Itsensä johtaminen ja ketteryys mikroyrittäjien näkökulmasta, vieraana Milja Hokkanen ja Teemu Pehkonen

Miten mikroyrittäjien tulisi johtaa itseään reagoidakseen suunnitelmallisesti muutoksiin? Millaiset johtamistoimet yrittäjän kannattaa toteuttaa itse ja millaiset ulkoistaa? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaavat My Studion haastateltavana mikroyrittäjät Milja Hokkanen Tilitoimisto Tiliecon Oy:stä ja Teemu Pehkonen Kulkukoira Oy:stä. Milja on työnsä puolesta jatkuvasti tekemisissä mikroyritysten talousasioiden kanssa, kun taas Teemu on keskittynyt korona-aikana kehittämään yrityksensä verkkokauppapalveluita.

Creators & Guests

Host

Kerttu Saalasti Institute

@UniOuluKSI Kerttu Saalasti Institute – international research institute providing evidence-based knowledge and education on micro-enterprises.

What is My Studio - Mikroyrittäjän podcast?

MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

[äänite alkaa]

Toimittaja 1 [00:00:00]: My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä Podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professori, tutkija, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.

Kai Hänninen [00:00:28]: Tervetuloa kuuntelemaan My Studio -sarjaa, mikroyritysten ketterä johtaminen. Pohdimme tänään vieraiden kanssa mm. mitä itsensä johtaminen, mikroyritysten digitalisaatio ja jatkuva kehittäminen tarkoittavat. Minä olen Kai Hänninen, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutista ja minulla on täällä tänään vieraina mikroyrittäjät Milja Hokkanen, tilitoimisto Tiliecon ja Teemu Pehkonen, Kulkukoira Oy. Milja, sinähän olet yksinyrittäjä, mitä sinulle tarkoittaa mikroyrityksen ketterä johtaminen?

Milja Hokkanen [00:01:07]: Ketterä johtaminen tarkoittaa aika paljon sitä, että pysytään tässä muutoksessa mukana eli reagoidaan muutoksiin, ihan uusien näkökulmien näkökulmasta eli se tarkoittaa jatkuvasti organisaation kehittämistä ja uusia tapoja johtamisessa eli aina täytyy miettiä, että mitä voisin tehdä toisin, kuin mitä tällä hetkellä on tehty ja tähän asti on menty eli sitä kautta saadaan uudistumista ja niitä innovaatioita ja mukavia asioita muutenkin aikaan ja se tarkoittaa myös sitä, että arvot ja tavoitteet on määritelty tarkoin, että pystytään sitä kautta ohjaamaan toimintaa eteen päin. Sitten tarvitaan myös ristiriitojen erottelua, että sitä pyritään saamaan mahdollisimman joustavaksi se toiminta. Tietenkin nykyisinkin ja aina on ollut epävarmuustekijöitä paljon, niitähän täytyy pyrkiä poistamaan, että mahdollisimman hyvin ennakoimalla tulevaa aikaa. Pitää olla sellainen kalenterisuunnitelma, että jos sitä voi sanoa ihan strategiaksi, toimintastrategiaksi tulevaisuuteen, että miten sitä yritystä johdetaan. Asiakkaille täytyy tuottaa myös lisäarvoa, että se kuuluu myöskin siihen ja koulutuksen kautta tietenkin. Johtajan täytyy huolehtia hyvin koulutuksesta, että pysyy ajan tasalla ja ajan hermolla ja varsinkin minun alalla täytyy pystyä tästä lainsäädännöstä ja muutoksista hyvinkin tarkkaan selvillä, että mitä maailmassa tapahtuu.

Kai Hänninen [00:03:21]: Kiitos Milja. Monia hyviä ja tärkeitä asioita, miten Teemu sinä, mitä sinä ajattelet tuosta, että mitä mikroyrityksen ketterä johtaminen sinun näkökulmasta tarkoittaa eli sinäkin olet yksinyrittäjä, niin jos ajattelet sitä oman toiminnan kannalta, niin miten sinä näet sen?

