Vastuullisuus työelämässä

Tässä jaksossa perehdytään vastuullisuuteen lainsäädäntötyön näkökulmasta. Vieraani, europarlamentaarikko Henna Virkkunen avaa näkemyksiään ja kokemuksiaan aiheesta. Ja niitä riittää, työskenteleehän Henna EU-politiikan ytimestä Euroopan parlamentista.
Otetaan selvää, mikä on vastuullisuuden rooli EU-tason lainsäädäntötyössä tällä hetkellä ja miten Suomi asemoituu yhteiskuntana eurooppalaisessa vertailussa vastuullisuuden suhteen.
Henna kertoo myös, mitkä ovat vastuullisuuteen liittyviä kriittisiä tekijöitä kilpailukyvyn ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.

Creators & Guests

Host
Matleena Pietiläinen
Vastuullisen sijoittamisen tutkimusta, kestävyysliikuntaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyppää matkaan :)
Producer
PodcastoryFi
Kaikkea podcastingista. Konseptisuunnittelusta tekniseen toteutukseen. Tasokas ja viihtyisä studio Helsingin keskustassa.

What is Vastuullisuus työelämässä?

Vastuullisuus asiat ovat tärkeä osa organisaatioiden toimintaa, päätöksentekoa sekä ihmisten jokapäiväistä elämää. Näistä teemoista keskustellaan Vastuullisuus työelämässä podcastissa eri alojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Vastuullisuus työelämässä on osa JYUcast podcasteja ja studiossa vieraiden kanssa keskustelemassa on Matleena Pietiläinen. Matleena viihtyy vastuullisuus teemojen äärellä työssään yliopistonopettajana ja väitöskirjatutkijana. Vapaa-ajalla hän inspiroituu maalaamisesta sekä kestävyysliikunnasta yhdessä perheen ja ystävien kanssa.

Jaksojen tekstivastineet löytyvät Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston sivuilta:
https://www.avoin.jyu.fi/fi/tekstitykset/vastuullisuus-podcastin-jaksojen-tekstitykset

Tervehdys kaikille. Täällä ollaan jälleen podistudiossa ja erittäin hyvillä fiiliksillä, koska olen saanut jälleen huippuvieraan studioon juttelemaan kanssani työelämän vastuullisuudesta. Päivän jaksossa minun on tarkoitus selvittää, mitä vastuullisuus on ja miten se näyttäytyy europarlamentaarikon työssä. Studiossa minun kanssani on Henna Virkkunen, joka on toiminut vuodesta 2014 Euroopan parlamentin jäsenenä ja sitä ennen useita vuosia kansanedustajan ja ministerin tehtävissä kotimaan politiikassa. Hennan kanssa keskustellaan muun muassa siitä, kuinka vastuullisuusasiat kytkeytyvät lainsäädäntötyöhön ja miten vastuullisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa. Kiva, kun ennätit paikalle, Henna.

[Henna Virkkunen:] Kiitos.

[Matleena Pietiläinen:] Kerrotko tähän alkuun, kuka on Henna Virkkunen.

[Henna Virkkunen:] Tuossa introssa jo vähän tulikin esiin se tosiaan, että minä olen nykyään Euroopan parlamentin jäsenenä ja ollut siinä nyt viimeiset seitsemän vuotta ja sitä ennen toiminut kotimaan politiikassa. Itse asiassa olen Jyväskylässä aloittanut poliittisen urani kaupunginvaltuustossa 90-luvun puolivälissä, ja nyt taas olen myös kaupunginvaltuustossa. Minä olen monella tavalla ollut politiikassa mukana. Minulla on itselläni viestinnän koulutus taustalla. Minä olen opiskellut journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa ja mennyt sinne opiskelemaan avoimen yliopiston kautta. Nytkin on haaveena kyllä se, että jos olisi aikaa, niin olisi mukava opiskella taas vähän lisää ja nimenomaan tuolla avoimessa yliopistossa.

[Matleena Pietiläinen:] Hienoa kuulla. Mikä sinua kiinnostaisi sieltä?

[Henna Virkkunen:] Minua kiinnostavat ehkä kulttuuriin liittyvät asiat. Minua kiinnostaisi esimerkiksi kirjallisuus ja taidekasvatus ja tämäntyyppiset asiat. Ehkä, kun oma työ on nykyään aika teknistä, teknistä lainsäädäntöä koko ajan, niin sitten kaipaan vähän semmoista luovuutta ja inspiraatiota, jota saadaan juuri luovilta aloilta ja taiteesta esimerkiksi hyvin ja samoin tietysti liikunnan puolelta.

[Matleena Pietiläinen:] Tervetuloa opiskelemaan!
Kerrotko vielä tarkemmin tuota sinun koulutustaustaasi ja urapolkua.
Mikä on johdattanut sinut tähän nykyiseen tehtävään?

