Subscribe
Share
Share
Embed
Aineettomat eli immateriaalioikeudet on nippu erilaisia oikeuksia, jotka jaetaan kahteen osaan: tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tässä podcastissa keskitymme teollisoikeuksiin, joihin kuuluu esimerkiksi tavaramerkki, toiminimi, mallisuoja, patentti ja liikesalaisuudet.
Strategia kuulostaa hienolta ja usein ajatellaan, että se kuuluu vain isoille yrityksille. Mutta myös pienten pitäisi, miettiä IPR-oikeuksien hankkimista suunnitelmallisesti. Parhaimmillaan IPR-oikeudet tukevat yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa. Onko IPR-oikeuksien rekisteröinti kustannuserä vai kannattava investointi?
Maarit Jokelan vieraina on aiheesta keskustelemassa kaksi immateriaalioikeuksien ammattilaista Suvi Julin Berggren Oy:stä ja Ari-Pekka Launne Evkan Oy:stä.
Creators & Guests
What is MY Studio - Mikroyrittäjän podcast?
MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
[äänite alkaa]
Maarit Jokela [00:00:04]: My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.
Maarit Jokela [00:00:27]: Aineettomat eli immateriaalioikeudet ovat nippu erilaisia oikeuksia joita voidaan jakaa kahteen osaan, tekijänoikeuksiin ja teollisuusoikeuksiin. Aineettomista oikeuksista käytetään ipr tai ip lyhenteitä ja nämä varmaan toistuvat tässä meidänkin keskustelussa moneen kertaan. Tänään olisi tarkoitus keskittyä teollisuusoikeuksiin joihin kuuluu esimerkiksi tavaramerkki, toiminimi, mallisuoja, ja patentti- ja liikesalaisuudet. Tänään meillä on keskustelemassa kaksi immateriaalioikeuksien ammattilaista, Suvi Julin ja Ari-Pekka Launne, tervetuloa mukaan keskusteluun.
Ari-Pekka Launne [00:01:06]: Kiitos.
Suvi Julin [00:01:07]: Kiitoksia.
Maarit Jokela [00:01:09]: Kertoisitteko aluksi hiukan omasta taustastanne, mitä teidän työhistoriaanne on ollut, kuulunut tämän immateriaalioikeuksien saralla? Aloittaako Suvi?
Suvi Julin [00:01:22]: Kiitos. Olen työskennellyt viimeiset kymmenkunta vuotta, kesäkuussa tulee yhdeksän vuotta täyteen, vuoden päästä kymmenen vuotta, sellaisessa ipr:n asiantuntijatalossa kuin Berggren. Olemme Suomen suurin ipr:n asiantuntijaorganisaatio ja teen työtä hyvin monenlaisten yritysten kanssa. Startupeista todella suuriin yhtiöihin. Työskentelen niin tavaramerkkien, mallioikeuksien, patenttien, tekijänoikeuden kuin liikesalaisuuksienkin kanssa. Olen koulutukseltani juristi ja sen lisäksi minulla on tutkintoja ennen juristin uraa myös pitkähkö työura takana tietojenkäsittelytieteen alalta. Olen työskennellyt muun muassa Nokian palveluksessa asiantuntija tehtävissä.
Maarit Jokela [00:02:26]: Kiitoksia, entäpä Ari-Pekka?
Ari-Pekka Launne [00:02:30]: Ari-Pekka aloitti näissä ipr kuvioissa 1998 ja siitä alkaen olen tehnyt sekä Patentti- että rekisterihallituksen puolella että yksityisellä puolella töitä. Samoilla aihealueilla kuin Suvikin tuossa kuvasi. Sillä erotuksella, että minulla ei ole juuri patentteihin ollut syvällistä kosketuspintaa. Mutta olen tehnyt taas ipr strategioita ja aika monenlaisten yritysten kanssa olen tekemisissä näiden parissa. Nykyisin minulla on pieni oma yritys, nimeltä Evaca jossa toimin. Eli jos Suvi ensin on suurimmasta toimijasta ja voidaan sanoa varmaan kauneimmastakin toimijasta. Niin Evacan on pieni, voimakkaasti kasvava yritys täällä Etelä-Suomessa.
