Subscribe
Share
Share
Embed
MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
[äänite alkaa]
[musiikkia 00:00:00 - 00:00:10]
Puhuja X [00:00:01]: MY Studio, mikroyrittäjän podcast. Ratkaisuja yrittäjän arkeen.
Laura Veikkola [00:00:10]: Hei kaikille kuuntelijoille. Tämä on MY Studio-podcast omistajanvaihdoksista. Minä olen Laura Veikkola, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista, ja vieraana tässä on veroasiantuntija Olli Koivuniemi KPMG:stä. Tämän jakson aiheena on yrityskaupan verotus. Olli, kerro hieman itsestäsi ja taustastasi.
Olli Koivuniemi [00:00:30]: Joo, minä olen Olli Koivunimi ja työskentelen KPMG:llä pääasiassa verokonsultaation parissa. Koulutukseltani olen juristi ja olen ollut alalla lähes 16 vuotta.
Laura Veikkola [00:00:42]: Jotain tietoa verotuksesta löytyy.
Olli Koivuniemi [00:00:45]: No juu.
Laura Veikkola [00:00:46]: Kyllä vain. No yrityksen omistajanvaihdos on tämmöinen kattokäsite ja se pitää sisällään kaikenlaiset yrityskaupat, myös sukupolven vaihdokset. Yleensähän omistajanvaihdosta käsitellään aikajanalla ennen, aikana ja jälkeen sen omistajanvaihdoksen. Tässä jaksossa me keskitytään siihen, että yksityishenkilö ostaa yrityksen, ei niinkään siihen, että sarjayrittäjä tai isompi yritys imaisee pienemmän yrityksen. Eli yksityishenkilöiden väliseen toimintaan nyt keskitytään. Sivutaan hieman myös sukupolvenvaihdosta, vaikka se onkin vähän erilainen ja laaja kokonaisuus. Keskustellaan jonkun verran myös siitä. Ennen omistajanvaihdosta, tuleeko sinulla Olli mieleen jotakin, miten myyjä voisi varautua siihen verotuksen kannalta?
Olli Koivuniemi [00:01:43]: No joo, oikeastaan tietenkin se on vähän, että tämmöiset pienemmät yrityskaupat, siinä monesti joissain tapauksissa ostetaan työpaikkaa itselle. Siinä pitäisi lähtökohtaisesti ensin tietää, että mitä siinä ollaan ostamassa. Varmaan siitä toimialasta pitää tietää jotakin ja jonkinlainen näkemys pitää olla, että miten se istuu siihen omaan tulevaisuuden suunnitelmiin. Jos puhutaan osakeyhtiöistä, ostajan näkökulmasta voi miettiä, että onko ostamassa liiketoimintaa vai osakekantaa. Siinä on pientä eroavaisuutta, miten sitä käsitellään verotuksessa muun muassa. Liiketoimintakaupassa ostaja voi tehdä poistoja siitä ostamastaan liiketoiminnasta, mutta osakekanta kun ostetaan, siitä ei tehdä poistoja.
Laura Veikkola [00:02:40]: Minkälaisia hyötyjä tai haittoja näet? Onko esimerkiksi yrityksen kokoluokalla sinun näkemyksesi mukaan jotakin merkitystä, kummalla tavalla kannattaa tämä kauppa hoitaa, onko se osake- vai liiketoimintakauppa?
Olli Koivuniemi [00:02:56]: Se on varmaan osittain myös neuvottelukysymys. On myös se ajatus, haluaako se myyjä myydä sen koko osakeyhtiön vai haluako hän myydä pelkän liiketoiminnan vai onko se neuvoteltavissa. Osakekaupassa esimerkiksi kaikki yrityksen sopimukset siirtyvät ja kaikki varallisuuserät. Muun muassa kaikki työntekijät siirtyvät. Jos ostetaan liiketoimintakauppa, niin siinä mahdollisesti joutuu niitä sopimuksia neuvottelemaan uusiksi. Jos on jotakin viranomaislupia, niitä joutuu mahdollisesti neuvottelemaan uudestaan. Tämmöisiä näkökohtia. Vai oliko verotuksen näkökulmasta nyt tarkoitus vielä?