Teemu Pehkonen [00:03:41]: Kyllä tuossa tuli tosi hyviä pointteja esille Miljalla ja samanlaisia asioita sitä tulee itsekin pohdittua. Juuri nämä epävarmuustekijät, että miten ne saisi pois, kun maailma ja kaikki muuttuu koko ajan ja digitalisaatio kehittyy ja miten siinä pysyisi mukana jne., että se on tosi tärkeä. Kyllä minulle ainakin pienenä, muutaman ihmisen työllistävänä yrittäjänä, niin on tosi tärkeää osata ulkoistaa niitä hommia, mitä ei itse osaa. Siihen minä olen sieltä yrittäjän alkutaipaleelta asti pyrkinyt, että ne asiat, missä minä en ole hyvä, jätän ne muille. Siinä olen mielestäni onnistunut hyvin. Sen avulla saa itselle vapaa-aikaa, kun eihän tämä yrittäminen koko elämä ole, vaikka se iso osa sitä on. Sen minä näen tosi tärkeäksi siinä pienen yrityksen johtamisessa, että osaa ja uskaltaa ulkoistaa ja osaa kalkuloida ne asiat niin, että se on kannattavaa se ulkoistaminen. Tietty intuitiivisuus on tosi tärkeää. Minä teen tunteen perusteella tosi paljon päätöksiä, ne on yleensä hyviä, on toki mennyt perseelleenkin, mutta pääsääntöisesti, kun on kuunnellut sitä tunnetta, miten tämä asia olisi ja tehnyt päätöksen sen mukaan. En ole koskaan tykännyt mistään laskelmista ja älyttömän tarkkaan tehdyistä suunnitelmista, koska ne lannistaa sen innon monesti. Semmoiset asiat ehkä päällimmäisenä tulee mieleen, mitkä on tärkeää tai mitä minä koen tärkeäksi pienen yrityksen johtamisessa. Tietenkin se, että miten saat työntekijät pysymään tyytyväisinä ja kaikki tämmöinen, se koko paletin handlaaminen, niin onhan siinä tekemistä. Tehdessä oppii näitä juttuja.

Kai Hänninen [00:05:50]: Eli se on totta, että nyt, kun muistetaan vielä kuulijoita, että me keskitytään mikroyritysten ketterään johtamiseen. Mikroyrityshän tarkoittaa virallisesti, että työllistää alle 10 henkilöä ja vuosittainen liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa. Suomen yrityksistä n. 95% on mikroyrityksiä eli valtaosa on tosiaan näitä kaikkein pienempiä ja mikroyrityksistä hyvin suuri osa, 60%, on yksinyrittäjiä ja jos ymmärsin oikein, niin Milja, sinähän olet yksinyrittäjä, vielä kaiken lisäksi. Pitääkö tämä tieto vielä paikkaansa?

Milja Hokkanen [00:06:35]: Kyllä. Olen yksinyrittäjä, olen yli 10 vuotta ollut yksinyrittäjänä. Toki minulla on ollut näitä työharjoittelijoita eri oppilaitoksista harjoittelemassa. Olen sen verran esimiestyötäkin joutunut tekemään, että olen ollut työnohjaaja näille opiskelijoille. Varsinaisesti työntekijöitä ei ole ollut minun palveluksessa tähän mennessä vielä yhtään.

Kai Hänninen [00:07:06]: Se vaan kuvastaa sitä, että tässä ryhmässä, vaikka onkin määrällisesti yrityksiä, mikroyrityksiä on paljon, niin tavallaan se skaala yksinyrittäjästä, osa-aikayrittäjästä, mikroyrittäjäksi, joka työllistää sen n. 9, pikkusen alle 10 henkilöä, niin tarkoittaa, että siellä jo yritysten sisällä on aika iso hajonta siitä, miten toimitaan. Sekin on totta, että mikroyrityksissä yrittäjällä on aika paljon valtaa ja hänen ajatukset kuvastaa hyvin sitä yrityksen liiketoimintaa ja tavoitteita. Teemu, sinä nostit tuossa muutamia ihan hyviä asioita esille. Esim. tämä, että tekee sellaisia tunteella olevia päätöksiä, niin tästähän voidaan olla tietenkin montaa mieltä ja ehkä joku yritysneuvoja, joka antaa ulkopuolelta ohjeita, niin ne monesti luottaa näihin lukemiin, että miten n e laskelmat näyttää ja sinulla nyt on sellaista kokemusta, että ne ei aina tarvitse näyttää niin hyvältä, mutta aina voi pärjätä, pitääkö paikkaansa?

Milja Hokkanen [00:08:15]: Kyllä se pitää, että mehän ollaan niin kuin tasasta nousua, minä olen aina laittanut tavoitteen kuitenkin aina vähän kauemmaksi ja kauemmaksi sitä isompana kuvana, sitä tulevaisuutta, enkä ole miettinyt isossa kuvassa niitä pikkuasioita tai niitä ongelmia, että se into ja halu säilyy paremmin, kuin ei mieti liian tarkkaan. Totta kai, sitten kun sitä ruvetaan tekemään, sitten mennään yksityiskohtiin ja ruvetaan miettimään jne., mutta lähtökohtaisesti ajastus pitäisi olla aina semmoinen, ettei liikaa funtsi niitä ongelmia, funtsii päämäärää ennemminkin. Minä olen siinä onnistunut omasta mielestä hyvin ja tasaista kasvua ollut ja semmoista hallittua kasvua, joka sekin on tärkeä, ettei tietenkään voi maalailla liian isoja kuvia, vaan se pitää tietää se, mihin pystytään. Sen verran pitää osata sanoa, että me pystytään 20%:n vuosikasvuun tai 10%:n vuosikasvuun ja pitää miettiä, mitkä on niitä pullonkauloja ja esteitä sille kasvulle on. Niitähän tietenkin, kun kokemusta kertyy yrittämisestä ja omasta yrityksestä ja omasta asiakaskunnasta, on aina vain helpompi sitten ymmärtää ne pullonkaulat ja ongelmat, että se tekee siitä ennustamisesta ja tekemisestä helpompaa, että kyllä siinä kokemuksellakin on iso merkitys.