[Henna Virkkunen:] Minä olen tullut kyllä aika perinteistä poliittista uraa pitkin. Minä olen tosiaan aloittanut silloin ihan Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. Ensin aloitin liikuntalautakunnan jäsenenä vuonna 1995 ja sitten olen siitä edennyt kaupunginvaltuustoon ja siellä eri lautakuntien puheenjohtajaksi, valtuuston puheenjohtajaksi, siitä kansanedustajaksi, sitten ministeriksi ja nyt Euroopan tasolle.
Jälkikäteen ajatellenhan se on edennyt aika loogisesti paikallistasolta kansalliselle ja sitten kansainväliselle tasolle, mutta tietysti siinä on ollut aika paljon sattumaakin, että näin on tapahtunut. Minä itse innostuin politiikasta silloin reilut 25 vuotta sitten 90-luvun alussa, kun oli tosi paha lama. Minä tulin silloin takaisin tänne Jyväskylään. Minä olin asunut muutaman vuoden Tanskassa, ja oli tosi iso nuorisotyöttömyys ja paha lamatilanne. Silloin minä koin, että suomalainen yhteiskunta ei ole tarpeeksi kannustava, että pitäisi enemmän kannustaa nuoria yrittämään ja käyttämään kykyjä.
Silloin innostuin politiikkaan mukaan, ja silloinhan oli EU-kansanäänestys ja oli ensimmäinen suora presidentinvaali. Silloin tapahtui aika paljon yhteiskunnassa.

[Matleena Pietiläinen:] Minkälaisia työtehtäviä tämä sinun nykyinen työtehtäväsi sisältää? Jos ajattelet päivätasoilla tai viikkotasolla, niin mitkä ovat tämmöisiä tyypillisiä työtehtäviä?

[Henna Virkkunen:] Sinänsähän poliitikon työtä voidaan tehdä hirveän monella tavalla tietysti, ja meillä on, niin kuin nähdäänkin, aika erilaisia päättäjiä, joilla on vähän erilaiset toimintatavat ja -tyylit, mutta sinänsä se perustyö on kaikilla sitä samaa, että me säädämme lakeja.
Euroopan tasolla se on aika teknistä myös, koska me teemme ihan konkreettisesti muutoksia, lainsäädäntöehdotuksia, kirjoitamme niitä pykäliä englannin kielellä, neuvottelemme niistä muiden poliittisten ryhmien kanssa. Kun Euroopan parlamentissa ei ole sellaista hallitus–oppositio-asetelmaa, että siellä pitää aina tapauskohtaisesti koota puolueiden enemmistö ehdotusten taakse, niin se on sillä lailla aika vaativaa. Kyllä se vaatii paljon neuvotteluja myös sen johdosta tietenkin, kun työkaverit ovat 27:stä eri maasta. Se tarkoittaa sitä, että kulttuurien ja ajatusmaailmojen kirjo on aika iso.

[Matleena Pietiläinen:] Nyt olemme tähän sinun taustaasi tutustuneet, mutta jos mennään nyt ihan tähän podin ydinteemaan eli tähän työelämän vastuullisuuteen, niin mitä vastuullisuus työelämässä sinulle merkitsee?

[Henna Virkkunen:] Minä ajattelen kyllä sillä aikaa laajaa vastuuta. Minä ajattelen, että se on sosiaalista vastuuta muista ihmisistä, niistä vaikutuksista, joita sillä omalla työllä on muiden ihmisten elämään ja arkeen. Minä ajattelen ympäristövastuullisuutta myös – se on tänä päivänä tietysti hirveän isossakin roolissa – ja semmoista taloudellista vastuuta ylipäätään, että pitää myös taloudellisesti olla kestävällä pohjalla sen, mitä tehdään. Hyvin laajasti tällaisia kestävän kehityksen periaatteita, miten pidemmällä aikajänteellä ne omat toimet vaikuttavat eri suuntiin.

[Matleena Pietiläinen:] Ja varmasti myös yhteiskunnallisella tasolla nämä samat asiat heijastuvat siellä.

[Henna Virkkunen:] Ilman muuta, kun oma työ on sellaista, että tehdään nimenomaan lainsäädäntöä, joka vaikuttaa yleensä kaikkien eurooppalaisten elämään, eli satoja miljoonia eurooppalaisia on suoraan siinä lainsäädännön piirissä, mutta lisäksi Euroopan unioni on niin iso regulaattori, niin iso säädösten tekijä, että yleensä niillä päätöksillä, joita me teemme EU-tasolla, on globaaleja vaikutuksia. Ne aika usein otetaan sitten maailmanlaajuiseksi tai kansainväliseksi standardiksi ja myös muut alkavat toimia sen mukaan.

[Matleena Pietiläinen:] Mikä on sinun näkemyksesi siitä, miten vastuullisuusasiat toteutuvat suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä?

[Henna Virkkunen:] Kyllä niihin ainakin kiinnitetään tosi paljon huomiota, ja kansainvälisesti vertailtuna esimerkiksi suomalaiset yritykset pärjäävät tämmöisissä erilaisissa vastuullisuusvertailuissa tosi hyvin.
Suomalaiset kuluttajat ja kansalaiset kyllä arvostavat tämmöisiä vastuullisuusasioita hyvin paljon, juuri sitä esimerkiksi yritysten osalta, että yritykset hoitavat taloudelliset velvoitteensa ja maksavat veronsa esimerkiksi ja että huolehtivat työntekijöistään ja huolehtivat ympäristöarvoista. Tämäntyyppiset asiat ovat suomalaisille tärkeitä näissä erilaisissa mittauksissa, ja kyllä minun mielestäni yritykset niihin tänä päivänä pääsääntöisesti kiinnittävät tosi paljon huomiota.

[Matleena Pietiläinen:] Sinullakin on jo hieno ura tähän saakka ollut ja pitkää näkemystä siitä, miten nämä asiat ovat kehittyneet, niin onko sinulla mielessä jokin semmoinen osa-alue, joka olisi huomattavasti parantunut sinun urasi aikana tämän vastuullisuuden suhteen?

