MY Studio - Mikroyrittäjän podcast

Tässä jaksossa pureudutaan siihen, milloin korkeakouluopiskelijan kannattaa kääntyä maksuttomien yritysneuvontapalveluiden puoleen, miten oman alueen palveluntarjoajan löytää ja mitä ensimmäiseen tapaamiseen on hyvä ottaa mukaan.
Keskustelemme myös siitä, millaista osaamista ja ajattelutapaa menestyvä yrittäjyys vaatii – ja millaisia harhakuvia yrittäjyyttä suunnittelevilla usein on. Lisäksi pohdimme verkostoitumisen merkitystä yrittäjän polulla: miten oikeat kontaktit voivat avata ovia ja tukea kasvua.
Entä kumpi kaduttaisi enemmän – se, että yritit, vai se, että et koskaan uskaltanut?
Asiantuntijavieraina ovat yrityspalvelupäällikkö Minna Kontro (NIHAK ry) ja yritysneuvoja Jarmo Siipola (Oulun seudun Uusyrityskeskus). Jakson juontaa yliopistonlehtori Anna-Mari Simunaniemi, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista. Jakso on äänitetty syyskuussa 2025.

What is MY Studio - Mikroyrittäjän podcast?

MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

[äänite alkaa]

[00:00:03]: My Studio. Mikroyrittäjän podcast. Ratkaisuja yrittäjän arkeen.

Anna-Mari Simunaniemi [00:00:10]: Yrittäjäksi ryhtyminen voi olla realistinen ja houkutteleva vaihtoehto työuran eri vaiheissa. Myös yhä useamman yliopistotaustaisen osaajan yrittäjyyttä toivotaan yhteiskunnallisesti. Yrittäjäksi ryhtymiseen liittyy kuitenkin monenlaisia uskomuksia, pelkoja ja toiveita. Yrittäjyyttä vasta harkitseva saattaa miettiä, keneltä hän saa neuvoja ja mistä uskaltaa kysyä apua yrittäjyyden alkuvaiheessa. Tänään My Studio -podcastissa onkin aiheena matalan kynnyksen yrityspalvelut. Keskitymme korkeakoulutettujen yrittäjyyteen. Minä olen Anna-Mari Simunaniemi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista. Tänään minulla on täällä vierainani kaksi loistavaa asiantuntijaa. Ensinnäkin tervetuloa yrityspalvelupäällikkö Minna Kontro Nivala-Haapajärven seutu Nihak ry:stä. Yhtä lailla tervetuloa yritysneuvoja Jarmo Siipola Oulun seudun Uusyrityskeskukselta. Kun minä tuossa alustuksessa mainitsin yliopistotaustaisten osaajien yrittäjyyden, niin minkälaisia kokemuksia sinulla yritysneuvojana on korkeakoulutettujen yrittäjyydestä? Minna, aloitatko sinä?

Minna Kontro [00:01:44]: Täytyy sanoa, että toivoisin, että tämä määrä olisi kasvava. Kyllä yksittäisiä tapauksia on, jopa suoraan koulun penkiltä, yrittäjäksi ryhtyviä. Nämä ovat pääsääntöisesti liittyneet siihen, että lähdetään tekemään esimerkiksi kansainvälistä uraa. Siihen sitten otetaan se yrittäjyys kaveriksi, mutta liian vähän vielä on näitä yliopistotaustaisia. Toki asiat ovat voineet mennä johonkin pisteeseen, että ollaan työskennelty työnantajien palveluksessa jonkin aikaa. Sitten se homma siitä muuttuu ja ajatus yrittäjyydestä muuttuu. Jossain kohtaa se tulee ajankohtaiseksi. Näitä on sitten kasvava tai isompi joukko.

Anna-Mari Simunaniemi [00:02:37]: Miten siellä Uusyrityskeskuksella, Jarmo? Onko sinulla kokemusta yliopistotaustaisten yrittäjyydestä?

Jarmo Siipola [00:02:44]: Kyllä meillä tasaisesti käy yliopistotaustaisia ihmisiä. Ehkä he ei meilläkään näyttele enemmistöä. Meille ehkä se enemmistö tulee muualta, mutta muunlaisella koulutustaustalla, mutta koko ajan yliopistotaustaisia ihmisiä. Jotkut tulevat tosiaan suoraan jopa koulun penkiltä. Välillähän nähdään myös hyvien tuotekehitysprojektien jälkeisiä meillä yritysneuvonnan puolella Oulussa. Sieltä on löytynyt joku huippuidea, jota lähdetään kehittämään eteenpäin, tai sitten ne ovat työelämässä, hakevat uran suunnanmuutosta ja tulevat sitä kautta.

Anna-Mari Simunaniemi [00:03:32]: Mikä on ehkä se niin sanottu tyypillinen vaihe? Mikä olisi sinun mielestäsi se toivottu vaihe, milloin yrittäjyyttä harkitsevan, ehkä korkeakouluopiskelijan, kannattaisi kääntyä yrityspalveluiden puoleen? Mitä Jarmo sanot tähän?

