Arvoa energiasta - energiainvestoinneista ekosysteemeiksi

Arvoa energiasta - energiainvestoinneista ekosysteemeiksi. Projektitutkija Tanja Kähkönen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Kestävän energialiiketoiminnan tutkimusryhmästä keskustelee STEK ry:n toimitusjohtaja Tapio Koivun kanssa siitä, miten uusiutuvan energian investoinneista voidaan saada kestävää liiketoimintaa alueille.

Podcast on tuotettu Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO) -hankkeessa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja sen muita rahoittajia ovat STEK ry, Oulun kaupunki, Raahen seudun kehitys, Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus, Haapajärven kaupunki, Nivalan kaupunki, Vaalan kunta ja Kerttu Saalasti Instituutti.

Tekninen tuotanto: Podcastory Oy

What is KERTUN KULMA – alueiden ja kestävyyden ääni?

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Kertun kulma -podcast vie kuulijan sinne, missä tutkimus, alueellinen kehitys, kestävyys ja tulevaisuuden innovaatiot kohtaavat. Jaksoissa pureudutaan instituutin tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden ajatuksiin – aiheina mm. alueellinen erinomaisuus, kestävä energialiiketoiminta ja tulevaisuuden tuotantoteknologiat. Kertun kulma avaa näkymiä siihen, miten tutkimuksesta syntyy osaamista, ratkaisuja ja vaikuttavuutta – ja miten yhdessä rakennamme kestävästi kehittyvää yhteiskuntaa.

Nyt ratkaistaan jääkö Suomi pelkäksi energiantuottajaksi vai rakennetaanko sen ympärille uutta liiketoimintaa? Investointeja tulee nyt siis joka tapauksessa.

Lisäarvoa välttämättä ei tule ja nyt nyt täytyisi keskittyä siihen, että mitä mitä mahdollisuuksia tää nyt tuo. Kertun kulma - alueiden ja kestävyyden ääni.

Tervetuloa Kertun kulma -podcastiin. Tässä podcastissa tarkastelemme kestävää energialiiketoimintaa ja erityisesti sitä, mitä vihreän siirtymän investoinnit tarkoittavat alueelle, yrityksille ja ihmisille.

Olen Tanja Kähkönen, projektitutkija kestävän energialiiketoiminnan tutkimusryhmässä Oulun yliopistossa. Tutkin sitä, miten vihreän siirtymän investoinnit juurtuvat alueille ja millaista uutta liiketoimintaa niiden ympärille voi syntyä. Tänään vieraana on Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n toimitusjohtaja Tapio Koivu.

Sinulla on tänään käsiteltävään aiheeseen rahoittajan näkökulma.

Ja sinulla on myös laajaa kokemusta eri rooleista toimimisesta kotimaassa ja ulkomailla. Tervetuloa mukaan.

Kiitos kiitos. Onpa kiva päästä päästä Kertun kulmaan ja mukaan podcastiin. Ehkä sen verran tarkennan rahoittajan näkökulmaa, että me rahoitetaan STEK:issä erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita muun muassa Kerttu Salasti -instituutin hankkeita, jotka kehittää alaa ja ja ja tota. Mulla itselläni ei varsinaisesti ole

energia-alan, tutkintoja tai syvää kokemusta siitä, mutta mutta tota.

Tosiaan rahoittajan roolissa ollaan. Oon ollut nyt tässä vähän yli 2 vuotta ja ja tuota erilaisia innovaatiohankkeita oon vienyt eteenpäin aikaisemmalla uralla. Suomeen suunnitellaan tällä hetkellä paljon suuria uusiutuvan energian investointeja.

Miksi kestävän energialiiketoiminnan kehittäminen on juuri nyt tärkeää?

Nyt ratkaistaan ja jääkö Suomi pelkäksi energiantuottajaksi vai rakennetaanko sen ympärille uutta liiketoimintaa? Investointeja tulee nyt siis joka tapauksessa.

Lisäarvoa välttämättä ei tule ja nyt nyt täytyisi keskittyä siihen, että mitä mitä mahdollisuuksia tää nyt tuo.