[Henna Virkkunen:] Kyllä varmaan, kun maailma on todella paljon kansainvälistynyt, niin entistä enemmän kiinnitetään huomiota myös näihin globaaleihin vaikutuksiin, joita omalla toiminnalla on.
Sehän on myös yritysten kannalta tosi haastavaa, koska usein niiden toimitusketjut ulottuvat pitkälle muualle maailmaan, ja ei ole aina ihan helppo kontrolloida vaikkapa ihmisten työoloja siellä ja näitä vastuullisuusasioita, mutta minun mielestäni niihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, toisaalta juuri näihin sosiaalisiin ulottuvuuksiin kansainvälisesti, mutta sitten tietysti ympäristöasiat ovat ne, joissa erityisesti lainsäädäntö on kiristynyt paljon. Sittenhän olemme nähneet nyt viime vuosina, että näistä erityisesti nyt tämä ilmastoasia on ja ilmastovaikutukset semmoinen, joka on noussut ylitse kaiken. Silti ei saa unohtaa näitä muita. Todella monethan tällä hetkellä pyrkivät juuri vähentämään omaa hiilijalanjälkeään ja mittaamaan sitä ja miettimään niitä ympäristövaikutuksia.
Kuluttajat kiinnittävät siihen myös paljon huomiota.

[Matleena Pietiläinen:] Työsi kautta olet aika hyvällä näköalapaikalla ja varmasti pystyt näkemään Suomen suhteessa muihin maihin, niin miten sinä näet, miten me yhteiskuntana pärjäämme eurooppalaisessa vertailussa tämän vastuullisuuden suhteen?

[Henna Virkkunen:] Kyllä minä sanoisin, että useimmilla osa-alueilla pärjätään tosi hyvin. Sitten suomalaiset yritykset ovat tällä hetkellä, esimerkiksi, kun puhutaan näistä ilmastotavoitteista, niin meillähän yritykset ovat tosi sitoutuneita siihen, että ne pyrkivät tähän hiilineutraaliuteen. Kyllähän meillä monissa Euroopan maissa edelleen esimerkiksi teollisuuden piirissä koetaan, ettei näitä voida tehdä eikä kannata ja tämä on niin kallista, mutta Suomessa teollisuus on tosi sitoutunut siihen, että Suomi olisi hiilineutraali 15 vuotta muuta Eurooppaa aikaisemmin. Kaikki toimialat ovat tehneet omia tiekarttojaan, miten ne pääsevät siihen. Suomessa myös uskotaan siihen, että tämä tuo meille kilpailuetua, että me olemme edelläkävijöitä, että me olemme ympäristöystävällisiä, me tuotamme siihen liittyviä teknologioita.
Se avaa paljon vientimahdollisuuksia. Myös nämä sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät asiat ovat suomalaisille äärettömän tärkeitä, koska suomalaisille ihmisten keskinäinen tasa-arvo ja toisista huolehtiminen ovat tärkeitä.

[Matleena Pietiläinen:] Jos mennään yhteiskunnan tasolta yksilötasolle, niin mitä yksittäinen EU-kansalainen ja -kuluttaja voi tehdä vastuullisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa ja sitten myös kestävää kehitystä ajatellen?

[Henna Virkkunen:] Tietysti se, miten yksittäinen kuluttaja voi eniten vaikuttaa, ovat ne omat kulutuspäätökset.
Kyllä silläkin voidaan vaikuttaa, mihin suunnataan ostopäätökset ja minkä tyyppisiä asioita arvostetaan ja minkä tyyppisiä yrityksiä.
Sen takiahan meidän pitää Euroopan tasolla juuri nyt tehdä paljon myös lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että kuluttajilla on oikeata tietoa ja pystytään vertailemaan näitä.
Moni haluaa esimerkiksi ruoantuotannon osalta saada lisää tietoa siitä, miten ruoka on tuotettu ja minkälaista vaikutusta sillä on. Sitten tällä hetkellä erittäin iso kysymys ovat tekstiileihin liittyvät asiat. Siihen on nyt herätty todella vakavasti, että tekstiiliteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin maailman lento- ja laivaliikenne yhteensä, ja koko ajan kasvaa tekstiilien kulutus, kun väestö lisääntyy. Se on todella heikosti kestävällä pohjalla, niin kuin tiedetään: Ihmisillä on huonot työolot näissä maissa. Sen lisäksi se tuottaa paljon ympäristöongelmia. Tämä on muun muassa semmoinen teema, josta kuluttajat tarvitsisivat lisää tietoa, siitä oman tekstiilin tuotannosta, sen kierrätettävyydestä, käytöstä. Tähänhän on EU-tasolla tulossakin nyt paljon uutta standardistoa ja kuluttajille mahdollisuus seurata tätä, mutta tulee myös entistä enemmän erilaisia kierrätysvaatimuksia samoin kuin oikeastaan kaikille teollisuuden aloille tulee entistä enemmän.
Nyt tämä kiertotalous on semmoinen, jota halutaan vahvasti edistää eli päästä eroon kertakäyttökulttuurista ja hyödyntää sitä samaa raaka-ainetta yhä uudelleen, että jatkossa ei tulisi enää jätettä lainkaan, että kaikki pystyttäisiin aina käyttämään uudelleen. Sehän on sekä taloudellisesti ja ympäristön kannalta iso asia. Se on iso trendi teollisuudessa.

[Matleena Pietiläinen:] Kyllä, juuri nämä tämmöiset vastuullisuuteen liittyvät mahdollisuudet myös tämän yritystoiminnan kannalta. Oikeastaan, jos mietitään tällä yritystasolla vielä, niin mitä sinä näet, minkälaisia mahdollisuuksia tähän vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyy yrityksille ja muille yhteiskunnan toimijoille?