Laura Veikkola [00:03:43]: No verotuksen näkökulmasta, mutta toki sinulla on näkemystä yrityskaupoista, yrityksen ostamisesta, myymisestä muutenkin, niin ne voidaan myös ihan käsitellä yleiselläkin tasolla. Onko jotakin toimenpiteitä, mitä myyjä voi esimerkiksi tehdä, että voisi säästää veroissa niin sanotusti?
Olli Koivuniemi [00:04:05]: No lähtökohtaisesti, kun myydään osakekanta, tämmöinen kauppa voi olla verovapaa tietyissä tilanteissa. Jos myyjänä on osakeyhtiö ja se myy esimerkiksi tytäryhtiön, puhutaan tämmöisestä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta. Tämmöinen mahdollisuus saattaa olla. Ja siellä on tiettyjä edellytyksiä, joiden täytyy täyttyä, että se soveltuu. Se on ainakin yksi asia. Tietenkin myyjän miettiminen, jos on henkilöomistaja myyjänä, niin hänhän voi käyttää, jos on omistanut osakkeet yli kymmenen vuotta, 40 %:n hankintameno-olettamaa verotuksesta. Se saattaa olla edullinen.
Laura Veikkola [00:04:54]: Voisiko sanoa vaikka, että jos on yhdeksän vuotta vanha yritys, niin kannattaa ehkä miettiä, että myykö sen vasta, kun se on...
Olli Koivuniemi [00:05:04]: Joo, kannattaa se vuosi ehkä odottaa siinä vielä, jos mahdollista. Myyjän vinkkelistä yksityishenkilöillä tai luonnollisilla henkilöillä se luovutusvoittovero on 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä se on 34 % ja osakeyhtiö verokantaan 20.
Laura Veikkola [00:05:27]: Entä tämä ostaja tai jatkaja, minkälaisiin asioihin hänen kannattaa kiinnittää huomiota siinä vaiheessa, kun tutustuu tähän, että ostaisinko vai enkö ostaisi. Onko siellä verotuksen kannalta jotakin, mihin voisi olla hyvä kiinnittää huomiota yrityksen papereissa tai itsensä kannalta?
Olli Koivuniemi [00:05:51]: Joo, no toki niissähän monesti puhutaan isoista rahoista. Se on suositeltavaa siihen kaupan kohteeseen kyllä perehtyä kunnolla, että tietää mitä ollaan ostamassa. Ehkä jollain tasolla siihen, miten yrityskauppoja arvostetaan. Jonkinlainen tuntuma siihenkin olisi hyvä hahmottaa, miten se mahdollinen kauppahinta muodostuu. Mutta kuten sanottu, niin jos ostetaan osakeyhtiön osakekanta, siinähän siirtyy kaikki sen yhtiön vastuut ja historia tavallaan ostajalle. Yhtiön dokumentteihin kannattaa kyllä perehtyä huolella. Yleensä tehdään tämmöinen DD-tarkastuskin siihen kohteeseen. Vähän riippuu sen yhtiön koosta, että missä laajuudessa se kannattaa tehdä. Jossain laajuudessa kuitenkin olisi suositeltavaa tehdä tämmöinen DD-tarkastus.
Laura Veikkola [00:06:53]: Onko toimialoilla mitään merkitystä esimerkiksi näissä, että vastuut ja velvollisuudet siirtyvät tai että tehdään liiketoimintakaupalla ja ne jäävät sinne edelliselle?
Olli Koivuniemi [00:07:09]: Joo, varmasti on. Ennen kaikkea eri toimialoilla saattaa olla, kuten sanoin, erilaisia viranomaislupia, jotka saattavat olla keskeisiä sen liiketoiminnan harjoittamisen kannalta. Kannattaa varmistaa, että ne siirtyvät. Varmaan asiakkuudet, niistä varmasti ollaan kiinnostuneita. Tosiaan saattaa olla alihankkijoita tai tavarantoimittajia, miten ne sopimukset käyttäytyvät siinä kaupassa. Tämän tyyppisiä asioita kannattaa ottaa huomioon.