Jarmo Siipola [00:03:50]: Minä sanoisin, että kun se yrittäjyyskin on semmoinen matka, johon voi opiskella, niin pitäisi malttaa olla vähän utelias yrittäjyyden suhteen ja perehtyä, tutustua, mennä niihin osa-alueisiin. Totta kai on se huippuidea, johon uskotaan, siihen liittyvä ammattitaito, jolla sitä viedään eteenpäin. Mutta kun se yrittäjyys seisoo kahdella tukijalalla, toinen on ammattiosaaminen ja toinen yrittäjäosaaminen, niin minä toivoisin uteliaisuutta yrittäjäosaamisen puolelle, että sinne lähdettäisiin perehtymään ja hakemaan puolueetonta apua. Tänä päivänähän meillä on myös kursseja ja erilaisia koulutuksia, joissa sitä yrittäjyyden matkaa voi itselleen sanoittaa paremmin.

Anna-Mari Simunaniemi [00:04:40]: Mitä Minna sanoisit siitä, että mikä on se oikea aika? Pitääkö olla jo ihan valmis idea ja valmis liiketoimintasuunnitelma, ennen kuin yritysneuvojan puoleen voi kääntyä?

Minna Kontro [00:04:53]: Jos näitä lähdettäisiin tavoittelemaan, niin meillä tuskin olisi asiakkaita juurikaan täällä meidän pakeilla. Kyllä minä olen ihan samaa mieltä kuin Jarmo tuossa lausunnossaan. Mielellään jo siinä kohtaa, kun se ensiajatus edes yrittäjyydestä herää, niin kannattaa hyödyntää niitä maksuttomia palveluita. Meillähän ei kaiveta mitään lomaketta tuossa esiin, että nyt kun ovea aukaisee ja palvelua saa, niin se olisi vaatimuksena, että yritys tulisi perustaa, vaan ihan siihen ensivaiheen pohdintaan. Voidaan auttaa löytämään oikea suunta, minkälaisia asioita tulisi seuraavaksi miettiä tai pohtia. Hyvin moni, on se ensimmäinen kysymys, että onko tämä nyt ihan hullu idea, että minä olen miettinyt tämmöistä. Kun tulee semmoinen tunne, että onko tämä nyt ihan hullu idea, niin tulepa juttelemaan. Me pumppaamme lisää ilmaa sinne palkeilla, että kannattaa tulla ajoissa, mieluummin aikaisemmin.

Anna-Mari Simunaniemi [00:06:01]: Mistä nyt sitten löytää opiskelijat? He tietysti asuvat esimerkiksi Suomessa eri puolilla, eri paikkakunnilla, niin millä nimellä ja mistä tämmöiset matalan kynnyksen yrityspalvelut helpoiten löytää?

Jarmo Siipola [00:06:17]: Kyllä Google on kiva kaveri. Siihen kannattaa laittaa paikkakunta ja yritysneuvonta, niin aika tehokkaasti tulee ulos se organisaatio, joka auttaa. Apuhan voi olla, niin kuin Minna työskentelee elinkeinoyhtiössä, se voi olla paikallisessa elinkeinoyhtymässä. Se voi olla uusyrityskeskuksessa, joka tuottaa joillekin kunnille sitä palvelua, mutta se voi olla myös siellä kunnan elinkeinotoimessa. Jotkut kunnat haluavat pitää elinkeinotoimessa sen alkavan yrittäjän neuvonnan, joka kuitenkin on lakisääteisesti määrätty. Sen on oltava jokaisessa kunnassa, ja jokaisen kunnan on se tuotettava.

Minna Kontro [00:06:59]: Kyllä, ja jos on tiedossa myös se, että mihin paikkakunnalle tuota yritystoimintaa mahdollisesti miettii perustavan, että nyt opiskelee vaikka Jyväskylässä ja ajatuksena on se, että kun minä valmistun, niin minä perustan yrityksen Ouluun. Minulla olisi näitä asioita, niin sitten voi ottaa sinne Oulun puolen yritysneuvontaan. Se ei tarkoita, että sitä palvelua on välttämättä haettava opiskelupaikkakunnalta. Kyllähän me etänä palvellaan, että kaikki modernit viestintäkanavat on käytössä, niin kyllä keskustelemaan pääsee helposti.

Anna-Mari Simunaniemi [00:07:39]: Nämähän ovat tosiaan maksuttomia palveluita asiakkaalle. Miten te kuvailisitte tyypillisesti sitä asiakassuhdetta, että kun vaikkapa sähköpostilla tai puhelimitse joku yrittäjyyttä harkitseva ottaa yrityspalveluihin yhteyttä, niin mitä siinä alkaa tapahtumaan? Miten se prosessi etenee?