[Henna Virkkunen:] Kyllähän se todella monelle yritykselle samoin kuin yhteiskunnan muillekin toimijoille on myös tämmöinen tietynlainen valtti, jolla halutaan saada uusia asiakkaita ja tavoittaa uusia sidosryhmiä, että halutaan kertoa, että ollaan vastuullisia jollain tietyllä alueella ja tuotetaan jotain hyvää lisäarvoa yhteiskunnan eri osa-alueille. Kyllä se on semmoinen kilpailutekijä myös, ja se näkyykin. Todella monet siihen satsaavat tällä hetkellä, ja jokainen ehkä vähän siitä omasta toimialasta riippuen sitten hakee sen, mikä itselle on se luontainen ja miten voitaisiin sitä omaa vastuullisuutta osoittaa.
Kyllä se näyttäytyy tärkeänä. Nyt sitten tietysti, kun tällä hetkellä halutaan erityisesti edistää myös investointeja siihen suuntaan, että ne kohdistuisivat tämmöisiin vastuullisiin toimijoihin, niin tässähän ovat paljon lisääntyneet paineet juuri siitä, että pitäisi olla myös luotettavia tapoja arvioida, kuinka todenmukaisia nämä yritysten sitoumukset ovat. Siihen liittyen nyt on tehty koko EU-tasolle tämmöisiä vihreän rahoituksen sääntöjä, joilla halutaan tietyllä luokittelujärjestelmällä sitten osoittaa, ovatko toiminnot kestäviä oikeasti vai eivät.
Esimerkiksi yrityksille on tulossa, suurille yrityksille ja pörssilistatuille yrityksille velvollisuus samaan tapaan kuin tänä päivänä kerrotaan tilinpäätöksissä omat tunnusluvut myös ympäristön osalta tehdä tämmöiset kestävyystunnusluvut, joilla osoitetaan, miten ympäristöasiat toisaalta vaikuttavat yrityksen toimintaan ja mitä ympäristövaikutuksia yrityksen toiminnalla on eli molempiin suuntiin. Tämäntyyppinen lainsäädäntö on juuri EU-tasolla käsittelyssä, eli halutaan tuoda tämmöinen yhtenäinen, luotettava vertailu, josta tulee yhtä tärkeä näille pörssiyrityksille kuin talouden tunnusluvuista.
Se on osa tämmöistä kestävyysraportointia.

[Matleena Pietiläinen:] Joitain esimerkkejä tässä on tullutkin jo esiin, mutta millaista vastuullisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja säätelyä sinun mielestäsi tarvitaan?

[Henna Virkkunen:] Euroopan tasolla täytyy sanoa, että kaikki lainsäädäntö koko ajan jollakin tavalla liittyy juuri tähän vastuullisuuteen. Nythän se on todella paljon kytköksissä juuri näihin ympäristökysymyksiin ja tähän ilmastonmuutokseen. Meillä on käsittelyssä tämmöinen tosi iso 12 lainsäädännön paketti, jota sanotaan Fir for 55:ksi.
Halutaan vähentää nämä EU:n päästövähennykset 55 prosenttiin vuonna 2030. Sitä silmällä pitäen nyt uudistetaan näitä ilmasto- ja energialainsäädäntöjä.
Kyllähän se on iso urakka sitten kaikkien yhteiskuntien, teollisuuden ja yritysten kannalta, miten päästään näihin alhaisempiin päästöihin ja miten voidaan uudistaa ja tehostaa sitä toimintaa. Tämä edellyttää isoja investointeja.
On arvioitu, että 360 miljardia joka vuosi pitää investoida nyt ekstraa Euroopassa, että päästään niihin tavoitteisiin.
Siihen tarvitaan juuri esimerkiksi näitä vihreän rahoituksen kriteerejä, sitten, että investorit tietävät, mitkä ovat aidosti niitä sen tyyppisiä kohteita. Sitten semmoinen tapa, miten Euroopan unioni tälläkin hetkellä vaikuttaa hyvin paljon globaalisti, on se, että Euroopan unionihan tekee jäsenmaidensa puolesta kauppasopimukset.
Nykyään kaikkiin näihin kauppasopimuksiin sisältyy tämmöinen kestävän kehityksen luku, jossa on asetettu näille kauppakumppaneille juuri vaatimuksia ympäristöoloihin, työoloihin liittyviin asioihin. Paljon ovat olleet esillä vaikkapa Brasilian sademetsäasiat, alkuperäkansoihin liittyvät kysymykset, tämäntyyppiset. Ne kauppasopimukset ovat se tapa, miten Euroopan unioni pyrkii myös muualla maailmassa ohjaamaan kohti vastuullisempaa suuntaa näitä toimijoita.

[Matleena Pietiläinen:] Mainitsitkin tuon, että ilmastonmuutos on ollut yksi iso osa-alue myös tässä lainsäädäntötyössä, niin näetkö sinä, että siihen keskittyminen on vienyt liikaa tilaa muilta vastuullisuuden osa-alueilta?

