Hyvän toivon kappeli

Maria on meille suuri esirukoilija. Hänen kauttaan voimme olla yhteydessä Jumalan naiselliseen ulottuvuuteen. Maria oli myös historian muutosvoima, kevätpuro josta kasvoi suuri koski. 

What is Hyvän toivon kappeli?

Elämänmakuisia podcasteja Jätkäsaaresta, Hyvän toivon kappelin yhteisöstä.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 17.3.2024, Luuk. 1:46-55

Johdanto: Kolme pointtia Mariasta
Suomessa voi tulevina vuosina vallita uuden presidenttimme Alexander Stubbin myötä uudenlainen kulttuuri: kolmen pointin kulttuuri. Kyllästymisen uhallakin aion kuitenkin myös tässä saarnassani käyttää samaa taktiikkaa!

Löysin siis Marianpäivän vahvasta evankeliumista kolme pointtia. Ensimmäiseksi lähestyn Mariaa esirukoilijana, toiseksi Jumalan naiseuden kuvana ja kolmanneksi historian muutosvoimana.

I Maria esirukoilijana
Evankeliumissa Maria laulaa: ”Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,
sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja.” Kristinuskon klassisen opin mukaan Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi. Naisessa, joka synnyttää ihmiseksi tulleen Jumalan, on jotain kiehtovaa ja ihmeellistä. Maria on todella puhutellut monia sukupolvia.

Luterilaisuudessa Mariasta puhutaan usein uskon esikuvana, mutta monelle maailman kristitylle hän on jotain enemmän. Ortodoksit ja katolilaiset kutsuvat Mariaa Jumalanäidiksi, ortodoksit myös Jumalansynnyttäjäksi. Maria on kuvattu Jeesus-lapsen kanssa monissa ortodoksissa ikoneissa, niin myös täällä Hyvän toivon kappelissa Hellyyden Jumalanäidin ikonissa. Lukemattomat katolilaiset kristityt rukoilevat päivittäin Terve Maria -rukousta eli Ave Mariaa: ”Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus. Pyhä Maria, Jumalanäiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkenä.”

Mitä näin vahvasta turvautumisesta Mariaan pitäisi luterilaisena ajatella? Maria ei ole Jumala. Hän oli epätäydellinen ihminen. Silti hän eli erityisessä suhteessa Jumalaan ja Jeesukseen. Maria on yksi edellämme kulkeneista pyhistä. Kuolema ei tarkoita lopullista eroa ihmisten välillä. Se on portti uuteen maailmaan. Voin rukouksessa olla yhteydessä myös heihin, jotka ovat kuoleman rajan toisella puolella. Voin pyytää esirukousta heiltä, jotka ovat kulkeneet edelläni. Omassa elämässäni tällainen esirukoilija on esimerkiksi Stalinin vainoissa kuollut isoisäni. Myös Maria on suuri esirukoilija, johon voin turvautua ilon ja hädän hetkellä.

Tämä pyhien yhteys on läsnä myös meidän messuyhteisössämme. Emme ole koolla vain heidän kanssaan, jotka ovat tänään fyysisesti paikalla. Kanssamme ovat myös he, jotka ovat kulkeneet meidän edellämme. Tänään muistamme messun jälkeen kahta messuyhteisömme edesmennyttä pyhää, Outia ja Arvidia. Uskon, että he kantavat rukouksellaan meitä edelleen. Samoin tekevät esimerkiksi Eeva-Kaarina, Mia ja Arja, joka jätti kädenjälkensä kirkkotekstiiliemme pääskyseen. He eivät olleet täydellisiä ihmisiä, mutta heidän rukouksensa voi kantaa meitä keskeneräisiä.

II Maria Jumalan naiseuden kuvana
Maria laulaa: ”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.”
Maria on yksi tärkeä kanava lähestyä Jumalan naiseutta. Kristinuskon monet kuvat ja käsitteet ovat ensi silmäyksellä miehisiä. Pyhässä Kolminaisuudessa on Isä ja Poika ja esimerkiksi kaikki opetuslapset olivat miehiä. Marian rukoileminen on yksi tapa lähestyä Jumalan naiseutta. Jumala on suuri, ja on myös monia eri tapoja lähestyä häntä.