Maarit Jokela [00:03:31]: Kiitoksia esittelystä, ja minä olen Maarit Jokela ja työskentelen Oulun yliopistossa innovaatio asiamiehenä. Ja minun tehtäviini kuuluu auttaa tutkijoita tutkimuslähtöisten ideoiden suojaamisessa. Meillä se yleensä keskittyy lähinnä patentointiin, jonkin verran tavaramerkkien hakemiseen. Ja tietysti tärkeä rooli on myös siitä eteenpäinkin, miten voisimme kaupallistaa, miten tutkimuksesta voisi syntyä uutta liiketoimintaa. Hiukan erilaisia alkavia yrityksiä, monta kertaa hyvin teknologiavoittoisia tietysti Oulun yliopistosta syntyy. Mutta kuitenkin samoja asioita pohditaan sielläkin kun alkava yritys. On paljon erilaisia rahanreikiä joita silloin alkavan yrityksen täytyy miettiä, mihin kaikkialle täytyy investoida rahaa. Ja yksi pitäisi olla myös nämä ipr asiat jotka ovat tämän päivän aiheena. Niin kuinka teidän mielestänne näihin ipr oikeuksiin pitäisi alkavan yrityksen suhtautua. Onko se turha vai välttämätön kustannus erä joka pitäisi sen yrityksen ottaa huomioon jo heti siinä alkuvaiheessa?
Ari-Pekka Launne [00:04:41]: Sanoit yhden tärkeän sanan tuossa juonnossa tähän, että se kaupallistaminen. Sehän on oleellinen osa koko yritystoimintaa. Eli jos ei jotain tuotetta pystytä kaupallistamaan niin tämä koko ipr on aika lailla turhaa. Itse edustan näkemystä, että pelkkä rekisteröinti ja suojaaminen suojaamisen vuoksi ei ole missään tapauksessa muuta kuin kulu. Siitä tulee investointi silloin, jos sille voi odottaa jotain tuloja.
Suvi Julin [00:05:13]: Olen tässä asiassa kyllä ihan samalla linjalla, pelkkä suojaaminen sen suojaamisen vuoksi ei ole sinänsä hirvittävän järkevää. Ja siinä kohtaa siitä tulee pelkkä kulu. Ja silloin se on kulu, joka ei oikeastaan kerrytä mitään. Toki ipr:n kentällä on sellaisia asioita, jotka täytyy suojaamismielessä huomioida ajoissa. Jos kyse on keksinnöistä ja halutaan patentoida. Niin patenttia on tietysti haettava ennen kuin keksintö julkistetaan. Koska muussa tapauksessa sen oikeuden patentoida menettää, koska keksinnöltä menee uutuus. Mutta monen muun ipr:n kanssa meillä onkin enemmän pelivaraa sen suhteen, milloin suojataan ja mitä suojataan. Ja painottaisin kovasti sitä, että alkavallakin yrityksellä olisi hyvä olla ipr strategia tai suunnitelma. Joka tehdään sitä silmällä pitäen, että mikä on se yrityksen liiketoiminta suunnitelma, liiketoiminnan strategia ja että se ipr tukee sitä. Koska muuten se menee siihen, että suojaamisen vuoksi, kuten Ari-Pekka sanoi. Ja se ei ole kovin tarkotuksenmukaista. Ja silloin myös kulut pysyvät paremmin hallinnassa kun ymmärretään, mikä on tarpeellista suojata.
Ari-Pekka Launne [00:06:40]: Oletko kokenut sillä tavalla kuin minä, että kun sanotaan sana strategia niin startup yritykset menevät jotenkin kippuraan ja ne ovat liian vaikeita asioita ja ne jätetään ajattelematta, että niitä ei vaan olisi?
Suvi Julin [00:06:56]: Helposti juuri näin, että se sana strategia kuulostaa isolta ja hienolta ja pelottavalta ja pörssiyhtiöiden touhulta. Mutta ei se ole oikeasti sitä. Ja strategian ei tarvitse olla mikään maailmoja syleilevä ja valtaisan kattava vaan aina sen yrityksen sen hetkisten tavoitteiden ja suunnitelmien koostamista ja selkiyttämistä. Ja miettiminen, mikä sitä liiketoiminnan sen hetkisiä tavoitteita tukee ja palvelee.
