MY Studio - Mikroyrittäjän podcast

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa on monen yrityksen elinehto. Onko some-markkinointi helppoa, ilmaista ja kohdennettua vai resursseja vaativaa ja silkkaa onnenkauppaa? Tämän podcastin kuunneltuasi tiedät myös sen, mitä somessa ei kannata koskaan tehdä. Vieraina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutin dosentti Timo Koivumäki sekä sosiaalisen median kouluttaja, tietokirjailija Harto Pönkä.

Creators & Guests

Host
Kerttu Saalasti Institute
@UniOuluKSI Kerttu Saalasti Institute – international research institute providing evidence-based knowledge and education on micro-enterprises.

What is MY Studio - Mikroyrittäjän podcast?

MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Intro [00:00:03]: My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.

Haastattelija [00:00:26]: No niin, eli meillä on tänään tässä sosiaalista mediaa koskevassa podcastissa mukana kaksi vierasta, eli sosiaalisen median ja koulutusteknologian asiantuntija ja tietokirjailija Harto Pönkä ja digitaalisen palveluliiketoiminnan dosentti Timo Koivumäki Oulun yliopiston Martti Ahtisaari -instituutista. Eli kaksi sosiaalisen median huippuammattilaista. Tervetuloa mukaan.

Pönkä ja Koivumäki [00:00:49]: Kiitos.

Haastattelija [00:00:52]: Jos nyt alotellaan tämmösellä lämmittelykysymyksellä. Mitkä te koette että ovat onnistuneen somemarkkinoinnin yleiset edellytykset yrittäjille ja yrityksille? Jos vaikka Harto aloittaa.

Harto Pönkä [00:01:11]: No mä näkisin, että siinä pitää tuntea se... tietenkin kohderyhmä pitää olla selvillä, se on täytynyt miettiä hyvin etukäteen. Ja se että tietää, missä he ovat, keitä he ovat, mitä ne siellä somessa tekevät ja mikä niitä kiinnostaa. Toinen tärkeä on se, että tuntee sen alustan, missä toimitaan, että minkälaisia algoritmeja siellä on ja miten ne vaikuttavat siihen näkyvyyteen ja miten sitä voi edistää tai optimoida sitä julkaisua myöskin, että se lähtisi leviämään, jos haetaan sitä ansaittua näkyvyyttä. Tietenkin jos lähdetään siltä pohjalta, että maksetaan näkyvyydestä, niin sitten tuntee sen, miten osaa kohdentaa sen juuri oikealle ryhmälle. Tietenkin hyvä idea ja palvelu tai tuote on aina tärkeä myös.

Timo Koivumäki [00:02:02]: Joo, mä komppaan Hartoa tuossa. Eli tosiaan se kohderyhmän tuntemus on tuossa yksi keskeisimpiä seikkoja, eli meidän täytyy tietää meidän asiakaspersoonat, mitkä on määritelty - mitkä ovat ne elementit, jotka heille tuottavat arvoa ja mistä asioista he ovat kiinnostuneita, mikä on se käyttäytyminen eri kanavissa ja niin pois päin. Tietenkin yleisesti ottaen sama pätee kaikkeen markkinointiin, oli se sitten somemarkkinointia tai perinteisempää digimarkkinointia tai markkinointia yleensä, niin että se taustatyö on tehty kunnolla. Eli meidän yksittäiset markkinointiprojektit ovat linjassa yrityksen strategian kanssa. Eli mikä meillä on se päämäärä, mihin ollaan yrityksenä menossa. Ja sen täytyy myös olla linjassa meidän arvolupauksen kanssa, että tulee sellainen koherentti viesti kaikista kanavista, ja että se palvelee sitä yrityksen liiketoimintaa. Että se vielä lisäksi tuohon kohderyhmän tuntemiseen. Tietty kun nämä taustat ovat kunnossa, niin todennäköisyys onnistumiselle kampanjoissa on aina parempi.

Haastattelija [00:03:22]: Mut jos ajatellaan tuota somemarkinnointia ennen siihen lähtemistä, niin minkälaisia näkemyksiä teillä on siitä, miten pienillä mikroyrityksillä on mahdollista itse toteuttaa tätä omaa someviestintäänsä? Se kuitenkin vaatii tiettyjä taloudellisia ja ajallisia panostuksia, työmäärää, niin olisiko siihen jotain vinkkiä tällaisille yksinyrittäjille, mikroyrittäjille?

