Subscribe
Share
Share
Embed
Creators and Guests
What is MY Studio - Mikroyrittäjän podcast?
MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Puhuja 1 [00:00:00]: My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen, ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat ja mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.
musiikki
Samu Heinonen [00:00:27]: Yrityksen kasvaessa liiketoiminta monimutkaistuu aiheuttaen haasteita ja kasvukipuja, joita täytyy hallita yrityksen elinvoimaisuuden ja kasvun säilyttämiseksi. Tässä My Studio jaksossa suurennuslasin alla on mikroyritysten kasvunhallinta, jota tarkastellaan erityisesti taloudellisesta näkökulmasta. Minä olen MicroEntren projektitutkija Samu Heinonen, ja ajatuksia jakamassa on Oulun OP:n yritysasiakasliiketoiminnasta vastaava pankinjohtaja Juha Karjalainen. Mahtavaa kun olet mukana, tervetuloa.
Juha Karjalainen [00:00:57]: Kiitos.
Samu Heinonen [00:00:57]: Voisit alkuun avata hieman omaa historiaasi ja kertoa millainen tausta sinulla on yritysrahoituksen parissa.
Juha Karjalainen [00:01:05]: Kyllä. Olen kauppatieteiden maisteri, ja pääaineena aikoinaan oli laskentatoimi. Olen yli 30 vuotta sitten tullut pankkialalle, ja lähes koko ajan toiminut yritysten rahoittamisen, yritysmyynnin parissa. Sen verran on myös aiempaa työuraa ennen pankkia, olen ollut erään kaupallisen yrityksen talouspäällikkönä. Että debitit ja creditit ovat tuttuja asioita. Tällä hetkellä vastaan Oulun Osuuspankissa meidän yritysasiakasliiketoiminnasta. Meidän volyymimme ovat yrityspuolella reilut kaksi [?? 00:01:50] miljardia. Meitä on noin 50 ammattilaisen joukko, joka tässä Oulun talousalueella ja vähän kauempanakin palvelee yrityksiä. Itse olen käyttänyt mainoslausetta, että Tampereen yläpuolella olemme ylivoimaisesti suurin yksittäinen yksikkö. Oli mistä pankkiryhmästä tahansa kysymys.
Samu Heinonen [00:02:10]: Jos puhutaan pienyrityskentästä, niin mitkä ovat sinun työssäsi olleet tyypillisiä taloudellisia ongelmia, joita kohdataan silloin, kun yritys kasvaa?
Juha Karjalainen [00:02:24]: Jos lähtee ihan mikroyrityksestä, niin yleensä se ensimmäinen ratkaiseva kipupiste on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Mikroyrityksessähän yrittäjän työpanos on kaiken A ja O. Kun lähdetään kasvu-uralle, niin kynnys palkata ihmisiä on tosi korkea. Jos ajatellaan, että saadaan vaikka liikevaihto kasvu-uralle ja palkataan henkilöitä, niin se tulee monesti yllätyksenä, että kulut ovat kuitenkin etupainoitteisia. Eli kassalle tulee isoja vaatimuksia. Tyypillisesti mikroyrityksen toinen kasvukipu on esimerkiksi, jos harrastetaan tuotekehitystä. Sellainen optimismi suunnitelmissa tulee aiheuttamaan taloudellisia ongelmia. Yleensä projektit venyvät, kassavirtaa ei ala kertymään, syntyy kassakriisi. Eli varautuminen kaikenlaisiin yllätyksiin, se unohtuu monelta.
Samu Heinonen [00:03:37]: Niin kuin sanoitkin tuossa, niin menot ovat etupainoitteisia. Niin kasvun myötä tietenkin tulotkin kasvavat ainakin toivottavasti, mutta sitten menojen lisääntyminen saattaa aiheuttaa haasteita. Niin millaisia nämä ongelmat ovat maksuvalmiuden kannalta?
