00:34:22]: Valmiita ohjeita ja ratkaisuja ja työkaluja on siis iso joukko tarjolla. Ja sitten me tarjoamme kurssilla sen sisällön, että kuinka päästään perustasolla niiden kanssa liikkeelle. Kaikesta saa reilun maistiaisen. Ja avoimen lähdekoodin ohjelma kehittyy koko ajan, etenee koko ajan. Ja siellä on sadoittain vielä lisäasioita, joista oikeastaan kun kurssin on tehnyt, tulee hyvä käsitys, että pystyy lukemaan niiden työkalujen sisältöä. Ja hieman kokeilemaan myös sellaisia analyysejä ja toteutuksia, joita ei ole juuri opetettu, mutta jotka ovat samankaltaisia. Eli pääsee sellaiseen vaihtoehtojen kirjoon käsiksi myös tämän kurssin myötä. Kurssin opintosisällön ulkopuolelta. Ehkä vielä asia josta voisimme keskustella tähän, että miten voi soveltaa tätä opittua kurssin jälkeen. Eli kurssilla tietenkin menemme kurssisisällön mukaisesti, rakennamme siellä niitä. Ensin tutustutaan että millaisiin lopputuloksiin voi päästä, millaisia karttoja voi tehdä, millaisia analyyseja on tarjolla. Ja etenemme siitä, saamme analöyysikokonaisuuksia, analyyseja, yksittäisiä toimintoja analyyttiseen ketjuun. Ja sitten oikeastaan kurssin jälkeen idea on se, että pystyy hyödyntämään sitä paikkatietoanalytiikkaa. Ja sitä paikkatietoajattelua ehkä mikä tässä samalla myös rakentuu siihen oman organisaation, oman yrityksen, tai sitten mitä ikinä haluaakaan esimerkiksi vapaa-ajan toimintoihin tehdä, esimerkiksi metsästysseuralle karttoja tai jotai muuta, mitä ikinä haluat tehdä. Miten kurssin jälkeen kannattaa jatkaa. Tässä vielä haluan alleviivata, että vaikka kurssin tekisi kolmessa viikossa valmiiksi, niin materiaalit on tuolla puoli vuotta tarjolla. Eli jos haluaa palata kertaamaan joitain kokonaisuuksia, niin melko pitkän aikaa materiaalit ovat käytettävissä, ja niihin pääsee kiinni. Tuleeko teillä kokonaisuuteen millaisia ajatuksia? Millaiset terveiset kurssin jälkeen kannattaa Googies[???] ja Vaikuta Kartoilla oppimisen myötä?

Terhi Ala-Hulkko [00:36:43]: Itse ajattelin, että tämän kurssin, toki riippuen siitä mikä on sinun tavoitteesi kun olet kurssille tullut. Onko sinun tavoitteenasi se, että haluat oppia hyödyntämään aivan alusta alkaen niitä paikkatietoaineistoja? Et ole koskaan aikaisemmin ehkä käyttänyt niitä. Niin ehkä heille ajattelisin, että suurin anti on että he oppivat tunnistamaan toivon mukaan niitä paikkatietoaineistoja, mitä ne ovat, missä kaikkialla niitä on. Ja nykyään varsinkin kun tämä avoimen paikkatiedon määrä on kasvanut entisestään, se voi olla hämmentävääkin, kuinka hyvin sitä paikkatietoa sitten on tarjolla. Ja monet eivät välttämättä myöskään hoksaa sitä siellä omassa organisaatiossaan, siellä on saattanut olla sitä paikkatietoa koko ajan siellä tietokoneen syövereissä. Ja sitten taas toisaalta heille, joilla on jo hieman paikkatiedosta kokemusta, jotka haluavat hakea varmuutta siihen uuden ohjelman käyttöön, niin toivon mukaan hekin löytävät tästä uusia tapoja. Itse olen muutamia palautteita saanut esimerkiksi... Tai ylipäänsä sekin, että näkee kuinka toinen tekee, tässä kun on nämä videot. Vaikka olisit käyttänytkin sitä ohjelmaa, niin se voi olla todella kiva nähdä miten toinen tekee sen. Koska kuten sanottu, samaan lopputulokseen voi päätyä hyvin montaa eri kautta. Se on todella opettavaista nähdä, että toinen tekee tuon noin, en tiennytkään että tässä on esimerkiksi pikanäppäin. Tai tämän voisi tehdä näin, kun olen aina tehnyt tämän hieman pidemmän polun kautta. Tässä olikin tällainen oikotie. Tällaisia oivalluksia toivon, että sieltä tulee. Sitten nimen omaan tämä, että jos kehittyisi kyky jatkaa tämän kurssin jälkeen paikkatietoaineistojen käyttöä sitten siellä omassa työssä tai opiskelussa. Oivaltaisi sen, että vain taivas on rajana. Että mitä kaikkea niiden aineistojen kanssa loppujen lopuksi voi työstää siellä ohjelmassa. Kun tämä on tällainen koodattava ohjelma, niin työkaluja ilmestyy sinne koko ajan uusia. Vaikka tänään ei olisikaan sitä ratkaisua, niin se saattaa ensi viikolla löytyä sieltä jo valmiiksi koodattuna työkaluna tai lisäosana.