Ari-Pekka Launne [00:07:23]: Ja johan sitä on mietitty silloin kun on yleensä tätä yritystä ajateltu, että mitä tässä nyt oikeastaan tavoitellaan. Jos tavoitellaan sitä, että saadaan jonkunlainen tuote markkinoille. Ja sitten voidaan myydä koko yritys, myydään se sitten Kiinaan tai minne vaan muualle. Että siitä saadaan rahat pois siitä tekemisestä. Niin kyllä silloin nämä ipr:t kannattaa ottaa alusta asti tarkastelun kohteeksi. Ja tuo on hyvä näkemys, että niiden pitää tukea sitä liiketoimintaa. Hyvällä suojauspolitiikalla voi saada aikaan sellaisen salkun joka on toimiva ja huonolla suojauspolitiikalla saa aikaan salkun joka tuhoaa kaiken sen taloudellisen tuloksen, mitä yrityksessä voi syntyä.
Suvi Julin [00:08:13]: Kyllä ja kun sitä mietitään alusta alkaen siltä suunnittelun ja strategian kannalta, niin pysytään tosiaan kustannuksissakin hallinnassa. Ja ymmärretään mitä kuluja niistä syntyy, millaisella aikavälillä syntyy, mitkä kulut on pakko hyväksyä tietyssä vaiheessa jos joitain asioita tarvitsee tehdä. Koska kuten sanottu, vaikka jos meillä on kyse patentoinnista niin siellä meillä on ehtoja, jotka on tehtävä tietyssä ajassa. Tavaramerkkien kanssa meillä saattaa vastaavasti olla hiukan enemmän pelivaraa ja mietinnän varaa, mitä tarvitsee tehdä ja milloin. Se on minusta sellaista, ihan siinä missä yritykselle tehdään kaikkeen muuhunkin budjetti, niin ipr on asia joka pitää budjetoida ja miettiä milloin siihen pitää se raha käyttää ja on järkevää käyttää.
Ari-Pekka Launne [00:09:01]: Juurikin näin ja valitettavan harvinaista. Ja usein tuntuu siltä, että siinä vaiheessa kun yrityksillä ja yrittäjillä, uusilla yrittäjillä olisi aikaa miettiä tätä. Niin heillä ei ole rahaa siihen, mitä pitäisi tehdä. Ja kun heillä on rahaa, niin liiketoiminta on jo käynnissä, niin sitten ei ole enää oikein aikaa miettiä tätä jos tämä koetaan liian vaikeaksi. Sen vuoksihan on olemassa joukko ammattilaisia joihin kuuluu sekä ipr lakimiehet että suuri joukko muita toimijoita. Jotka näissä asioissa voivat auttaa.
Suvi Julin [00:09:36]: Ja myös siihen ihan startup yrityksille on kuitenkin saatavilla myös melko kevyen kynnyksen rahoitusta nykyisin, siihen ipr suunnitteluun ja sitä kyllä kannustan startup yrittäjiä käyttämään. Koska voi olla, että ne muutamat suhteellisen kevyellä kynnyksellä saatavat konsultointipäivät esimerkiksi ely-keskuksilta, niin maksavat ne omavastuurahat takaisin moninkertaisesti. Että ei tehdä päätöksiä, joiden kustannusvaikutuksia pitkällä aikavälillä ei osata arvioida tai todetaan että ne ovat ihan turhia myöhemmin.
Ari-Pekka Launne [00:10:14]: Muistan yhden esimerkin tällaisesta, missä tämä punninta kannattaisiko laittaa rahaa vai ei, tuli konkreettisesti esiin kun muotoilija tuli keskustelemaan mallioikeussuojan hakemisesta tuotteellensa. Ja kertoi, että hän ei ensimmäistä mallistoaan mitenkään suojannut ja ajatteli, että ei se ole niin tärkeää, että laittaa rahoja siihen mallisuojahakemuksen laatimiseen ja mallin rekisteröimiseen. Mutta sitten kun hänelle selvisi, että tätä tuotetta myyvät muut eikä hänellä ollut oikeutta siihen puuttua omien rekisteröintiensä perusteella. Niin hän ajatteli, että seuraavalla kerralla mennään niin, että suojataan myös se, mitä on luotu.
Suvi Julin [00:11:06]: Näin se yleensä on.