Siksi on erittäin erittäin tärkeätä nyt miettiä, että mitä mitä kestävä liiketoiminta tässä ympäristössä voisi olla muutakin kuin pelkkää energiantuottoa. Usein puhutaan paljon siitä, että alueelle tulee esimerkiksi vihreä siirtymän laitos. Esimerkiksi biokaasulaitos tai investointi ja keskitytään siihen. Sinä olet puolestaan korostanut, että on tärkeää, mitä muuta sen ympärille

syntyy. Mitä tarkoitat tällä ja mitä muuta sen ympärille voisi rakentua?

Tarkoitan sillä sitä, että yksittäinen laitos ei ole vielä liiketoimintaekosysteemi. Mut silti se voi antaa sille semmoisen sykäyksen, joka synnyttää sitten ympärilleen paljon paljon muutakin.

Tietysti se ei joka paikassa voi olla sama asia, mutta arvo syntyy siitä mitä sitten tän paikallisesti päätetään ja halutaan rakentaa tämmöisen investoinnin ympärille.

Mitä jalostamista, palveluita, dataa, kenties uusia tuotteita, jotka hyödyntää sitten näitten investointien

sivuvirtoja esimerkiksi tai tai muita semmoisia ilmiöitä, jotka tulee tähän ympärille ja vaatii osaamista. Voidaanko ajatella, että yhden toimijan sivuvirta on sitten toisen liiketoiminnan mahdollisuus?

No ehdottomasti käytännössä kaikki kannattava uusi liiketoiminta syntyy siitä, että jonkun jäte on toisen raaka-aine ja.

Haastehan on tunnistaa nää systemaattisesti eikä ihan pelkästään sattumalta. Se, että mitä ne on ne sivuvirrat, niin sitten se tietysti on edelleen tapauskohtaista ja täytyy miettiä tarkkaan, että mitä mikä miten niistä saa ikään kun yhtälön aikaiseksi.

Miten sivuvirrat voidaan sitten tunnistaa tehokkaasti?

No tietysti siihen tarvitaan sitten

tuota ekspertiisiä siitä, että mitä minkälainen investointi nyt on kyseessä, että onko tulossa joku biokaasulaitos, datakeskus?

Akku- tai tai tai lämpövarastoinvestointeja, muuta vastaavaa ja katsottava sitten et mitä muuta sitten tähän tulee sellaista, joka on sivuvirran kaltaista ja sitten katsoo et löytyykö sieltä esimerkiksi nyt.

Tai esimerkiksi jos jos vedystä ruvetaan tuomaan jotain niin niin syntyy arvoketjuja joissa sitten.

Syntyy kiertotalousratkaisuja esimerkiksi ja ja parhaimmillaan päästään jopa semmoisiin ketjuihin, jotka pitenee ja sieltähän se arvo sitten löytyy. Arvoketjun mallintamistahan tässä joutuu sitten paljon tekemään.

Millaisia arvoketjuja voi sitten syntyä? No esimerkiksi no tietysti tapauskohtaistahan tää on ja ja esimerkiksi sähköllä tuolta elektrolyysillä vetyä niistä tehdään, voidaan tehdä synteettistä polttoainetta ja sitten syntyy sen ympärille kenties kemianteollisuuden

ikään kuin lähtöjä erilaisia.

Ja ja ja tota.

Tai biokaasusta

sivuvirtoja voi olla jäljelle jääviä ainesosiota voi olla ravinteena tai niistä voidaan tehdä sitten kiertotalousratkaisuja. Teknologinen kehitys ja sivuvirtojen hyödyntäminen voivat sitten synnyttää uusia ekosysteemejä ja toimialoja.

Ja tuossa kerroitkin vähän jo näistä esimerkiksi biokaasua tai muuta voi voi siellä tapahtua, niin puhutaan esimerkiksi biogeenisen eli biomassasta, kuten puuta peräisin olevan hiilidioksidin talteenotosta ja yhdistämisestä vetyyn synteettisten polttoaineiden tuottamiseksi.