Minna Kontro [00:08:04]: Meillä varmaan, en tiedä onko erilaiset vai samanlaiset prosessit, mutta itse henkilökohtaisesti toivon, että aikoja varattaisiin mahdollisimman pitkälti tuolta meidän sähköisen järjestelmän kautta. Nettisivuilta löytyy, varaa aika. Se ideahan monesti saattaa, tai se tunne, että nyt minä lähden edistämään tätä asiaa, niin se tulee yleensä illalla, yöllä, viikonloppuna, niin sinulla on mahdollisuus mennä nettisivuille ja varata aika sieltä heti, eikä tarvitse arjen harmaiden tulla, ja alkaa jo tuntua, että onkohan tämä liian aikaista. Sieltä varataan aika. Yleensä tehdään tämmöinen niin sanottu kartoituskäynti tai kartoitustapaaminen, missä vähän hahmotellaan, että mikä on se tilannekuva, missä pisteessä ollaan, minkälainen on visio, ajatus siitä liiketoiminnasta, ja niin edelleen. Jos puhutaan sellaisesta henkilöstä, joka on jo aika pitkällä yrittäjyyspolulle menosta, niin tehdään näitä suunnitelmia, laskelmia, yrittäjän omien ajatusten tueksi, eli liiketoimintasuunnitelma. Mietitään niitä asioita, mitä sinne laitetaan. Itse kyllä olen sitä mieltä, että ilman rahoituslaskelmia ei yrittäjäksi tule ryhtyä. Vaikka olisi kuinka hyvä suunnitelma, niin riittääkö se maksamaan laskut, tai riittääkö se siihen, että siitä oikeasti jää jotakin viivan alle. Sanon yleensä, että päätä sitten vasta, kun me olemme laskelmat tehneet. Kyllähän osa henkilöistä on niin varmoja, kun ne tulevat tapaamiseen. Ne sanovat, että olen päättänyt perustaa yrityksen. Sehän on jo hieno juttu. Sitten ruvetaan katsomaan, että minkälaista yritystoimintaa tässä saadaan aikaiseksi. Onko tämä kiva harrastus, josta saattaa jotain tulla tuloa. Onko tämä sivutoimiseksi yritystoiminnaksi määräytyvä, vai onko tämä ihan oikeasti sellaista, että nyt homma pakettiin, tässä on hyvät ainekset jatkoon. Tämän jälkeen, kun tehdään näitä dokumentteja, niin tulee ne yrityksen perustamiskuviot, mahdolliset tuet, rahoitukset, investoinnit ja kaikki muut siitä eteenpäin. Tykkään käyttää tämmöistä termistöä, että yrityksen perustaminen on vähän sama kuin synnyttäisi. Sen jälkeen, kun lapsi on synnytetty, niin siirrytään neuvolaan asiakkaaksi. Yrittäjän tarpeen mukaan tavataan jatkossakin. Pidän itseäni kuitenkin sen yrittäjän rinnalla kulkijana. Kaikilla ei mene samojen käyrien mukaan se yritystoiminta, ja päänympärys kasvaa eri tavalla eri lapsilla, mutta autetaan ja tuetaan.

Jarmo Siipola [00:11:09]: Kyllä meidän prosessi on hyvin samanlainen kuin Nihakin prosessi. Me haluamme ne sähköiset yhteydenotot. Joko se on ajanvaraus suoraan jollekin tai sitten se on tämmöinen yhteydenottopyyntö, jossa on kuvattu sitä prosessia ehkä alkuun vähäisen. Sieltä sitten aina meistä, joka ensimmäisenä ehtii, niin ottaa sen työn alle, varaa niitä aikoja tai käy puhelinkeskustelua ensin sen asiakkaan kanssa. Kartoitusvaiheen kautta mennään sinne liiketoimintasuunnitelmaan. Minä nyt sitten tässä kohtaa jo sanon ensimmäisenä, että sitä liiketoimintasuunnitelmaa ei pidä pelätä. Kun ajatellaan niitä lopputuotoksia, ne ovat hyvin perusmuotoisia kuvauksia siitä liiketoiminnasta. Toki voi olla joku, ehkä tekninen ratkaisu, joka siellä taustalla on, joka vie sitä hyvin tämmöiseen määrämuotoiseen suuntaan. Meidän ammattitaito on korvaamatonta siinä, että se kuvataan riittävän tarkasti. Kyllä komppaan Minnaa siinä, että ilman näitä numeronmurskajaisia ei voi aloittaa. Minä puhun aina tavoitetasojen asettamisesta. Pyritään määrittämään sitä kulurakennetta hyvin pitkälle, mitä siellä onkaan taustalla. Pyritään määrittämään sitä, minkälaista taloudellista hyötyä yrittäjä haluaa yritystoiminnastaan saada. Sen jälkeen luodaan myyntitavoitteet. Ne myyntitavoitteet ohjaavat yrittäjän toimintaa eteenpäin. Silloin me saamme sen halutun taloudellisen tuloksen. Jos ei meillä ole tavoiteasetantaa, niin siitä tulee vähän puuhastelua, jolloin mennään siihen, että päätoimiseksi ajateltu liiketoiminta voikin loppujen lopuksi olla sivutoimista, jos ei aseteta tavoitteita siihen, että mitä minä yrittäjyydeltäni itse haluan.