Juha Karjalainen [00:03:58]: Maksuvalmiuden kannalta, jos ajatellaan vaikka pientä maanrakennusfirmaa, joka saa isohkon urakan. Sanotaan, että urakka on heidän normitoimintaansa nähden vaikka kaksin, kolminkertainen. Ja vastapuoli näissä urakoissa on yleensä iso toimija, niin ei välttämättä ymmärretä sitä miten raha kotiutuu. Raha sitoutuu ison työmaan käyntiin saamiseen enemmän kuin se kassavirta todennäköisesti on heti alussa. Eli mitä pääomavaltaisempi ala on niin sitä enemmän tarvittaisiin käyttöpääomaa, ja pitäisi osata laskea, että miten kassavirrat kulkee.
Samu Heinonen [00:04:48]: Kuulijoille voin avata, eli käyttöpääoma kuvastaa sitä kuinka paljon rahaa, eli pääomaa yritys tarvitsee pysyäkseen toimintakuntoisena. Eikö näin?
Juha Karjalainen [00:04:59]: Kyllä, ja jos vielä miettii maanrakennushommaa, niin yleensä urakat alkavat loppukeväästä, kesällä. Ne ovat pitkäkestoisia, ja rahat kotiutuvat monesti loppuvuodesta. Niin siinä voi syntyä yli puolen vuoden aika iso käyttöpääomatarve, johon sitten tarvitaan pankkia tai jotain muuta rahoittajaa.
Samu Heinonen [00:05:24]: Niin ja kasvavassa yrityksessä sopivan käyttöpääomatason määrittäminen saattaa olla haastavaa muutenkin, kun tilanteet elävät jatkuvasti. Näetkö, että tähän käyttöpääoman hallintaan kiinnitetään tarpeeksi huomiota pienyrityksissä?
Juha Karjalainen [00:05:36]: Sanotaanko näin, että jotta ymmärtäisi käyttöpääomatarpeet niin pitää ymmärtää myös katelaskentaa, ymmärtää mikä on minun tulonmuodostukseni, ymmärtää taloudellisia tunnuslukuja ja osata vähän laskea. Perinteinen uskonto kymppi, laskento nelonen, niin sillä ei vaan nykyaikana pärjää.
Samu Heinonen [00:06:04]: Entä sitten, pystyykö esimerkiksi tällaisten puskureiden tai luottolimittien avulla taklaamaan näitä mahdollisia haasteita maksuvalmiuden suhteen, tai löydätkö joitakin muita keinoja, miten tätä maksuvalmiutta tai likviditeettiä voi turvata kasvun kesken?
Juha Karjalainen [00:06:24]: Kyllä. Yleensä tililimitti tyyppinen ratkaisu on ihan perusjuttu. Riippuen vähän toimialasta niin sellainen on lähes kaikilla firmoilla. Jos toiminta on tämän tyyppistä kuin maanrakennusliikkeellä, niin voi olla, että johonkin isoon urakkaan otetaan kausirahoitusta. Sovitaan, että teillä on kuuden kuukauden laina. Normitililuoton rinnalla. Jos esimerkiksi on kyse maahantuonnista, ruvetaan talvisesongille tuomaan vaikka tekstiileitä Aasiasta niin tilauksethan tehdään jo edellisenä keväänä. Yleensä rahan pitää liikkua siinä matkan varrelle, niin tämä on projektirahoitusta myös sen tilin lisäksi. Yksi merkittävä tapa rahoittaa käyttöpääomaa on myyntisaatavien myyminen. Eli tätä faktorin tyyppisiä ratkaisuja, jolla yritys saa kotiutettua rahaa ennen kuin varsinaisesti asiakas maksaa laskut.