Ossi Kotavaara [00:39:12]: Tämä on yksi tämän ohjelman vahvuuksia, tämä menee koko ajan eteenpäin. Ulkoasu ja perustoteutustavat pysyvät pitkän aikaa samanlaisina, mutta sinne kaikenlaisia yksityiskohtia ja uusia toimintoja pikkuhiljaa tulee ajan kanssa lisää. Ne ovat kuitenkin melko hyvin käyty ja laatuarvioitu läpi osana kansainvälistä kehittäjäyhteisöä.

Terhi Ala-Hulkko [00:39:37]: Ja yksi ehkä sellainen, mitä toivon, että tämä saavuttaisi ihmisiä hyvin eri ammatillista ryhmistä. Paikkatietohan ei ole ainoastaan tietyn ammattikartoittajien yksinoikeus. Vaan paikkatietoa voi käyttää kouluissa. Itsellä on myös tämä opettajan tausta siellä. En siinä alkuesittelysssä tätä huomannutkaan tuoda esille. Mutta myös siellä koulumaailmassa on tämä paikkatieto, se on integroitu sinne opetussuunnitelmaan, monet opettajat voivat kokea tarvitsevansa lisätukea. Mutta sitten myös se, että siellä voi olla todella erilaisista organisaatioista. Voi olla talouspuolelta, yhteiskuntapuolelta, luontopuolelta. Todella monenlainen kirjo ryhmiä jotka voivat käyttää. Journalistit. Se on monesti siitä kiinni, että kuinka moni hoksaa tämän, että kuinka voit kartoilla vaikuttaa. Kun on sitä tietomassaa olemassa. Tämä on oikeasti todella tehokas tapa myös tuottaa tietoa, ja visualisoida tietoa.

Ossi Kotavaara [00:41:01]: Ehkä se juuri paras voima tässä on, että jos pyrkii jonkin asian esittämään, ja siinä on piirakka- tai pylväsdiagrammin lisäksi esiteltävissä että mistä tämä löytää, ja minkälaisia alueellisia eroja siinä ilmiössä on, helpommin tai vaikeammin tarkasteltuna. Pystytään tuomaan se ymmärrettävään muotoon paikkatiedon kautta karttojen välityksellä. Erittäin hyviä nostoja olette tähän tuoneet kurssievästeeksi. Ehkä loppuun voisimme tiivistää tämän viestin jonka haluamme tässä sanoa. Olennaista on oppiminen, ja se, että saa tarvittavat karttojen tuotannon ja paikkatiedon työvälineet käyttöön kurssilta. Oppijoita, oppimistapoja, taustoja oppimiseen voi olla hyvin erilaisia. Ja ehkä tarpeita siihen, että mihin paikkatietoa tarvitaan. Me olemme pyrkineet rakentamaan tämän kurssisisällön sillä tavalla, että pystyy etenemään joko nopeasti ja jouhevasti läpi, tai sitten voi jäädä syventymään joihinkin asiakokonaisuuksiin nemmän. Ja jos ei tarvitse koko kurssin suoritusta vaan haluaa oppia vain tietyt työkalut, käyttämään niitä omiin tarpeisiin, niin voi edetä myös tällaisella rusinat pullasta -tekniikalla poimien sieltä ne parhaat sisällöt. Toki sitten hyväksyttävään kurssisuoritukseen vaaditaan, että kaikki arvioitavat tehtävät on tehty. Mutta jos siellä aikaisempaa käyttötaustaa löytyy, niin tehtävätkin ovat miellyttäviä ja mukavia tehdä. Ja niissä oppii hieman soveltamaan. Näillä sanoilla lämpimästi tervetuloa Vaikuta kartoilla -kurssille. Toivon, että polku Googiesin[???] on miellyttävä. Ja tästä jää paljon jatkohyödynnettävää sinne työelämään tai vapaa-ajan tarpeisiin, kumpaan ikinä tämä karttatuotanto menee. Tavataan kurssilla harjoitusten parissa.

[musiikkia]

[äänite päättyy]