Minna Kontro [00:12:59]: Minä hymyilen täällä itsekseni, että ihan sama, mistä yritysneuvontaa tulee, niin samanlaiset jutut, vaikkei toistemme opeissa ollakaan. Juuri tämä, että jos ei ole asetettu niitä tavoitteita tai se tavallaan perustuu semmoiselle mututuntumalle, se yrityksen ajattelu siitä yritystoiminnasta. Käytän tässä itse tällaista termiä, että jos ei tavallaan tee itselle sitä tavoitetta, mitä kohti pyritään, niin se onnistuminen on yhtä epävarmaa kuin se, että vahingossa laihtuu. Yksi kaunis päivä hoksaat, että kymmenen kiloa on tippunut paino, mutta en ole mitään tehnyt. Tämä on yhtä tärkeää kuin painonpudottajalle tehdä suunnitelma.

Anna-Mari Simunaniemi [00:13:54]: Te molemmat tuossa omassa puheenvuorossanne korostitte sitä yrityksen kannattavuutta, liittyy myös rahoitukseen, ja tavoitteellisuutta. Nämä ovat sellaisia asioita, mitä varhaisessa vaiheessa jo pitää miettiä. Miten te kuvailisitte ehkä enemmän niitä yrittäjän henkilökohtaisia ominaisuuksia ja [osaamisia? 00:14:19]? Voiko kenestä tahansa tulla yrittäjä? Mitä yrittäjänä onnistuminen vaatii henkilökohtaisella tasolla?

Jarmo Siipola [00:14:30]: Minä olen tässä joutunut itse asiassa vähän pähkäilemään, kun palkitsimme Oulun uusyritystä taas kerran tässä. Mietin vähän niitä keskusteluja, mitä kävimme. Minä huomaan semmoisia yhtäläisyyskohtia niihin menestyviin yrittäjiin. Kuinka avoimia he ovat sille saamalleen avulle, kuinka analyyttisiä he loppujen lopuksi, vaikka se idea on kirkas siellä taustalla, ne hoksaavat heti sen, että yrittäjäosaamisessa on tiettyjä osa-alueita, joihin minun on pakko kiinnittää huomiota. Tämä on yksi semmoinen, itseanalyyttisyys, itseohjautuvuus, asioihin tarttuminen. Tämä on yksi keskeinen osa-alue, minun mielestäni, siellä luonnepuolella. Vähän jokainen miettii, että mitä se minun myyntini on. Meillä on tänä päivänä hirveästi kanavia, somekanavia, erilaisia vaikuttajakanavia, joissa se myynti voikin olla sitä, että minä olen vain esillä. Jokaisen yrittäjän pitää löytää oma tapa myydä. Sitä sanaa myydä ei voi vierastaa, koska markkinoinnilla voi paikata paljon, mutta markkinoinnilla ei voi ikinä korvata myyntiä.

Anna-Mari Simunaniemi [00:15:56]: Mitä Minna olet mieltä, onko yrittäjän oltava sellainen persona, joka näkyy ja tuo itseänsä esille?

Minna Kontro [00:16:03]: Tuohon kysymykseen, että onko kaikista yrittäjiksi, niin minun on pakko sanoa, että ei. Kyllä minun mielestäni semmoinen rehellinen yritysneuvontakeskustelu, niin siihen kuuluu myös realistisesti niiden asioiden tunnistaminen ja rohkea puuttuminen, jos koetaan, että tämä ei ihan tämmöisenään tai tässä henkilössä. Kyllä tämä on tietyllä tavalla, että me analysoimme koko ihmistä ja sen käyttäytymistä, sen esiintymistä, sen koko olemusta, että onko hän kuinka realistinen, ymmärtääkö hän ne asiat sillä tasolla, kun voi tunnistaa, ennen kuin on hypännyt. Minun mielestäni asenne ratkaisee tässä, ja se ratkaisee aina. Yrittäjä monesti tulee, ja sillä on ajatus, että tämä, tämä ja tämä on ne jutut, mitä minä lähden tekemään. Hän on hirveän, tietyllä tapaa suppilosta katsoo eteenpäin, että näyttää hirveän pieneltä se ympyrä sinne eteenpäin. Sehän on hyvä, että sinulla on lähtökohtaisesti joku ajatus, että tästä me lähdemme. Tavallaan minä puhun yleensä sellaisesta uusille yrittäjille taas, kun minä tykkään näistä kuvauksista, niin tämmöisestä hampurilaiskuvauksesta. Se yritys on niin kuin hampurilainen, että sinulla on se pihvi siinä, joka on se syy, miksi sinä otat sen hampurilaisen. Se pihvi, se mehukas, se juttu, mitä sinä haluat tehdä. Se on se sinun intohimosi. Sillä lailla se saa sinut ryhtymään tähän yritystoimintaan, se pihvi. Mutta että se olisi hampurilainen, niin siihen tulee sämpylä molemmin puolin. Siellä voidaan joutua tekemään asioita, jotka eivät ole niin miellyttäviä. Se voi olla se myynti, se voi olla markkinointi, tai ne voivat olla ne tuotteet ja palvelut, jotka eivät ole niin ominta juttua, mutta näitä nyt menee ovista ja ikkunoista. Silloin pitää tehdä, että se voidaan koko hamppari siinä saavuttaa. Aika harvalle joutuu sanomaan, enkä minä suoraan sanokaan, että ei sinusta ole yrittäjäksi, vaan annetaan kotitehtäviä, joita hän voi lähteä työstämään. Yleisesti he huomaavat kyllä niiden keskustelujen perusteella jo sen lopputuleman, mihin minä olen jo päässyt. Ei tämä ole ehkä tässä vaiheessa, tällä minun elämänkokemuksellani tai tällä minun ammattitaidollani, mikä tahansa onkaan se, joka estää sitä yrittäjyyttä, niin yleensä päästään hyvään lopputulemaan.