Kai Hänninen [00:09:48]: Kyllä. Milja, sinä olet tilitoimistoyrittäjä ja tuossa puhuttiin vähän tulevaisuudesta ja toisaalta siitä voidaan käyttää semmoista strategista suunnittelua, sinäkin siitä mainitsit, että jonkunlainen strategia on hyvä olla. Joidenkin mielestä se ehkä kuulostaa vähän hienolta se sana ja ehkä jonkun yksinyrittäjän mielestä se voi olla jopa utopiaa, että mitä se semmoinen tarkoittaa, strategia, missio, arvot tai jotain aivan ihmeellistä. Miten sinun kokemuksella, jos ajatellaan taloudenpitoa mikroyrityksissä, joka osittain liittyy tietenkin siihen johtamiseen ja tulevaisuuteen, niin miltä se näyttää tällä hetkellä sinun näkökulmasta?

Milja Hokkanen [00:10:39]: Tulevaisuus?

Kai Hänninen [00:10:40]: Tulevaisuus ja se, jos puhutaan mikroyrityksistä, niin kuinka hyvin niillä on yleensä talousasiat hallinnassa? Minkälainen talouskäsitys, että se tukisi esim. kasvua, miten mikroyritykset on ottaneet talousasiat huomioon?

Milja Hokkanen [00:11:03]: Nythän eletään haasteellisia aikoja, kun on tämä korona, Covid19, ne on nyt aiheuttanut monille mikroyrityksille vaikeuksia taloudessa eli nyt puhutaan nyt juuri muutosjohtamisesta eli rahoituksellisestihan se tarkoittaa sitä, että mikroyrittäjätkin on oikeutettuja saamaan näitä tukirahoja, ihan yksin yrittäjätukea tai näitä kustannustukia jne. tai esim. työmarkkinatukea, jos tuntuu siltä, että liikevaihto heikkenee niin paljon, että ei tule toimeen ihan ilman tukea, niin tämmöistä tukirahoitusta on saatavilla tai jopa tätä investointirahoitusta. Niitä kannattaa aina kysyä sieltä paikalliselta elinkeinotoimelta tai mikä se taho onkaan tai ELY-keskukselta yleensä, että mitä kanavia tähän rahoituksen hakemiseen voidaan käyttää. Kannattaa nämä elinkeinoasiamiehet ja mitä näissä kunnissa ja kaupungeissa on, niin niiltä kysyä näitä asioita ja ottaa selvää eri vaihtoehdoista. Talousasiat käytännössä, arkisesti ajateltuna, niin tietenkin täytyy miettiä aina ne prioriteetit, että mihin sitä rahaa siellä yrityksessä käytetään, että onko järkevää se taloudenhoito, että esim. tuhlataan liikaa rahaa johonkin markkinointiin tai johonkin muuhun asiaan, mikä ei sillä hetkellä ole niin tai pitää priorisoida se, että rahat resurssoidaan vain siihen ydintoimintaan, että kaikki turha täytyy jättää pois, jos on taloudellisesti tiukkoja aikoja eli siinä joutuu johtaja miettimään niitä asioita ja tarkkaankin tekemään sen budjetin ja uudestaankin monta kertaa vuoden aikana, kun tulee näitä muutostilanteita, että mihin sitä rahaa tullaan käyttämään ja mistä voidaan karsia kaikki turhat kulut pois. Tietenkin taloudessa pitää olla aina tarkka kulujen ja tuottojen suhteen, että sinne viivan alle jää mahdollisimman paljon sitä rahaa ja tietenkin täytyy miettiä se, että miten saadaan asiakkaita lisää. Nyt on hirveen haastavat tilanteet tämän epidemian takia, niin digitalisaatiohan varmasti myös auttaa monia siinä tuotekehityksessä ja näiden digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Nythän on juuri tärkeää se, että pitää luoda uusia palvelumalleja juuri tämän muuttuneen tilanteen takia, että miten minä saan sen palvelun ja sen tuotteen sille asiakkaalle toimitettua silti, vaikka on liikkumisrajoituksia jne. Nyt on paljon esteitä yritystoiminnan ihan käytännön järjestämiselle. Se kyllä vaatii mikroyrittäjiltäkin paljon sellaista kekseliäisyyttä ja uuden luomista. Täytyy aina kehittää niitä uusia kanavia ja väyliä ja tämmöisiä, että miten toimitaan, että se asiakas saa sen tuotteen ja palvelun silti, vaikka on näin hankala tilanne.

