Show Notes
Saarna Hyvän toivon kappelissa 19.12.2021
4. adventtisunnuntai, Fil. 4:4–7, Matt. 1:18–24
Johdanto: Kari Kuulan älyherätys
Pappi Kari Kuula herätteli äskettäin kirkkokansaa ajattelemaan. Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnissa hän kaipaa kirkkoon ”yritystä oikeasti ymmärtää uskoa sen sijaan, että heti kättelyssä lyödään pöytään mysteerikortti.”
Otan haasteen vastaan! Heittäydyn ajattelemaan. Ajattelu on vahvasti läsnä myös päivän raamatunteksteissä. Evankeliumissa Joosef ajattelee enkelin sanoja Jeesuksen syntymästä. Kirjeessä filippiläisille taas on upea lupaus: ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.”
Tuosta filippiläiskirjeen lupauksesta nousee myös tämän saarnani ydin: ajattele sydämellä!
I Jumala kestää ajattelumme
Olen Kari Kuulan kanssa samaa mieltä siitä, että ajattelu on olennainen osa kristinuskoa. Jumala on luonut meidät kokonaisiksi ihmisiksi. Luomisen Henki liikkuu ajatuksissamme. Jumala on antanut meille älyn ja järjen, ymmärryksen ja viisauden, tiedon ja tieteen. Meidän tehtävämme kristittyinä on käyttää niitä ”omaksi hyödyksemme ja lähimmäisten parhaaksi” niin kuin Mikael Agricolan vanhassa rukouksessa sanotaan.
”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne ”. Jumala kestää ajatuksemme. Jumala ei ole aukkojen Jumala, joka olisi olemassa vain siellä minne järki tai tiede ei yllä. Koko maailma on Jumalan maailma, niin myös ajattelun ja tiedon maailma. Usko ei mene rikki, kun pyrimme ymmärtämään sitä.
Kristuksen seuraaminen avaa avaria näköaloja ajattelun syvyyksiin. Se vie filosofian ja fysiikan avulla olemisen ja todellisuuden arvoituksiin. Se avaa portin historian aarteisiin. Se johtaa ajattelemaan uskon ja ihmismielen vuorovaikutusta psykologian avulla.
Älyllinen rehellisyys vie meidät muutoksen ja kasvun tielle. Se johtaa kyseenalaistamaan ja punnitsemaan sitä, mihin olemme tottuneet. Kristinuskon oppia, Raamatun merkitystä, kirkon perinnettä ja kirkon toimintaa nykyajassa pitää ajatella. Näin tekemällä suojelemme uskoamme ja yhteisöämme.
Ajattelu rokottaa meitä kiihkoilua ja mustavalkoisuutta vastaan. Se avartaa mieltä. Samalla ajattelu syventää uskoamme. Koeteltu usko kestää kritiikin ja kyseenalaistamisen. ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne ”.
II Kristitty puolustaa luottamusta tieteeseen
Usko ja tieto ovat kumppaneita maailman selittämisessä. Ne avaavat erilaisia ikkunoita todellisuuteen, joka on yksi. Maailman ymmärtämisessä tarvitaan yhtä lailla tieteentekijöitä, toimittajia ja pappeja.
Meidän ajassamme johdonmukainen ajattelu ja tutkittu tieto tarvitsevat puolustajia. Valeuutiset ja trollien myyräntyö nakertavat luottamusta punnittuun ja koeteltuun tietoon. Meitä kristittyjä tarvitaan puolustamaan tutkittua tietoa. Meitä tarvitaan vahvistamaan luottamusta tieteeseen. Tätä luottamusta tarvitaan esimerkiksi siksi, että voimme luottaa lääketieteeseen ja uskallamme ottaa koronarokotteen. Luottamus tieteeseen varjelee elämää.
Valeuutisten ohella toinen meidän aikamme tietoa uhkaava kehitys on tiedon pirstaloituminen. Periaatteessa meillä on enemmän tietoa kuin koskaan. Usein sitä on kuitenkin liikaa, niin että emme enää näe metsää puilta. Somen ja multitaskaamisen maailmassa tieto pirstaloituu murusiksi.
Kristinusko voi johtaa meitä syvän ja kokonaisen tiedon lähteille. ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne ”. Keskiajalla kristillinen luostarilaitos säilytti antiikin perinnön. Se kantoi antiikin tietoa läpi myrskyisten vuosisatojen, jolloin monet muut instituutiot olivat romahtaneet. Ei myöskään ollut sattumaa, että filosofiassa tietä antiikista eteenpäin olivat ensimmäisten joukossa näyttämässä fransiskaaniveljet. Oppineisuuden ja ajattelun arvostaminen oli korkealla heidän joukossaan.
Samaa kristillistä henkeä ja ajattelun arvostamista tarvitsemme myös nykyajassa. Kristinusko voi palauttaa meitä kokonaisen tiedon lähteille, niin että emme tyydy murusiin. ”Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne ”.
III Astu sisälle rauhaan
Kristinuskon ydintä voi ja pitää lähestyä ajattelun kautta. Silti uskon ydin ei typisty ajatteluun tai käsitteisiin. Uskon kieli ei mahdu päättelyn rautaisten lakien sisään. Sen kieli on täynnä vertauskuvia ja paradokseja, salaisuuksia ja kuvia.
Raamatun kielessä yksi vahva kuva on sydän. Se tarkoittaa ihmisen sisintä olemusta, olemisen keskusta. Se on oman itsemme ja Jumalan kohtaamisen paikka.
Sydämessämme teemme valintoja, aivan samalla kuin Joosef ja Maria tekivät. Ajattelu auttoi heitä löytämään sydämen valinnan. Sydän ohjaa meitä tekemään ajattelun pohjalta hyviä valintoja. Ilman ajattelua sydän voi olla hölmö, ilman sydäntä ajattelu voi olla kylmää.
Jumalan suuri ja salattu läsnäolo ylittää ymmärryksemme, kielemme ja tieteemme. Se ei tee tyhjäksi ajatteluamme, mutta se ylittää sen. Se on jotain vielä suurempaa. Kaiken selittämisen sijaan usko on sisään astumista.
Ajattele siis sydämellä! Astu siis sisälle joulun sanomaan! Kuuntele Marian ja Joosefin ajatuksia. Katsele, kun he kulkevat kohti Betlehemiä. Tunne seimen Lapsen läheisyyttä. Astu sisälle Jumalan rauhaan, joka ylittää kaiken ymmärryksemme.