[Henna Virkkunen:] Varmasti se on näin, että aina tulee näitä, kun herätään uusiin asioihin ja ongelmiin, niin sitten se aina tulee tämmöisinä ryöpsähdyksinä, että siihen liittyviä asioita laitetaan kerralla kuntoon enemmänkin ja siihen kiinnitetään huomiota, mutta nyt on ehkä jo nähtävissä, että kun nyt yhä useammalla alkaa olla näitä hiilijalanjälkivertailuja ja pyritään kohti hiilineutraaliutta, niin semmoisena uutena teemana ympäristöpuolella ovat nousemassa luonnon monimuotoisuuteen ja biodiversiteettiin, lajikatoon liittyvät kysymykset. Se on selvästi semmoinen nouseva asia tuolla yritysten ympäristövaikutuksissa, miten ne vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Siihen liittyviä tavoitteita ja vaatimuksia on tulossa enenevässä määrin.

[Matleena Pietiläinen:] Miten sinä olet itse päässyt kehittämään vastuullisuutta lainsäädäntötyössä? Oletko vaikkapa joitain aloitteita tehnyt tämän suhteen?

[Henna Virkkunen:] Kyllä oikeastaan miltei kaikki lainsäädännöt, joita joka päivä käsittelen, liittyvät jotenkin tähän asiaan. Minähän olen jäsenenä itse energia-, teollisuus- ja tutkimusvaliokunnassa ja lisäksi liikennevaliokunnassa.
Näissä hyvin paljon – näissä ehkä on kaikki nämä vuodet kaksi semmoista teemaa, johon lainsäädäntö on hyvin paljon keskittynyt. Toinen on tämä päästöjen vähentäminen, ja toinen on digitalisaation edistäminen.
Ne ovat ehkä semmoiset eurooppalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden megatrendit, joita koko ajan viedään eteenpäin. Samalla, kun puhutaan hyvin globaalista maailmasta, niin kyllä on aika paljon käsittelyssä sen tyyppistä lainsäädäntöä, joka velvoittaa yrityksiä entistä enemmän tarkastelemaan koko tuotantoketjuaan ja toimimaan vastuullisesti myös kolmansissa maissa, esimerkiksi. Mehän pystymme asettamaan tavoitteita ja vaatimuksia EU-alueelle, mutta kun mennään EU-alueen ulkopuolelle, niin sitten se on aina hankalampaa.

[Matleena Pietiläinen:] Jos mietitään Euroopan parlamenttia instituutiona, niin onko tämä Euroopan parlamenttivmielestäsi vastuullinen toimija, jos mietit esimerkiksi työkulttuurin tai toimintaperiaatteiden näkökulmasta?

[Henna Virkkunen:] Kyllä se varmaan on ainakin mainettaan parempi paikka. Varmaan monet ajattelevat, kun siellä on valtava hallinto ja byrokratia ja muuta, että se on ihan kauhea ja vastuuton, mutta kyllä siellä ihmisillä on ainakin hyviä pyrkimyksiä paljon. Jos minä ajattelen ympäristöasioiden osalta esimerkiksi, niin siellähän on tehty valtavasti työtä juuri päästöjen vähentämiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi, jätteiden vähentämiseksi.
Siellä on itse asiassa suomalainen logistiikkajohtaja, joka vastaa sen talon näistä kysymyksistä, ja hän on tehnyt tosi loistavaa työtä minun mielestäni: on uudistanut siellä valtavan paljon näitä erilaisia toimintoja hallinnossa. Aina muutosvastarinta on tietysti kovaa, mutta siellä pyritään toimimaan näin. Esimerkiksi vastuullisuudesta osoituksena oli se, että kun alkoivat nämä koronasulut muutama vuosi sitten ja Belgiassakin oli paha tilanne, niin parlamentin kaikki autonkuljettajat, jotka siellä ovat töissä, lähtivät tekemään töitä alueen terveydenhuollon hyväksi toimittamaan koronaan liittyviä erilaisia näytteitä ja tähän liittyviä asioita. Siellä pyritään osallistumaan sillä tavalla ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. Aina, jos meillä on joitain resursseja, annetaan sieltä tukea.

[Matleena Pietiläinen:] Minä olen ymmärtänyt, että tutkimuksella ja tieteellä ja koulutuksella on iso merkitys sinulle, niin miten sinä näet, mikä on näiden asioiden merkitys vastuullisuustiedon ja -osaamisen näkökulmasta? Millä tavalla esimerkiksi vastuullisuuskoulutus voi edistää kestävää kehitystä ja laajemmin vastuullisuutta?

[Henna Virkkunen:] Kyllähän se oikeastaan on edellytys sille, että pystytään toimimaan vastuullisesti, että meillä on riittävästi tietoa ja kykyä arvioida myös sitä omaa toimintaamme.
Koulutus on tosiaan semmoinen asia, että sehän kuuluu EU:ssa jokaisen jäsenmaan omaan toimivaltaan, mutta Euroopan unionilla on varsin iso tutkimusohjelma Horizon Europe. Juuri tuo energia-, teollisuus- ja tutkimusvaliokunta, johon itse kuulun, hallinnoi Horizon Europe -ohjelman suunnittelua hyvin laajasti. Nyt tällä meneillään olevalla rahoituskaudella tästä rahoituksesta vähintään 35 prosenttia, tutkimusrahoituksesta, ohjataan juuri ilmastonmuutoksen torjumiseen, siihen liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
On kyllä iso rooli tutkimuksella kaiken kaikkiaan globaaleihin haasteisiin vastaamisessa, että me löydämme niitä oikeita ja toimivia tapoja näihin ihmiskunnan isoihin kysymyksiin. Nyt aivan semmoisena polttavana tietysti ovat olleet nämä viime vuodet terveyteen liittyvät kysymykset ja erityisesti tämä koronaviruksen torjunta.
Ei olisi onnistuttu tässä tilanteessa näinkään hyvin, jos ei Euroopan unioni olisi tosi isosti lähtenyt rahoittamaan rokotetutkimusta silloin juuri näistä tutkimusrahoistaan muutama vuosi sitten. Samoin on nyt tehty tosi paljon työtä meidän supertietokoneillamme sen eteen, että on haettu niitä lääkkeitä, joilla voitaisiin entistä paremmin hoitaa koronan oireita, olemassa olevia lääkkeitä.
Nythän niitä on hyväksyttykin joitain jo käyttöön. Esimerkiksi tämä koronavirus on juuri osoittanut sen, kuinka tärkeässä roolissa tiede ja tutkimus on. Koko ajan saadaan siitä uutta tietoa, mutta se on osoittautunut kyllä erittäin sitkeäksi virukseksi, niin kuin on nähty. Se aina ponnahtaa uudelleen esiin, mutta se on esimerkiksi tyypillisesti semmoinen asia, johon ei olisi pystytty ilman tiedettä vastaamaan.
Kyllä minun mielestäni tiede on edellytyksenä kaikelle meidän vastuulliselle toiminnallemme, että me oikeasti pystymme arvioimaan ja analysoimaan oman toimintamme vaikutuksia ja pystymme muuttamaan omaa toimintaamme niin, että vaikutukset olisivat mahdollisimman hyvät.