Samu Heinonen [00:07:39]: Kyllä. Miten jos ajatellaan kasvunhallinnan näkökulmasta pääomarakenteen optimaalista oman ja vieraan pääoman suhdetta. Oma pääoma mielletään ehkä jossain määrin turvalliseksi rahoitusmuodoksi, kun taas laina on tietenkin rahaa, joka täytyy maksaa korkojen kanssa takaisin. Mutta laina kuitenkin varsinkin nyt matalien korkojen aikakautena mahdollistaa tulevaisuuden menestyksen. Niin onko mahdollista yleistää millainen pääomarakenne tarjoaa vakaan pohjan tulevaisuuden kasvuun?
Juha Karjalainen [00:08:13]: Yleistäminen on todella vaikeata, toimialakohtaiset erot ovat niin valtavia. Mutta enemmänkin se riippuu siitä, että miten raha kiertää. Jos otetaan vaikka kahvila. Niin kahvilassa sinulla joka päivä käy asiakkaita, sinulla tulee kassaan rahaa. Mutta jos vaikka myyt tukkuliikkeenä metsästystarvikkeita, sorsastuskauden alkuun, ja teet kaupat tammikuussa. Niin et saa vähittäiskaupoilta rahaa tammikuussa vaan siinä matkan varrella. Niin oman pääoman tarve tulee juuri siitä toiminnan luonteesta. Hyvä omavaraisuusaste on 30-40 pinnaa, mutta kaikilla sen ei tarvitse olla siellä. Varsinkin jos puhutaan ihan mikroyrityksestä. Ja sitten vielä rahan hinta, niin aina rahan hintahan ei ole korkea, mutta lainat tosiaan pitää maksaa takaisin. Mikroyrityksissähän käytännössä toimitaan aina yrittäjän työpanoksen ja yrittäjän resurssien varassa, joten tällainen talousoppikirjojen tase-esimerkit ja muut eivät kovin usein pidä paikkaansa. Monesti tiukan paikan tullen yrittäjällä on muutakin omaisuutta, jota hän voi vaikka realisoida ja sijoittaa ne rahat takaisin yritystoimintaan. Kun todennäköisesti varat ovat kertyneet yritystoiminnan kautta. Isommissa firmoissa tilanne on tietenkin toinen, siellä pääomarakenteeseen kiinnitetään paljon enemmän huomiota.
Samu Heinonen [00:10:01]: Millaisia riskejä näet suurempiin investointeihin liittyen, joita pienyritys lähtee toteuttamaan?
Juha Karjalainen [00:10:09]: Kokemuksen pohjalta sanoisin, että mitä isompi investointi, niin sitä isommaksi aikaikkunariski muodostuu, eli investointi venyy. Siitä oletettu kassavirta ei ala kertymään, tai kassavirran kasvu, jos oletetaan, että joku investointi tuo lisää liikevaihtoa, niin se viivästyy. Eli ihan inhimilliset syyt, eli ollaan optimistisia ja sitten tulee yllätyksiä. Vaikka jos rakennetaan toimitilat ja maaperätutkimukset on jäänyt tekemättä, niin siellä voi tulla isojakin yllätyksiä, että joudutaan maapohjia vaihtamaan tai paaluttamaan tai muuta. Eli ympäristö yllättää hyvin usein, ja se kumuloi sitten ne ongelmat kassaan ja kassavirtaan.
Samu Heinonen [00:11:05]: Oletko havainnut sellaista, että yrityksen kasvusta iskisi vauhtisokeus ja liikevaihdon kasvattamisesta tulisi itsetarkoitus, ja kiinnitetään vähemmän siihen, mitä jää viivan alle?
Juha Karjalainen [00:11:18]: Kyllä, kyllä. Se on hyvin tyypillistä ja varsinkin kun voimakasta kasvua haetaan, niin haetaan yleensä paljon myös asiakkaita. Asiakkaita kertyy reskontraan merkittävä määrä, ja välttämättä siinä kun vauhtisokeus ja pyörän pyöriminen kiihtyy, niin ei jakseta jokaisen asiakkuuden kannattavuutta niin tarkkaan katsoa. Sinne tuppaa kertymään myös asiakkaita, joiden kannattavuus on heikko. Tai sitten kasvu tulee yhden tai kahden päämiehen myötä. Eli otetaan liian isoa päämiesriskiä, että jos Oulun seudulla tyypillisesti aikanaan Nokia saattoi muodostaa hyvinkin ison osan yrityksen liikevaihdosta. Niin ne ovat erittäin vaarallisia tilanteita.