Anna-Mari Simunaniemi [00:18:56]: Eli oikeastaan enemmän voi olla, että juuri sanoit, että ne osaamiset ei ole vielä riittäviä tai jotenkin muuten se tilanne ei ole yrittäjälle sopiva. Ei ehkä niinkään paljon, että joku kerta kaikkiaan henkilönä ei ikinä voisi soveltua yrittäjäksi.

Jarmo Siipola [00:19:14]: Minä käytän kanssa tässä esimerkkiä. Minulla oli pari timpuripoikaa, jotka halusivat perustaa yrityksen. Kävimme keskustelua osakeyhtiöstä. Keskustelu päättyi siihen, että toinen katsoi toista ja sanoi, että ei olisi varmaan kannattanut lintsata niitä yhteiskuntaopin tunteja yläasteella. Se hoksasi itse, että nyt puuttuu ihan hirveästi tietoa. Hommahan päätyi siihen, että kaverit siirsivät lähtöä reilulla vuodella. Toinen heistä päätyi suorittamaan yrittäjän ammattitutkinnon, koska hän kysyi, tai se oli silloin yrittäjän ammattitutkinto, nykyään yrittäjyyden ammattitutkinto, niin hän päätyi suorittamaan sen. He totesivat, että ei lähdetä vielä. Me tarvitsemme tietoa tästä asiasta enemmän. Meidän pitää opetella ensin. Oli minun mielestäni jopa hauska se, ei olisi pitänyt lintsata niitä yhteiskuntaopin tunteja.

Anna-Mari Simunaniemi [00:20:12]: Nyt kun me puhumme yliopisto-opiskelijoiden yrittäjyydestä opiskelujen aikana tai sitten myöhemmin valmistumisen jälkeen, niin nythän yleisesti ehkä puhutaan ihmisistä, joilla on kuitenkin kykyä hankkia tietoa, soveltaa sitä ja ottaa haltuun uusia asioita. Ainakin sen puolen voisi ajatella, että edellytykset olisi olemassa.

Jarmo Siipola [00:20:36]: Kyllä. Minun mielestäni yrittäjyyden ammattitutkinto ei ole huono koulutusvaihtoehto, oli se koulutustausta mikä tahansa. Se on tosi hyvä täydentävä koulutus siihen, että haetaan oppia lisää.

Anna-Mari Simunaniemi [00:21:01]: Onko se just rahoitus- ja talouspuoli, joka on ehkä tyypillisimmin se yrittäjyysosaamisen osa-alue, jossa on eniten uutta haltuun otettavaa teille asiakkaaksi tulevilla? Vai mitkä muut yrittäjyyden osa-alueet ovat sellaisia, joita kannattaisi alkaa jo vaikka siellä yliopisto-opintojen aikana tavalla tai toisella treenaamaan, jos yrittäjyyttä suunnittelee?

Minna Kontro [00:21:28]: Kyllä minä ajattelen, että siinä on isoimmat haasteet juuri tässä. Ja ei ehkä siinä niinkään, että jopa tiedetään hinnoittelua tai osataan laskea sitä tulopuolta. Se paremminkin onnistuu, mutta ei olla ehkä ihan kartalla kaikista niistä menoista tai arvioidaan ne menot pienemmiksi. Siinä on ehkä sellaista, josta päästään keskustelemaan. Ja tietysti se, että jos siihen yrittäjyyden alkuun on saatavilla joitakin tukimuotoja, niin kuin on tänä päivänä tosi paljon, niin vaikka tuossa aiemmin Jarmo sanoi, että yritysneuvonta löytyy hyvin Googlesta. Sieltä Googlesta löytyy myös sitä väärää tietoa, jotka ovat semmoisia, jotka ovat joskus olleet näin ja eivät ole enää validia. Tässä tapauksessa varsinkin se yritysneuvonta on hyvä paikka kysyä sitä tämän päivän tietoa, joka liittyy johonkin tämmöiseen taloudelliseen tukeen tai muotoon. Niissähän me mielellään haluaisimme, että kaikki yrittäjät saavat kaiken mahdollisen taloudellisen tuen yritystoiminnan alkuun.