Timo Koivumäki [00:03:50]: No kyllähän se vaatii satsauksia, mutta ennen kaikkea se on sitä ajankäyttöä, että ensinnäkin opiskellaan niitä kanavia, että mitä niihin kannattaa laittaa ja mitä niihin pystyy laittamaan, mietitään tosiaan se tausta hyvin, että se palvelee meidän päämääriä. Ja sitten kun siihen lähdetään, niin täytyy myös pitää mielessä se, että kyse on interaktiivisista kanavista, joka tarkoittaa sitä, että se ei riitä, että sinne vain jotain postataan ja sitten annetaan sen olla. Että jos sieltä tulee yleisöltä reagointia yritystä päin, niin niihin täytyy sitten reagoida. Ja kun on somesta kyse, niin se että perustetaan se Facebook-sivu ja pannaan sinne yksi postaus, niin se ei vielä ole somemarkkinointia, vaan se on vain sitten semmoinen staattinen näkyvyys. Eli se vaatii sitten sitä ajallista satsausta pitkin matkaa, eli se ei ole tämmöinen kertapläjäys. Mutta mä näkisin, että se ajankäyttö on ehkä se isoin satsaus siinä, että se vaatii sen opettelun ja jatkuvan panostamisen siihen.

Harto Pönkä [00:05:07]: Joo, ja jos katotaan, miten yrittäjät käyttävät sosiaalista mediaa verrattuna muihin ryhmiin, niin yrittäjäthän käyttävät huomattavasti vähemmän, että taitavat vain maanviljelijät ja työttömät käyttää vähemmän kuin yrittäjät näitä eri somepalveluita. Että kyllä se osaamisen hankkiminen on se ensimmäinen satsaus. Että jos sitä ei itsellä ole, niin sitten lähtee opettelemaan, hakee ehkä jostain, olisiko joku kurssi tai koulutus, tai sitten hakee sellaisen ihmisen siihen avuksi, joka osaa siinä auttaa ja näkee sen yrityksen näkökulman myös. Ja tuo, että onko se sitä ilmaista näkyvyyttä, sitähän ei tavallaan ole, että kyllä se aina vähintään sitä aikasatsausta vaatii. Sitten jos tekee sitä maksullista markkinointia, mainontaa, niin se on huomattavan edullista verrattuna vaikkapa printtiin tai perinteiseen bannerimainontaan. Että jos yhden klikkauksen hinta Facebookissa, Instagramissa lähtee alle eurolla, niin joskus se on ihan kannattavaa laittaa edes pientä markkinointibudjettia sinne.

Timo Koivumäki [00:06:14]: Kyllä, ja sitten jos muistetaan vielä se, että sen lisäksi että se on hinnaltaan huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin perinteinen printtimainonta, niin se myös on siltäkin kannalta tehokkaampaa, että me hyvin todennäköisesti saavutetaan paljon paremmin se meidän kohderyhmä somen kautta kuin bulkki-, printtimainonnalla.

Haastattelija [00:06:39]: Joo. Tuleeko nyt nopeasti mieleen jotakin esimerkkiä sellaisesta hyvinmenestyneestä, ehkäpä nollabudjetilla tehdystä somekampanjasta, joko ulkomailla tai kotimaassa?

Timo Koivumäki [00:06:53]: No mulla tulee mieleen tällainen oikeastaan aika tuorekin juttu, tämä nyt ei välttämättä ole somekampanja, mutta kuitenkin hyötyjälleen ilmaista näkyvyyttä. Tässä itse asiassa oli kaksi hyötyjää, eli tämä liittyi tällaiseen jenkkiläiseen karpalomehuun kuin Ocean Spray, jota tällainen kaveri kuin Nathan Apodaca... hänellä oli auto simahtanut tien poskeen ja hän sitten oli ottanut skeittilaudan ja lähtenyt skeittaamaan ja ottanut Tiktok-videon itsestään, kun skeittaa ja juo Ocean Sprayta ja oli sitten siinä samalla lauleskellut Fleetwood Macin laulua, ja siitä on tullut valtava hitti jenkeissä. Se on lisännyt Ocean Sprayn, sen mehun myyntiä ihan valtavasti, ja se on myös nostanut Fleetwood Macin, vanhan 70-luvun bändin takaisin listoille, että se on poikinut ilmaista julkisuutta mehufirmalle ja orkesterille.