Samu Heinonen [00:12:13]: Havaitaanko jotain tiettyjä ongelmia, jotka ilmenevät erityisesti erikokoisilla yrityksillä?
Juha Karjalainen [00:12:19]: Totta kai. Sanotaanko, että firma, joka hakee kasvua ja markkinoita ja lähtee maailmalle hakemaan kasvua, niin tyypillisestihän siellä riskit kumuloituvat. Vanha viisaus on, että tee virheet lähellä kotimarkkinoita. Tässä jos katsoo taaksepäin, niin aika moni suomalainen firma on käynyt Ruotsin puolella yrittämässä kasvua ja on tullut häntä koipien välissä takaisin. Eli tavallaan, jos et saa kasvumoodia päälle ihan tässä meidän lähialueella, niin on todella epätodennäköistä, että se jossain kauempana sitten toimisi. Ja mitä kauempana ollaan, niin sitä suuremmaksi kulut muodostuvat. Tyypillisesti kasvuhakuisen firman kapeikko on se, että kun lähdetään omia vientimyyjiä vaikka palkkaamaan, niin hyvän vientimyyjän kustannus on moninkertainen verrattuna normityöntekijän kustannuksiin. Se on maailmalla, heille pitää maksaa, matkustaminen maksaa, messuilla käynnit maksavat. Kulurakenne voi yllättää.
Samu Heinonen [00:13:45]: Entä joitakin tiettyjä ongelmia, esimerkiksi yhtiömuodon tai toimialan mukaan, jotka sitten korostuvat siellä?
Juha Karjalainen [00:13:54]: Kassavirralle ongelmia aiheuttava keissi on se, että kun tehdään tuotekehitystä ja investoidaan siihen paljon. Kassavirta ei vielä siitä tuotteesta, palvelusta kerry, niin firmat aktivoivat näitä tuotekehityskuluja taseeseen. Sitten kun ei päästäkään markkinoille ajatellussa ajassa, niin kassavirtahan alkaa linkuttaa. Mikä pahinta, nämä aktivoinnithan tulee poistaa kohtuullisessa ajassa. Niin yritykselle tulee monesti aika isoja oman pääoman ongelmia, ellei taserakenne ole kunnossa ja siellä on riittävästi omia pääomia. Tyypillinen kasvuyrityksen ongelma on se, että on investoitu tuotekehitykseen. Se viivästyy, markkinoille meno viivästyy, syntyy poisto-ongelmaa, joka aiheuttaa sitten oman pääoman riittävyysongelman. Ja tällähän on yhteys rahoitukseen silleen, että pankit reittaavat yritykset. Mitä enemmän haasteita taseessa ja tuloksessa on, niin sen huonomman ratingin yritys saa, ja se tarkoittaa myös rahan hinnan nousua. Monesti kasvuyritys ei ole rahoituskelpoinen perinteisellä pankkituotteella, palvelulla, vaan pitää hommata oman pääoman ehtoista rahoitusta, ehkä jotain juniorirahoitusta. Sitten siinä kasvun kiivaimmassa vaiheessa pankit yleensä eri instrumenteillä ovat mukana, esimerkiksi jos toimituksia on jollekin asiakkaalle, ja se on kriittinen juttu, niin rahoitetaan se projekti. Mutta ei anneta perinteistä kolmen vuoden käyttöpääomalainaa.
Samu Heinonen [00:15:47]: Miten yrityksen tulisi valmistautua mahdollisiin ongelmiin, tai millaisia keinoja yrityksellä on niistä selviytymiseksi? Jos mietit maksuvalmiuden näkökulmasta.