Laura Veikkola [00:07:46]: Tuleeko sinulla mieleen joku vaikka esimerkkikeissi? Sinulla on varmaan... Kuinka paljon sinulla on yleensäkin tässä mennyt käsien läpi asiakkaita?
Olli Koivuniemi [00:07:55]: Joo. No ehkä esimerkkikeissi, tuosta myyjän vinkkelistä semmoinen. Varsinkin jos on vähän pienempi yhtiö, monesti sillä yrittäjällä on näkemys, että se on hyvinkin arvokas. Siinä saattaa olla vähän eriävää näkemystä, mikä se lopullinen arvo on. Kannattaa ehkä siihen arvostukseen vähän miettiä tai perehtyä, miten niitä yrityksiä arvostetaan yleensä. Sitä kautta miettiä, mikä sen yhtiön koko arvo voisi olla. Jos on ihan kylmiltään lähdössä tämmöiseen myyntiprojektiin, niin kannattaa varautua siihen, että siinä kestää. Voi mennä useampikin vuosi, että menee kaupaksi. Toki se riippuu vähän ajastakin, että nyt varmaan on semmoinen markkina, että ei välttämättä hirveästi tapahdu verrattuna takavuosiin. Kyllä hyvällä yhtiöllä aina ostaja löytyy. Se on se hinta varmastikin se yksi kysymys, mihin se asettuu. Neuvottelun lopputuloshan se aina on.
Laura Veikkola [00:09:09]: Sen omistajanvaihdoksen jälkeen, minkälaisia juttuja siinä tulee mieleen sinulla esimerkiksi myyjän kannalta? No tuossa puhuttiinkin jo, että minkä verran veroja täytyy maksaa näistä luovutusvoitoista. Milloin ne täytyy maksaa sen yrityskaupan jälkeen?
Olli Koivuniemi [00:09:28]: No jos yksityishenkilö myy esimerkiksi osakekannan osakkeet ja saa, luovutusvoittoa syntyy siis. Sehän on veron alaista. Verokanta on luonnollisille henkilöille 30 % 30 000 euroon asti ja yli menevältä 34 %. Siinähän ostaja, kun ostetaan osakkeet, maksaa varainsiirtoveron. Siitä pitää antaa varainsiirtoveroilmoitus tietyn ajan kuluessa verohallinnolle. Joskus verohallinto käy läpi näitä varainsiirtoveroilmoituksia ja lähestyy sitä myyjää ja haluaa mahdollisesti jo nopeastikin siihen luovutusvoittoon liittyvät verot. Periaatteessa se on sitä myyntiä seuraavan kalenterivuoden kevään asia se veronmaksu. Suositeltavaa on kyllä hakea ennakkoveroja, jos tulee tämmöinen luovutusvoitto. Muistelen, että seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti voi hakea itselleen lisäveroa luovutusvoitosta johtuen, ettei tarvitse maksaa viivästyskorkoja verohallinnolle.
Laura Veikkola [00:10:46]: Varainsiirtovero, montako prosenttia se on?
Olli Koivuniemi [00:10:50]: Yritysosakkeesta se on 1,6 %.
Laura Veikkola [00:10:52]: Ja liiketoimintakaupassa, niin mitä veroja siinä täytyy maksella?
Olli Koivuniemi [00:10:59]: No liiketoimintakaupassa, jos siinä siirtyy arvopapereita tai kiinteistöjä, niistä ostaja maksaa varainsiirtoveron. Se on se sama 1,6 tämmöisistä yritysosakkeista. Jos on asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeita, se on 2 % ja kiinteistöstä 4 % varainsiirtovero. Toki ostajan on nuo hyvä huomioida, jos semmoista omaisuutta sinne liiketoimintaan sisältyy.