Kai Hänninen [00:15:02]: Kyllä, nostit tuon koronatilanteen, mikä meillä tällä hetkellä on päällä eli nyt me eletään joulukuun 1. päivää 2020 ja miten Teemu sinulla, onko se näkynyt sinun liiketoiminnassa millä lailla?

Teemu Pehkonen [00:15:21]: Onhan se näkynyt, että silloin keväällä, kun se alkoi se koronan 1. aalto, niin tuli aikamoinen äkkipysäys myynneissä ja sitten piti miettiä, että mitä nyt ja kulut ei tietenkään pysähtynyt, että työntekijää en halunnut lomauttaa, eikä onneksi tarvinnutkaan ja minä päätin siinä, että käytetään hyödyksi tämä joutoaika, kun ei ollut oikein tekemistä itsellä, niin sitten hain Business Finlandilta sitä kehittämisrahaa ja aukaisin uusia verkkokauppoja. Meillä oli aiemmin Suomi ja Ruotsi, niin sitten aukaisin Tanskaan + sen päälle vielä 13 muuta euromääräistä maata ja ns. joutoaikana, kun oli hiljaista myynneissä, niin käytin sen tilanteen sillä lailla hyväksi. Onneksi se ei kestänyt kovin kauaa se korona ja kesä oli suhteellisen normaali. Nythän se sitten syksyllä iski taas, mutta se on näkynyt, mutta kun on verkkokauppa, niin se ei ehkä niin vahvasti, kuin muilla aloilla, että se liikkuminen ei sillain vaikuta verkkokaupan toimintaan.

Kai Hänninen [00:16:49]: Sinulla ei ole tämmöistä kivijalkamyymälää, että eikö se myynti pohjaudu verkkoon?

Teemu Pehkonen [00:16:53]: Onhan meillä toimitilat ja sieltä myydään, mutta meillä ei ole edes aukioloaikoja. Se on niin kuin tehdas ja sieltä myydään, mutta 99% myynnistä tapahtuu verkon kautta ja me lähetetään sitten postilla, matkahuollolla tai DHL:llä nämä tuotteet. Siinä mielessä kiitollinen saa olla, että korona ei niin kauheasti potkinut meitä tässä tilanteessa.

Kai Hänninen [00:17:21]: Nostit tuossa aika hyvänkin näkökulman, että miten joutoaikaakin voi käyttää hyväksi ja tietenkin se digitalisaatio ja verkkokauppahan on yksi tapa hyötyä sähköisistä palveluista. Minkälaiset sun kokemukset on tästä, kerrotko vähän sun tarinaa verkkokaupan alusta ja minkälaista roolia se näyttelee sinun myynnissä tällä hetkellä?

Teemu Pehkonen [00:17:47]: Lyhyesti kerron eli 2006 perustin tämän yrityksen toiminimellä silloin ja heti aluksi en tiennyt yhtään mitään verkkokaupoista tai verkkosivuista, mutta opettelin Microsoftin frontpagella tein verkkosivut ja myin lomakkeen kautta tai sähköpostilla pystyi tilaamaan ja sitten laskutin asiakasta ja lähetin tuotteen jne. Kun se toiminta kasvoi, niin se kävin täysin mahdottomaksi tehdä niitä lähetteitä käsipelillä jne. 2010 laitettiin oikea verkkokauppa pystyyn. Vilkas groupilta otettiin se palvelu ja se on [?? 00:18:27] pohjainen verkkokauppa. Kyllä se on aivan ehdoton, jos aikoo vähänkin enemmän myydä verkon kautta. Se kaikki automatisointi ja kaikki, mitä siihen liittyy, niin se helpottaa sitä elämää niin paljon, pystyy keskittymään ydinosaamiseen, mitä me tehdään. Meillä on teollista tuotantoa ja verkkokauppa eli me itse valmistetaan ja myydään niitä tuotteita verkkokaupan kautta ja se kombinaatio kyllä toimii. Meillä nyt jää tuotantoon, tuotekehitykseen jne. paljon enemmän aikaa, koska se verkkokauppa helpottaa sitä meidän myyntityötä niin paljon. Verkkokauppahan on ihan sama asia, kuin kivijalkakauppa siinä mielessä, että sinun on pystyttävä luomaan tunne luotettavasta kaupasta kasvottomasti eli verkkosivuun pitää panostaa ja sitä pitää koko ajan kehittää ja pysyä mukana, jatkuvaa muutosta ja kehitystä, että siitä 2010 tähän päivään, niin se muutos on ollut aivan älytön ja kehittyy koko ajan ja vielä ehkä enemmänkin pitäisi itse kouluttautua ja pysyä kartalla siinä. Näinkin hyvä. Kyllä verkkokauppa on ainakin meidän kohdalla ollut erityisen hyödyllinen.

