My Studio - Mikroyrittäjän podcast

Yrityksen perustaminen on helppoa, mutta siihen liittyy monta asiaa, jotka on hyvä tietää ennen lähtölaukausta. Miksi liiketoimintasuunnitelma kannattaa kirjoittaa? Mikä yritysmuoto sopii minulle? Mikä on myynnin merkitys yrittäjän elämässä? Näistä ja muista aloittelevan yrittäjän ensi askeleista Markus Rytingin vieraina keskustelemassa yrittäjä Kaisa Rikula Luonnollisesti Oulujärvi Oy:stä sekä yritysneuvoja Jarmo Siipola Oulun Seudun Uusyrityskeskuksesta.

Creators & Guests

Host
Kerttu Saalasti Institute
@UniOuluKSI Kerttu Saalasti Institute – international research institute providing evidence-based knowledge and education on micro-enterprises.

What is My Studio - Mikroyrittäjän podcast?

MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Aloittamista vaille valmis – vinkkejä aloittelevalle mikroyrittäjälle

[intro]

MyStudio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.

[intro päättyy]

Markus Rytinki: Tervetuloa mukaan tähän podcastiin, jossa keskustellaan tänään mikroyrittäjyydestä noin yleisesti. Mulla on tänään täällä kaks vierasta ja he voivat esitellä itse itsensä. Elikkä jos vaikka Kaisa alottaisi.

Kaisa Rikula: No niin, terve vaan, minä oon Rikulan Kaisa. Edustan omistamaani yritystä Luonnollisesti Oulujärvi Oy. Kyseessä on perheyritys, jossa on osakkaana minä ja aviopuolisoni ja sitten meiän pojat. Eli toimitaan matkailualalla Kajaanissa Oulujärven äärellä.

Jarmo Siipola: Joo. Oikein mukavaa iltapäivää kaikille. Mun nimi on Siipolan Jarmo ja toimin Oulun Seudun Uusyrityskeskuksessa yritysneuvojana.

Markus Rytinki: No niin, hyvä juttu. Voidaan oikeestaan mennä tohon Uusyrityskeskuksen toimintaan sit heti seuraavaksi. Elikkä minkälaisia palveluja Uusyrityskeskukset tarjoaa alottelevalle yrittäjälle?

Jarmo Siipola: Oulun Seudun Uusyrityskeskus tuottaa seittemälle eri toimijalle palveluja. Elikkä Oulun kaupungille, Hailuodon, Tyrnävän, Lumijoen, Muhoksen, Vaalan ja Utajärven kuntien asukkaille. Sieltä aloittavan yritysneuvonnan osalta. Ja monta kertaa sitten meillä on myös tämmösiä asiakkaita, jotka suunnittelee esimerkiks yrityskauppaa ja ovat siellä ostajan asemassa. Niin niille järjestetään sitten neuvontapalveluja. Ja toisaalta sitten meillä on myös yritystoimintaan liittyviä koulutuspalveluja yhdessä meidän yritysyhteistyökumppaneitten kans. Ja sieltä vois ehkä mainita OAMK:in osa on Rastorin PSK-Aikuiskoulutuskeskuksen.

Markus Rytinki: Okei, hyvä. Monipuolista toimintaa Uusyrityskeskuksessa. Mites sitten Kaisa, mainitsit, että teillä on perheyritys ja toimitte tuolla Kajaanissa, niin minkälaisia palveluja te tarjoatte asiakkaille?

Kaisa Rikula: Tällä hetkellä meiän pääasiallinen liiketoiminta muodostuu Ärjänsaaren toimintojen pyörittämisestä, eli Ärjänsaari on upea hiekkasaari keskellä Oulujärveä, missä me yhessä, me ollaan Metsähallituksen yhteistyökumppanina siinä, eli toimitaan siellä saarioperaattoreina. Ja se tarkottaa sitä, että meiän vastuulla on mökkien huolinta ja käymälähuolto ja tämmönen yleinen info-pisteenä toimiminen. Ja sen lisäksi meiän kautta saa ostettua myös venekuljetuksia saareen. Me pidetään siellä kesäkioskia, järjestetään välinevuokrausta, kajakkeja, SUP-lautoja, polkupyöriä. Ja tilauksesta myös opastettuja retkiä, melontaa, metsäkellintäretkiä, rentoutusretkiä ja saa myös lähiruokaa sitten tilattua. Eli pyritään kaikissa catering-ruokailussa käyttämään lähialueen kalaa. Eli Oulujärvi on hyvä kalamesta, niin pääsääntöisesti pyrin tarjoamaan aina ruokailussa Oulujärvestä pyydettyä kalaa höystettynä jollakin lähialueen tuotteilla. Ja sitten meillä on lisäksi myös yhteistyöyritys toisen kajaanilaisen yrityksen kanssa, jonka nimi on Arctic Lake Experience Oy ja sen kautta meillä on tämmösiä igluvenemajotteita ympärivuotisesti. Eli ne on niinku tällä hetkellä ne meiän pääjutut.