Juha Karjalainen [00:15:59]: Maksuvalmiuden näkökulmasta oleellista on, että varsinkin kasvuyrityksille siinä vaiheessa kun firma lähtee oikeasti kasvuun, että puhutaan että työntekijöiden määrät on vähintään kymmenissä. Niin yrityksessähän pitää olla toimitusjohtajan lisäksi jo ammattimainen talousjohto. Jos kasvuyrityksellä ei ole ammattimaista talousjohtoa, niin on tosi vaikea saada rahoittajien luottamus rahoitusnäkökulmasta. Ennusteiden paikkansapitävyys on todella oleellista. Mitä parempi taloudellinen informaatio on, ja suunnitelmat on, niin sen helpompi pankin ja muiden rahoittajien lähteä mukaan. Tyypillisestihän jos kassa on ongelma, niin pankki ja Finnvera yhdessä tekevät ratkaisuja, ja jos me pystymme luottamaan informaation laatuun ja tasoon, niin rahoitusta kyllä järjestyy. Jos vielä miettii kasvuyrityksiä, että siinä vaiheessa kun henkilökuntaa alkaa olla vaikka 20, 35, ja aiemmin on toimittu yrittäjävetoisesti, niin kyllähän se tarkoittaa, että yrityksessä pitää olla jo jonkinmoinen organisaatio eri asioille. Perinteinen yksi - viisi henkeä, että kaikki tekee kaikkea, niin sehän ei toimi enää siinä vaiheessa. Eli roolien pitää olla selvät. Mitä selvemmät roolit eri tehtäviin on, niin se yleensä kumuloi sen menestymisen mahdollisuuden. Ei tule yllätyksiä, tai joku asia ei jää hoitamatta. Erittäin tärkeää kasvuyrityksille on, että heidän hallituksessaan on ulkopuolisia ammattilaisia mukana. Jos heitä ei saa hallitukseen, niin Advisor Boardissa tai vastaavassa. Tukijoukko yrityksen ympärillä pitää olla kunnossa.
Samu Heinonen [00:17:53]: Eli jos mietitään vielä pienempiä yrityksiä, ihan mikroja esimerkiksi. Niin siellähän on todella rajalliset resurssit henkilöstön suhteen, eli ei välttämättä ole... ei varmasti ole talousjohtajaa ainakaan yleensä. Ei välttämättä ole osaamista oikein taloudellisten tunnuslukujen tulkintaan. Niin onko se tämä tukijoukko nimenomaan, joka tuo siihen oman panoksensa? Että pystytään sitä kuitenkin kasvuhallintaa tekemään myös siitä näkökulmasta.
Juha Karjalainen [00:18:24]: Kyllä, eli ihan mikroyrityksessä hyvä tilitoimisto ja tilintarkasta. Ne ovat ensiarvoiset. Jos lähdetään ihan niin kaukaa liikkeelle, että ollaan vaikka perustamassa yritystä, joka on kasvuhakuinen. Niin ehdottomasti kannattaa käyttää vaikka Oulun seudun uusyrityskeskuksen palveluita, jossa he sitten arvioivat sitä liikeideaa ja laskelmien realistisuutta. Sitten kasvun eri vaiheessa tulee eri tahot mukaan siihen kaveriksi. Mutta hyvä tilitoimisto mikroyritykselle on kyllä oleellinen, ja sieltä saatavat raportit ja niiden läpikäyminen yrittäjän kanssa.
Samu Heinonen [00:19:06]: Millä mallilla pienyritysten taloushallinto on yleisellä tasolla?
Juha Karjalainen [00:19:12]: Kyllähän tällainen peruskirjanpidot ja muut on ihan hyvällä tasolla. Mutta lukujen tulkinta, siinä on suurin haaste.Monesti pankkilainenkin joutuu niitä, ja saa käydä niitä läpi, ja tulee yrittäjälle yllätyksiä, että miksi me katsomme asioita tällä mallilla. Aika moni yrittäjä sitten pitää omaa yritystään, että tämä on se ainutlaatuinen. Mutta meidän näkökulmastahan se on kuljetusliike 2703:s, jota me käymme läpi. Tavallaan taloudelliset tunnusluvut ovat aika vakioita, että kuuntelu on hyvä oppia monelle yrittäjälle.