Kai Hänninen [00:20:00]: Kyllä, minkä hyvänsä yrityksen näkökulmasta, niin myyntihän sen ratkaisee sen, että kuinka kannattavaa se liiketoiminta on ja mitä sinne viivan alle jää, että siinä mielessä, niin olitpa yksinyrittäjä tai tuhansia työllistävän yrityksen johtaja, niin kyllä samat ongelmat taustalla on. Tietenkin on eri asia, että pienissä mikroyrityksissä resurssit on sitten ne rajalliset, jotka hidastavat tuollaisia kehityshankkeita ja joutuu miettimään vähän tarkemmin. Milja nosti hyvän asian esille, että tietynlaista sellaista kehitysrahaa ja tukirahaa on saatavilla, jos niitä hoksaa hakea. Milja, jos tilitoimistoyrittäjänä kerrot yrittäjille ja annat faktaa, että miten rahaliikenne, mitä menee ja mitä tulee yritykselle, niin miten aktiivisesti yrittäjät käyttää tällaisia palveluita niin, että ne näkee, että sinä pystyt tuottamaan sellaista tietoa esim. taloudesta tai mahdollisesti antamaan vinkkejä joistakin rahoituskanavista, niin millä lailla yrittäjät osaa hakea sitä palvelua ja käyttää sitä tietoa hyväksi?

Milja Hokkanen [00:21:33]: Kyllä ne osaa, varsinkin minun asiakkaat on aika monet myös yksinyrittäjiä, niin melkein kaikki on sen yksinyrittäjätuen tänä vuonna, liikevaihdot on kuitenkin sen verran laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna ja siihenhän näitä talouden raportteja tarvitaan, että pystytään seuraamaan sitä viime vuoden liikevaihtoa verrattuna tämän vuoden eri kuukausien liikevaihtoihin. Kyllä sitä kysellään ja tietenkin tilitoimistohan on siinä roolissa, että tilitoimisto lähettää raportit rahoittajille tai toimijoille, jotka näitä tukirahojakin myöntää, niin se kommunikointi menee yleensä niin päin, että tilitoimisto lähettää suoraan ne raportit näille tahoille. Minun mielestä tärkeä rooli, koska jos ei näitä raportteja ole, niin eihän näitä rahoitushakemuksiakaan pysty tekemään, se ei löydy niitä päiväkirjoja, pääkirjoja, tilinpäätöksiä ja tuloslaskelmia, niin mitenpä sitten osoitat sen, että miten sinulla on mennyt ja paljon olet tuottanut voittoa ja minkälainen se taloudellinen tilanne, että siihenhän tätä talouden raportointia tarvitaan, että saadaan se oikea kuva yrityksen taloudesta.

Kai Hänninen [00:23:18]: Minä olen kuullut jonkun yrittäjän sanovan, että hänelle se talouden kirjanpito on sitä, että pystyy katsomaan tililtä, paljonko siellä on rahaa ja ehkä tämä on se minimi, se on ehkä se lähtötilanne, mutta ehkä pidemmässä juoksussa se ei ehkä ole se paras tapa hoitaa yrityksen taloutta, mutta toki silläkin minimillä voi pärjätä, jos muuten toiminta on hyvin hyppysissä ja kuva siitä, mitä tapahtuu, toki se on silloin yrittäjän päässä.

Teemu Pehkonen [00:23:54]: Minä voisin tähän väliin sanoa, että minulle tämä tärkein työkalu on ollut kirjanpitäjä tai siis apu tässä yrittäjän uran aikana. Ilman sitä en olisi kyllä pärjännyt ja edelleen se on paras neuvonantaja ja niin kuin Milja mainitsi näistä hakemuksista jne., niin tietotaito ei ikinä riittäisi. Häneltä minä saan kaikki tarvittavat tiedot, mitä vaaditaan ja muitakin neuvoja. Se on yksi tärkein ulkoistaminen, mitä olen tehnyt yrittäjänä.

Kai Hänninen [00:24:34]: Siinä voisi ajatella näin, että asioitahan voi toki tehdä itse ja silloin, kun olet aloitteleva yksinyrittäjä ja kun tuntuu, että rahat ei riitä mihinkään ja silloin koittaa tehdä omana työnään ja kuvittelee, että säästää, mutta kyllä minäkin olisin kallistumassa siihen suuntaan, että jos haluaa asiantuntevaa apua, niin noista raha-asioista, niin ne kannattaisi jollain lailla ulkoistaa.