Maarit Jokela [00:11:06]: Onko se niin, että monesti opitaan kantapään kautta vai juuri tuollaisia esimerkkejä, että jotakin on tehnyt ehkä vähän väärin tai huolimattomasti ensin ja siitä oppii, että seuraavalla kerralla tehdään paremmin tällainen suojaus asia?
Ari-Pekka Launne [00:11:20]: Kokemusta ei voita mikään, se on ihan totta se sanonta. Ja jos sitä kokemusta nyt on Suvilla ja ehkä minullakin tarjota, niin sehän on se meidän vaihdannan välinen. Ja yrittäjä joka meidän kokemukseen turvautuu ja sen perusteella toimii, niin saa sitä meidän palvelua löytääkseen itselleen sellaisen tavan, että ymmärtää tämän ipr:n merkityksen siellä toiminnassa. Se on se kaikkein vaikein, eli minun mielestäni ajatellaan liian usein, että hei, tämä on hyvä asia, tämä pitää patentoida. Ja sitten saamme rahaa. Mutta tässä on pieni käppi siitä patentoinnista siihen, että saadaan rahaa, siellä on se kaupallistaminen. Ja tähän kaupallistamisvaiheeseen kuuluu paljon muuta ipr:ää joka, kuten Suvi sanoi, voidaan tehdä varmasti myöhemminkin. Mutta siihen pitäisi ymmärtää, että siihen pyritään ja sitä tavoitellaan sitä kaupallista tuotetta.
Suvi Julin [00:12:29]: Se on usein juurikin näin ja usein sellainen vähän harhakuvitelma siellä onkin, että se keksintö myy itse itsensä tai patentti myy itse itsensä. Kun tosiasiassa se on kuitenkin viime kädessä viranomaisen myöntämä oikeus kieltää muita käyttämästä vaikka sitä patentilla suojattua keksintöä. Eikä se kaupallista itse itseään. Se työ siihen kaupallistamiseen on tehtävä. Ja jos sitä kaupallistamista ei tee, niin silloin syntyy tilanne, että kyllä sen ipr:n arvokin saattaa kärsiä.
Ari-Pekka Launne [00:13:11]: Kuoleman laakso. Vuosimaksut pyörivät mutta rahaa ei tule kassaan.
Suvi Julin [00:13:17]: Kyllä.
Ari-Pekka Launne [00:13:19]: Tuo on myös minusta tärkeä tuo ajatus, että sinun täytyy valita ne kumppanit hyvin tässä. Ja aikanaan toimin vähän aikaa ruotsalaisen yhtiön hallituksessa, joka puuhasi domain nimien parissa. Ja siellä opin tällaisen toimintatavan, tai huomasin tällaisen toimintatavan joka heillä oli. Että kun joku jotain siellä kehitti, niin hän otti siihen heti mukaan kaverin joka kaupallisti sitä. Ei tällainen keksijätyyppi itse pyrkinyt lainkaan omimaan kaikkea itselleen vaan hän heti loi sitä ympäristöä jossa tämä yritystoiminta voi kukoistaa. Jokainen tekee sitä minkä osaa parhaiten. Keksijä usein on innovatiivinen ja miksei tutkijakin joka tietää hyvin tämän tuotteensa, mutta ei hän ole välttämättä kaupallistamisen ammattilainen. Siihen kannattaisi etsiä myös apua.
Maarit Jokela [00:14:23]: Se on kyllä ihan paikkansa pitävää, että monesti nämä henkilöt, jotka keksii, niin eivät ole parhaimpia kaupallistamaan. Jollakin toisella taas siihen on taitoja paremmin ja verkostoja.
Ari-Pekka Launne [00:14:36]: Verkostoitumista tämä ipr maailmakin on pitkälti. Eli kaikki tavaramerkki-, patenttiasiamiehethän toimivat melko lailla kansainvälisesti. Meillä on kollegoita ympäri maailmaa, verkosto ympäri maailmaa. Niin että tämä varsin paikalliseksi tarkoitettu lainsäädäntö, me autamme Suomessa mutta me autamme myös ulkomaille päin ja tietysti ulkomailta Suomeen päin. Tämä verkostoituminen tällä tavalla mahdollistaa sen suojan hakemisen muissakin maissa kuin Suomessa.
