Subscribe
Share
Share
Embed
Asuntogrilli on OP Keski-Suomen podcast, jossa grillataan OP:n asiantuntijoita nuoria asunnonostajia kiinnostavissa aihessa.
Tervetuloa kuuntelemaan OP Asuntogrillia, jossa meikäläinen Eli Mäkisen Elias roostaan täällä asiantuntijoita ensiasunnon ostamiseen liittyvissä asioissa. Me tullaan käymään läpi vaiheittain tässä meidän videopodkets-sarjassa, että mitä sun pitää tietää ennen, kun sä otat asuntolainaa, minkälaisia kulujia siihen liittyy. Toisessa jaksossa me tullaan perehtymään sitten siihen asunnon ostamishetkeen. Mitkä alueet on hyviä? Esimerkiksi ostaa kämpää täältä Keski-Suomesta.
Elias Mäkinen:Ja miten sua ei viilata siinä kohtaa linssiä. Ja kolmannessa jaksossa perehdytään sitten siihen, että joudutko sä elämään tämmöisessä velkavankioidessa, pallon jalassa siinä vaiheessa kun sulla on se asuntolaina ja minkälaista se elämä on sen lainan kanssa? Mulla on vieraana täällä Marika Haikara, OP Keski-Suomesta ja sun titteli on asiakkuusasiantuntija, mikä kuulostaa ihan hirveältä pankkiargonilta. Ne kerrottakko nyt ihan omia sanoja, että mitä sinä teet?
Marika Haikara:No mä hoidan täällä meidän pankissa niin uusasiakashankintaa, eli oon paljon tekemissä uusiaan asiakkaiden kanssa ja hoidan heidän esimerkiksi rahoitusasioita. Jos sulla on mielessä pankin vaihtaminen ja tarviit vaikka lainalupausta tai rahoitusasioissa vähän neuvoa, niin kannattaa olla yhteydessä, niin mä voin olla sitten avuuksi tarvittaessa.
Elias Mäkinen:Eli sä autat ihmisiä saamaan uusia asuntoja?
Marika Haikara:Kyllä, käydään sitä keskustelua, että miten me voitaisiin tätä lähteä haaveita toteuttamaan.
Elias Mäkinen:Kyllä. No mitä mieltä sä olet itse, että nyt kun korot on ihan tapissa verrattuna siihen mitä ne on ollut aikaisemmin ja näin niin mitä sä itse näet? Onks nyt fiksuaikaus taas asunta?
Marika Haikara:No siis kyllä mä näen että on ihan hyvä aikaus taas asunto. Sanotaan että nyt kun asuntolainojen korot oli pitkään alhaalla niin se loi ehkä vähän ihmisille vääränkin kuvan siitä, missä asuntolainojen korot ylipäätään liikkuu. Se oli ehkä vähän epätervekkitilanne. Yleensä rahalla on aina hinta ja siitä jotakin korkoa maksetaan. Jos me vientitään, että sä oot hankkimassa sitä ensiasuntoa ja sulla puhutaan pitkästä lainanajasta, niin sillä kerkee monta kertaa nousta ja laskea ne korot.
Marika Haikara:Onko sillä sitten väliä, että missä kohdassa sä sitä aika jaanaa tuut sen lainan ottamaan, koska korot joka tapauksessa liikkuu. Enemmänkin se on ehkä siitä omaa talouden suunnitelmallisuudestakin mun mielestä kiinni. Mietit, että miten sä pärjät missä tahansa korkotilanteessa, miten sä oot miettinyt sitä asiaa, että miten mä selvyydän joka tilanteessa. Oli korot nyt sitten kolme, kaksi tai kuusi. Et mullakin omassa asuntolainissa joskus oli jopa kuusi prosenttia korkoa, että niitä kannattaa miettiä.
Elias Mäkinen:Voiko korot nousta vielä tästä? Miten sä itse näet?
Marika Haikara:No totta kai ne voi nousta, että nyt me ollaan tämmöisessä hyvin epävarmassa tilanteessa eletää, että tavallaan inflaatiopainetta vielä on siihen Euroopan keskuspankin tavoitteeseen nähden. Palveluiden inflaati on vielä korkealla. Se voi olla, että lähteekö ne nyt kovin nopeasti sieltä sitten mitenkään laskemaan. Se voi olla nyt sillä tavalla haaste, että varmaan yhtä hyvä veikkaus on minun veikkaus kuin sinunkin veikkaus, että mihin nää korot tästä tulee menemään, kun epävarmuutta kohdistuu nyt Jonnin verran siihen.
Elias Mäkinen:Inflaatiopaineita, keskuspankit ja nyt jos siirrytään tuosta pankkiargonista tavallaan ihan kertoisesti kaverille, niin onko nyt hyvä aikaus taasunta?
Marika Haikara:Kyllä, kyllä. Mietitään sitä vaan, että miten me suojataan sitä omaa talouden tilannetta sillä tavalla, että korot ei minun talouteen tule vaikuttaa. Ehottomasti. Ja ehkä mä voisin sanoa sitä, että jos ajatellaan, että asut vuokralla, niin pahimmassa tapauksessa maksat jonkun muu asuntola enää ja kerätät jonkun muu varallisuutta. Jos miettisi, että saisit sitä omaa asuntoa, makset tuo, kasvatat omaa varallisuutta.
Marika Haikara:Jos sitten vaikka mietit asunnon vaihtamista myöhemmin, niin sitten sulla voi olla mukava käsiraha siihen seuraavaan asuntoon.
Elias Mäkinen:No voi se varmaan näinkin ajatella. Ehkä itse koen tällä tavalla nuoren ihmisen näkökulmasta, että se vuokralla asuminen voi olla monilla tavoin ehkä vähän joustavampaa ja helpompaa. Miten sä itse asut? Asutko sä vuokralla, onko sulla kämpää asuntolainaa?