Milja Hokkanen [00:25:03]: Joo, kun ajattelee, että nimen omaan tilitoimisto on veroasioissa sellainen taho, joka pystyy auttamaan, että monet yrittäjät ei välttämättä tiedä esim. poistoista jne., että mistä niitä verovähennyksiä saa tehdä jne., että siinäkin roolissa kirjanpitäjä on varmasti aika tarvittava henkilö apuna yrittäjälle. Minäkin neuvon ihan siinä talouden suunnittelussa muutenkin yrittäjiä, että en pelkästään tee niitä talouslukuja ja kirjaa niitä kirjauksia, vaan kyllä me ihan käydään keskusteluja yrittäjien kanssa, että miten kannattaa toimia, mitä nyt kannattaa tehdä ja miltä tulos näyttää ja mihin kuluja on mennyt eniten, että onko jotakin, mistä voisi vähän nipistää vähemmäksi kuluja ja tavallaan yleinen talouden suunnittelu. Hyvin harvalla yrittäjällä talous pysyy ihan noin vain kurissa, että pystyy kaikkia tuloja ja menoja sillä lailla suunnittelemaan, mutta silloin, kun ne on paperilla, niin silloin näkee sen reaaliluvun, että näin se nyt vaan on ja mihin se raha on mennyt. Monet ihmettelee, että tili tuli ja tili meni -tyyppisesti, että eipä rahaa jäänytkään, että mihin se raha on mennyt ja silloin siitä tilinpäätöksestä ja tuloslaskelmasta pystyy näyttämään, että tänne se raha on mennyt ja tänne sinä olet sen käyttänyt ja pystyt sen ihan konkreettisesti esittämään, että se ei vain ole sellaista mututuntumalla tehtyä talouden hallintaa, vaan sen pystyy ihan mustaa valkoisella katsomaan, että tänne se raha on mennyt, kun monet aina ihmettelee, että jaa, ei ole rahaa yhtään, että olikohan mulla voittoakaan. Sitten katsotaan, että voittoa on, mutta kyllä se raha on johonkin muuhun sitten mennyt.

Kai Hänninen [00:27:15]: Eli tuo on sellaista tietoa, että siinä voi joutua tekemään johtajat sellaisia ketteriä päätöksiä. Päästiin taas vähän meidän ylätason aiheeseen. Otetaanpa vielä lyhyt keskustelu siitä, että mitä itsensä johtaminen tarkoittaa, että jos on yksinyrittäjä tai mikroyrittäjä, jolla on vaikka yksi työntekijä, niin mitä siinä se itsensä johtaminen tarkoittaa? Voisiko vaikka Teemu aloittaa?

Teemu Pehkonen [00:27:47]: Se on aika laaja kysymys, että mitä itsensä johtaminen tarkoittaa..

Kai Hänninen [00:27:54]: Niin, että mitä johtajalle tarkoittaa itsensä johtaminen?

Teemu Pehkonen [00:27:55]: Kyllähän se haastavaa on itseään johtaa ja yrittää tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä jne., että kyllä monesti se itsensä johtaminen, mitä se olisi, tuo on niin vaikea kysymys. Just, että osaa ohjata itseänsä oikeaan suuntaan ja oikeisiin päätöksiin ja hakea oikeista paikoista apua, se on ehkä se kaikista tärkein itsensä johtamisen taito, osaat kysyä, osaat kuunnella. Kyllä tässä on kuuntelemalla opittu niin paljon, esim. Kain vetämissä näissä tapaamisissa ollaan käyty, ne on aivan erinomaisia, että sinä kuuntelet muita yrittäjiä ja se on ehkä sitä itsensä johtamista, että opettelee ja osaa kuunnella ja hakea apua ja oppia.

Kai Hänninen [00:28:58]: Tottahan se on, että henkilönäkin me kehitytään koko ajan. Toivottavasti ymmärretään se, ettei olla koskaan valmiina ja aina tulee uutta. Sinänsä johtaminen on hankala ja haastava asia, riippuen siitä, puhutaanko henkilöiden ja ihmisten johtamisesta vai asioiden johtamisesta, mutta joka tapauksessa se on haastava tehtävä ja tietenkin monelle yksinyrittäjälle se, että pitäisi palkata esim. alainen, työntekijä, niin se muuttaa sitä yritystä radikaalisti. Mutta mitä se sinulle Milja tarkoittaa tuo itsensä johtaminen?