Mitä muita esimerkkejä sinulla on toimialoista ja niiden edellytyksistä energia-alalla? No otetaan nyt vaikka näin datakeskukset ja hukkalämmöt ja niitten niit niissähän tulee varmasti eteen se että mihin.

Mihin tota paikoissa jos ei ole semmoista kaukolämpöverkkoa käytettävissä, joka voisi tehokkaasti käyttää sen kaiken, mikä

kaiken hukkalämmön mikä tää tuottaa voiko sen ympärille tehdä jotain joka joka sitten muutoin

hyödyntää no esimerkiksi kasvihuoneita, mitäs ne voisi tuottaa? Voiko ne taas sitten

käyttää lähellä olevien biokaasulaitosten jäljille jääviä asioita ravinteina tai miten syntyy tämmöisiä kiertoja, joissa sitten hyödynnetään myös myös tota

vaikkapa salaatinkasvatuksessa jotain tuota

toista sivuvirtaa ja tässä tuntuu. Tulee sitten ketjuja jotka jotka tota.

Joita.

Tarkastelemalla voi päästä jonkun näköiseen hyvään ratkaisuun ja tää synnyttää semmoisen ilmiön, että energia ei itse asiassa enää ole se toimii itse toimiala vaan se on sitten alusta sille joka synnyttää

uutta, esimerkiksi optimointiin, varastointiin, ratkaisuihin ja kenties johonkin palveluihinkin.

Kyllä tosi mielenkiintoista ja tuota niin on kyllä paljon semmoista. Tavallaan se energia energia muuttuu siinä joksikin muuksi, että ei ole sitten pelkästään sitä energiaa.

Onko riski, että alueesta tulee vain energiantuotannon paikkoja ilman laajempaa liiketoimintaa?

No on. Jos aamun Hesaria lukee ja Risto Siilasmaan kolumnia siitä aiheesta, niin hänhän nosti ihan saman ongelman esiin, että syytti sitä, että Suomessa oltaisiin tekemässä tässä jo iso virhe kun tänne tuodaan datakeskuksia. Mutta että kyllä kyllä tota. No se tietysti niinku sehän tuottaa tai edustaa kulutusta.

Ja mut et jostainhan se täytyy se sähkö niihinkin datakeskuksia tuottaa, mut et energia on matalan katteen liiketoimintaa loppupeleissä.

Ja jos arvoketju jää jää lyhyeksi, niin sitten myös myös alueelle jäävä hyöty jää lyhyeksi tai tai hyvin pieneksi. Kyllä tähän täytyisi nyt miettiä ratkaisuja ja semmoisia malleja, joissa sitten hyödynnetään energiaa ikään kuin alustana. Uudet energiaratkaisut herättävät sekä huolta että kiinnostusta. Miten voitaisiin välttää polarisaatiota tässä keskustelussa?

No se on iso haaste tosiaan kun kun tuota.

Vaikka miten keskusteluihin tuot faktoja ja yrität niillä perustella niin silti.

Päätöksiä ja ja ikään kuin asennoitumista tapahtuu ihan vaan tunneperäisesti ja ja ja tota.

Sille ei voi juuri mitään, mutta että silti. Kyllähän sitä faktaa pitää tuoda ja vaikutuksia pitää tuoda keskusteluihin ja jaksaa sitten nojata

keskustelu ja argumentointi niihin niin pitkälle kun vaan voi ja tuoda sitten läpinäkyvyyttä tämmöisiin

tilanteisiin, joissa se vastakkainasettelu nyt esimerkiksi.

Tuulivoimaloiden tuuli tuulimyllyjen rakentamisista ympäriinsä, niin niin on ilmiselvää ja ilmeistä. Not in my backyard -ilmiö on on monessa kohti semmoinen, jonka arvaa että mihin se missä se pulpahtaa esiin ja näitä kannattaa sitten etukäteen pyrkiä hahmottamaan, mutta että myöskin on on paljon semmoista

asennetta, joka perustuu kenties.

ennakko

asenteisiin, jopa politiikkaankin, populistisiinkin ajattelumalleihin siellä päässä ja ja se se niissä sitten täytyy tosiaan niinku argumentoida hyvin perusteellisesti. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on aiemmin tehnyt

tutkimusta esimerkiksi biokaasulaitosten potentiaalista Nivalan alueella ja tässä yhteydessä puhuttiin lantapotentiaalista.