Marika Haikara:Joo, kyllä mä asun oma kotitalossa, oon naimissa miehen kanssa ja pankin kanssa naimissa, että asuntolainaa löytyy. Ja Se, että minulla on omistusasunto, ei estä tekemään samoja asioita, joita voisi vuokraalla. On tärkeää, että asuntolaina on mitoitettu omaan maksukykyyn ja että pystyt säästämään asuntolainan rinnalla, sä pystyt matkustamaan, harrastamaan, tekemään kaikkea niitä samoja juttuja. Jos se on sitten jotenkin kauhean tiukasti veetty, niin sithän se voisi olla sitä, että sä maksat vaan sitä lainaa ja vähän hankala toteuttaa ja tehdä niitä haave... Mistä sä niin kuin haaveileet niitä asioita.
Marika Haikara:Että Se kannattaa sillä tavalla, että mitotetaan asuntolainan sun talouteen sopivaksi, jotta kaikki muutkin asiat ovat mahdollisia.
Elias Mäkinen:Onko siellä jotain nyrkkisääntöä olemassa, että kuinka paljon kannattaa olla lainaa, että se on sopiva sun taloudelle?
Marika Haikara:Sille voi sanoa karkeasti, että lainanhoitomenot sun tuloista pitäisi olla alle 40 prosenttia. Silloin me ollaan suht hyvällä määrällä velkaa liikenteessä ja se sitten mahdollistaisi niitä muitakin asioita. Se on ehkä sellainen nyrkkisääntö siellä, millä lähtee liikkeelle.
Elias Mäkinen:Joo ja tää sisältää asuntolainat, autolainat, kaikki?
Marika Haikara:Joo, kaikki lainat. Kaikkineensä sun lainan lyhennyksiin ei menisi sen enempää. Ja Sitten kannattaa muistaa sekin, että jos sulla on paljon jotain lainaa, niin muita osaamaksujia tai muuta, niin nehän voi sitten pahimmassa tapauksessa vaikuttaa paljon, kun sä tulisit sitä asuntolainaa saamaan. Nehän rasittaa siinä mielessä sitä sun maksukykyä. Onhan niitäkin pakko hoitaa ja maksaa.
Elias Mäkinen:Miten paljon ihmisellä voi olla lainaa, jos ajatellaan, tai lainaa suhteessa tuloihin sitten, vaikka pankin näkökulmasta, jos ajatellaan, että on tämmöinen henkilö, joka miettii, että nyt, tiedätkö, palkka on kaksi ja puoli tonnia ja viisikymmentä tonnia lainaa ja saako sitä asuntolainaa, niin kuin, miten sitä, Mitä pankki katsoo siinä kohtaa, kun aletaan keskustelemaan asuntolainesta?
Marika Haikara:Niin. Eli tuohon on yksiselitteistä vastausta ihan vaikea sanoa, koska toki katsotaan sitä kokonaista, että paljonko se sun tulot on, paljonko sä tarvisit sitä lisää lainaa, minkälaista asuntoa sä olisit ostamassa, oot sä ostamassa asumisoikeusasuntoa, oot sä omistusasuntoa ostamassa vai mitä sä oot hankkimassa, paljon sulla oli niitä muita velkoja, mikä se sun varallisuusasema, onko sulla paljon muita säästöjä, mitkä vois siellä, eli tavallaan se koko kokonaisuus. Mä ehkä sanoisin, että jos sä yhtään mietit, että paljonko mä nyt voin sitä saada tai paljonko se yhdelle ihmisen, niin laittakaa lainahakemus tulemaan, koska siis mielellähän me keskustellaan jo ihan siitä, että jos sulla on vaan semmonenkin kysymys, että no poisinko mä saan, että mulla ei ole mitään vielä ehkä semmoista suunnitelmaa, niin voidaan meniä jo alkuun sitä käyvästä keskustelua. Sun palle on helpompi suunnitella sitä.
Elias Mäkinen:Maksaaks se jotain?
Marika Haikara:Ei. Ei maksa. Mielellään kyllä keskustellaan. Ei sido mihinkään. Vaikka me annettais sulle lainalupauskin, että sä voit nyt ostaa tän kohan, niin se ei tarkoita sitä, että sun on pakko sitä ostaa tai lainatarjous.
Marika Haikara:Mehän voidaan niitä sitten muokata sen mukaan, jos tilanteet vaihtuu, tai sitten jos sä haluat vaan ostaa, niin sekin on ihan vain. Ei sidos sua mihinkään.
Elias Mäkinen:Tuo lainalupaus kuulostaa mielenkiintoiselta. Missä vaiheessa toi lainalupaus kannattaa käy kysymässä esimerkiksi pankilta?
Marika Haikara:Joo, kannattaa. Ja heti kun oot suunnittelemassa asunnon hankintaa, niin kannattaa siinä vaiheessa olla yhteydessä, koska sitten on ollut niitä ikäviä tilanteita mullakin, että se asunto on sitten mistä on haavellut, niin se onkin kerennyt mennä, kun ei ole sitä lainalupaus. Se on lähdetty takapirallisesti liikkeelle, että en mä menki kattoo niitä asuntoja. Mulla ei ole sitä lainalupaus, ja mä en pystynyt tekemään sitä tarjosta. Jos siellä on kova kilpailu, niin se asunto voi mennä ohi.
Marika Haikara:Lainalupaus on aina hyvä hakea hyvissä ajoin. Sanotaan, että jos sä laitat nyt niinku meille vaikka sen hakemuksen, niin ehkä viikon päästä voisit päästä siihen niinku neuvotteluun. Ehkä semmoisella aikajan alla tälleen karkeasti sanoisin ja päätöksessä ehkä menisi se. Jos se on semmoinen yksinkertainen, niin ehkä pari pankkipäivää on vähän siihen varata, että saat sen lainapäätöksen sieltä ja sen lainalupauksen ja varjoukseen vähän. Miltä se voisi nyt tämän kokoisella lainalalyhennykset ja muut korot olla näkeistävä.