Maarit Jokela [00:15:15]: Kuinkas tuosta kansainvälisestä aspektista ajatus, että kannattaako ajatella, että toimin vain Suomessa ja haen esimerkiksi tavaramerkkiä vain Suomessa? Vai pitäisikö sitä ipr strategiaa heti pohtia hiukan laajemmalta näkökulmalta?
Ari-Pekka Launne [00:15:32]: Sehän lähtee siitä liiketoimintasuunnitelmasta mikä sinulla on ja liiketoiminta strategiasta. Jos tuotteesi on sellainen, että se menee nyt vain kehäkolmosen sisäpuolella kaupaksi eikä sillä ole oikeastaan kysyntää missään muualla, niin silloin tämä on se alue, mistä lähdetään ajattelemaan. Ja varmaan tuossa tilanteessa se, onko minulla tälle tuotteelle jotain suojaa Yhdysvalloissa, niin se ei ole nyt niin relevanttia. Voi olla hienoa sanoa, että meillä on Jenkkipatentti tähän ja maksoimme siitä, mutta ei meillä ole mitään tuottoa sille. Kyllä se lähtee siitä oman toiminnan ymmärtämisestä, oman kilpailuympäristön ymmärtämisestä. Ja siitä, mitä sillä kielto-oikeudella haluaa tehdä. Koska tuo mitä Suvi sanoi, niin nämä ovat nimen omaan kielto-oikeuksia. Nämä eivät ole käyttöoikeuksia sillä tavalla, että sinulla olisi tästä alkaen lupa käyttää. Sinulla voi olla kielto-oikeus muihin vaikka ei ole lupaa käyttää.
Suvi Julin [00:16:40]: Ja silloin tullaan siihen tilanteeseen, kun mietitään sitä, että missä pitää suojata. Riittääkö meille se suoja Suomessa, niin kuten Ari-Pekka sanoi. Kyse on ensinnäkin siitä, mikä on se liiketoiminnan strategia. Missä toimitaan. Ja kun mietitään sitä, että millä markkinoilla itse toimitaan, on ihan hyvä katsoa myös sitä, että missä kilpailijat toimivat. Ja miettiä vähän sen mukaisesti, että missä en oman suojauksen pitää olla. Ja mihin se pitää kohdistaa. Kyllä se on lähtökohtaisesti ymmärrettävä oman liiketoiminnan startegia, mietittävä mikä sitä tukee ja sitten täytyy hiukan katsoa sitä oman liiketoiminnan strategian osana myös sitä, missä ne kilpailijat toimivat ja mikä on se oma asema niihin kilpailijoihin nähden. Tai mihin asemaan niihin kilpailijoihin nähden halutaan päästä.
Ari-Pekka Launne [00:17:32]: Jos olet saanut jonkun alueen itsellesi paalutettua, näin me monta kertaa käytetään vertausta, että tulet ikään kuin erämaahan silloin kun sinulla on uusi tuote. Kenelläkään muulla ei ole sellaista. Voit tehdä näillä ip suojauksilla valtauksen sinne, jonka sisäpuolelle muut eivät pääse ilman sinun lupaasi, koska sinulla on se kielto-oikeus. Ja tällä tavalla, tämä voi olla strategista tämä ajattelu, että estämme mahdollisimman pitkään toisten tulemisen tänne. Jos otamme ajankohtaisen asian, niin minusta tämä rokotekeskustelu on ihan hyvä lähtökohta tähän. Meillä on kova tarve tietylle tuotteelle, kaikki lääketehtaat pyrkivät valmistamaan nopeasti sellaisen rokotteen joka tulisi markkinoille, kuka ehtii ensin, se saa todennäköisesti kauhottua aika tavalla rahaa. Eikö vain. Ja jos se saa jonkunlaisen patentin sinne estämään muita tulemasta, niin sehän ehtii kauhoa sitä rahaa kauemmin. Siinä se oli se tarkoitus sille patentille aika selkeä. Tällä suojataan omaa kehitystyötä. Ja nyt meillä kaikilla on suut kiinni kun menimme vaikeaan aiheeseen.
Suvi Julin [00:19:05]: Aloimme miettiä sitä, mutta näinhän se oikeasti on. Siinä kohdalla näkyy se, että siinä kohdalla patentin tarkoitus on juurikin se, että sillä suojataan omaa kehitystyötä, estetään muita pääsemästä sille alueelle, mikä on sillä hetkellä kilpailullisesti hyvin kiinnostava.