Harto Pönkä [00:08:00]: Joo, näitä ilmaisia... tai näitä kamppiksiahan löytyy paljon, ja sitten taas se, että mikä on ollut oikeasti ilmainen, niin on joskus kyseenalaista. Mutta siis yleisesti ottaen tämmöinen [freemood? 00:08:11] -ajattelu somessa toimii hyvin, että annetaan jotakin ilmaseksi, jotta sä annat jotakin hyödyllistä sun potentiaaliselle asiakkaalle, jolloin se saa kokemuksen, että sä olet hyödyllinen ja avulias ja sulta löytyy sitä osaamista, ja sen jälkeen on todennäköisemmin ottamassa yhteyttä sinuun, jos haluaa saada muitakin palveluita. Ja se on toki myös yksi keino, miten saadaan asiakasrekisteriä kasvatettua, että samalla siinä saatetaan pyytää ne yhteystiedot markkinointirekisteriin. Sitten jos mä mietin näitä esimerkkejä, niin tietenkin etsimättä tulee mieleen tämä oma sometoiminta, ja varsinkin kouluttajana olen hyödyntänyt tuota mallia, että on laittanut näitä, mitä on pitänyt eri koulutuksissa, esityksiä Slideshareen ja eri somekanavissa jakoon, ja sitten tehnyt myöskin ihan tätä varten näitä sosiaalisen median tilastokatsauksia jo aika monen vuoden ajan ja laittanut niitä jakoon. Ne on kerännyt tähän mennessä kaikki yhteensä yli 200 000 näyttökertaa Slidesharessa, että luulen että aika usein se on se syy, että sitä kautta on löydetty myöskin minut ja pyydetty kouluttamaan sosiaalisen median asioita. Että se on ainakin itsellä toiminut. Ja sitten jos miettii... yksi tämmöinen ei niinkään yritysmaailmasta tuttu esimerkki, mutta ehkä kuvaa sitä, mistä siinä on kyse, sanotaanko viraaliuden taju, eli se että hoksaa, millä sisällöllä voi olla potentiaalia somessa, niin se on aika oleellista. Tavallaan, että mikä on kiinnostavaa, mikä on sen kaltaista muodoltaan, että sitä halutaan levittää. Jos mennään tuonne viime vuoden joulukuuhun ja tähän suomalaiseen poliittiseenkin karttaan, niin meillähän tuli tilanne, jolloin meillä oli monessa puolueessa naisjohtaja, ja se oli tämmöinen kiinnostava teema. No, Hesarin toimittaja, Tuomas Niskakangas sitten on kertonut, että hän ehdotti ihan sinne toimitukseen, että nyt olisi hyvä tilaisuus nostaa tätä teemaa esille uutisissa, mutta ei siellä sitten hänen esimies siitä innostunut. No hän teki sitten itse tällaisen kuvan, jossa on Sanna Marin, Li Andersson, Katri Kulmuni, Maria Ohisalo ja Anna-Maja Henriksson samassa kuvassa ja laittoi sen sitten Twitteriin ja laittoiko Instaankin jakoon, ja sehän lähti leviämään kulovalkean tavoin, että näin meillä pohjoisessa maassa toimitaan, että on naiset nyt johdossa. Sitä sitten lainattiin myöskin monella ulkomaisella uutissivustolla, ja on kyllä saanut tuhansia, tuhansia tykkäyksiä ja jakoja.

Timo Koivumäki [00:11:10]: Tuohon viraaliuden tajuun vielä, niin sitäkin edesauttaa se, että tunnetaan ne omat asiakaspersoonat ja heidän somekäyttäytymisensä ja tarpeet ja arvonlähteet ja niin pois päin, niin se auttaa myös hoksaamaan sitä, että mistä se viraalisuus tälle kohderyhmälle sitten sikiää.

Haastattelija [00:11:32]: Tuleeko mieleen jotakin sellaista konkreettista käytännön toimenpidettä, miten somessa voisi nimenomaan sitä omaa kohderyhmää lähestyä? Jos Harto vaikka aloittaa.

Harto Pönkä [00:11:42]: Joo, siis konkreettinenhan on toki tämä, mitä esimerkiksi Facebook tarjoaa, tämä Facebook Pixel, eli tämmöinen scripti, minkä voit viedä sinne yrityksen nettisivulle. Miten se käytännössä toimii, niin sehän kerää dataa sieltä sivustolla kävijöistä, ja sitä dataa voi sitten käyttää retargetointiin eli uudelleenmarkkinointiin, että voi sitten tavoittaa nimenomaan sen kohderyhmän Facebook- ja Instagram-mainonnassa, joka on jo käynyt sun yrityksen sivuilla. Ja myöskin se toimii niin, että se ikään kuin luo sulle sen asiakasprofiilin ja pystyy sen perusteella löytämään laajemman mainonnan kohderyhmän Facebookin ja Instagramin käyttäjistä, jotka on samantyyppisiä kuin ne, jotka ovat olleet sun yrityksen asiakkaita tai kiinnostuneita aikaisemmin. Toki tämä sitten jo liippaa läheltä yksityisyysteemoja, että siinä esimerkiksi täytyy myös huolehtia siitä, että on se informointi kunnossa siellä sivustolla, että mihin sitä dataa kerätään, ja tarvittaessa pyydetään se seurannan suostumus.

Timo Koivumäki [00:12:51]: Joo, itse asiassa tuo sama esimerkki tuli itsellekin mieleen ja sitten tavallaan tämä lumipalloefekti, mikä siinä on tämän lisäkäyttäjäkunnan generoinnissa. Sitten mitä tästä yksityisyydensuojasta tuli mieleen, niin tämä GDPR:hän on... sen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen on itse asiassa ollut päinvastainen kuin mikä tarkoitus oli, eli se ei suinkaan välttämättä ole parantanut kuluttajien asemaa suhteessa sen oman datan suojaamiseen, vaan nyt kun sitä lupaa kysytään ihan joka paikassa monta kertaa päivässä, niin ihmisistä on tullut sillä lailla välinpitämättömiä sen luvan myöntämisen suhteen, eli klikataan joka paikkaan vaan sitä yesiä sen kummemmin miettimättä, että mihinkä tässä sitä yesiä ollaan laittamassa. Eli se on kyllä sellainen ihan aiheellinen huoli ja varmaan nousee jatkossa entistä enemmän esille, kun tätä puntaroidaan, että kuinka hyvin tässä nyt sitten onnistuttiin tämän GDPR:n kanssa.