Marika Haikara:Niin, että
Elias Mäkinen:siinä näkee kaikki ne kulut ja
Marika Haikara:muut sistä. Siinä näkee kaikki kulut. Yleensä me vähän avataan viestissäkin, että minkälaisia kuluja tähän kohdistuu, jos sä osuntoa lähdet hankkimaan.
Elias Mäkinen:Kyllä. Mä annin sitkin noista kuluista. Mä oon minusta olis niistä mielenkiintoista. Mäkin olen monelta kaverilta kysynyt ja moni kaveri siinä elämäntilanteessa, että on omaa kämppää ostamassa tai just ostanut. Mä kyselin vähän niillä kanssa, että mitä ajatuksia siitä tulee, että kämppää ostosta ylipäätään.
Elias Mäkinen:Mikä siinä huolettaa? Yksi asia, mikä sieltä nousi kaikista eniten on nimenomaan ne kulut. Eli mitä kulujia siinä on, kun sä lähdet hakemaan vaikka asuntolainaa, mitä kulujia siihen liittyy ja paljonko sulla pitää olla rahaa, että sä voit ostaa asunnan.
Marika Haikara:Joo. No siis jos sä ostat nyt tämmöstä asunto-osaketta, niin tokihan siitä menee se varainsiirtovero. Eli asunto-osakkeissahan maksetaan yksi ja puoli prosenttia siitä kauppahinnasta varainsiirtoveroa. Sitten sulla voi mennä lainan toimitusmaksu. No Jos nyt karkeasti heitän vaikka sadasta tuhannesta, voidaan puhua sellaista ehkä noin kolmesta saasta eurosta.
Marika Haikara:Sitten nämä asunto-osakeyhtiöt on siirtynyt tämmöiseen sähköiseen huonestotietojärjestelmään, mikä tarkoittaa nyt sitten tässä kohtaa, että meidän pitää se osakekirja sähköistä siinä kohtaa, kun kauppoja tehdään. Eli siitä sitten ehkä sellainen arvi, jolta 370 tulee, kulua, kun me sähköistetään rekisteröijään, sitten se osake tavallaan sun nimiin. Ja sitten toki kaupantekokulut on, että vähän miten se kauppa tehdään. Jos sähköinen kauppa on aina halvempi, 70 ja maksaa sähköinen kauppa, jos se tehdään konttorilla, on ostajan pankissa, niin 150. Sitten jos olisi ensiasunnoksi ostamassa ihan oma kotitalo, no oma kotitalossa sitten se varainsiirtoveron prosentti on 3 prosenttia, eli sen verran vähän kalliimpi.
Marika Haikara:Sitten oma kotitalossa pitää muistaa, että siellä haetaan tällaisia lain huuto, On se tavallaan, että se rekisteröiminen siihen omaan nimiin. Ja sitten siellä pitää olla tämmöisiä kiinnityksiä. Niihin ehkä on hyvä varata omakotitalossa sellainen arviolta 800 heittäisiä, että varmasti riittää. Niin se semmosta summista puhutaan. Ja se oma rahoitusosuus, mitä ensiasunnanostojilla tarvitaan, minkä lakivaatis, niin on se 5 prosenttia plus kulut.
Elias Mäkinen:Toi kiinnosti mua, että minkä takia oma kotitalous on isompi varainsiirtovero?
Marika Haikara:Joo, no hallitushan se on nyt päättänyt, että oma kotitaloista menee se 3 prosenttia ja asuntoosakkeissa sitten vain se yksi ja puoli. Se on ehkä tämmöinen valtion oma linjaus nyt sitten näihin asioihin.
Elias Mäkinen:Onko se
Marika Haikara:sitten vähän kalliimpaa tämä oma kotitalo?
Elias Mäkinen:Kyllä. Eli ymmärränkö mä nyt oikein, jos veitään taas vähän yksinkertaisilla luvuilla, että joku haluaisi ottaa 100 000 lainaa, niin se tarvitsee sen viispinnaa itselle. Viis tonnia pluskulut, jotka ja varainsiirtoveron, niin siinä puhutaan joistaen tuhansista siihen päälle.
Marika Haikara:Kyllä, kyllä.
Elias Mäkinen:Eli sellainen varmaan kymmen tonni on hyvä olla takataskussa varattuna, jos sadantonnikämpää ostaa.
Marika Haikara:Niin ja sitten tietysti meidän täytyy semmoinen muistaa, että että tähän viiden prosentin omarahoitusvaadetta me voidaan sit korvata tämmöisillä erilaisilla vakuuksilla. Eli jos sä saatkin, että jos mulla on nyt semmoinen tilanne, että mulla ei ole nyt yksinkertaista, mulla ei ole omaa rahaa, en ole saanut tässä vuokralla asu, kun olen asunut, niin en ole saanut säästettyä sitä vaadittua viiden prosentin omaa rahoitusosuutta, niin sä voit korvata sitä. Esimerkiksi sä saat vaikka vanhemmilta asuntoa. Se voi olla oma kotitalo, asuntoosaake, vapaa-ajaa-asunto tai metsää. Niillä voidaan korvata sitä 5 prosenttia oma rahoitusvaadetta.
Marika Haikara:Sitten jos mulla ei tätäkään mahdollisuutta ole, että mulla ei nyt ole vanhempia tai muita semmoisia, jotka antais, niin äärettömän hyvä on sit tämmönen karanttiavakuus. Eli se on pankin kautta ostettava vakuus ja sillä voidaan korvata sitä viiden prosentin omaa rahoitusosuutta, mutta siinä täytyy silloin ne karanttia ehdottautua, eli tavallaan se sun maksukyky pitää lainalle olla hyvä. Se kohde pitää sijaita karanttia edellyttämällä alueella, eli tämmöisessä taajamissa ja sit sulla pitää sitten olla, olla tota, tai sen kohteen pitää olla tämmöinen hyvä kuntone. Ja jos me käytetään tämä karanttia, niin kuin vakuutta siinä lainalla, niin se vaatii, että sulla on kuitenkin vähän sitä omaa rahoitusta kertynyt. Eli pitäisi olla siihen niihin kuluihin edelleenkin, varainsiirtoverot ja muut.