[Matleena Pietiläinen:] Minkälainen kuva sinulle on tullut, kun käyt vaikkapa lukio- ja yliopistovierailuilla Suomessa, onko meillä riittävästi näissä laitoksissa vastuullisuuskeskustelua ja onko siellä olemassa riittävästi tämmöistä vastuullisuuskoulutusta ja -osaamistarjontaa?

[Henna Virkkunen:] Aika paljon olen kiertänyt viime vuosina.
Meillä lukioissa on nykyään tämmöinen Eurooppa-kurssi osana yhteiskuntaoppia, ja olen kyllä ollut yllättynyt siitä, että meidän lukiolaisemme ovat ihan tosi valveutuneita kansainvälisesti. He seuraavat tosi paljon juuri kansainvälisiä ihmisoikeuksiinliittyviä kysymyksiä, ympäristöön liittyviä kysymyksiä ja ovat tosi kiinnostuneita niistä ja haluavat tietää juuri siitä, mitä Euroopan unionissa on tehty näiden asioidenhyväksi. Kyllä näkyy se, että nuoret seuraavat paljon ja vaativat myös sitä, että näihin asioihin täytyy saada muutoksia. He edellyttävät myös, että yritykset ja yhteiskunta toimivat siihen suuntaan. Vaikkapa muoviroskan torjunta on tärkeä teema, josta nuoret paljon kysyvät globaalisti, ja ylipäätään kehitysmaiden, köyhien maiden tilanne, miten pystytään siellä tukemaan lasten ja nuorten ja tyttöjen koulunkäyntiä ja opiskelua ja elämää. Ne ovat kyllä nuorille tärkeitä teemoja.

[Matleena Pietiläinen:] Onko sinulla tullut näillä vierailuilla mieleen joitain ajatuksia, miten voitaisiin vielä enemmän kehittää tätä meidän vastuullisuuskoulutustamme?

[Henna Virkkunen:] Minä luulen, että se on aika paljon kiinni aina myös opettajan omasta ajasta ja innostuksesta. Meillähän sinänsä opetussuunnitelmatkin ovat semmoisia, että ne jättävät kuitenkin tilaa sille, että opettajatvoivat itse valita opetusmetodinsa ja opetusmateriaalinsa.
Tässä opettajien täydennyskoulutus on minusta tärkeässä roolissa. Kun mietitään vastuullisuuteen liittyviä teemoja, että heillä olisi tiedossa hyviä materiaaleja ja tapauksia, joiden kautta oppilaat pystyisivät käsittelemään näitä asioita. Nämähän ovat aika innostavia, tämmöisiä projektitöiden mahdollisuuksia perehtyä joihinkin näihin. Minun mielestäni opiskelijoilla on kyllä luontaisesti näihin paljon kiinnostusta. Toki sitten, kun tullaan korkeakoulutasolle ja yliopistoon ja ammattikorkeakouluihin, niin siellä nyt sitten onkin tähän liittyvää koulutusta jo aika paljon.

[Matleena Pietiläinen:] Varmaan juuri se, että mitä varhaisemmassa vaiheessa näitä asioita tuodaan sinne koulutukseen ja ihan jo alakoulusta alkaen – mitä varhaisemmin se lähtee kehittymään, sitä pidemmälle se sitten kantaa myös tulevaisuudessa.

[Henna Virkkunen:] Joo. Tietysti me olemme tässä puhuneet aika paljon, minäkin olen puhunut varmaan aika paljon suuryritysten näkökulmasta monella tavalla, mutta meidän yrityksistämmehän valtaosa on tosi pieniä yrityksiä, jotka ovat ehkä ihan muutaman hengen yrityksiä. Siellä ei välttämättä oikein meinaa riittää aika eikä osaaminen. Haluttaisiin ehkä tietää enemmän vastuullisuudesta ja uudistaa sitä omaa toimintaa, mutta siinä onkin tärkeässä roolissa juuri tämmöinen oppilaitosyhteistyö esimerkiksi, että pystyttäisiin tekemään korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa yhteisiä projekteja, esimerkiksi opiskelijoiden kanssa opinnäytetöiden tai muiden tämmöisten projektien kautta, että voitaisiin saada vähän tukea ja tietoa siihen omaan päivittäiseen toimintaan, miten voitaisiin muuttaa tiettyjä asioita ja ottaa huomioon. Sen takia on kyllä tärkeässä roolissa koulutuksen, tutkimuksen yhteistyö yrityselämään.