Harto Pönkä [00:14:02]: Joo, ja tuo teema on siinäkin mielessä kiinnostava, että nyt tällä hetkellä nämä useimmat evästeiden ja seurannan suostumuspyynnöt, mitä yritysten sivustoilla on, niin suurin osa niistä itse asiassa ei ole näitten Euroopan tietosuojaneuvoston ohjeistusten mukaisia, että varmaan siinä tulee myöskin siltä puolelta vielä kehitystä ja muutosta tapahtumaan. Että kyllä siinä saa tarkka olla, että sen tekee oikein.

Haastattelija [00:14:29]: Okei, elikä tässä nyt nousi tavallaan kuluttajien kannalta tämmöistä sometoimintaa tai nettitoimintaa, mitä ei kannata harrastaa, ja muutenkin on noussut esille monia tämmöisiä piirteitä siitä, että mitä tuolla somessa yritysten kannattaa tehdä, niin tuleeko nyt mieleen jotakin semmoista, mitä ehdottomasti ei kannata tehdä?

Timo Koivumäki [00:14:50]: No ainakin yksi semmoinen ehdoton ei, että ei postata tämmöistä user generated contentia eli toisten käyttäjien tekemää sisältöä ilman lupaa, niin sehän on semmoinen aloittelijamainen moka, jos näin mennään tekemään. Sitten tuo, minkä oikeastaan tuossa alussakin sanoin, niin ei saisi olla staattinen siellä kanavassa. Että jos tämmöinen presenssi someen laitetaan, niin siinä täytyy sitten olla aktiivinen, että se vastaisi tarkoitustaan.

Harto Pönkä [00:15:23]: Joo, ja sellainen itsellä tuli mieleen tuosta kysymyksestä, että älä ainakaan lähde väittelemään asiakkaan kanssa. Että jos sieltä tulee jotakin palautetta ja jos se on vähänkin kriittistä, tai jos siinä on vähänkin... tai vaikkei olisikaan aihetta katsoa peiliin siellä yrityksen puolella, niin herkällä kannattaa olla kyllä ensinnäkin pyytämässä anteeksi ja mahdollisesti antamassa hyvitystä, koska se on kyllä paha moka, jos lähdet ikään kuin sensuroimaan tai kiistämään asiakkaan kokemuksen, jos se on ollut jollakin tavalla negatiivinen. Että sanotaan, että se paha kello kuuluu kaikista kauimmas. Että mieluummin hoidat sen asian tyylikkäästi, ja usein siihen tosiaan sitä aihettakin on sille anteeksipyynnölle, ja voit samalla voittaa sen asiakkaan takaisin sun puolelle, ja sitten se kertookin sinusta hyvää eteenpäin eikä pahaa. Toki somessa, tässä sisältömarkkinoinnissa ja miten me voidaan somea hyödyntää siinä, niin paljon on kyse siitä, että sä herätät niitä hyviä fiiliksiä, ja ne mitä sä julkaiset on muutenkin sellaisia, että tulee se hyvä mieli siitä ja halutaan sen takia kertoa sinustakin positiivisia asioita. Tavallaan se luottamuksen syntyminen edellyttää sitä, että mikä tunne siitä myöskin tulee sille kohderyhmälle tai ketä nyt onkin siellä sosiaalisen median kanavissa, niin että se olisi positiivinen.

Timo Koivumäki [00:16:49]: Kyllä, just näin. Se, että siinä lähdetään inttämään sen asiakkaan kanssa, vaikka oltaisiinkin osittain oikeassa, niin kyllähän se luo sellaisen ylimielisen kuvan siitä yrityksestä, eikä se ainakaan sitä brändi-imagoa paranna. Itse asiassa kun tämmöinen damage control -tilanne syntyy, niin jos se osataan taitavasti hoitaa, myönnetään se virhe ja pahoitellaan luontevasti, niin se saattaa jopa kääntyä yrityksen eduksi, se itse asiassa parantaa sitä brändi-imagoa, että hei nämähän on rehellistä porukkaa, ja kasvattaa myös sitä luottamusta, mikä on tietysti sen asiakkuuden ytimessä, se luottamus ja hyvä brändikuva.

Harto Pönkä [00:17:33]: Tuo on juuri noin, että se paras tilanne kasvattaa luottamusta on juuri se, että miten sä kohtaat sen kritiikin.

Haastattelija [00:17:42]: Joo, tämmöinen tietty rehellisyys, ehkä avoimuus ja semmoinen läpinäkyvyys tuntuu olevan varsinkin nuoremmilla sukupolvilla hyvinkin kovassa huudossa tällä hetkellä someviestinnässä. Tullaan niin sanotusti omana itsenään sinne ja...