Ja tutkimuksen tulokset olivat yhtenä vaikuttavana tekijänä investointien sijoittumiseen alueelle.

Miten sinä olet nähnyt, että tutkittu tieto voi auttaa päätöksenteossa?

No ilman muutahan se tuo päätöksentekoon selkänojan ja ja ja tuota ilman sitähän mennään pelkästään mielikuvilla ja silloinhan riskit epäonnistumiselle kasvaa ihan aivan huikeasti. Ja

tutkitun tiedon roolissa on on pitäisi nähdä myöskin sitten

hieman pidemmälle

ja miettiä sitä, että miten miten nää

investoinnit tullessaan sitten vaikuttaa ympäristöönsä.

En nyt puhu ympäristövaikutusanalyysistä vaan vaan siitä kokonaisuudesta miten minkälainen impakti kaiken kaikkiaan jollain isommalla investoinnilla on ja ja silloin

tää haaste on luonteeltaan tämmöinen

systeeminen, puhutaan semmoisesta kokonaisuudesta, jota on etukäteen hyvin hankala

mallintaa mitenkään kovin selkeästi ja tarkasti, mut että siltikin pitäisi löytää keinoja millä millä nähdään sitten vähän kauemmas, että mitä vaikutuksia on edessä. Mä tiedän, että tämmöistä tutkimusta tehdään aika paljon Suomessa ja sen hyödyntäminen on on asia johon kannattaa nyt kiinnittää huomiota. Kuinka tärkeää on olla rohkea kun puhutaan investoinneista?

No, ainahan rohkeus on välttämättömyys, mutta sen pitää perustua myös sitten ymmärrykseen ja siihen, että on perehtynyt niihin faktoihin. Suurin riski on se, että ei tee yhtään mitään.

Kyllä tekemättä jättäminen siinäpä ei sitten tapahdukaan paljon mitään muuta sen jälkeen niin.

Miten tällaiset investoinnit muuttavat sitten elinkeinoelämää?

No parhaimmillaanhan nää voi synnyttää tämmöisiä uusia ryppäitä yritys, joissa on tietty yritystoiminnan fokus tai semmoinen idea, joka joka poikii ympärilleen niinku erilaisia erilaista toimeliaisuutta. Ehkä niitä voi sitten kuvailla klustereiksi tai ekosysteemeiksi.

Ja ne synnyttää sitten edelleen jotain uutta ja ja lähtee viemään sitten siitä eteenpäin asioita ja ja parhaimmillaan sitten syntyy tämmöinen positiivinen kierre. Huonoimmillaan taas sitten jää yksi laitos ja muutama työpaikka. Oletko huomannut eroja siinä miten eri alueet suhtautuvat sitten näihin

uusiin energiahankkeisiin ja millaisia eroja ja onko sitten eroja kansainväliseen ympäristöön nähtävissä?

No kyllähän eroja on ihan selvästi on.

Enkä mä en ole kiertänyt niin paljon, että mä en olisin. Olisin niinku keskustellut paikallisten päättäjien kanssa ympäriinsä tuolla, mutta että

tota se, että kuinka aktiivisesti rakennetaan tämmöisiä ekosysteemejä. Siinä siinä selvästi näkyy eroja.

Mutta ehkä ne

erot on

suhtautumisessa eniten ehkä mun mielestä siihen, että minkä tyyppisiä, minkälaisia energiamuotoja tai minkä tyyppisiä investointeja halutaan sitten siihen omaan omaan

kuntaan, kaupunkiyhteisöön ja ja niissä niissä tuntuu olevan sitten semmoisia

mielipide-eroja ja ja suhtautumisen vaihtelua huomattavia huomattavastikin, mutta että kaikkihan tietysti tykkää siitä, että jos ne tuo tuodaan ja ja tai tavallaan että että että se sen nähdään yhteisesti että

mahdollisuus synnyttää hyvinvointia on olemassa ja se näyttäisi positiiviselta.