Ari-Pekka Launne [00:19:25]: Sitten tullaan toisiin kysymyksiin, pitäisikö näitä patentointioikeuksia rajoittaa tai määrätä, että tällaista ei saa patentoida tai muuta. Mutta sehän on täysin toinen kysymys, tuo vain kuvaa sen tilanteen, mikä sinulla on. Jos pystyt myymään miljoona yksikköä ja saat niistä kaikista jonkun sentin voittoa ennen kun toiset pääsevät edes valmistamaan niitä. Niin onhan se hieno hetki varmasti siellä tuloksen julkistamistilaisuudessa.
Suvi Julin [00:19:59]: Siinä mielessä lääketeollisuushan on jännittävä esimerkki, koska se on ehkä ainoa teollisuudenala jossa on sellainen toimintamalli, että patentoidaan pääsääntöisesti melkein kaikkialla maailmassa. Kun oikeastaan missä tahansa muilla aloilla, jos patenttia on haettu, sanotaanko yli kymmenessä maassa, niin sillä alkaa olla jo poikkeuksellisen laaja portfolio silloin. Tai sen tietyn patenttiperheen suoja. Lääketeollisuus on siinä mielessä jännittävä esimerkki ja se on tietysti, siellä on aina, kaikissa patentoinnissa tai missä tahansa muussakin ipr suojaamisessa on hyvin paljon sellaisia asioita mitkä täytyy huomioida. Myös sen perusteella minkälaisella toimialalla, minkälaisella tekniikan alalla, minkälaisessa teollisuudessa toimitaan.
Ari-Pekka Launne [00:20:49]: Kyllä, lääketeollisuuden osalta siinä on aika selkeästi se, että tällaisen lääkkeen myyntiin, siis kaupallistamiseen, siihen kuluu pitkä aika. Siinä edellytetään kaikenlaisia testejä ja kokeita ennen kuin myyntilupa lopulta saadaan. Tämähän liittyy suoraan siihen, että sinulla voi olla se kielto-oikeus vaikka ei ole käyttöoikeutta. Et voi myydä näitä lääkkeitä ennen kuin ne on hyväksytty toisessa järjestelmässä. Mutta tuo, että se on niin pitkä ja vaatii niin paljon taloudellisia panostuksia, niin se on se vastapaino mitä siitä saadaan kun saadaan yksinoikeus ja kielto-oikeus muihin nähden. Että voidaan yrittää saada investoinnit takaisin. Minusta tämä on ehkä kaikista selvin esimerkki siitä. Voidaan ajatella jotain tietotekniikkaa, kaikkihan pystyvät tekemään nykyisin puhelimia ihan muutamalla eurolla. Tilaat komponentteja Kiinasta ja paukautat ne paketiksi ja lyöt nimen päälle ja siinä sinulla on puhelin. Se ei ole ihme juttu. Mutta jotta se olisi brändi puhelin ja haluttu puhelin, niin sillä on muuta ipr:ää. Johon se nojaa. Muotoiluun ja ihan nimeen.
Suvi Julin [00:22:11]: Ja siellä tullaan toiseen puoleen, että usein myöskään se pelkkä tekninen keksintö tai muu yksistään, niin se ei oikeastaan riitä. Se ei ole se kaupallistamisen ainoa lähtökohta. Sitten on myös kaikki ne muut lähtökohdat, jotka ensinnäkin tuotteesta tulee viimein tuote tai palvelusta palvelu. Se vaatii sen brändin rakentamisen, se vaatii sen palvelun tai tuotteen muotoilun. Se vaatii kaiken sen millä, kaiken markkinointi ja muun panostuksen. Ja niihin pätee myös sama ajatus, siellä täytyy myös miettiä, kuinka sitä suojataan, missä vaiheessa sitä täytyy suojata.
Ari-Pekka Launne [00:22:54]: Minä aina sanoin näissä strategiakeskusteluissa ja taidan jatkaa samaa linjaa, että sanon vastaisuudessakin, että sinähän voi tehdä päätöksen, että mitään ei suojata. Ja jos sen teet tietoisena siitä, mitä se tarkoittaa, niin se on ihan ok. Silloinhan se on strateginen päätös. Ja tästä päästään näihin liikesalaisuuksiin patentin puolella, onko se sellaista, että se kannattaakin jättää kertomatta. Patentissahan joudut patenttihakemukseen kuvaamaan tämän mitä olet keksinyt.