Timo Koivumäki [00:17:56]: Mutta vielä palaisin tuohon edelliseen, minkä Harto nosti esille, eli se paha kello saattaa kantaa melko kauas. Tämmöinen taannoinen esimerkki tuli mieleen, varmaan vieläkin löytyy, jos Youtubesta hakee, että United Breaks Guitars. Tämmöinen jenkkiläinen folklaulaja oli matkustanut Unitedin lentokoneella ja hänen kitaransa oli mennyt rikki, ja hän oli tehnyt asiasta reklamaation, ja sieltä oli tullut ylimielinen vastaus, ja hän oli tehnyt sitten tämmöisen biisin nettiin ja jakanut Youtubessa kuin United Breaks Guitars, ja sillä on kymmeniä miljoonia jakoja. Sitten tappio, minkä United on tästä rahallisestikin kärsinyt, niin sekin on arvioitu, että se on miljoonia. Että se paha kello saattaa tosiaan kantaa sitten kauas.

Haastattelija [00:18:50]: Joo, okei. No liikutaanpa sitten vähän tämmöiseen tulevaisuuteen liittyvään aiheeseen, vähän ehkä tämmöistä tulevaisuusmaalailua, visiointia siitä, että mitä tämä markkinointi on tästä eteenpäin. Eli miten tämmöinen AI, AR, tekoäly ja lisätty todellisuus voivat teidän mielestänne kasvattaa sosiaalista mediaa tulevaisuudessa?

Harto Pönkä [00:19:15]: Joo, mä sanoisin, että jos lähdetään tuosta tekoälystä, niin se vaikuttaa jo tällä hetkellä siitä, että miten meistä käyttäjistä kerätään dataa. Että toki algoritmit pyrkivät oppimaan, ja siellä on juuri näitä oppivia... tekoäly hoitamassa sitä oppimista, että mihin me reagoidaan, miten me reagoidaan, ja meille heitetään vähän sellaisia koepalloja, että tartunko tuohon vai tartunko johonkin toiseen sisältöön. Ja tämä vain lisääntyy jatkossa. Tällä hetkellä algoritmien yksi ongelma on se, että ne tavallaan saavat sellaisen yksipuolisen kuvan käyttäjistä, ne vahvistavat ikään kuin itse itseään. Tekoälyn avulla voidaan päästä kyllä vielä laajempaan profilointiin, ja mä en itse asiassa pidä sitä ollenkaan hyvänä asiana, että kyllä siinä jo enemmän ollaan sitten käyttäjän yksityisyyden kanssa... sitä kaventamassa. Mutta tämä on aika selvä, mihin suuntaan se on menossa.

Timo Koivumäki [00:20:17]: Joo, kyllä just näin, että se AI tosiaan, kun sekin kehittyy koko ajan, ja sillä on nyt enemmän dataa jatkuvasti käytössä, mistä oppia, niin se tietysti entistä taitavammin pyrkii meihin vaikuttamaan ja meitä ohjailemaan, myös liittyen digitaaliseen markkinointiin. Mitä tuohon lisättyyn todellisuuteen tulee, niin tämmöisiä lähtöjä nyt on jenkeissä... osittain johtuen tästä koronatilanteesta, että kun ihmisten fyysisessä kaupassa käynti on vähentynyt, niin on sitten lähdetty verkkokaupoissa mutta myös somesaiteilla kehittelemään tämmöisiä virtuaalisia työkaluja, että voit esimerkiksi kokeilla vaatteita päälle online-tilassa, ja sitten vaikka kerätä kavereilta kommentteja siitä, että miltä tämä nyt näyttää mun päällä ja niin pois päin. Tämä on ehkä yksi semmoinen suunta, mihin sitä AR:ää nyt ollaan viemässä. Tietysti sitten mun mielestä Snapchatilla on kehitteillä tämmöisiä kontekstuaalisia lisätyn todellisuuden elementtejä, että pyritään viemään lisäinfoa siihen ympäristöön, missä kulloinkin ollaan.

Harto Pönkä [00:21:35]: Joo, toki näitähän nyt on paljon juuri näitä AR:n sovelluksia jo nykyisin, että saat videon tai kuvan päälle jotain, tai Teamsissakin saat sen taustan piiloon. Se nyt menee jo vähän muuhun, mutta voisi vähän näin humoristisestikin heittää, että nyt kun on ollut tapetilla nämä, että on jaettu muiden kuin omia kuvia somekanavissa omana sisältönä, niin saa nähdä milloin meillä tulee sillä tavalla, että sä voit pistää ohjelman päälle ja sitten saat kuvattua sen selfien missä vain ympäristössä, että se näyttää aidolta, ilman että sun tarvitsee siirtyä sinne fyysisesti. Se menee myöskin niin päin, että ainahan se ei ole vain se ympäristö, mihin se käyttäjä sillä AR:n avulla viedään, vaan myöskin se käyttäjä saa jotakin kopioida. Eli nyt on jo näitä, että saadaan sun naamat puhumaan videolla ihan jotakin muuta kuin olet oikeasti sanonut ja jopa sun äänelläkin, että ehkä se on yksi puoli kanssa, että tämä disinfo ja valeuutissisältö tulee vain entistä haastavammaksi myös somessa.