Kansainvälisesti tota en en ole myöskään siis niinku kiertänyt kattomassa, että mitä tapahtuu jossain jossain muissa maissa tota.

Ehkä ehkä sitten jos katsoo sitä että miten niin kun

tämmöisiä investointeja tapahtuu niin niin nopeudessa ja päätöksenteon sujuvuudessa on niinku huomattavan isoja eroja ja ja ja tota jossain jossain voidaan saada hyvinkin äkkiä investointi jalalle ja ja tapahtumaan ja sitten se myöskin toteutetaan alta aikayksikön. Toisissa paikoissa on niinku vaatii pitkällisiäkin lupaprosesseja.

Ja ja ja tota tän tyyppisiä eroja nyt noin ylimalkaisesti voisi sanoa että on on niinku havainnut, mutta en en osaa mennä tohon niinku kovin pidemmälle antamaan mitään viisautta. Mikä ratkaisee syntyykö uuden investoinnin uuden energiainvestoinnin ympärille muuta liiketoimintaa?

No tässä voisi sanoa että kolme asiaa,

kuten on on tapana. Yksi: osaaminen. Kyllähän se niinku se, että miten miten ymmärretään

investoinnin luonne ja sen kytkennät ja sen sen niinku mahdollisuudet.

Sitten kaksi: verkostot minkä tyyppisiä yhteyksiä on sitten

muualle, jotta saadaan houkuteltua myös ekosysteemin tai liiketoiminnan tekijöiksi

toimijoita jotka jotka tuo sitä lisäarvoa ja sit

kolme: pitää olla semmoinen yksi aktiivinen

taho, joka joka vie tätä eteenpäin. Veturi tarvitaan.

Että se investointi ja raha ei itsestään tai se itse itse yksittäinen investointi ei vielä ole se se, joka synnyttää sitä ympärilleen tuovaa liiketoimintaa, vaikka vaikka halua monella semmoisella investorilla onkin, että ja halutaan, mutta pelkästään se ei ratkaise peliä.

Kyllä.

Mitä pitäisi tehdä, että investoinneista syntyisi pysyvää osaamista ja liiketoimintaa alueelle?

No.

Kyllähän investoinnit pitäisi

tutkimukseen kytkeä ja ja siihen, että et et peilataan siihen tutkittuun tietoon siitä, että mitä nää mahdollisuudet itse asiassa on.

Osaamista pitää lisätä, ja sehän tapahtuu koulutuksen kautta.PK-yrityksiähän sitten täytyy myöskin saada mukaan silleen että

niillä on myöskin sitten intressi

ottaa rooli sieltä lisäarvon tuottamisesta ja ja ja

lähtee pohtimaan sitä, että onko kasvumahdollisuutta.

Mutta että.

Näissä on yleensä semmoinen pullokaula, joka on just se että löytääkö nämä asiat toisensa. Yhdistelläänkö asiat?

Löytyykö kombinaatio, joka sitten vie vie sitten yhdessä asioita samaan suuntaan? Millainen osaaminen nousee sitten keskeiseksi kestävä energian liiketoiminnan edistämisessä?

Tää onkin

erittäin kriittinen ja hyvä kysymys.

Kyllä mä näkisin että se semmoinen niinku kokonaisuuksien hallinta

meillä on kauhean hyvää, teknikstä asiantuntemusta eri alueista tarjolla.

Saadaanko ne niinku kombinoitua oikealla tavalla aina silloin kun on on kyseessä joku tietyntyyppisen investoinnin ympärille syntyvä

asia, hyöty, mahdollisuus, niin niin niin tota

mistä löytyy tämmöinen että

kyky ja osaaminen sitten tosiaan löytää ne kombinaatiot mallintaa sitä asiaa ja ja lähtee kehittämään sitten

uutta, uudistuvaa asiaa ympäristössä, jossa jossa sen ihan varmasti on myöskin sitten hyvin haastavaa.

Tämmöinen systeemiosaaminen.