Samu Heinonen [00:20:00]: Hyvä. Mites sitten, mikä on pankin rooli tämän päivän liike-elämässä? Onko pankista tullut aktiivinen kumppani, joka on myös mukana yrityksen kasvuhallinnassa?
Juha Karjalainen [00:20:10]: Kyllä. Tietenkin jos yrityksiltä kysytään niin hyvä pankki saattaa olla sellainen, että se ei edes näy yrityksen päivittäisessä elämässä. Sillon kun yrityksellä kaikki toimii, maksuliike toimii, rahoitus toimii, niin asiathan ovat hyvällä mallilla. Monesti sitten mitä enemmän joutuu pankin kanssa vaikka rahoituksesta puhumaan, niin sehän tarkoittaa, että jotain haasteita on jossain asiassa. Tämän päivän pankkimaailmassa pankit reittaavat yritykset, sopivat etukäteen yrittäjän kanssa pelisäännöt, millä mennään. Katsotaan vähän kauemmas, että mitä tarpeita voisi olla vuoden, kahden, kolmen päästä, ja varaudutaan niihin siinä vaiheessa. Toki mikroyrityspäässä kaikki tämä on kuitenkin yrittäjän selkänahka ja yrittäjän oma työpanos, ja yrittäjän oma varallisuus, joka siinä on mukana koko ajan. Että sitä pitää...
Samu Heinonen [00:21:13]: Miten pankki voi olla yrityksen kasvun tukena?
Juha Karjalainen [00:21:18]: Käytännössähän se menee niin, että jos yrityksellä on suunnitelmia niin me käymme läpi ne kohdat, joissa me voimme olla mukana. Joku tietty hyvä, iso tilaus, miten se saadaan maaliin. Miten saadaan vaikka toteutusaikainen rahoitus hoidettua. Miten saadaan takaukset, vaikka joku ennakkomaksutakaus maailmalle. Etsitään ne kohdat, missä ollaan mukana. Ei se ole pelkkää lainarahan antamista. Hyvin pitkältihän tänä päivänä yhdessä mietitään riskejä, ja miten niitä voisi taklata pois vaikka jollakin Finnveran ostajiin liittyvällä tuotteella, palvelulla.
Samu Heinonen [00:22:01]: Alkupuolella vähän kävitkin näitä läpi, mutta mitä pienyritykseltä vaaditaan vieras pääoma -pohjaisen rahoituksen saamiseksi? Mitkä ovat tärkeimmät tekijät, mihin kiinnittää huomiota?
Juha Karjalainen [00:22:17]: Kyllähän me katsomme tuloksentekokykyä, että onko kassavirta positiivinen. Mikä on yrittäjän tapa toimia, onko luottotiedot niin sanotusti kunnossa, onko maksuviiveitä ja näin päin pois. Yleensä arvioimme yhdessä rahan tarve ja sen realistisuus, ja mitoitamme vaikka lainanlyhennysohjelmat maksukyvyn mukaan. Ei ole automaattia, että laina-aika on aina viisi vuotta. Jollakin se on kaksi vuotta, kolme kuukautta. Tyypillisestihän käyttöpääomaluotot ovat hyvin lyhyt aikaisia, että puhutaan yksi viiva kolmen vuoden luotoista. Jos on kone- ja laiteinvestoiteja, niin ehkä kolmen, maksimissaan viiden vuoden luotoista. Kiinteistöt ovat sitten oma asiansa, ne ovat vähän pidempiaikaisia.
Samu Heinonen [00:23:13]: Millaisia muita rahoitusmuotoja pienyrityksen on mahdollista käyttää kasvun mahdollistamiseksi?