Milja Hokkanen [00:29:45]: Minä näen tämän itsensä johtamisen sellaisena, että johtaja tietysti pitää huolta myös itsestään ja omasta terveydestä, että pystyy johtamaan sitä yritystä hyvin, että on myös tämä koulutusasia, että kouluttautuu aika ajoin, että pysyy tässä muutoksessa mukana. Tietenkin se, että pitää olla aina ajan tasalla, jonkunlainen nykyisyyden tunnistaminen, että pystyy hahmottamaan nykytilanteen, missä mennään tällä hetkellä, niin pystyy siitä tulevaisuuttakin luotsaamaan paljon paremmin, että ollaan tiedollisesti koko ajan läsnä siinä yrittäjyydessä ja johtamisessa. Helposti voi joillakin toimialoilla käydä niin, että työ ja organisaatio vain itsestään menee virran mukana eteen päin, että tavallaan se johtaja ei hirveesti siihen reagoi tai johda mitenkään. Minun mielestä tällaiset on hirveen vaarallisia tilanteita, koska silloin saattaa juuri käydä hassusti, koska sillä on ihan merkitystä, että yritystä ihan tietoisesti johdetaan jollakin tavalla, että sen olen monesti huomannut, että on tullut konkursseja jne. Hyviä esimerkkejä tällaisesta huonosta johtamisesta on, kun se johtaja ei oikeasti ole edes läsnä siellä yrityksessä, jos on muutama työntekijäkin ja annetaan heille vain ne omat valtuudet tehdä siellä työpaikalla sitä työtä jne., niin huonosti on käynyt monessa tapauksessa. Tietoisuus johtajuudesta, että johtaja ymmärtää, että se rooli ja se tehtävä on johtaminen ja mitä se johtaminen tarkoittaa. Minusta tämä on hirveän tärkeä asia, että yrittäjiksi ei vain ryhdytä sen takia, että minä osaan jonkun työn tehdä, vaan tavallaan ammatin harjoittajat ovat juuri niitä, että he osaavat sen oman alansa, sitten pitäisi osata myös sitä johtamista, että se on oikeasti, että mitä asioita minun pitää johtamisessa ottaa huomioon, niin ei se tule itsestään. Sitten, kun on johtamista itsekin opiskellut, sitten vasta ymmärtää, kuinka paljon organisaatiossa johtaja voi tehdä asioiden eteen, että organisaatio menestyy. Tällaiset asiat, kun niitä ei tiedosta, niin silloinhan niitä ei tietenkään tiedä ja se johtaminen voi olla hyvin alkeellista, että ollaan vain työpaikalla ja tullaan töihin ja tehdään ne päivän rutiinit ja mennään kotiin ym., että siellä ei sellaista johtamista sinänsä tapahdu. Johtajuus ja itsensä johtaminen myös on eniten sitä, että tiedostaa, minkälainen johtajana on, että sekin on hirveän tärkeätä, että tunnistaa sellaisia piirteitä, että miten minä johdan tätä organisaatiota, että minkälainen minä olen itse johtajana.

Kai Hänninen [00:33:10]: Se onkin aika haastava asia, eikä mitenkään itsestään selvä eli siinähän joutuu aika paljon pohtimaan tai siinä pitäisi pohtia sitä asiaa ja pystyä vähän ehkä tarkastelemaan omaa toimintaa sieltä ulkoa päin, että miltä se näyttää muista ja minkälaisia toimia on tehnyt ja miten on toiminut johtajana, että hyvin haastava aihe. Jos tässä aletaan pikku hiljaa lopettelemaan tätä keskustelua ja te olette kuunnelleet My Studio -sarjaa mikroyritysten ketterä johtaminen ja minä olen Kai Hänninen Oulun yliopistosta ja minulla on ollut täällä vieraana kaksi mikroyrittäjää eli Milja Hokkanen ja Teemu Pehkonen. Mites Milja ja Teemu tähän loppuun, minkälaisia hyviä vinkkejä teillä olisi, vaikka yksi hyvä vinkki. Se voisi olla vaikka aloittavalle mikroyrittäjälle tai semmoisesta haaveilevalle, niin mikä tulisi mieleen?

Milja Hokkanen [00:34:23]: Minulla on se, että kannattaa pitää itsestään huolta, että se on tärkeä asia, että yrityksessä menee silloin yhtä hyvin, kuin se, että kuinka hyvin sitä johdetaan ja se johtaja voi. Kun on esimerkkejä näistä huonoista johtamismalleista ja -tyyleistä, niin siellä monesti yleensä taustalla on se huono johtaminen ja huono johtaja. Silloin, kun tiedostetaan, että sillä on arvot kohdillaan, koulutus ja motivaatio tehdä sitä johtamistyötä, niin silloin tn. menestytään.

Kai Hänninen [00:35:08]: Kyllä, elikkä voisiko summata lyhyesti, että tavallaan omasta hyvinvoinnista pitäisi muistaa pitää kiinni?