Marika Haikara:Ja karanttia palkkia pitää olla omaa rahoitusosuutta.
Elias Mäkinen:Eli nyt jos tota vähän yksinkertaisesti, paljon se maksaa tämmöisen sadan tonnin asuntolainassa, jos siihen ostaa näitä vakuuksia?
Marika Haikara:Joo, se olisi varmaan alle sen kaksi ja puolet, että katsoin, että sadalle kahdelle kymmille se tarkoittaisi noin kahta ja puolta tonnia. Eli semmonen määrä. Sitten jos sadalla kahta kymmpeää miettii, että se viiden pinnan omarahoitus oli 6 000, niin sähän pääset pienemmällä omarahoitusosuudella kiinni siihen asuntoon. Ja jotenkin asiakkaiden kanssa ollaan jopa tehty niin, että vaikka asiakkailla olisikin sitä omarahoitusta paljon enempi, niin me ollaan menty täällä karanteella, koska sit se taas mahdollistaa, että jos siinä kohteessa tarvinkin tehdä vaikka remonttia tai jotakin tai jotain muuta haaveita sä haluat toteuttaa, niin sä voit sen sitten jättää niinku ne muut rahat ja käytetään tää karantiaa, niin ne jää sulle sitten puskuriksi.
Elias Mäkinen:Eli garantia on niille, keillä ei ole sellainen tilanne, että siellä on joku vanhempi tai joku muu takamassa sitä lainaa. Paljonko nyt jos ajatellaan, että olisi tämmöinen hyvä tilanne, että joku muu olisi esimerkiksi takamassa sitä sun lainaa, tai sulla olisi jotain omaisuutta metsää ja muuta, niin paljonko sitä, miten se takaussysteemi, miten se toimii?
Marika Haikara:Joo, se oma asunto on aina siis ensisijainen vakuus sekä vakuudeksi sen 70 prosenttia siitä asun arvosta. Jos siellä on yhtiölainaa, niin se yhtiölainausuus, jos se jää voimaan se yhtiölainausuus, niin se vähennetään siitä 70 pinnasta. Se loppu pitäisi kattaa jollain muulla. Se voi olla vanhempia, karanttia tai vaikka jotain muuta pankin kautta ostettavaa vakuuttakin. Erilaisia keinoja on.
Marika Haikara:Kannattaa sillä tavalla olla kyllä juttusilla pankin kanssa. Yritetään yhdessä keksiä niitä ratkaisuja.
Elias Mäkinen:Eli jos on taas tämä 100 tonnin kämpä ja itsellä ei ole siihen vaikka omaa rahoitusta, niin sitten pitäisi jostain löytyä joku allekirjoittamaan paperia, että tämä on valmis maksamaan 70 tonnia tästä kämpästä, jos tämä ihminen ei sitä pysty hoitamaan.
Marika Haikara:Niin 70 prosenttia siitä kattaa, että se 30 pinnaahan siitä tulee sitten se vanhemmille. Mutta tokihan se on, ensin siellä on se oma asunto ja sen jälkeen jos se nyt itse jättäisit maksamatta sen, niin ensin myydään omaa ja sitten kysellään vanhemmilta, että miten sitä loppu hoidetaan.
Elias Mäkinen:Niin, niin. Miten tyypillistä toi on jossain asuntolainoissa, että siinä on takaa ja... Takaa ja? –
Marika Haikara:No kyllä, niitä käytetään. Käytetään vieläkin jonkin verran, että itse henkilökohtaisesti, että meitä on varmaan vähän erityyppisiä ihmisiä, että itse haluaisin mennä mahdollisimman niin paljon, että mä itse vastaan niistä lainoista ja muista, että siellä ei olisi niitä vanhempia. Koska sitten jos mä teen jotain muutoksia mun lainoihin, niin mun pitää kysyä niiltä vanhemmilta aina lupaa, eli me tarvitaan heidän suostumus aina niihin muutoksiin.
Elias Mäkinen:Mitä tämmöiset muutokset voisi olla?
Marika Haikara:No jos sä haet vaikka lyhennysvapaata tai muuta tämmöistä, tehdä maksusuunnitelman muutoksia, maksuerä pienennetään tai jotakin, niin me tarvitaan sitten vanhempien suostumus niihin asioihin. Tavallaan helpompihan se, että itse vastaa itse siitä omasta asuntolainasta, mutta toki niitä voidaan käyttää, jos se on kaikille, kaikki on sitä mieltä, että se on se paras.
Elias Mäkinen:Miten ajatellaan, että nyt on joku tällainen, vaikka Jyväskyläläinen parikymppinen opiskelija tulee hakemaan pankista asuntolainaa, niin mitkä ovat tällaiset isommat red flagit pankin näkökulmasta siihen lainan hankkimiseen ja saamiseen?
Marika Haikara:Joo, kyllähän se vaikuttaa tavallaan sellaiset, että minkälaiset säännölliset ja jatkuvat tulot. Jos sä vielä opiskelet ja se ei ole se tavallaan tulotasoon riittävä, ei ole vaikka sellaista jatkuvaa, että se vaikka lyhyitä keikkatöitä teet, niin se voi olla sellainen haaste, että ei pystytä. Siinä on se maksukyky, ei riitä siellä. Ja sitten jos sulla on vaikka paljon niitä muita lainoja, niin tosiaan se pystyy sitten estämään sitä rahoituksen tekemistä, koska se voi rasittaa liikaa sitten sitä omaa maksukykyä. Ja sitten tietysti, miten sä oot hoitanut niitä omia asioita.