Haastattelija [00:22:39]: Joo, kyllähän sen blokkaaminen tulee olemaan... tämmöisten torjunta-, estofilttereiden rakentaminen tulee varmaan olemaan iso bisnes.

Timo Koivumäki [00:22:48]: Mutta se sitten pitkässä juoksussa myös osittain syö itseltään tehoa, että ihmisten luottamus ylipäätänsä siihen, mitä täältä digituutista tulee, niin se kyseenalaistetaan jatkossa enemmän ja enemmän. Että se on tietysti haaste digimedialle laajemminkin, että miten me jatkossa huolehditaan siitä, että ihmiset tietää, mikä on news ja mikä on fake news.

Harto Pönkä [00:23:15]: Joo, ja tämä kehitys on ollut jo näkyvissä, ja varsinkin kun verrataan eri maiden välillä, niin näyttää siltä, esimerkiksi Reuters-instituutin kyselyitten mukaan, että ne maat, missä suurin osa uutisista saadaan jo sosiaalisen median kautta, niin niissä myöskin se luottamus uutisiin on romahtanut. Ja sitten myöskin menee sitä kautta, että jos sä olet koulutettu ja hyväosainen muutenkin, niin sitten ehkä sä luet ikään kuin laadukkaampia, paremmin toimitettuja, enemmän journalististen periaatteiden mukaan tehtyjä uutisia, kun taas sitten vähemmän koulutetut lukevat suurimman osan uutisista somesta, eli sen oman kuplan ja algoritmien vaikutusten kautta sulle valikoituneita uutisia.

Haastattelija [00:23:59]: Kuulin tämmöisestä trendistä, että tuolla jenkkien puolella erityisesti oltaisiin jättäytymässä kokonaan... tietyt piirit tai en tiedä onko tämä sukupolvikysymys, mutta oltaisiin jättäytymässä kokonaan somen ulkopuolelle. Onko tämmöistä jo Suomessa teidän mielestä havaittavissa? Ja jos on, niin miten se vaikuttaa sitten tähän kokonaistilanteeseen?

Timo Koivumäki [00:24:26]: No ehkä sitä jonkun verran, tätä niin sanottua jomoa eli Joy of Missing Out -ilmiötä on täälläkin. Tiedän tuossa niin kun myöhäisteini-, varhaisaikuisporukassa, niin siellä on jonkin verran tätä ilmiötä. Mutta ei mitenkään laajassa mittakaavassa ainakaan Suomessa vielä. Ja jos näin kävisi, että siitä tulisi laajempikin ilmiö, niin sillähän tietysti sitten se vaikutus digimarkkinoinnin näkökulmasta on luonnollisesti se, että meillä on yksi tämmöinen taktisen markkinoinnin kanava vähemmän tehokkaassa käytössä, jolloin se suhteellinen efortti sitten muihin vähän perinteisempiin digimarkkinointikanaviin olisi sitten isompaa. Se kai se olisi suorin vaikutus, jos tämmöinen jomo-ilmiö yleistyisi.

Haastattelija [00:25:17]: Tarkoittaisiko se sitten paluuta tämmöisiin perinteisiin kanaviin, mitä veikkaat?

Timo Koivumäki [00:25:21]: No mä en tiedä paluuta, että kyllähän ne edelleenkin... niillä on oma sijansa. Eli muun muassa newsletterit, emailit, niillä on edelleen ihan vahva asema tietyntyyppisissä konteksteissa tietyille kohderyhmille, ja enemmän tuolla b2b-puolella sitä käytetään varsin paljon. Perinteinen verkkomainonta edelleen jossain määrin elää ja voi hyvin. Tietysti sekin on entistä paremmin kohdennettua nyt tekoälyn ja algoritmien kehityksen kautta. Mutta niin kuin sanottu, niin varmaan sitten, jos näin käy, että some markkinointikanavana tipahtaisi pois, niin silloinhan se tarkoittaisi sitä, että niitä markkinointieuroja tai -dollareita pantaisiin enemmän näihin muihin digikanaviin.

Harto Pönkä [00:26:11]: Joo. Jos katsotaan Facebookin kohdalta, niin sen käyttö on vähentynyt Suomessa verrattuna huippulukemiin 2018, että siellä on kuukausitasolla Suomessakin enimmillään yli 3 miljoonaa käyttäjää, ja nyt pyöritään siinä 2,6-2,7 miljoonassa. Koronan myötä on tullut vähän takaisin. Sitten kuitenkin, näitä on esimerkiksi DNA tehnyt kyselyitä, että kuinka moni on poistanut kokonaan Facebook-tilinsä, niin aika harva sen on varsinaisesti poistanut, että sitten se on ehkä jäänyt pois käytöstä tai sitten vähentynyt sen käyttö, siellä reilu neljäsosa kertoi viime vuonna, että on vähentänyt Facebookin käyttöä. Nämä taas liittyvät siihen, että myöskin Facebook muuttuu koko ajan, että mitä se nostaa feedissä esille ja miten se saa käyttäjää aktivoitua, ja se koko ajan pyrkii reagoimaan kyllä näihin käyttäjien muutoksiin. Mutta sellaista, että kokonaan jättäytyisi somen ulkopuolelle, niin sitä mä en näe, että pikemminkin sitä siirtymää tästä julkisista verkostopalveluista näihin... puhutaan dark social eli näistä sovelluksista, joissa on se ryhmä, ja se ei näy ulkopuolelle, ja tietenkin Whatsapp on ykkönen näissä, niin sellaista siirtymää on tapahtunut paljon.