Laura Veikkola [00:11:26]: Hieman luvattiin sivuta tätä sukupolvenvaihdostakin. Se on toki laaja alue ja sisältyy monenlaisia tekijöitä. Minkälaisia juttuja sinä siitä haluaisit nostaa esille erityisesti, miten se poikkeaa tämmöisestä ei-sukupolvenvaihdoksesta?
Olli Koivuniemi [00:11:46]: Näitähän tehdään monesti perhepiirissä tietenkin, seuraava sukupolvi tulee jatkamaan sitä yritystoimintaa. Ja siinä on verolainsäädännössä ihan merkittäviä kyllä verohuojennuksia saatavilla. Julkisuudessa monesti puhutaan, että ne ovat verotuksellisesti kalliita. Ja varmasti ne joissain tilanteissa ovatkin. Varsinkin kun puhutaan isommista yhtiöistä, se saattaa olla este sille sukupolvenvaihdokselle, perintö- ja lahjaverot käytännössä. Mutta kyllä ne lainsäädännössä olevat sukupolvenvaihdoshuojennukset mahdollistavat paljon. Sieltä saatavat veroedut ovat kyllä merkittäviä.
Laura Veikkola [00:12:34]: Millä tavalla siihen sukupolvenvaihdokseen kannattaa valmistautua? Onko jotakin, miten se kannattaisi tehdä, että olisi suunniteltu tämä verohomma?
Olli Koivuniemi [00:12:47]: Varmastikin siinä on monesti semmoinen luopumisen tuska sillä vanhemmalla sukupolvella. Varmaan pitää se käsitellä ensin. Jatkajan kanssa saada keskusteltua, että hän todellakin tulee siihen jatkamaan sitä yritystoimintaa. Esimerkiksi jos vanhemmat ovat luovuttamassa lapsilleen osakkeita, siinä tulee mietittäväksi, että halutaanko lahjoittaa, ihan puhdas lahjoitus. On mahdollista toki kaupallakin siirtää ne osakkeet, tai näiden yhdistelmällä. Eli lahjan luontoisella kaupalla voidaan tehdä.
Laura Veikkola [00:13:26]: Minkälainen verotus siinä lahjoituksessa on?
Olli Koivuniemi [00:13:28]: No karkeasti voi sanoa, että jos normaali lahjavero on sanotaanko 10 - 16 % riippuen siitä lahjan arvosta, niin tämmöinen sukupolvenvaihdos, huojennettu lahja voi olla tyyliin 3 - 4 % tai allekin, jos nämä huojennukset soveltuvat. Yksi edellytys siinä on, että tämä nuorempi sukupolvi jatkaa sitä yritystoimintaa. Vähintään pitää olla yhtiön hallituksessa tai pitää olla johtavassa asemassa siinä firmassa. Ehkä mieluummin molemmat. Muun muassa semmoisia edellytyksiä siinä on. Ehkä se järjestelyn etukäteissuunnittelu on suositeltavaa, koska niitä toteutusvaihtoehtoja on useita. Miettiä ehkä, jos vanhemmat ovat kyseessä, että halutaanko sitä rahaa vai halutaanko tehdä ihan puhtaasti lahjalla se.
Laura Veikkola [00:14:31]: Onko sinulla tiedossa, onko mahdollisesti tulossa jotakin muutoksia näihin? Onko suunnitteilla jotakin, mitä kannattaisi tässä seurata nyt?
Olli Koivuniemi [00:14:41]: No perintöveron poistostahan on keskustelua aina, mutta en itse henkilökohtaisesti siihen ainakaan tällä hetkellä usko, että tulee tapahtumaan Suomessa. Ei ole minun tiedossani, että olisi tähän lainsäädäntöön suunnitteilla mitään muutoksia. Siellä ne ovat laissa ne pykälät olemassa. Kuten sanoin, niin sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen suosittelen suunnittelemaan etukäteen, miten se tehdään. Miten se halutaan tehdä, siihen kannattaa vähän panostaa kyllä.