Marika Haikara:Että tavallaan sillä Omalla asioiden hoidollakin se voi vaikuttaa siihen, minkälaisia vakuuksia me voidaan myöntää. Esimerkiksi se voi tämän karantiankin vaikuttaa. Jos sä vähän huolimattomasti vaikka viiveellä maksat niitä omia maksuja, niin se voi olla vaikka este sellaseen rahoituksen saamiseen. Toki se oma rahoitus voi olla kans yksi kynnyskysymys.
Elias Mäkinen:Näkeekö pankki jostain? Ehkä tarkistaaanko pankkii sun tulot ja menot? Mistä nää tiedetään?
Marika Haikara:Joo, kyllähän me uusissa asiakkaissa varsinkin me tarvitaan ne kolmen kuukauden palkkalaskelmat ja tilitapahtumat. Eli katsotaan vähän, että miten sä siitä asioita hoidet ja onko ne tulot sitä semmoiset, mitkä sä oot ilmoittanut.
Elias Mäkinen:Ei pääse kusettamaan.
Marika Haikara:Ei pääse. Niitä kyllä tarkistetaan ja Nyt on tulossa tämä positiivinen luottorekisterikin. Että sieltä sitten katsotaan, niin kuin pankit lähtee katsomaan sitä, että minkälaisia lainoja sulla on. Tavallaan, ja se just on tärkeä mun mielestä, että on rehellinen ja kertoo, että paljonko niitä on, että oikeasti saadaan se järkeväksi laina ja turvalliseksi. Huomioidaan niitä erinäköisiä riskejä.
Marika Haikara:Minusta tuntuu, että ensiasunnanostojatkin vähän ehkä miettii sitä vaan tätä hetkeä, että olisi hyvä ehkä sitä omaa näkökulmaa vähän laajentaakin siinä mielessä, että me puhutaan kuitenkin pitkistä laina-ajoista, siinä kerkee tapahtua vaikka mitä, niin vähän niitä riskiä miettiä sen oman talouteen, että mitkä ne suurimmat on, että jos tässä jotakin muutokseen itselleni tulee, tai tässä maailmantilanteessakin, niin miten mä oon niitä miettinyt? Ei pelkästään sitä lainaa ottamishetkeä.
Elias Mäkinen:Miten tämmöinen just että ajatellaan, että paliskuntaina ottaa yhdessä laina, niin onko siinä jotain eroa sitten, että ottaa itseksään?
Marika Haikara:No silloinhan me tietenkin myönnetään niiden kahden ihmisen tuloilla ne lainat ja kahden ihmisen veloilla. Kyllähän se on joissain tapauksissa ollut, että yksin saat vaikka vähemmän sitä lainaa. On haaveiltu, että haluaisinkin tämmöisen. Sitten sanon, että onko sinulle puoliset, voisitteko miettiä esimerkiksi yhdessä ostaa asuntoa. Sitten se voisi olla, että teidän maksukyky yhdessä riittäisikin isompaa asuntoon.
Elias Mäkinen:Mulla on ollut paljon kaveria asptiileja ja muita. Miten näet asptiili-asian selkokielellä? Mitä se hyödyttää? Miksi semmosia on ja onko se joku pankin välistävetosysteemi vai? Kerro omisana.
Marika Haikara:Joo, ASB on kyllä tosi hyvä systeemi. Siihen kyllä kannustan, että jos oot yhtään miettinyt asunostamista ja se ei ole vielä ajankohtaisesti, niin kannattaa aloittaa, että AASP sähän pitää säästää se kymmenen prosenttia.
Elias Mäkinen:Puuolet enemmän kuin ilman sitä?
Marika Haikara:Joo, se on sitten taas tällainen valtion myöntämä, että Siinä on hyviä etuja sitten kuitenkin sen. Mitä siinä? Joudut sen kymmenen prosenttia siitä kauppahinnasta. Plussit taas ne kulut. Mutta mitä etuja siinä on, niin sä saat ilma sen korkotuen sinne omalle lainalle.
Elias Mäkinen:Mitä tämä tarkoittaa?
Marika Haikara:Joo, se tarkoittaa sitä, että valtio maksaa sit sun korkokustannuksia osittain. Eli jos korot nousee 3,8 prosenttia, niin siitä ylittävältä osalta 70 pinnaa lähtee valtio tukemaan sua ja maksamaan. Eli se auttaa sitten siinä tilanteessa, jos koroissa tapahtuu muutoksia. Sitten tähän ASB-hen sä saat ilmasta valtion takaisin, siihen korkotukilainaan. Eli ilmanen takaus, niin se on tosi hyvä asia siellä.
Marika Haikara:Jos on yhtään miettimässä, niin huhtikuurssahan muuttuu korkotukilainojen määrät. Eli täällä Jyväskylässäkin korkotukilainaa saa nyt vähän enemmän, mikä on tosi hyvä juttu. Eli 140 on yhdelle henkilölle, ja jos on kaksi hakijaa, niin 210 000. Ja sitten toki siinä ASP sieltä säästämistä palkitaan. Jos me tehdään jo ASP-lainani, niin sä saat niille säästölle 4 prosentin lisäkoron.
Marika Haikara:Säästöaikana sitä yhtä prosenttia maksetaan sitten korkkoa. Miten tämä säästäminen nyt sitten tapahtuu? Sun pitää olla säästänyt kolmen kuukauden jaksoissa. Eli jos puhutaan nyt Tammihelmin aali, siinä on yksi jakso ja siitä eteenpäin, eli neljä jaksoa tulee vuodessa. Niitä pitää olla yhteensä kahdeksan ja niinä aikoina 150-4,5 tonnia on se määrä, mitä saa sinne laittaa.