Timo Koivumäki [00:27:29]: Kyllä, ja näitähän erilaisia somekanavia ja -ratkaisuja syntyy toki koko ajan. Ehkä se niin sanottu perinteinen somemaailma, jossa se fokusoituu muutamaan pääkanavaan, sanotaan nyt vaikka Facebook, Instagram ja joku Whatsapp, niin se maailma ehkä tulee muuttumaan pysyvämminkin, että ehkä niitä eri sovelluksia on sitten käytössä laajemmin enemmänkin eri ikäryhmillä. Nythän pääasiassa se jako menee sillä tavalla, että Facebook on tämä eläkeläisten tai vanhemman väestön somekanava ja nuoremmat pyörivät sitten siellä Instassa ja Whatsapissa ja Snapchatissa ja Tiktokissa, tavallaan mitä nuorempaan ikäryhmään mennään. Mutta tosiaan mä näkisin myös, että ei se some sieltä häviämään tule, mutta että se muuttaa vaan muotoaan, ja ehkä kanavakirjo tulee laajenemaan, mikä tietysti aiheuttaa paineita markkinoijille. Eli se asiakkaiden tunteminen ja heidän kanavapreferenssiensä tunteminen on entistä tärkeämpää.

Haastattelija [00:28:43]: Joo, okei. Selvä juttu. Tässä omassa puheenvuorossaan Harto päästikin nyt hengen pullosta mainitsemalla tämän koronan, eli otetaan tähän väliin pakollinen koronakysymys, eli miten näin yleisesti ottaen tämä koronatilanne on vaikuttanut tähän...? Kun oletettavasti tietenkin käyttäjämäärät ja sosiaalisen median käyttö on kasvanut paljon, mutta mitäs muuta olette huomioineet tässä?

Harto Pönkä [00:29:12]: Joo, noista on ihan tilastoja, mitä olen katsonut tästä koronan vaikutuksesta, niin silloin viime keväänä kun tuli tämä lockdown, niin kyllä se lisäsi aika välittömästikin Facebookin ja Instagramin, myöskin Twitterin käyttöä, että 3-5 % kuukausitasolla kasvoi siinä välillä. Vähän tosiaan tuli Facebookiinkin käyttäjiä takaisin, jotka olivat aikaisemmin passivoituneet. Sitten minkä tyyppisten palveluiden käyttö, niin nimenomaan nämä, mitkä keskittyvät siihen sinun ja sun tuttavapiirin ja jopa ihan ystävät ja perhepiirin käyttöön, eli se näytti lisäävän juuri Whatsappin, Facebookin ja Instan käyttöä.

Timo Koivumäki [00:30:00]: Ja toinen ryhmä, missä on kasvua, niin on ollut tämmöiset harrasteryhmät, eli tavallaan myös sitä harrastamista on osittain viety nyt sinne someen. Tietenkin jos ajatellaan tämmöinen paikallismatkailu, -retkeily, niin sehän on lisääntynyt fyysisestikin, mutta samaten myös sitten tämän aihepiirin someaktiivisuus on kasvanut. Että tavallaan se on peilautuma siitä, mitä on ennen tehty muuallakin kuin somessa, niin nyt se on siirtynyt vähän enemmän sinne someen. Mutta tämä kasvu on kuitenkin tasoittunut, että se oli se piikki siinä tosiaan, kun lockdown tuli, niin siinä oli selkeä pomppu, mutta nyt ollaan minun mielestäni aika normitilanteessa kumminkin.

Haastettelija [00:30:51]: Joo, nyt ollaankin päästy semmoiseen vaiheeseen, että viimeinen kysymys olisi jäljellä. Eli viimeisenä kysymyksenä voisin kysäistä top 3 asiaa, mitä nimenomaan mikroyrittäjän kannattaa muistaa sosiaalisesta mediasta ja sen käytöstä. Jos vaikka Timo aloittaa.