[Matleena Pietiläinen:] Minä olen täysin samaa mieltä. Varmasti osaltaan myös vaikkapa avoimen yliopiston koulutustarjonta mahdollistaa sen, että kuka tahansa, joka aiheesta on kiinnostunut, pystyy valitsemaan kursseja ja opiskelemaan.

[Henna Virkkunen:] Se on ihan totta.

[Matleena Pietiläinen:] Mikä olisi sinun viestisi opintoja suunnitteleville tai uraa aloitteleville nuorille liittyen tähän vastuullisuusteemaan?

[Henna Virkkunen:] Minä uskon, että tämä on kyllä semmoinen tulevaisuuden ala, johon kannattaa paneutua, koska vaatimukset nousevat entistä enemmän tämän osalta. Halutaan, että toiminta on läpinäkyvää ja mitattavaa, ja se vaatii kyllä osaajia, miten voidaan luotettavalla tavalla uudistaa sitä omaa toimintaa ja analysoida ja muuttaa ja vertailla.
Siinä mielessä minä uskon, että nämä vastuullisuuteen liittyvät teemat, joita on aika monella alueella – tässäkin me olemme puhuneet vaikkapa talouden vastuullisuuteen liittyvistä kysymyksistä, sitten ihan sosiaalisiin, ihmisiin liittyviin vaikutuksiin, ympäristövaikutuksiin liittyvistä uudistustarpeista. Näitä teemojahan sinänsä on todella paljon. Tämä kyllä tarjoaa paljon mahdollisuuksia, ja minä uskon, että tämä on erittäin tärkeä tulevaisuuden teema. Tätä kannattaa kyllä opiskella.

[Matleena Pietiläinen:] Oikeastaan ennen viimeistä kysymystä minulle tuli vielä mieleen, me olemme poukkoilleet koulutuksesta ja eri instituutiosta toiseen, mutta haluaisitko nostaa jonkin esimerkin tämmöisestä uudesta yrityksestä tai uudesta innovaatiosta?

[Henna Virkkunen:] Kyllä minä itse olen aika paljon mielenkiinnolla viime vuosina seurannut tätä tekstiiliteollisuutta, koska siellä minun mielestäni on niin huutava tarve sille. Siellä on niin iso tämä kertakäyttökulttuuri, ja toisaalta se ei varmaan muutukaan, jos eivät nämä tosi isot tekstiilimerkit ja -brändit lähde muuttamaan sitä omaa toimintatapaansa ja nosta oikeasti sitä vastuullisuutta, tämmöiset tyyliin Adidas, Nike, tämmöiset tosi isot kansainväliset toimijat. Niiden pitää selvästi nostaa se arvo ja niin, että se ei ole mitään tämmöistä viherpesua, vaan että se on aidosti niin, että ympäristöasiat ja ihmisten työolot ja muut on otettu huomioon siinä. Tämä tekstiilipuoli on semmoinen, jota minä olen paljon seurannut, ja siinä on kyllä Suomessa todella paljon kiinnostavia yrityksiä, jotka tekevät vaikkapa kierrätysmateriaalista vaatteita. Sitten tietysti Jyväskylässä minä haluan erityisesti nyt nostaa esiin Spinnovan, joka tekee ehkä maailman ympäristöystävällisintä lankaa.
Se on minun mielestäni hurjan mielenkiintoinen yritys, ja se on nyt hyvässä kasvuvauhdissa. Minä toivon, että kuluttajat myös tarttuvat näihin mahdollisuuksiin ja vaativat tekstiileiltä, vaatteilta jatkossa entistä vahvempaa ekologista otetta ylipäätään. Kyllä minä ehkä sen esimerkiksi täältä Jyväskylästä nostaisin.

[Matleena Pietiläinen:] Erityisesti tuonne urheilutekstiilipuolelle kaivattaisiin tämmöisiä vähän kestävämpiä mahdollisuuksia.

[Henna Virkkunen:] Joo, ja sitten tässä, kun vähän puhuttiin näistä erilaisista ympäristöhaasteista, joita on – meillä vaikkapa muovit olivat tuossa esillä –, niin liittyy tämä iso mikromuoviongelma näihin urheiluvaatteisiin, niiden pesemiseen, ja tähän on myös tulossa nyt komissiolta esityksiä. Me yritämme myös tästä mikromuovista päästä eroon.
Sehän on tosi iso ympäristöongelma meillä tällä hetkellä. Aika paljon on nyt meneillään aloitteita, joilla pyritään vastaamaan näihin isoihin kiertotaloustavoitteisiin, vähentämään muovin käyttöä ja kierrättämään elektroniikkaa. Siitähän tosi pieni osa tällä hetkellä kiertää, ja on aika huonoissa kantimissa sen vastuullisuus myös sillä tavalla, että meillähän tulevat pääosin Kiinasta kaikki tähän liittyvät kriittiset raaka-aineet. Niitä louhitaan sitten myös hyvin epäeettisissä oloissa, vaikkapa Kongossa kobolttia. Kuitenkin meillä sähköistyy yhteiskunta nyt hurjaa vauhtia, että tässä myös pitää saada kestävälle pohjalle nämä monet tuotantoon liittyvät asiat.