Marika Haikara:Sä voit pitää ihan vapaita jaksoja, ei ole pakko laittaa joka kolmen kuukauden jaksoissa jotakin, vaan sä voit pitää ihan vaikka vapaita. Vähän sen oma talous tilanteenkin mukaan, että sä voit laittaa vaikka kerralla 4,5 tonnia joku jaksoi, sit sä voit laittaa vaikka sen 150 ja ihan miten sä pystyt sinne säästämään.
Elias Mäkinen:Me ollaan kyseltä tuolla sosiaalisessa mediassa vähän tämmösiä keissitarinoita ja siellä on inboxi huutanut ja yksi tämmönen tarina, mikä ainakin itsellä herätti mielenkiin, meni tällä tavalla. Katti 25 vaajakoskelta kertoo, että hän opintoja loppuu suoralla ja valmistuu tänä vuonna lähihoitajaksi loppuvuodesta. Hain viime vuonna asuntolainaa, kun on tähän asti ollut vuokralla ja jemmanut säästä tilille pikkuhiljaa muutaman tonnin. Teidän opintojen ohessa keikkatyötä ja työnäkymät on tietty alalla hyvät. Laitoin lainahakemuksia kolmeen pankkiin, mutta kaikista tuli hylky.
Elias Mäkinen:Pyysin sitä 20 tonnia, eli en nyt mitään isoa linnaa ollut ostamassa. Olen aina pankkiasiat hoitannut hyvin, mutta silti oma pankkikaan ei suostunut lainaan. Voisiko joku vastata, että miten hitossa täällä saa asuntolainan ja vihdoin oman kodin? Mitä tämä herättää sinussa?
Marika Haikara:No ehkä tossa niinku nousee se, että musta on mahtavaa, että ensinnäkin Kati on pystynyt säästämään ja hän on tommosella alalla missä hän on varmasti niinku työllistymässä. Työllistymässä. Varmaan työllisyysnäkymättö voi olla hänellä hyvät. Mutta hänhän on varmaan nyt vastikään valmistumassa. Eli voi olla, että jos hän yrittää tehdä opintojen ohessa vähän näitä töitä, niin se tulotaso ei ole vielä riittävä.
Marika Haikara:Hänellä voisi olla paremmat mahdollisuudet saada sitä lainaa, kun hän olisi valmistunut. Hän pystyy tekemään sitä sataprosenttista työaikaa. Mä ehkä epäilen, että tuossa voi olla, että se hänen maksukyky ei ole siinä ehkä sitten välttämättä ollut riittävää sitten tos kohtaa.
Elias Mäkinen:Eli ei tarpeeksi säännöllisiä tuloja?
Marika Haikara:Joo ja sitten tavallaan jos hän on vaikka määräaikaisessa työsuhteessa ja jos hän opiskelee niin onko se sitten ollut se tavallaan tulotaso, että Jos hän ei pysty tekemään niin paljon sitä, niin se ei ehkä vielä riitä maksukykyä juuri siihen. Toinen asia mikä ehkä minulla kiinnittää huomiota on tuo oma rahoitus. Vaikka hän on hyvin pystynyt säästämään, jos hän pystyisi vielä hetken säästämään, niin asunnon ostaminen voisi varmasti Katillekin olla hyvinkin mahdollista. Tavallaan tässä Katin tilanteessa, jos ajatellaan, että jos hän oli semmoista, en tiedä oliko hän nyt 120 000 kohdetta ostamassa, niin tosissaan sitä oma rahoitusta hän pitäisi olla niihin kuluihin, joka oli sen veron verran eli 1800 menisi tuosta jo veroa. Se aika äkkiä hupeenisi hänen 2000 jo pelkistä niihin kuluihin.
Marika Haikara:No sitten se viiden prosentin oma rahoitusosuus oli se 6000 a1 120. Niin tavallaan siitä jo nähdään, että tässä ei riitä hänen oma rahoitusosuus siihen. Katin tapaukseen ehdottomasti karantia olisi paras vaihtoehto, sillä saataisiin pienemmäksi sitä, mutta se on kaksi puol tonnia oli jo karanttia palkkia. Eli hänellä vähän jää uupumaan vaadittua oma rahoitusosuutta. Jos hän vaikka vähän se aikaa vielä yrittäisi keikkateille säästää sitä, niin se hyvinkin voisi olla lyhyellä jaksollakin jopa mahdollista asunno-ostaminen.
Elias Mäkinen:Minkälaisella ajanjaksolla voisi olla mahdollista asunno-ostaminen? Puhutaanko siitä viisi vuotta vai vuosi?
Marika Haikara:No eihän tuossa nyt ihan älyttömästi enää kiinni Katilla varmasti ole. Hän varmaan ehkä noi kulut saisi katettua, mikä on säästetty. Siitä varmaan puuttuu tuo kaksi puol tonnia nyt ehkä sitten se karantien palkkio sieltä. Millä aikajaksolla hän pystyy sen säästämään? Saako vaikka tuleeko hänelle mitään kesälomaa rahoja tai mitähän pystyisi jemmaamaan?
Marika Haikara:Ei paljon sitä kiinni kyllä mun mielestä Katilla tai Ollattua asun nostamista.
Elias Mäkinen:Kyllä. Niin, jos varmaan työpaikkaakin sitten tuollaisella alalla, missä duunia on, niin ehkä sitten kantaa alettaa uutta hakemusta sisään sitten.
Marika Haikara:Kyllä, kyllä, kun saa vaan kerytettyä sitä säästämistä sinne pikkusen lisää, Niin ehdottomasti uusi hakemus vaan, eikä masentua, koska sitten taas se on vain ehkä keino, että lähtee vaan tekemään ja hakemaan sitä asuntoa.