Vaikka se jargonilta nyt kuulostaakin, niin tota sitä sitä sitä tässä nyt sitten varmasti kaivataan.

Joo systeemi systeemiosaamisen kautta sitten.

Tietysti kehitettävää löytyy myöskin tuota siitä, että että onko onko niinku,

löytyykö

Kun kun meillä on joku idea miten me saadaan se skaalattua? Miten me löydetään sitten sillekin markkinat myöskin sen sen alueen ulkopuolelta ja ja ja miten leviää asiat silleen että ne ne hyödyttää sitten

lähtöpisteessä olevia toimijoita.

Mitä osaamisen pullonkauloja sitten on havaittavissa?

No tän osaamisten yhdistelyasian mä jo jo niinku bongasin se se on ihan selkeä.

Mut semmonen.

Miten mä nyt sanoisin liiketoiminnan, kasvun

osaamis osaaminen, sitä sitä kaivataan paljon se nyt on Suomessa yleisestikin on. On jää vähän niinku sen teknologian varjoon, että me ollaan parempia

tekniikassa kuin kaupallistamisessa. Kaupallistamisen, innovoinnin mekanismit ja johtaminen alkuvaiheessa, niin sitä osaamista tarvitaan lisää. Missä Suomi voisi olla erityisen vahva kansainvälisesti ja mitä pitäisi kehittää?

No jos me lähdetään siitä, että Suomi ei ole se energia pelkkä energiantuottaja tai tai joskus tulevaisuudessa pelkän vedyn viejä vaan vaan niinku niihin liittyvien toimintojen myötä syntyy sitten osaamisalueita.

Niin niihin varmaan nimenomaan sitten tarvitaan tämmöistä

osaamista integrointiin, mutta myöskin sitten.

Ehkä mä haen semmoista ajatusta, että kun meillä on kuitenkin on, että me ollaan onnistuttu aika hyvin esimerkiksi siinä, että sähköntuotannosta jo

96% tuotetaan

uusiutuvilla.

Niin.

Mitäs täältä löytyisi semmoisia asioita joita me voidaan skaalata sitten suomen ulkopuolelle? Yks tosi vahva osaamisalue on on se, että meidän infrastruktuuri tai tai tota

toimintaympäristö on luotettava ja ja järjestelmät on

hyvin semmoisessa iskunkestävässä kunnossa ja ja me osataan varautua. Siinä piilee myöskin paljon paljon semmoisia vahvuuksia, joita kannattaisi yrittää pukea ja tuotteistaa semmoiseksi, joka joka voisi purra sitten markkinoilla Suomen ulkopuolella. Miltä kestävän energialiiketoiminnan tulevaisuus näyttää sinusta Suomessa seuraavan 10 vuoden aikana?

No kyllähän siis seuraavan 10 vuoden aikana nää investoinnit kasvattaa tota tai kasvaa merkittävästi ja ne tapahtuu. Ja nyt ollaan vasta niinku semmoisessa pisteessä että niitä on

Suunnitteilla

hyvin suuri määrä. Ja tulevaisuus nyt ratkeaa siinä tai tulevaisuuden voittajat ratkaistaan siinä, että kuka rakentaa nää arvoketjut.

Ei siinä, että kuka tuottaa eniten energiaa. No mitä nää arvoketjut sitten voi olla, niin ei mulla ole mitään patenttiratkaisua siihen, että mikä mikä arvoketju on on semmoinen joka jota kannattaa tehdä, mutta että tän jos me saadaan se

ympäristö semmoiseksi että näitä

saadaan synnytettyä niin niin sitten meillä on Risto Siilasmaakin tän aamun pelkoihin niin tuota hyvä vastaus.

Tota.

Tietysti tässä tässä on iso kysymysmerkki mulle on koko ajan se, että no mitä tuleeko tän tää vety niin laajasti tapahtumaan 10 vuodessa kun nyt ennustetaan, voi olla että se

10 vuotta ei ihan vielä riitä, mutta että vahvasti ollaan niinku polulla joka joka sinne päin on on menossa ja ja ja ja tota jos sitten nää.