Juha Karjalainen [00:23:21]: Kyllähän kannattaa paketti rakentaa yhdessä pankin kanssa. Me esimerkiksi hoidamme yrittäjän puolesta Finnveran PK -takauksia, alkutakauksia ja näin päin pois. Kasaamme paketin sellaiseksi, että siitä saadaan järkevä. Mietitään esimerkiksi sitä hetkeä, milloin laskusaatava rahoitus kannattaa ottaa käyttöön. Monesti se on juuri kasvuyritykselle, se on tiettyyn kasvuvaiheeseen, että okei nyt otamme saatavan rahoituksen käyttöön. Koska sehän ei ole pelkkää rahan kotiuttamista nopeammin, vaan siihen liittyy myös luotonhallintapalveluita, että voidaan käydä päämiesten luottokelpoisuutta läpi. Kenenkäänhän ei kannata käydä kauppaa sellaisen asiakkaan kanssa, johon liittyy maksamisriskiä. Eli me selvitämme asiakkaamme puolesta tällaisia asioita, ja kerromme, että hei tuon asiakkaan laskua me emme muuten rahoita. Kannattaako sinun tehdä hommia hänen kanssaan.
Samu Heinonen [00:24:31]: Hienoa, tähän loppuun vielä pikainen top kolme tiivistys, eli mitkä ovat pienyrityksen kasvuhallinnan kolme suurinta ongelmaa taloudellisesta näkökulmasta. Miten niitä taklataan, ja miten niistä selviydytään?
Juha Karjalainen [00:24:44]: Hyvä kysymys. Jos tähän pystyisi kolmeen tiivistämään, niin ehkä lähtisin niin, että ensimmäisenä se, että kasvun eri vaiheessa tarvitaan erilaista osaamista. Aluksi, jos se on yrittäjän selkänahasta, sitten organisaatio kasvaa, pitää olla talousosaamista. Kun kansainvälistytään, pitää olla kansainvälisyys -osaamista. Tavallaan kun osaamiset on kunnossa, niin ei yleensä kassan riittävyyden ja tällaisten asioiden kanssa oikeasti ole ongelmaa. Mutta ehkä toiseksi sanoisin tällainen optimismi. Eli aika moni yrittäjä on luonteeltaan optimisti, ja ajattellaan, että tämä investointi saadaan nopeasti läpi tai päästään nopeasti markkinoille, ja kassavirtaa kertyy. Valitettavan usein, varsinkin teknologiayrityksiltä kysyy, että kuka on sinun asiakkaasi, joka maksaa. Niin sitä asiaa ei ole mietitty riittävästi. Sen jälkeen kun ruvetaan sitä miettiä, niin tulee jakelutie -kysymykset. Miten jaellaan sinun palveluitasi tai tuotteitasi, menevätkö ne verkkokaupalla kaikki, vai pitääkö mennä maailmalle. Eli strateginen miettiminen siinä taustalla kasvuvaiheessa. Eihän se mikroyritykselle, jos toimit lokaalilla, pienellä markkinalla, niin sinähän enemmänkin mietit miten saat asiakasvirrat vaikka kahvilaan. Se on sitten yksinkertaisempaa bisnestä. Kyllä minä kolmanneksi kaipaisin ulkopuolisia tukijoukkoja siihen, että niiden valinnassa kun onnistuu niin se antaa turvaa. Yrittäjähän on muuten aika yksinäinen, jos hänellä on vaikka neljä työntekijää, niin totta kai he töitä tekevät yhdessä, mutta omistamisen ja siihen liittyvät asiat, niin keskustelukumppaneita ei välttämättä löydy lähipiiristä. Tai se löytyy keittiönpöydän äärestä.
Samu Heinonen [00:26:54]: Hyvä. Tähän yhteenvetoon on hyvä paketoida tämä jakso. Oikein paljon kiitoksia kun olit mukana.
Juha Karjalainen [00:26:58]: Kuin myös.
musiikki