Elias Mäkinen:Jos joku lähtee hakemaan asuntolainaa ja sieltä tulee hylky, niin miten tarkkaan pankki kertoo, että tässä kannattaisi tämmöisiä juttuja tehdä ja tuut uudestaan sitten, kun tämä ja tämä asia on hoidossa? Ja liittyykö siihen semmoisia, voisi kuvitella, että se on vähän semmoinen ehkä häpeälinen nolo-tilanne sille hakialle, että hänen ei saa akkaa lainaa, niin miten tämmösissä?
Marika Haikara:No ei se, ei se mun mielestä. Toisaalta se kyllä, me käymään se keskustelua, että no, voitko se saa vaikka vähempi lainaa, onko sitten joku tietty tilanne, että pitääkö sun vaikka valmistaa, voinko ottaa vaikka vähän aikaa, että sulla on vaikka pidempi joku jakso siellä menossa, että me tietää, että sulle tuloissa on jatku, tai jos on vaikka liikaa niitä muita velkoja, että no hei maksa ekaan vaikka nämä pois, niin katsotaanko vaikka sitten uudestaan, että se voi olla, että se vakara siittaa liikaa. Kyllähän me yritetään käydä sitä keskustelua, että no mikä tässä oli nyt semmosia asioita, että mitkä vaikutti sitten siihen, että ei voitukkaan just myöntää, että ja mitä me voitaisiin tehdä sitten niille asioille, että olisi se mahdollista sitten sen omankin hankinta siellä.
Elias Mäkinen:Jos otetaan tämmöinen yksinkertainen vastakkainasettelu, vuokralla asuminen vastaan omistusasunta. Mä asun tällä hetkellä vuokralla, mä voin edustaa nyt tätä vuokralla olijoitten näkökulmaa ja sä voit edustaa tätä toisten näkökulmaa, niin mitä etuja siinä on niinku puoli ja toisi? Tai itse näen ainakin, että miksi asun vuokralla niin pystyy joustavasti vaihtaa vaikka sitä asuin paikkakuntaa ja asumismuotoa, että voin asuuttajakaan vuoden tuolla ja vuoden täällä ja pari vuotta tuolla. Se on ehkä itselle suurin syy, minkä takia asun vuokralla tällä hetkellä. Musta tuntuu, että jos mä ostaisin asunnon, niin mä vähän niin kuin menettäisin tollaiseen vapauden siinä.
Elias Mäkinen:Mitä etuja siinä on, jos sä omistat se asunno?
Marika Haikara:No se justiinsä, että sä kerrot et vähän sitä omaa varallisuutta, etkä maksa niinku kenenkään muitten asuntolainaa, että jos ajatellaan, että sä myyt sen asunnan, niin todennäköisesti sulle jotakin jää siitä käteen, mutta jos sä lähet siitä vuokra-asunnosta pois, niin jäikö sulla pennilatia siitä, ei varmaan jäänyt. Siitä ei varmaan jäänyt. Tavallaan se ei karruta sun varallisuutta siellä. Ja sitten taas se, että jos sä olet valmis sitoutumaan esi vähemmäksi pidemmäksi aikaan, niin se on useimmiten kannattavaa.
Elias Mäkinen:Mikä on sellainen minimiaika, jota sä suosittelisit, että jos ostaa kämpää, niin sitten se on fiksumpi ostaa kuin versus toiset vuokralla.
Marika Haikara:Niin no jos mietitään vaikka siitä näkökulmasta että myyntivoitto menee rohaan että menee siinä kohtaa jos sä oot omistanut sitä alle kaksi vuotta. Vähintäänkin mä ajattelin sen kaksi vuotta, jos ajattelin siitä näkökulmasta, että jos sä myytkin vaikka sen kalliimalla asunnon, mitä oot itse aikoinaan ostanut, niin sit ei menisi ainakaan sitä myyntivoittoveroa siinä kohtaa. Sitten ehkä just tuo, että tavallaan Pankin kanssa voi olla helpompi neuvotella, jos tarviikin jotakin muutoksia tehdä kuin vuokran antajan kanssa. Sähän voit jos miettii sitä omaa asuntoa ja sinä haluat laittaa sen omanlaiseksi, niin sitten sinä joudut Vuokranantajalta kysymään, että saanko mä nyt maalata nää seinät tai saanko mä tehdä jotakin. Että sithän sinulla ei ole sellaisia, kenen kanssa sinun niin tarvii neuvotella.
Marika Haikara:Toki asuntosake talouksteilta varmaan lupaan tarvii kysyä, mutta ei ole sitten se vuokranantajasta.
Elias Mäkinen:Mitä sinä tarkoitatte olla, että pankin kanssa on helpompi neuvotella?
Marika Haikara:Voidaan tarvittaessa, että antaako välttämättä vuokran antaja sulle, mitä maksuu vapaita kuukausi sinne, että sinun ei tarvitse vuokraa maksaa. Bankin kanssa voidaan neuvotella, jos on sellainen tilanne, vaikka tiukka tilanne, niin voidaan katsoa, voidaanko sinne tehdä vaikka sitä lyhennysvapaata, että sä et maksakaa nyt sitä niitä lyhennyksiä siitä lainasta. Korkotuki aina menee sitten.
Elias Mäkinen:Käytetään kyllä ihan siisti.
Marika Haikara:Niin se on tietysti. Tuo vähän sellaista joustavuutta kyllä ehkä siinä kohtaa. Se kiinnittää huomiota siihen sijaintiin, mistä alueelta hankkii. Jos haluaa vaihtaa, niin pääsee tarvittaisiin helposti asunnosta. Ei kannata lähteä niitä alueelta hankkimaan, missä asuntoja ja arvot tippuvat.
Marika Haikara:Jos on näkökulma sellainen, että vaihtaa ehkä nopealla aikataululle, niin kiinnittää huomiota siihen sijaintiin.
Elias Mäkinen:Niin niin. Toi on kyllä ihan hyvä pointti toisaalta, että asunnan arvo voi myös muuttaa, että sä maksat satkun siitä ja sit se onkin yhtäkkiä, se on hyvältä alueelta niin se onkin 120 tonnia kun sä myyt se.
