Tässä jaksossa pohdimme kolonialismin pitkää historiaa Saamenmaalla.
Suomi perustettiin kahden kansan, suomalaisten ja saamelaisten maille. Kautta historian saamelaiset ovat kehitelleet keinoja, joilla säilyttää kulttuurinsa elinvoimaisena samalla, kun valtio tukahdutti sitä. Osa saamelaisista omaksui suomalaisuuden pian, vanhakantaiset käänsivät sille selkänsä ja jotkut sukkuloivat kulttuurien välillä, jotta pystyivät paremmin vaikuttamaan valtaväestön hallitsemassa yhteiskunnassa.
Akateemisten historiantutkijoiden käyttämät asiakirjat kertovat viranomaisten näkökulman menneisyyteen. Perimätieto ja niin sanotut sukukirjat sen sijaan tuovat esiin paikallista ”meijän historiaa”, joka näyttää, miltä tapahtumat näyttivät saamelaisten silmin. Saamelaiset sukututkijat ovatkin paikanneet historiantutkimuksen aukkoja, sanoo saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola.
Maaoikeudet ovat saamelaisten oikeuksien kovaa ydintä. ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169 velvoittaisi valtiota tunnustamaan saamelaisten maaoikeudet, mutta Suomi ei ole sitä ratifioinut. Miksi? Tätä pohtii arktisen alkuperäiskansapolitiikan tutkimusprofessori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta.
What is Radio Kolonial – mitä kolonialismista kannattaa tietää??
Kolonialismi on kautta historian ollut mukana suomalaisten arjessa, mutta emme vain huomaa sitä. Suomi ei ole irrallinen ajopuu, joka ajelehtii historian virrassa, vaan mukana kolonialismin suuressa tarinassa. Jopa suomalaiset lastenkirjat kuvasivat imperialistista maailmanjärjestystä, Pohjoismaat lähtivät mukaan kolonialistisiin hankkeisiin ympäri maailmaa ja Saamenmaata kolonisoitiin määrätietoisesti.
Radio Kolonial on podcast, joka käy läpi suomalaisten osuutta kolonialismin muokkaamassa maailmanjärjestyksessä. Tuore historiantutkimus avaa myös, mitä kaikkea menneisyydestä on ymmärretty väärin ja miten historiapolitiikkaa käytetään nykyhetkessä.
Podcastia tekevät yhteistyössä Voima-lehti ja Historioitsijat ilman rajoja. Sen tekemistä on tukenut Oskar Öflundin säätiö.