Laura Veikkola [00:15:23]: Kyllä vain. Tuosta tosiaan luopumisen tuskastakin puhuit. Se varmaan korostuu juurikin sukupolvenvaihdoksessa ja siellä on monenlaista perheen sisäistä keskustelua, kuka jatkaa ja ketkä jatkaa ja kuka ei osallistu ja tämmöistä. Toki se normaaleissakin näissä omistajanvaihdoksissa voi olla, että yrittäjällä on hyvinkin vahva identiteetti siihen yrittäjyyteen eikä oikein tiedä mitä tekisi. Suunnittelu kannattaa kyllä aloittaa hyvissä ajoin. Oli kyse mistä tahansa.
Olli Koivuniemi [00:15:59]: Joo, vuosikausia on puhuttu, että lähivuosina näitä olisi tulossa paljonkin Suomessa. Se on se yrittäjäsukupolvi vaihtumassa siinä mielessä, että näitä sukupolvenvaihdoksia on paljon siellä jonossa odottamassa, että jonkinlainen muutos siihen on tulossa.
Laura Veikkola [00:16:22]: Joo, tämähän me jo tiedetäänkin tutkimuksesta. Niitä on tulossa ja niitä tarvitaan paljon. On kuitenkin elinkelpoisia, elinvoimaisia yrityksiä. Ei kannata antaa hiipua eikä ajaa niitä alas vain sen takia, että ei osata luopua tai että jatkajaa ei löydy. Toisaalta on myös nuorempia henkilöitä... Toki ei puhuta pelkästään eläköitymisestä. Jokuhan saattaa nykyään, kun voi tehdä monenlaisia asioita elämän ja uran aikana, ei välttämättä tarvitse olla eläköitymisen takia luopumassa. Yleensä, on nyt syynä sitten se ikääntyminen tai motivaatio tai että haluaa tehdä jotakin muutakin, niin se vaan täytyy tehdä se päätös. Mielellään ennemmin kuin myöhemmin alkaa suunnittelemaan sitä omistajanvaihdosta. Miettiä, mitä sen jälkeen tekisi.
Olli Koivuniemi [00:17:17]: Joo. Ehkä semmoinen huomio vielä - ei välttämättä aina tule mieleen -, nämä verolainsäädännössä olevat sukupolvenvaihdoshuojennukset, tietyissä tilanteissa ne soveltuvat myös muihin kuin sukulaisiin. Se on ehkä semmoinen korvan taakse laitettava asia.
Laura Veikkola [00:17:33]: Aivan. Onko sinulla tästä jotakin tarkempaa tietoa antaa, kuka lasketaan sukulaiseksi tai sukupolvenvaihdoksessa...
Olli Koivuniemi [00:17:42]: Joo, no oikeastaan siinä on kaksi semmoista elementtiä. Tämä osakkeiden myynti saattaa olla siis verovapaa näille luopujille. Tietyin edellytyksin ne osakkeet voi myydä jatkajille verovapaasti, jos ne edellytykset täyttyvät. Mutta hankkijan päässä ei ole sukulaisuusedellytystä. Verovapaan luovutuksen edellytyksenä tietynlainen sukulaisuussuhde pitää olla. Jos sitä ei tarvitse havitella, hankkijan päässä ei tämmöistä sukulaisuusedellytystä ole.
Laura Veikkola [00:18:22]: Monenlaista asiaa tässä nyt on tullut. Varmasti monia kiinnostaa poimia sieltä jotakin. Mistä löytäisi paremmin lisätietoa? Asiantuntijoitakin on monenlaisia. Miten voidaan varmistaa, että asiantuntija on oikea asiantuntija?
Olli Koivuniemi [00:18:44]: Joo. Kyllä nykyäänhän informaatiota on hirveästi saatavilla. Kun googlaa menemään, sieltä tulee tietoa todella paljon. Asiantuntijoitakin on, palveluntarjoajia paljon. Kyllä varmasti asiantuntija löytyy. En usko, että se on ongelma. Mikä se oikea nyt on, niin no...
Laura Veikkola [00:19:08]: Ei kannata ehkä kuitenkaan sitä Shellin baarin kaveria...
