Subscribe
Share
Share
Embed
Elämänmakuisia podcasteja Jätkäsaaresta, Hyvän toivon kappelin yhteisöstä.
Usko on yksinkertaista - Riina Melton ja Helmi Pykäläisen saarna 1.9.2024
Saarna 1.9.2024
Hyvän toivon kappelissa
15. sunnuntai helluntaista
Matt. 11:25-30
Matt. 11:25-30
Helmi:
Nousemme kuulemaan pyhää evankeliumia Matteuksen mukaan, luvusta
Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi:
”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut
tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä,
Isä, olet hyväksi nähnyt.
Riina:
Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin
Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan
teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen
sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni
on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”
Saarna
Helmi: Tuo evankeliumitekstissä oleva kutsu:” “Tulkaa minun luokseni, kaikki
te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”, sanotaan usein juuri
ennen ehtoollisen viettoa. Muistatko sä Riina, minkälainen sun ensimmäinen
kerta ehtoollisella oli?
Riina: kuvailee omia kokemuksia.
- Ehtoollisen varsinainen merkitys aukeni vasta huomattavasti
myöhemmin
Helmi:
- Ensimmäinen kerta ehtoollisella oli konfirmaatiomessussa. Meillä ei
vietetty vielä leirillä ehtoollista.
- Käytössä oli sellainen rippikoulupassi, johon messuista haettiin
merkintöjä. Kuitenkin messussa istuessa tuntui siltä, että jotakin
puuttui, kun ehtoollisen aikana jäi yksin penkkiin istumaan.
- Alttarille polvistuminen oli todella jännittävää. Osaanko toimia
oikein? Miltä ehtoollinen maistuu?
- Olen kesän aikana ollut usealla rippileirillä ohjaajana ja jo ennen
leirijaksoa olemme käyneet yhdessä rippikoululaisten kanssa messussa
ja ehtoollisella.
- Samoin leirillä on vietetty yhteistä messua, useimmiten
viimeisenä leiri-iltana.
- Nämä hetket ovat olleet erityisen merkityksellisiä, sillä viikon
opetusten ja yhdessä olon jälkeen ehtoollisen merkitys on
avautunut monille nuorille.
Riina: Miten Jeesuksen mainitsema lapsenmielisyys liittyy ehtoolliseen?
- Ehtoollisella ihminen tulee lähelle Kristusta. Kirkkomme opin mukaan
Kristus on aidosti läsnä leivässä ja viinissä. Ehtoollisen olemus on
samalla jotenkin intuitiivisesti hahmotettavissa, mutta toisaalta sen
käsittäminen on valtavan vaikeaa. Pelkästään ehtoollisesta ja sen
merkityksestä onkin kirjoitettu kristinuskon historian aikana kirjoitettu
lukemattomia sivuja tekstiä. Miten näinkin syvällinen sanoma
anteeksiantamuksen, sovituksen ja lunastuksen ateriasta voi yhtä lailla
kuulua lapsenmielisille?
- Markuksen evankeliumissa Jeesus sanoo Jumalan valtakunnan
kuuluvan lasten kaltaisille. Kristinuskon sanoma kuuluu kaikille,
eikä vain oppineille, kuten Jeesus sanookin.
- Jeesus ei viittaa varsinaisesti ainoastaan lapsiin, vaan
lapsenmielisyyteen ihanteena.
- Lapsenmielisyydessä korostuu vastaanottavaisuus. Ehtoollisen
salaisuus ei ole ymmärrettävissä järjellä, vaan siinä usko
kannattelee.
Helmi:
- Olen saanut jakaa ehtoollista rippikoululaisten lisäksi myös useille
lapsille. Ne on ollut usein tosi liikuttavia hetkiä.
- Jeesuksen ystävien ateria
- Ehtoollisella koettavat tunteet, pyhän katse
- Kastettu lapsihan voi siis osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempien
tai muun läheisen ihmisen, kuten kummin kanssa.
- Tämä on ollut mahdollista Suomen luterilaisessa kirkossa jo
vuodesta 1979.
- Mutta kuitenkin kulttuurissa on säilynyt vahvasti pitkään se tapa,
että ensimmäiselle ehtoolliselle mennään vasta konfirmaation
yhteydessä.
- Ajattelen ainakin itse, että ehtoollisen merkitys olisi voinut avautua
ainakin mulle henkilökohtaisesti jo paljon aikaisemmin, jos olisin
päässyt osallistumaan ehtoolliselle jo ennen konfirmaatiota.
Lapsenmielisyys elämässä / mitä voimme oppia lapsilta?
- Lapsissa korostuu vilpitön aitous sekä rohkeus ihmetellä ja kysyä
- Vaikka aikuisilla saattaa olla mielessä aivan samankaltaisia
ajatuksia.
- Häpeä ja epävarmuus nousee nopeasti pintaan
- Arkisessa elämässä, työn tai koulun keskellä, on myös harvoin sellaisia
paikkoja, jossa voi päästää irti tietynlaisesta suojakuoresta, joka
rakentuu yhteiskunnan sosiaalisille normeille.
- Pienellä paikkakunnalla asuva kummilapseni oli muutama viikko
sitten vierailulla luonani Helsingissä. Seisoimme tuossa
sporapysäkillä, Hyvän toivon kappelin edessä. Kummilapsi päätti
vilkuttaa vierestä ohi ajaville autoille.