Marika Haikara:Niin, se voi suuntaan.
Elias Mäkinen:Ja sitten lyhyen yks siihen päälle, mutta niin toki sit se toinen puoli siinä, että sitten mut varmaan se, just mitä sanoitkin, että sijainti on varmaan se tärkeä paikka, mistä kattavatte.
Marika Haikara:Kyllä, juuri näin, että kiinnittää siihen huomiota, että mistä alueelta lähtee hankkimaan. Et jos se omaa näkökulma on se, että tuun vaihtamaan sitä asuntoa, asuntoa niin kuin lyhyelle jaksolla. Kyllä juuri. Asuntoa lyhyelle jaksolle. Kyllä näin oli.
Elias Mäkinen:Miten jos ton tiivistäisi semmoseen, niin kuin tämmösen tekevät, niin kuin checklisti, yksinkertaistetaan, että ehkä yhdellä kahdella lauseella, checklisti, mitä tulee ottaa huomioon siinä, kun sä katsot sitä asuntolainaa. Mitä sun kannattaa katsoa?
Marika Haikara:Joo. No ainakin että pidet sen voimassa sen hakemuksen ja sen lainalupauksen, että saat se asunnan. Mutta sitten kannattaa katsoa tietenkin, jos sä käyt sitä lainaa läpi, niin mikä se korko on. Korkohan muodostuu sitten tietenkin siitä viitekorosta, minkä on valinno, ja sitten tietenkin pankin siitä markinaalista, eli tavallaan se osuus, mikä sitten menee pankille. Siitä riskistä tähän.
Marika Haikara:Me lähdetään siihen mukaan, tavallaan lainataan sitä rahaa. No sitten tietenkin ne lyhennyset, katsoo että minkälainen lyhennys, mikä se lyhennys tapa on, että ymmärtää miten se reagoi se laina, jos koroissa tapahtuu muutoksia. Tapahtuuko niin, että maksuerä nousee siellä, niin sitten tavallaan on ymmärry siitä. No sitten tietysti pankilta on hyvä kysyä sitäkin, että no hei miten sitten jos mä haluan maksaa ylimääräisiä lyhennysjä voi olla eri käytäntöjä. Että miten niissä toimitaan maksaako se.
Marika Haikara:Tai entä jos mä tarviinkin jotakin vähän vapaita kuukausia. Miten mä siinä kohtaa toimi. Että ehkä mä näitä lähtisin niin kuin siinä kohtaa käymään vähän läpi.
Elias Mäkinen:Tuleeko näistä jotain lisäkuluja, jos haluaa maksaa ekstraa tai haluaa pitää lyhennysvapaita?
Marika Haikara:Meillä ei tule ainakaan mitään ylimääräistä lyhennysvapaista. OP-mobiilissa on meillä tosi helppo tehdä. Vaikka joka päivä jos innostut, niin saat maksaa omaa lainaa pois päin. Ei ole siihen semmoista estettä tehdä. Lyhennyysvapaista menee sitten, että taas kuluu, mutta osuspankilla taas siinä voidaan käyttää näitä op-bonuksia, että meillä on sitten taas semmoinen systeemi, että meillä kertyy lainosta esimerkiksi OP-bonuksia, että jos 100 000 tullee 250 euroa noin karkeasti niin kuin perustilanteessa, niin se on kyllä hyvä, että niitä voi käyttää, jos tulee jotakin kuluja aiheutuu pankin puolesta tai muita, niin niitä bonuksia.
Elias Mäkinen:Missä kohtaa oikeastaan viimeisenä kysymyksinä, niin missä kohtaa tuossa tulee ylimääräisiä kuluja sille lainan ottajalle?
Marika Haikara:Ylimääräisiä kuluja. No jos sä teet jotakin muutoksia sinne lainalle.
Elias Mäkinen:Esimerkiksi?
Marika Haikara:Maksusuunnitelman muutoksia tarvii vaikka olla just että pienetä vaikka maksuerää tai haet niitä lyhennysvapaita tai sä päätätkin että mä haluan vaihtaa 12 kuukauden euriporiin vaikka 3 kuukauden euriporiin niin siitäkin voi tulla kulut.
Elias Mäkinen:Ja minkä suurusia nää kulut on?
Marika Haikara:Sanotaan semmoinen 150-200 euroa siinä. Huittamillaan liikutaan.
Elias Mäkinen:Kyllä. Onko sulla jotain loppusanoja vielä mitä haluat kansalle sanoa?
Marika Haikara:No ehkä se, että kyllä mä kannustan kaikkia pohtimaan useista eri näkökulmista sitä omaa asunnon hankintaa. Jos se on sulle taloudellisesti mahdollista, niin kyllä mun mielestä se oma varallisuuden kerryttäminen on järkevämpää kuin maksaa jonkun muu asuntolainaa. Laittakaa vaan lainan hakemusta silloin, jos yhtään sellaista mietityttää, niin mielellään ihan jo alkuvaiheessa keskustellaan siitä, että mikä on järkevä, jolla on mukana niissä toteuttamassa niitä haaveita.
Elias Mäkinen:Kyllä. Kuulostaa erittäin hyvällä. Hei, kiitoksia sinulle Mariga tästä viera-ailusta. Kiitos. Seuraavissa jaksoissa me keskitymme sitten siihen, että minkälaista se asuntokaupan hetki on ja mitä tapahtuu sitten kun sulla on se asuntolaina.
Elias Mäkinen:Kaikki loput jaksot, sä näet osoitteesta op.fi / keski-suomi/grilli. Sinne tulee näette jaksoin lisäksi vähän muunlaista lisätietoa sitten, mistä löytyy hyvin kaikki tarvittava info sun ensiasunnon ostamiseen. Me nähdään seuraavassa jaksossa.