Markus Rytinki: Okei. Ennen ku kysytään Jarmolta, että mitä palveluja nimenomaan aloittelevat yrittäjät käyttää eniten Uusyrityskeskuksessa, niin kysytäänpä sulta, että ootteko itse käyttäneet Uusyrityskeskuksen palveluja täällä?

Kaisa Rikula: Suoraan me ollaan kyllä käytetty ELY-keskuksen tarjoamia palveluja. Et meillä ei oo Uusyrityskeskus tuotenimellä palveluja tarjolla, mutta varmaan vastaavanlaisia.

Markus Rytinki: Okei. Kysytäänpäs sitten Jarmolta, että mitä palveluja täälläpäin sitten on nimenomaan aloitteleville yrittelijöille spesifisti?

Jarmo Siipola: Siis mä voisin vastata tuohon, mitä Kaisa äsken sanoi, elikkä näähän on niinku lainsäädännöstä tulee aloittavan yrittäjän palvelut. Ne kohistuu aina kunnille tai sitten ne kunnat voi ulkoistaa ne palvelut. Ja käytännössä me ollaan tehty sopimukset niitten seittemän kunnan kanssa siitä yritysneuvonnasta ja jos Kajaanissa aloitteleva yrittäjä haluaa yritysneuvonnan palveluja, niin se osoite on Business Kajaani. Elikkä Kajaanin kaupunki hoitaa itte tavallaan ne omat alottavan yrittäjän palvelut.

Markus Rytinki: No niin, hyvä selvennys ja täsmennys. Onko mikä suosituin aloittelevan yrittäjän palvelu teillä? Mitä eniten käytetään? Onko se perustamisoppaan lataaminen vai tulevatko suoraan paikana päälle?

Jarmo Siipola: No kyllä käytännössä aika monihan lataa perustamisoppaan vaikka se koskaan ei se yritystoiminta sitten konkretisoituisikaan. Elikkä kyllähän meillä se aloittavan vaiheen neuvonta, monta kertaa se lähtee siitä kysymyksestä, että olenko oikeutettu starttirahaan? Ja sitä lähetään sitten työstämään sitä keissiä eteenpäin ja siinä tullaan sitten, mennään siihen, että minun näkövinkkelistä niin se starttiraha on sitten se seuraus siitä, että liiketoimintaa suunnitellaan hyvin. Hyvin ja pyritään asioita tekemään oikein ja sen jälkeen kun ne on (jirrissä) [06:08] niin sitten se tulee se starttirahakin.

Markus Rytinki: Aivan niin, okei. Elikkä starttiraha on varmasti tärkee useimmille aloitteleville yrittäjille siinä ensitaipaleella. Osaatko Jarmo sanoa, että mitkä on suosituimpia yritysmuotoja tämmösille alottelevalle yrittäjille?

Jarmo Siipola: No minun näkövinkkelistä osakeyhtiö perustetaan liian monta kertaa ja liian aikasin. Elikkä se alkava yritystoiminta on kuitenkin aina, se yks case on aina se on jollain tavalla uniikki, koska se yrittäjän persoona määrittää sitä hyvin pitkälle. Elikkä semmosta yleistä yleispätevää vastausta on hirviän vaikea antaa, että mikä se paras yritysmuoto siihen lähtökohtaan ois. Joskus se osakeyhtiö on oikeasti hyvä vaihtoehto, jos siin on esimerkiks semmonen rahotuspohja, että sitä ei henkilöyhtiöön saa. Niin sillon kannattaa lähteä osakeyhtiöllä. Tai jos siellä on merkittävää taloudellista riskiä, joka halutaan suojata sitten tavallaan niinku siitä omasta omaisuudesta pois. Mut toiminimi on erittäin hyvä vaihtoehto tai tänä päivänä tämä kevytyritys. Sehän on toiminimi, mutta siihen tulee tiettyjä hallinnointipalveluja kaupan päälle sillä kuukausitasolla. Ja käytännössä se on toiminimi, jota vaan pyörittää joku operaattori sitten sen yrittäjän puolesta.

Mut toiminimi on tosi hyvä vaihtoehto tutustua siihen yritystoimintaan, vähän opetella sitä yrittäjän arkea ja jos se arki ei olekaan sitä, mitä olettaa ja haluaa vaikka, että en mä haluakaan olla yrittäjä. Niin se toiminimi on tosi helppo lopettaa. Mut jos sul on osakeyhtiö, niin se osakeyhtiö ei lopukaan sormia napsauttamalla ja ilmoittamalla verottajalle, että en mä halua olla enää yrittäjä. Et monta kertaa se osakeyhtiön lopettaminen on sitten tosi pitkä prosessi. Ja sillä voi olla vaikutuksia sitten muuallekin.