Suvi Julin [00:23:34]: Näin on, ja on paljon sellaisia aloja, joissa sitä punnintaa minusta pitäisi tehdäkin ihan huolellisesti. Minkä pidät liikesalaisuutena, mikä on sellaista, minkä voi pitää liikesalaisuutena, että se ei luonteensa puolesta esimerkiksi käytön kautta tule julkiseksi niin helposti. Sehän voi olla vaikka jokin materiaalikoostumus, jota ei voi lopputuotteesta tehtävillä mittauksilla enää suoranaisesti päätellä. Tai jos ajatellaan ohjelmistoja, joiden patentoinnissa on omat vaatimuksensa. Mutta ne perustuvat kuitenkin useimmiten algoritmeihin niin sen saman asianhan saattaa voida toteuttaa monella tavalla. Ja joskus siitä patentista on hyötyä, mutta joskus vielä suurempi hyöty on siitä, että kukaan ei ihan tarkkaan tiedä miten se on toteutettu.
Ari-Pekka Launne [00:24:25]: Ainoa ongelma sen liikesalaisuus ajatuksen kanssa on se, että jos joku sattumalta päätyy siihen samaan, niin silloin sinulla ei ole mitään, millä lyödä. Jos pitäisi mennä kieltämään tai esittämään että tämä on meidän juttu. Mutta tosiaan, näen että tämä on pohdinnan paikka vähintäänkin. Ja samoin se, että minkälainen nimiperhe näille tuotteille luodaan, tai miten muotoiluun suhtaudutaan, onko sillä merkitystä. Minun käsitykseni on, ja sitä pohjaan näihin tutkimuksiin mitä tässä viime aikoina on Euroopan yhteisön teollisoikeus viraston puolelta julkaistu. Että jos sinulla on ipr:ää niin tuottosi yritykselle, odotukset ovat paljon korkeammat. Saat huomattavasti suurempia katteita kun suojat ovat kunnossa. Ja olet rakentanut ipr salkun huolellisesti.
Suvi Julin [00:25:33]: Ja kyllähän enenevässä määrin nykyisin on minusta tullut ilmi myös se, että yhä enemmän kun yritys hakee sijoittajia ja muita. Niin myös sijoittajat kysyy sitä, onko yrityksellä ipr:ää, onko yrityksellä ipr strategiaa tai -suunnitelmaa. Jos sitä ipr:ää ei ole haettu, ei ole rekisteröityjä oikeuksia, niin minkä vuoksi niitä ei ole. Sijoittajienkin tietoisuus on mielestäni kasvanut ja ehkä testaavat myös sitä, onko yrityksen tekemät päätökset oikeasti olleet ihan harkittuja ja tiedostettuja päätöksiä.
Ari-Pekka Launne [00:26:11]: Kyllä. Se harkinta ja tiedostaminen ihan kaikessa on tietysti a ja o, mutta erityisesti näissä, mitkä tarkoittava investointeja. Voihan yritys ja yrittäjä, pieni yrittäjä varsinkin helposti haksahtaa siihen, että laitetaan tuohon rahaa ja katsotaan mitä tästä tulee. Kokemus on osoittanut kyllä sen, että järjestelmällinen toiminta ja selvitystyö se johtaa parempaan tulokseen. Ja näin se on varmasti ihan missä tahansa sijoittamisessa. Tätähän voi verrata sijoittamiseen. Ostat nyt sitten suojauksia. Tai ostat osakkeita, mikä siinä ero on. Jos goodwillit nousevat tässä yrityksessä suojausten perusteella niin se myyntiarvo sillä yrityksellä myöhemmin kun exittiä suunnitellaan, niin on tietenkin korkeampi.
Maarit Jokela [00:27:04]: Kiitoksia kun olit mukana kuuntelemassa tätä mielenkiintoista keskustelua immateriaali oikeuksista. Jatkamme seuraavassa osassa keskustelua siitä, miten liikesalaisuuksista kannattaa huolehtia.
[äänite päättyy]