Anna-Mari Simunaniemi [00:22:50]: Minnalta jatkan vielä tuossa, että pystytkö sinä jotenkin konkretisoimaan esimerkkejä, tämmöisiä ehkä tyypillisiä virheellisiä uskomuksia tai vanhentuneita käsityksiä, mitä yrittäjyyteen, yrityksen perustamiseen liittyy?

Minna Kontro [00:23:05]: Yksi esimerkiksi liittyy siihen, että tosi moni opiskeluaikana perustaa yrityksen, että joko kevytyrittäjyyttä tekee Y-tunnuksella tai sitten ihan toiminimi tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Kun kysytään sieltä Googlesta, että voinko hakea starttirahaa, kun minulla on jo Y-tunnus, niin vastaus on ei. Sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa, vaan se ei ole se määrittävä tekijä. Sinulla voi olla Y-tunnus, sinä voit toimia sivutoimisesti yrittäjänä. Ja siihen kohtaan, kun haluat muuttaa sen yritystoiminnan päätoimiseksi, niin voi hakea starttirahaa. Sinulla on voinut joskus olla Y-tunnus. Se on kenties pöytälaatikossa, tai sitä ei ole käytetty vuosiin. Tuossa oli esimerkiksi yksi opiskelija, nyt en muista hänen tutkintonimikettään, mutta oli tosiaan valmistunut. Sitten oli ollut hetken aikaa vanhempainvapaalla, siellä oli lapsia tullut. Hän tuli minun luo ja sanoi, että hänhän ei pysty hyödyntämään mitään näitä tukia, kun hänellä silloin opiskeluaikana oli tämä Y-tunnus. Tiettyjä opintoihin liittyviä työtehtäviä tehtiin, että sieltä sai yrityksistä korvausta. Hän kyllä onnistui saamaan myös Leader-tukea uudelle yrittäjälle, vaikka oli ollut viitisen vuotta se Y-tunnus siellä. Se on yleensä ensimmäisen vuoden aikana haettavissa. Se pitää vain osata avata ja perustella niille käsittelijöille, että miksi tässä ei ole mitään oikeaa yritystoimintaa tapahtunut.

Anna-Mari Simunaniemi [00:24:51]: Oletko Jarmo sinä huomannut jotakin tämmöisiä vastaavia, vääriä oletuksia tai vääriä käsityksiä, joita haluaisit oikaista?

Jarmo Siipola [00:25:03]: Tuo, mitä Minna sanoi tuosta starttirahasta, niin sehän on, kun siinä on myös lakimuutoksia tapahtunut tammikuussa, niin siellä on paljonkin väärää tietoa netissä siihen liittyen, muun muassa tuo sivutoimisen/päätoimisen yrittäjyyden määritelmä. Ehkä sanotaanko, että meillä monta kertaa esimerkiksi asiakkaat ottavat yhteyttä. He ovat operoimassa kaupunkialueella ja ajattelevat, että Leader-rahoitus on se rahoitus, mistä minä saan rahaa. Kun se on maaseudun kehittämiseen tarkoitettu rahoitusjärjestelmä, joka toimii tiettyjen isompien kaupunkikeskusten ulkopuolella, niin sekin on hyvä varmistaa yritysneuvonnasta, että olenko minä tai minun yritykseni sijaintipaikan mukaisesti, olenko oikeutettu Leader-tukeen ja missä määrin olen oikeutettu Leader-tukeen.

Anna-Mari Simunaniemi [00:25:58]: Minkälaisia ohjeita, vinkkejä te antaisitte nyt henkilölle, joka vaikka tällä hetkellä opiskelee, mutta ei tällä hetkellä mitenkään tunnu kauhean ajankohtaiselta, tai voi ehkä tuntua jopa, että eihän tällä minun alallani nyt yrittäjyys ole mikään vaihtoehto. Miten sitä omaa valmiutta tai niitä tarvittavia osaamisia, joista on hyötyä myös muuten työelämässä. Miten ja mistä niitä ehkä kannattaisi alkaa kuitenkin hankkimaan? Onko vaikea kysymys?