Timo Koivumäki [00:31:12]: No top 3 asiaa, tämä on paha rasti, koska niitä helposti tulisi vaikka top 10 asiaa, mutta jos nyt kolme puristetaan tästä - ja nythän niitä tulee kuusi, kun meitä on kaksi sanomassa tässä kolme, niin ihan ensimmäisenä pelko pois, että semmoinen turha digipelko, niin mitä itse on täällä huomattu, että kun on paljon tehty töitä pienempien yritysten kanssa, niin sitä arkaillaan vähän turhaan, että rohkesti vain siihen digiin kiinni ja opettelemaan sitä somea ja hyödyntämään sitä. Että ei se ole ylivoimainen tehtävä, että se on yksi semmoinen tärkeä pointti. Sitten, minkä oikeastaan sanoin jo aluksi, niin se toteutus täytyy miettiä tarkasti joka tapauksessa, että se palvelee niitä yrityksen tavoitteita ja että se kohdentuu oikeisiin kanaviin, oikeantyyppisellä sisällöllä suhteessa siihen kohderyhmään. Eli lähtökohtaisesti pyritään tekemään tehokasta viestintää. Sitten ihan semmoinen yksittäinen pointti, että se some ei ole sama asia kuin Facebook, eli niitä kanavia on paljon muitakin, ja se olisi hyvä miettiä, että mitkä ne on ne meidän kohderyhmän tärkeimmät somekanavat, ja keskitetään ne paukut sitten sinne.

Harto Pönkä [00:32:42]: Joo. Top ykkösenä vois olla sellainen, että valitse se sulle sopiva kanava. Että jos mä mietin keskivertoyritystä, niin ei se ole todellakaan se Facebook enää. Että kyllä jos on tämmöinen mikro- tai pk-yrityskin, joka harkitsee, lähteekö luomaan Facebook-sivua vai jotakin muuta, niin melkein nostaisin ykköseksi sen Instagram-tunnuksen, että siellä Instagramissa käyttäjät lähtökohtaisesti siis kyselyiden mukaan suhtautuvat positiivisemmin siihen yritysten somemarkkinointiin. Myöskin ihan tilastojen mukaan enemmän saat sillä samalla työllä tulosta eli reaktioita ja sitä kautta näkyvyyttä ja niitä asiakaskontakteja. Sitten tosiaan se ei välttämättä ole kaikille se oikea ratkaisu. Että jos sulla on b2b-toimintaa, niin sitten kannattaa mennä LinkedIniin, että sieltä löytyy sitten nimenomaan sen puolen kohderyhmiä helpommin. Jos taas haet viestintää ja PR-näkyvyyttä, niin varmastikin Twitter on oikea paikka, että kaikissa on nämä omat, mihin ne keskittyvät. Sitten toinen pointti, oikeastaan tuo sama, mitä Timo sanoitkin, että ole rohkea, eli keskity siihen omaan juttuun, mikä sitten sulla onkin, mitä sä teet. Lähtökohtaisesti jos olet jonkun alan asiantuntija, niin se kiinnostaa muita ihmisiä, koska he eivät ole sen alan asiantuntijoita. Jos sä kerrot siitä omasta alasta, niin se on varmastikin joillekin kiinnostavaa, ja varmastikin juuri sille sun kohderyhmälle kiinnostavaa. Ja sitten kannattaa varmaan tehdä sellainen pieni suunnitelma, että mikä tässä mun ja meidän yrityksen toiminnassa on sellaista, mikä voisi muita kiinnostaa, ja minkälaista sisältöä tästä voisi muille nostaa, ja tehdä semmoinen pieni somejulkaisu tai vuosikellokin siitä jo, että mitä julkaisen milloinkin. Viimeisenä se, että arvioi sitä omaa toimintaa. Että kun teet niitä somekokeiluja ja ehkä pientä kamppista, niin arvioi sitä ja katso vähän ympärille, mitä ne muut tekevät ja hae sieltä uusia ideoita. Tämmöinen kuin brandsome.fi on hyvä palvelu löytää sitä benchmark-materiaalia muista samankin alan yrityksistä.

Haastettelija [00:34:56]: Tämmöinen pieni lisäkysymys vielä Hartolle, kun mainitsit nuo sisältösuunnitelmat ja niiden tekemisen, niin mitä pitäisit sopivana suunnitteluaikana, jos ajatellaan tuota somesuunnitelman tekemistä? Että olisiko se joku tietty projekti, pari kuukautta, ehkä kvartaali? Vuosikellon mainitsit.

Harto Pönkä [00:35:18]: Joo, no sehän riippuu ihan alasta, että jos siellä on joku toistuva juttu vuosittain tai joku tietty sesonki, niin toki ne vaikuttavat tällaiset, että miten sulla menee muutenkin liiketoiminta sen vuoden ympäri. Mutta nyt ehkä poikkeusaikana semmoinen kuukauden näkökulma eteenpäin on ihan sopiva.

Haastattelija [00:35:38]: Just. No niin. Tähän voidaankin varmaan sitten lopetella. Tässä vaiheessa voisin kiittää teitä vieraita, eli Timoa ja Hartoa tästä juttutuokiosta ja toivottaa hyvää jatkoa tämän sosiaalisen median tutkimuksen ja koulutuksen parissa.

Pönkä ja Koivumäki [00:35:57]: Kiitoksia.

[äänite päättyy]