[Matleena Pietiläinen:] Kyllä. Mitä tulee vielä noihin urheilutekstiileihin, niin minun ymmärrykseni mukaan on jo kotimaisia pieniä toimijoita, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen tuoda tämmöisiä ekologisempia urheilutekstiileitä saataville, mutta onhan varmasti haaste se, miten saataisiin laajemmalle kuluttajakunnalle nämä. Se on varmasti myös vielä kustannuskysymys, ja en tiedä, onko osittain myös raaka-ainekysymys, että ei ole vielä mahdollista niin isoon kuluttajakysyntään vastata.

[Henna Virkkunen:] Joo, nämä monesti vaativatkin semmoista standardityötä, että näitä innovaatioita pystytään edistämään. Sitä Euroopan tasolla paljon tehdään. Vaikkapa juuri tekstiilien kierrätyksen osalta on nyt tulossa semmoinen muutos, että vuonna 2025 kaikissa EU:n jäsenmaissa pitää tekstiilit kerätä erikseen. Nythän ne heitetään tuonne sekajätteeseen.
Tämäkään ei vielä tietysti riitä, että ne kerätään erikseen. Niille pitää sitten olla myös uudelleenkäyttömahdollisuus.
Nythän tekstiilit sisältävät hirveän erilaisia kuituja. Niitä on hirveän vaikeaa tällä hetkellä uudelleen käyttää. Sitä nyt tällä hetkellä juuri analysoidaan ja mietitään, miten sitä kierrätettävyyttä voitaisiin parantaa. Muun muassa pakkausmuoveille on tehty myös sellainen lainsäädäntö jo, että vuonna 2030 kaiken pakkausmuovin pitää olla kierrätettävää, ja siihen tehdään juuri yhteisiä standardeja, koska tällä hetkellä myös muovit ovat aika vaikeita monesti kierrättää, tämä pakkausmuovi, kun on hirveän erivärisiä muoveja ja vähän erilaatuisia. Ne voivat olla likaisia. Se ei ole niin helppoa, mutta siihen tehdään myös.
Monesti nämä vaativat juuri Euroopan tason standardointia.

[Matleena Pietiläinen:] Viittasinkin tuohon loppukysymykseen. Minä tiedän, että sinä suosit vaikkapa yhteiskäyttöautoja ja pyrit hyötyliikkumaan aina, kun on mahdollista, mutta kertoisitko jotkin vastuullisuusterveiset meidän podin kuulijoille, esimerkiksi jonkin vinkin tai muun hyväksi havaitun toimivan asian, miten jokainen meistä voisi vaikuttaa vastuullisuuteen myönteisesti.

[Henna Virkkunen:] Kyllä minä ajattelen, että ne tavat tietysti, miten ihmiset vaikuttavat ennen kaikkea siihen omaan ympäristöönsä, ympäristökuormaan, liittyvät siihen hyvin paljon, miten asutaan, liikutaan ja mitä kulutetaan. Sitä kautta siihen voidaan vaikuttaa. Tietysti kannattaa ostaa esimerkiksi vain semmoisia tuotteita, joita oikeasti aiotaan käyttää ja jotka kestävät ja jotka ovat mieluiten kierrätettäviä. Pitäisi pyrkiä eroon kertakäyttökulttuurista. Samoin ruoan puolella, niin ruokaahan tuhlataan aivan valtavasti ja heitetään pois. Ruoan osalta aika helppo olisi vähentää jokaisen sitä hävikkiä. Sillä on isot ympäristövaikutukset tosi monessa kohdassa, jos syödään myös ja käytetään kaikki, mitä ostetaan ruoaksi.
Sitten ympäristöasioiden lisäksi tietysti pitää miettiä myös sitä omaa sosiaalista ulottuvuutta, miten voidaan tehdä myös omassa ympäristössä ihmisten elämä paremmaksi, miten voidaan toimimalla ja käyttäytymällä olla tukemassa ja kannustamassa toisia. Minä ajattelen, että nyt varsinkin korona-aikahan on monelle ihmiselle ollut varmaan aika vaikeata aikaa, kun tässä on ollut pitkiä eristäytymisen jaksoja, on ollut paljon yksinäisyyttä, niin varmaan jokainen voisi nyt miettiä myös niitä asioita, miten voitaisiin omassa lähipiirissä tai muutoin ehkä ilahduttaa ja tukea ihmisiä ja auttaa.

[Matleena Pietiläinen:] Minä olen täysin samaa mieltä. Näillä vinkeillä on hyvä jatkaa tästä eteenpäin. Kiitos tuhannesti, Henna, että olit podcast-vieraana.

[Henna Virkkunen:] Kiitos, oli kiva olla mukana.

[Matleena Pietiläinen:] Kaikkea parasta tulevaan.

Kiitos, kun kuuntelit Vastuullisuus työelämässä -podcastia.
Tämä podcast kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita, joiden kanssa keskustelen vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä työelämässä. Minä toivon, että tämä podcast antaa teille kuulijoille uusia näkökulmia ja kannustusta työelämänvastuullisuuden kehittämiseksi. Jos haluat olla etulinjassa edistämässä vastuullisuutta työelämässä, niin kannattaa ottaa myös seuraava jakso haltuun.
Olet myös tervetullut kasvattamaan vastuullisuusasiantuntijuuttasi Jyväskylän yliopiston avoimeen yliopistoon.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys työelämässä -opintokokonaisuudessa voit opiskella laajasti ja monitieteellisesti opintojaksoja vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyen.
Voit suorittaa opintoja joustavasti oman aikataulun mukaan. Lisätietoja vastuullisuus työelämässä -moduulista löydät avoimen yliopiston verkkosivuilta.