Milja Hokkanen [00:35:17]: Kyllä, minun mielestä se on näin, sitä korostetaan aina vain enemmän. Nykyään tulee paljon näitä hyvinvointipalveluita, psykologin palveluita jne. Tämä ajan henki on niin raastava ja haastava, että se itsensä jaksaminen ja itsestä huolehtiminen nousee melkein tärkeimmäksi asiaksi tässä johtamisessa, että johtaja jaksaa johtaa sitä organisaatiota, vaikka se on niitä asioita ja kaikkia toimintoja, mitä yritystoimintaan liittyy. Ei se yritys pysy pystyssä, jos ei se johtaja jaksa sitä johtaa elikkä kaikki liittyy terveyteen ja hyvinvointiin loppupeleissä, että minun mielestä se on melkein se ykkösasia, että johtaja huolehtii omasta terveydestään monipuolisesti, että se jaksaa johtaa sitä yritystä hyvin.

Kai Hänninen [00:36:11]: Eli hyvin simppeleitä asioita, riittävästi unta, hyvä ajanhallinta, että päivittäiset tehtävät tulee hyvin tehtyä, eikä stressaannu ja jos nousee stressitasot, niin tietää sitten, että millä lailla sitä stressiä saa alas ja miten rentoutuu. Mites Teemu, onko tullut jotain mieleen. Aikaisemmassa keskustelussa jo viittasit aika hyvin asioihin, mutta jos haluat vähän summata tämän meidän studioajan, niin mitä sinä ehdottaisit tai nostaisit esille?

Teemu Pehkonen [00:36:49]: Ihan ensimmäisenä, niin kuin Miljakin jutteli, että itsestä huolehtiminen, riittävä uni, kuntoilu, ruokailu jne. Se kaikki heijastuu heti siihen yritykseen ja omaan toimintaan ja siihen liittyen, ehkä tärkein ohje, että lähtökohtaisesti, niin älä tee liikaa, vaikka se yrittäjänkin taival monesti onkin aika rankka ja paljon sitä työtä, mutta sitä on pakosta pyhitettävä vapaa-aikaa, koska se loppuu hyvin äkkiä, jos itsensä ajaa loppuun. Olen nähnyt niin monta loppuun palanutta yrittäjätuttavaakin, että tee säännöt itsellesi työajasta ja säännöt esim. viikonlopuista. Minä tein monta vuotta sen päätöksen, että minä en viikonloppuna tee töitä, ellei ole äärimmäisen [?? 00:37:37] ja siitä minä olen pitänyt kiinni, koska sitä tekemistä on viikolla niin paljon, niin pakko ihmisen on välillä olla 1-2 päivää tekemättä oikeasti töitä ja ajattelemattakin niitä. Vielä painotan sitä ulkoistamista, että ensimmäisenä sääntö nro 1, että jos et ole koskaan taloushallintaan perehtynyt, niin hommaa kirjanpitäjä heti, se ei paljon maksa aloittavalle yrittäjälle, se on oikeastaan aika pieni kustannuserä tai niin minä olen ajatellut aina, se ei ole iso kustannuserä. Mieti niitä asioita, että mitä voi tulla ongelmia eteen ja valmistaudu niihin, että ne ei tule yllätyksenä tai puskan takaa ne ongelmat, että sinulla on työkaluja käsitellä niitä hankaliakin tilanteita. Sitä voi vaikka sairastua jne., että miten toimit sitten, ettei yritys mene nurin. Valmistaudu siihen, että jotakin voi sattua. Kuuntele muita yrittäjiä, kuuntele, kuuntele ja kuuntele.

Kai Hänninen [00:38:51]: Minä voisin tuohon antaa yhden, minä olen kuullut näissä meidän mikroyritystapaamisissa eli ydinryhmätoiminnassa ja Raahen seudun ryhmässä ja siellä eräs mikroyrittäjä totesi, että mikroyrittäjän paras ystävä on toinen mikroyrittäjä ja sehän on tavallaan sitä verkostoitumista ja sellaista kaltaistensa tukea, jota voi saada toiselta, varsinkin mikroyrittäjältä. Minä kiitän meidän vieraita Miljaa ja Teemua, meillä oli mielenkiintoinen keskustelu ja pohdittiin mikroyrityksen ketterä johtaminen, haasteita, mahdollisuuksia jne. Yrittäminen on siinä mielessä työntekemiseen verrattuna, niin toisenlaista, että sinulla on tietenkin valta päättää monista asioista ja siinä se johtaminen tulee aika tärkeäksi ja se ketterä on sana, joka viittaa hyvin monenlaiseen asiaan ja varmaan osa sitä johtamista voi olla ketterääkin ja ehkä välillä pitää olla pitkäjänteisempää, mutta se yrityksen tulos on riittävän hyvä ja ehkä vähän kasvuakin on tulossa ja mikä ehkä kaikkein tärkeintä, että yrittäjän ja mikroyrittäjän kannattaa pitää huolta itsestään. Ehkä tähän olisi hyvä lopettaa ja kiitoksia vieraille.

[äänite päättyy]