Olli Koivuniemi [00:19:13]: No joo, se on totta.
Laura Veikkola [00:19:14]: Ainakin kriittisesti suhtautuu näihin neuvoihin.
Olli Koivuniemi [00:19:17]: Hevosmiesten tietotoimisto, se ei välttämättä ole aina paras.
Laura Veikkola [00:19:21]: Ei välttämättä, näinpä. Toki sielläkin voi olla tietoa ja taitoa. Varmaan kuitenkin vaikka on yhteisiä piirteitä näissä yrityskaupoissa, mutta jokainen keissi voi olla vähän omanlaisensa, mikä sitten itselle sopii. Olla ehkä hyvin perillä siitä, että varmasti on luotettavasti sitä tietoa saatavilla. No jos sinä saisit antaa yhden käytännön vinkin myyjälle, ostajalle, sukupolven vaihtajalle, tuleeko mieleen, mitä se voisi olla?
Olli Koivuniemi [00:19:56]: No kuten tuossa sanoinkin, kannattaa etukäteen vähän perehtyä ja ehkä siihen arvomääritykseen kannattaa miettiä, että miten se arvostus tehdään. Varsinkin yrityskaupoissa, niin siihenkin löytyy toki paljon markkinoilta asiantuntijoita, jotka osaavat sen laskea. Verohallinnolla on myös oma laskentatapa, miten se laskee yrityksen arvoa, mutta se ei välttämättä ole se oikea. Se oikea yrityksen arvohan on se, mikä on sen neuvottelujen lopputulos myyjän ja ostajan välillä. Sehän tavallaan on se oikea hinta. Jonkinlainen käsitys olisi itsellä hyvä olla, miten se yhtiö arvostetaan. Ja tosiaan kannattaa varautua, että siinä saattaa mennä aikaa aika paljonkin. Nuo veroasiat tietenkin on yksi asia. Ehkä verotus edellä nyt ei ole se ensimmäinen tapa. Nuo muut asiat ensin. Se verotus kyllä menee omia latujaan. Onhan se tietenkin hyvä itselle selvittää, miten se verotus menee. Tietää paljonko sitä maksettavaa tulee. Suosittelen kyllä asiantuntija-avun käyttämistä. Alan asiantuntijoita on paljon saatavilla. Kannattaa käyttää asiantuntijaa näissä.
Laura Veikkola [00:21:19]: Joo, minä olen ihan samaa mieltä, että asiantuntija-avusta ei ole koskaan haittaa. Googlekin on jo ok, mutta senkin tiedon varmistaminen ja sopiiko se juuri tähän omaan tilanteeseen, se on sitten toinen juttu. Apua on kyllä saatavilla. Ja siitä kannattaa jopa vähän maksaakin. Siinä voi säästää ison pennin. No niin, jos me tässä pikkuhiljaa aletaan lopettelemaan. Tuleeko sinulla Olli vielä jotakin mieleen, mitä haluaisit kertoa omistajanvaihdoksista tai verotuksesta tai mistä tahansa. Sana on vapaa juuri nyt.
Olli Koivuniemi [00:21:59]: No ei minulla nyt erityisesti mitään... Puoli tuntia, aika lyhyt aika, tämä on tämmöinen pintaraapaisu vain. Kun mennään asiassa syvemmälle, niitä speksejä tulee enemmän sieltä. Verotushan on tunnetusti aika monimutkaista. Sen voin kyllä allekirjoittaa, että siinä on niitä koukeroita ihan riittävästi. Eipä oikeastaan tästä teemasta nyt.
Laura Veikkola [00:22:24]: No niin, minä kiitän Olli Koivuniemi sinua. Kuuntelijoille voin sanoa, että voi kuulostaa hankalalta, mutta ei se lopulta ole. Kannattaa kysyä neuvoa. Esimerkiksi vaikka Olli Koivuniemeltä.
Olli Koivuniemi [00:22:38]: Kyllä. Kaikki on selvitettävissä kuitenkin loppupeleissä.
[musiikkia 00:22:41 - 00:22:45]
[äänite päättyy]