- Ei aivan tavallinen näky kiireisen Helsingin keskellä. Autoilijoilta
sai lopulta ilahtuneita katseita ja vilkutuksia takaisin.
- Sellainen hetki joka toimii muistutuksena, ettei kaikki elämässä
ole niin vakavaa. Meidänkin pitäisi tuoda arkeen ripaus
lapsenmielisyyttä.
Riina: Miten lapsenmielisyys tulee kuitenkin lopulta uskon asioiden
keskiöön?
- Pohjalta löyty aina ns. sokea luottamus, lapsenusko
- Voimme pyrkiä loputtomasti selittelemään asioita, mutta uskon
keskiössä on lopulta luottamus. Usko on kokemus, jota ei voi
täydellisesti ja kaikenkattavasti selittää.
- Lapsenusko on jotain välitöntä ja aitoa. Siinä voi luottaa siihen,
että Jumala haluaa juuri minulle parasta ja pitää minusta huolta.
- Lapsenmielisyydessä on paljon sellaista, mistä voimme saada
eväitä omaan elämäämme.
- Antautuminen uskolle tuntuu minusta ainakin vaikealta tai jopa
järjettömältä. Minähän olen aikuinen, joka osaa pitää itsestään
huolta aivan itse. Lapsenmielisyyteenhän kuuluu myös Jumalan
edessä nöyrtyminen, mikä voi etenkin aikuiselle tuntua vaikealta.
Ihmisen ja Jumalan suhdetta voi verrata lapsen ja vanhemman
suhteeseen. Jumala rakastaa lapsiaan ja haluaa heille parasta ja
Jeesus haluaa ihmisten seuraavan hänen esimerkkiään.
- Lapselle Jumala on rakastava ja lempeä, tämä voi päästä
aikuisena unohtumaan.
Helmi: Uskon ja järjen rajapinta
- Ihmisillä on tarve saada lisää tietoa ja ymmärtää aina hieman
enemmän.
- Olemme saaneet kyvyn ajatella ja pohtia
- Ymmärrämme maailmaa ja kykenemme tekemään päätöksiä
- Järki on Jumalan antama lahja
- Toisaalta on jotain, joka ylittää järjen rajat, ja kutsuu luottamaa siihen,
mitä emme ihmisinä voi täysin ymmärtää
- Jeesus puhuu evankeliumissa siitä, kuinka Jumalan valtakunta on
salattu viisailta ja oppineilta, mutta ilmoitettu lapsenmielisille.
- Tieto ja viisaus eivät ole arvottomia.
- Kuitenkaan usko ei ole riippuvainen ihmisen älystä tai
oppineisuudesta.
Riina:
Jatkaa järkeilyä + Mitä ehtoollisella käyminen merkitsee sinulle?
- Ehtoolliselle saan tulla omana itsenäni. Usein tuntuu siltä, että siinä voin
kantaa koko viikon tapahtumat Jeesuksen eteen. Koen siinä juurikin
tuota aiemmin mainittua yhteyttä Kristukseen. Olo voi olla ehtoollista
vastaanottaessa kuitenkin jopa syyllinen. Miten minulla on oikeus tulla
osalliseksi jotain näin suurta ja mullistavaa? Olenko oikeasti
anteeksiantamisen arvoinen? Kuitenkin ehtoolliselta lähtiessäni
huomaan oloni olevan kevyt.
- Ehtoollisella käymisen rutinoituminen
- Jumalan karitsa?
- Jumalanpalvelus voi tuntua etenkin väsyneenä automaatiolta,
eikä pohdiskelulle jää tilaa.
Helmi:
- Niin, ennenhän ehtoolliselle mentäessä tuli valmistautua huolella
esimerkiksi laittamalla tietyt pyhävaatteet päälle ja tietynlainen ”oikea”
mielentila oli edellytys.
Riina:
- Ehtoollinen oli ennenvanhaan paljon harvinaisempi tapahtuma.
- Nykyäänhän ehtoollisella voi käydä vaikka parikin kertaa viikossa, jos
siltä tuntuu.
- Esimerkiksi viikkomessujen kautta viikkoon saa lyhyen pysähtymisen
hetken. Pyhä tulee siis keskelle arkea.
Helmi:
- Messuun osallistumisen ja ehtoollisella käymisen jälkeen on sellainen
kevyt olo.
- On sanottu, että ehtoollinen on kuin kristityn matkaeväs, jonka
voimilla saa lähetä taas uuteen viikkoon.
- Mulle erityisen merkittävää ehtoollisella on ajatus siitä, että alttarille
polvistuessa ehtoollisella ei olla vain tässä hetkessä olevien ihmisten
kanssa, vaan myös kaikkien edesmenneiden, itselleen rakkaiden
kanssa.
- Tänään messussa meidät jokainen on siunattu arkeen. Messu on hyvä
tapa pysähtyä arjen keskellä, mutta arjessa on myös paljon pyhiä
hetkiä. Mikä sulle on pyhää?
Riina:
- vedä lankoja lapsen mielisyyteen
- Vau onpa kaikki hienoa
- Kohta me kaikki lapsenmieliset mutta myös työn kuormittavat saamme
kokoontua yhteiseen aterian äärelle.