Suomalaisessa luterilaisuudessa Jumalan naiseudesta ovat puhuneet esimerkiksi Lars Levi Laestadius ja Anna-Maija Raittila. Leastadius oli suuri luterilaisuuden uudistaja ja pohjoisen hengellisyyden tuntija, voimakas ja moniulotteinen näkijä. Hän käytti Jumalasta syvästi feminiinisiä kuvia. Hän puhui muun muassa Jumalan rinnoista, joista Jumalan lapsi saa armoa. Hän käytti Jumalasta usein myös sukupuolirajat ylittävää puhuttelua Taivaallinen vanhempi.

Mystikko Anna-Maija Raittila on monissa virsissään ja runoissaan kuvannut Jumalan naisellista puolta ja myös läheistä suhdettaan Mariaan. Esimerkiksi päivän virressä 52 lauletaan näin: ”Maria, Herran äiti, vain köyhä ihminen, sai olla täysi malja Jumalan rakkauden.” Anna-Maija Raittilalle Maria on yhtä aikaa Jumalan hellyyden kuva ja rohkea nainen.

Marian kautta voimme ymmärtää jotain tärkeää Jumalasta. Jumala ei ole mies, eikä Jumala ole nainen. Jumala on jotain enemmän kuin ajatuksemme, kuvamme ja käsitteemme. Voin kuitenkin ihmisenä lähestyä Jumalaa vain niiden kuvien ja sanojen kautta, jotka ovat minulle ymmärrettäviä. Maria avaa oven, jonka kautta voin astua sisälle Jumalan naiseuteen. Voin kokea Jumalan läheisyyttä ja hellyyttä, juuri niin kuin Hellyyden Jumalanäidin ikonissa koetaan. Voin antaa Jumalan rakkauden sulattaa sydämeni. Voin kokea suurta luomisvoimaa, joka luo maailmaan kauneutta ja hyvyyttä. Voin viipyä kohteliaan ja kotoisan Jumalan lähellä, niin kuin äiti Juliana Norwichlainen keskiajalla kirjoitti.

III Maria historian muutosvoimana
Maria laulaa vielä: ”Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset.”

Marian rohkeus ja uskollisuus muuttivat maailmaa. Sitäkin oli hänen naiseutensa. Ja sukupuolesta riippumatta voimme nähdä hänessä ihmisen, joka uskalsi luottaa Jumalaan ja olla avoin hänen läsnäololleen. Nuori ja köyhä nainen sai olla malja, josta kasvoi suuri muutos. Merkittävin muutos maailmassa ei aina tapahdu näyttävästi. Usein se tapahtuu hiljaa ja huomaamattomasti. Muutos on vähän kuin pieni kevätpuro. Itsessään sen voima on pieni, mutta lukemattomista puroista kasvaa suuri ja kohiseva koski.

Maria rohkaisee meitä olemaan rakkauden puroja. Hän rohkaisee meitä rakentamaan rohkeasti oikeutta maailmaan. Väärä valta ei saa vallita maailmaa, vaan meidän kristittyjen pitää puolustaa maan hiljaisten ääntä. Tässä mieleeni nousee kuva Inkerin mummoista. Neuvostoliitossa inkeriläisiä vainottiin, heitä tapettiin, heidät karkotettiin kodeistaan ja seurakunnat hajotettiin. Silloin naiset astuivat esiin. Kun pappeja ei ollut, he toimivat pappeina. He kantoivat sanomaa Kristuksesta kaiken hädän ja vainon keskellä.

He olivat kuin kevään purot, jotka synnyttävät uutta elämää. Sanoma Jumalan rakkaudesta on vahvempaa kuin se julmuus, jota nykyisenkin Venäjän hallitsijat harjoittavat. Lopulta väärä valta ei kestä. Se ei kestä Jumalan voiman ja suuruuden edessä. Rakkauden purot murtavat sen perustan.

Maria uskalsi olla avoin ja rakastaa. Elämä virtasi hänessä kevätpuron tavoin. Hänessä kasvoi rakkauden voima, joka muutti maailman.