Vety tuo tullessaan esimerkiksi sen, että

sähkön tuotantoa täytyy lisätä hyvin merkittävästi. Niin mitä se sitten tuo mukanaan, niin siinä nyt sitten tietysti herää herää nyt kysymysmerkkejä, että miten se siihen tulevaisuuteen vaikuttaa.

Hyviä skenaariot näiden näistä tietysti on erilaisilla toimijoilla, jotka jotka sitä asiaa pohtii eteenpäin ja niitä kannattaa myös sitten seurata ja katsoa. Jos voisit antaa yksi neuvon alueelle jotka pohtivat uusiutuvan energian investointeja, niin mikä se olisi?

Kyllä se on, että älkää tyytykö pelkkää investointiin. Katsokaa mitä sen ympärille voi rakentaa. Syntyykö ekosysteemi? Sieltä se arvo tulee.

Niin, jotta tähdätään enemmän enemmän enempää kun pelkkään siihen investointiin. Joo ja ja tavallaan niinku pitäisi olla katse vähän jo siinä että no OK mitäs? Mitäs tän. Mitäs sitten kun meillä on tämä pyörimässä? Tosin kyllähän se haastavaa on, että ylipäänsä on saada nää investoinnit ja ja ja tota.

Se työmäärä mikä siihen menee että asiat saadaan nopeasti ja jouhevasti tapahtumaan niin

kunnioitan siinä nyt kaikkia asuvat toimivia tahoja, päättäjiä ja ja ja investoreja ja rakentajia. Se se on valtava työ, mutta mutta tota silti pitäisi ottaa katsoa pikkaisen pikkaisen pidemmälle siitä, että mitä mitkä ne seuraavat stepit on, koska ne on ratkaisevia tärkeitä. Itselle

jäi mieleen tästä keskustelusta se, että että tärkeää on, että että se

investointi pelkästään ei ole se, vaan mietitään mitä mitä kaikkea sen ympärille

voi tehdä ja minkälaista liiketoimintaa, minkälaisia arvoketjuja sen investoinnin johdosta sitten voi vielä rakentaa ja ne nimenomaan ne arvoketjujen luominen on tärkeää siinä alueen liiketoiminnan edistämisessä. Ei pelkästään se se tuota, niin se yksittäinen investointi, energiainvestointi sinne alueelle.

Kyllä, ehkä se, että joskus nää arvoketjut on on sellaisia, jotka ehkä muuttaa sitä nykyistä olemassa olevaa.

arvoketjua merkittävästi ja ja luo aikaan tämmöisen häiriön siihen, joka täytyisi nähdä mieluummin positiivisena ja sitä sitä kannattaisi käyttää sitten hyödyksi. Kyllä elikkä käytetään hyödyksi näitä näitä tuota mitä mitä meille meille tulee ja saadaan näitä investointeja eteenpäin siitä.

Korostaisin sitä, vaikka tässä nyt hyvin

yleisillä

tavoilla kuvasi sitä, että on on niinku synnytettävissä ekosysteemejä ja arvoketjun analyysi on tärkeätä ja niin edelleen. Näihin on olemassa ihan menetelmiä ja ja ja ei, ei se ne ei tarvii ajatella että

näissä pitäisi lähteä nollasta pohtimaan sitä, että miten nämä tehdään. Kannattaa kääntyä semmoisten tahojen puoleen, jotka näitä näitä tutkii, kehittää ja osaa osaa sitten pyörittää että.

Apuja kyllä löytyy.

Tässä on kuulijoillemme näkökulmaa, miten uusiutuvan energian investoinneista voidaan saada kestävää liiketoimintaa alueille. Kiitos paljon Tapio keskustelusta ja ajatustesi jakamisesta. Kiitos myös omasta puolesta, että on kiva olla mukana ja ja tuota nähdä, että Oulun yliopisto ja Kerttu Saalasti Instituutti tekee tärkeätä työtä.

Kiitos.

Ja kiitos myös kuulijoillemme kuullaan seuraavassa jaksossa.

(musiikkia)