Minna Kontro [00:26:40]: Ei ollenkaan. Tietysti ne kaikki opintoihin ja opiskeluun liittyvät asiat valmentavat myös yrittäjyyteen. Mikään tieto ei ole huonoksi. Kaikkihan tietysti auttaa. Sanoisin näin, että verkostoituminen, suhdetoiminta ja ihmisiin tutustuminen, kaikki mahdolliset tilaisuudet ja tämmöiset, niitä kannattaa hyödyntää, että kasaa ympärilleen sellaisia ihmisiä, joista mahdollisesti voisi olla tulevaisuudessa apua siinä kohtaa. Meillä kaikilla on varmasti sukulaisissa yrittäjiä, niin onko siellä semmoisia eteenpäin meneviä ja sellaisia, eikä niitä, jotka sanoo, että älä sinä poika ikinä aloita yrittäjänä. Kyllähän siellä tietysti niitäkin varmasti on, mutta kannattaa verkostoitua. Yrittäjien tilaisuudet ovat ihan huippuja. Osa on tietysti ihan avoimina muillekin kuin sellaisille, jotka ovat vielä fyysisesti yrittäjiä. Ainakin täällä meidän alueellamme järjestetään esimerkiksi tämmöisiä – Minustako yrittäjä -tilaisuuksia –, joihin voi tulla verkostoitumaan niiden toisten henkilöiden kanssa, jotka ovat siinä samassa tilanteessa ja pohtivat yrittäjäksi ryhtymistä.

Jarmo Siipola [00:28:22]: Todella matalan kynnyksen tietopankki on Uusyrityskeskuksen julkaisema vuosittain julkaistava opas, Uusyrittäjän opas. Siinä on älyttömän paljon hyvää tietoa, aikoo sitten mahdollisesti joskus yrittäjäksi tai päättää, että minä rupean yrittäjäksi. Osa siitä on ihan puhtaasti yleistietoa. Siellä puhutaan yhtiömuotojen verotuksista. Minun mielestäni ne on tosi tärkeä tietää, että kun esimerkiksi seuraa julkista keskustelua, ja siellä aina tiettyihin asioihin aika ajoin viitataan, niin ymmärtää sen, että missä siinä keskustelussa oikeasti on kyse. Tämmöisen oppaan voi tilata maksutta Uusyrityskeskus.fi-sivulta. Se on todella hyvä dokumentti, ja vuosittain varmistetaan, että se on päivitetyllä tiedolla.

Minna Kontro [00:29:18]: Löytyy myös kieliversioina. Samoiten yritystulkki.fi-sivustolta löytyy todella hyvää ja aivan ajan tasalla olevaa tietoa. Sieltä löytyy laskelmapohjia ja muitakin, mitä voi sitten myös hyödyntää, itse jos haluaa ruveta Exceliä värkkäämään, niin sieltä löytyy hyvät pohjat.

Jarmo Siipola [00:29:41]: Nostan vielä yhden semmoisen, mitä vähemmän käydään julkisuudessa läpi, niin netistä löytyy tämmöinen yrittäjäakatemia.fi. Se on eri liike-elämän toimijoiden kustantama valmennusrajapinta, jossa siihen yrittäjyyteen voi tutustua.

Anna-Mari Simunaniemi [00:30:00]: Hyviä nostoja. Ensin mainittu opas onkin tässä Yliopistosta yrittäjäksi -kurssilla yhtenä suositeltuna oppimateriaalina jo linkattu. Kiva, että tuli tässäkin yhteydessä mainittua. Olisi vielä kiva kuulla teidän henkilökohtaisia kokemuksianne yritysneuvojana, että minkälaiset ovat teidän onnistumisenne huippuhetkiä, että onko jotakin tällaisia esimerkkejä? Ehkä vielä parhaassa tapauksessa kenties korkeakoulutetun yrittäjäksi ryhtyneen taipaleelta, joka vieläkin ilahduttaa, kun katsotte taaksepäin. Tuleeko minkälaisia keissejä mieleen?

Jarmo Siipola [00:30:47]: Jos minä aloitan, niin minä olen aina vilpittömästi onnellinen silloin, kun yrittäjä on onnellinen. Minulle se, että onko se liikevaihto isoa vai elättääkö se vaan sen yrittäjän, kunhan hän on onnellinen, ja hän on tyytyväinen siihen. Minä olen tavannut monta toiminimiyrittäjää, joilla on eri syitä lähteä yrittäjäksi. Siellä on erilaisilla koulutustaustoilla olevia ihmisiä, mutta he ovat tällä hetkellä todella tyytyväisiä elämäänsä sen takia, että he saavat siitä riittävän toimeentulon. He saavat tehdä sitä, mistä he tykkäävät. He nauttivat olostaan. Minä sanoisin näin, jos mennään vähän isompiin tässä välissä, niin totta kai nämä, jotka onnistuvat liikevaihdollisesti paljon, ne työllistävät ihmisiä. Heidän yhteiskunnallinen merkityksensä on iso. Siinä on sitten seuraava [ryhmä? 00:31:40]. Minä sanon, että minun suurin onnistumiseni on vielä tulossa. Se on vielä niin hyshys salainen, että minä en voi sitä avata, mutta siellä on vahvasti korkeakoulutetut ihmiset tekemässä sitä. Se projekti tuossa kulkee ja menee. Minä veikkaan, että jos se oikeasti menee niin hyvin kuin se nyt näyttää, niin se läsähtää tuohon Kalevan etusivulle kahden vuoden päästä.

Anna-Mari Simunaniemi [00:32:04]: Mahtavaa, sitä odotellessa. Mitä Minna, onko sinulla tämmöisiä jymyjuttuja siellä tekeillä?

Minna Kontro [00:32:10]: Kyllä minä koen, että olen unelma-ammatissani. Yrittäjiltä saa välitöntä palautetta. He kertovat yleensä sen hyvin auliisti, mitä he ajattelevat palvelusta, mitä saavat. Ja sama ajatus, että ei mikään ole niin huipputunne kuin se, että yrittäjä menestyy sillä tavoitetasolla, missä hän on halunnutkin menestyä. Vielä parempi, jos hän menee yli. Yhden muistin tuossa sellaisen ulkomaalaisen korkeakoulussa opiskelevan henkilön, jonka äidinkieli ei ollut suomi eikä englanti. Me teimme kaikki laskelmat ja suunnitelmat kääntäjän avulla. Hän edelleenkin tekee sitä liiketoimintaa ja on asiassa hyvin menestynyt. Se on jäänyt mieleen, että kyllä sitä selviää luovasti, vaikka ei sitä yhteistä kieltä olisikaan, niin päästään asiassa eteenpäin.

Anna-Mari Simunaniemi [00:33:20]: Ihana kuulla. Vielä pyysin teitä miettimään tähän keskusteluun semmoiset takeawayt kuulijoille, että mitkä olisivat tärkeimmät vinkit yrittäjyyttä suunnittelevalle tai sitä harkitsevalle yliopisto-opiskelijalle, niin vielä niin kuin kootusti, niin ottaako Jarmo sieltä top-vinkit kehiin?

Jarmo Siipola [00:33:51]: Ole utelias, selvitä asioita, hanki laaja-alaisesti tietoa. Uskalla myös miettiä vähän sitä, että mikä tässä voisi olla se juttu, mikä ei onnistu. Sitäkin pitäisi uskaltaa välillä miettiä ja ehkä hommata sitä sparrailukaveria, vaikka sitten Uusyrityskeskusten tai elinkeinotoimijoiden puolesta hankkia sitä sparrausapua. Ne kontaktit, se kontaktiraja, niin kuin Minna tuossa kertoi verkostoitumisesta, niin monta kertaa ne työelämäkontaktit ovat älyttömän tärkeitä siellä yrittäjyyden polulla. Työelämä on monesti opettanut sopimuskäytännöistä, markkinoinnista, haasteista tai muista, niin työelämäkäytännöt on opettanut sitä. Elikkä hankkia tietoa, kontakteja ja uskaltaa olla utelias.

Anna-Mari Simunaniemi [00:34:58]: Ihan hyviä yleisiäkin elämänohjeita ja työelämänohjeita meille ihan jokaiselle. Entä Minna, mitä sinä haluaisit korostaa?

Minna Kontro [00:35:08]: Tuossa oli melkein minun listani, mutta minä sanoisin tähän loppukaneetiksi tämän, että minä toivon, että jokainen, kun miettii ja puntaroi, oliko sitten mikä tahansa elämäntilanne kyseessä, niin niitä vaihtoehtoja. Pitäisikö tehdä näin vai pitäisikö tehdä näin, niin miettii sitä tilannetta, että kun se työelämä on jo ohi, sinä olet jo kenties eläkkeellä, istut siellä omassa kotipirtissä ja keinut siinä kiikkutuolissa, niin kumpi näistä vaihtoehdoista sinua harmittaa enemmän, se että sinä kokeilit, vai se, että sinä et uskaltanut kokeilla. Jos se on tuo jälkimmäinen, niin älä epäröi, hyppää. Yrityksen perustaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen ei ole avioliitto. Siitä pääsee erilleen, avioliitostakin pääsee, mutta tästä pääsee erilleen, että se on kahdensuuntainen liikenne, että sinä voit kokeilla sitä yrittäjyyttä. Jos tuntuu, että tämä ei ole semmoinen, niin sinä voit palata takaisin siihen alkuperäiseen. Kokemuksia saa joka tapauksessa.

Anna-Mari Simunaniemi [00:36:29]: Rohkeutta ja uteliaisuutta. Sitten niitä kontakteja ehkä molempien teidän loppupuheenvuoroistanne kuulin. Aivan hienoa, upeaa Minna Kontro ja Jarmo Siipola, että olitte tässä My Studio -podcastissa vieraana. Oli oikein antoisaa keskustella teidän kanssanne.

Jarmo Siipola [00:36:48]: Kiitos.

Minna Kontro [00:36:48]: Kiitos.

[äänite päättyy]