Jos aatellaan, et mitä meiän neuvontapalveluis on tänä vuonna perustettu eniten, niin kyllä ne on toiminimiä tai sitten ollaan ohjattu pienen oletetun liikevaihdon yrityksiä, ne ollaan ohjattu sitten sinne kevytyrityspuolelle. Kevytyrittäjyyteen Y-tunnuksen kautta, elikkä sinne on lähetetty meiltä varmaan tänä vuonna eniten.

Markus Rytinki: Okei, tapahtuuko täällä teidän toiminta-alueella paljon tämmöstä yritysmuodon muuttamista? Onko se hankalaa ja miten se tehdään?

Jarmo Siipola: No, aina on joku semmonen, joka on pyörittänyt toiminimiä X-määrän aikaa ja haluaa muuttaa sen osakeyhtiöksi. Ja käytännössähän se tarkottaa sitä, että perustetaan uus osakeyhtiö rinnalle, lähetään siirtää liiketoimintaa, jos on kalustoa, se siirretään sinne osakeyhtiöön. Yleensä tilitoimisto on tässä korvaamaton kumppani. Elikkä siirretään liiketoimintatilaukset osakeyhtiöön, kalusto siirretään osakeyhtiöön ja jossain kohtaa sitten kun verovuosi päättyy, kun toiminimi verotetaan verovuotena aina, niin sen toiminimi lopetetaan sitten kun se on hyödytön siinä rinnalla. Tai jos sillä yrittäjällä on sille toiminimelle jotain muuta käyttöä, niin joskus ne jää ne toiminimet sinne olemaan. Mut se on varsinainen liiketoiminta, mitä lähetään kehittään, niin se siirtyy siihen osakeyhtiöön.

Markus Rytinki: No niin, selvä juttu. Kuulinkin tuossa, että Kaisa tässä teidän yrityksessä on yritysmuotoa ihan vasta muutettu osakeyhtiöksi. Niin voisitko vähän kertoa tästä prosessista ja siitä, et mitä tapahtuu ja mikä oli aikasempi yritysmuoto ja niin edelleen?

Kaisa Rikula: Joo, eli tuota yritys on perustettu meillä 2006 vuonna jo ja sillon yritysmuoto oli kommandiittiyhtiö. Eli minä ja puolisoni oltiin vastuunalaisia yhtiömiehiä ja sitten edesmennyt isäni oli äänetön yhtiömies. Siitä on pitkä aika sitten kun liiketoiminta on lähtenyt kehittymään haluttuun suuntaan, niin mietitty sitä, että oisko se järkevä sitten vaihtaa se osakeyhtiöksi. Ja nyt se tuli sitten tässä vaiheessa sitten kun tosiaan isäni kuoli ja sitten kuolinpesä oli siinä äänettömänä yhtiömiehenä. Ja alettiin miettimään, että nyt ois se hetki, hyvä hetki ja peruste tuota. Muuttaa osakeyhtiöksi ja sattu niin hyvä tuuri, että kun Kajaanissa menin tilitoimistoon asiasta keskustelemaan, niin sitten kävi ilmi, että oli Kajaanin yrittäjillä semmonen sukupolvenvaihdos-hanke meneillään. Eli minä sain kaikki sieltä sen hankkeen piikkiin, niin tarvi maksaa sitten ainoastaan ne viranomaiskulut siitä.

Ja se, miks me sitä osakeyhtiötä on niinku mietittiin, no tietenkin sen, että meilläkin on aika paljon kalustoa. Taseessa on paljon rahaa. Ennen kaikkea no se, silleenhän ne yleensä yrittäjät tienaa sitten siinä vaiheessa, kun niillä on niin hyvä bisnes, että ne pääsee sen myymään. Niin se osakeyhtiömuotosena yrityksen myyminen on paljon yksinkertasempaa kun jos se on kommandiittiyhtiö tai muu. Se oli oikeestaan niinku se pääsyy, miksi me haluttiin muuttaa osakeyhtiöks.

Markus Rytinki: Miltäs Jarmon korviin kuulostaa tällänen?

Jarmo Siipola: Kuulostaa aivan erittäin hyvältä. Että yleensä aina tehdään sitten sukupolvenvaihdosta tai omistajanvaihdosta, niin niissä pitäs aina olla asiantuntijoita mukana. Siellä tehään sillon oikeita asioita, oikeassa järjestyksessä. Ja tää, miten Kaisa on tän päässy hoitamaan, niin tää kuulostaa erittäin hyvältä vaihtoehdolta.

Markus Rytinki: Kyllä, hyvä tuuri käynyt, että hanke ollut juuri pyörimässä, johon voi sitten hypätä mukaan.

Kaisa Rikula: Juu, kyllä.

Markus Rytinki: Okei, siirrytäänpä sitten tähän yrityksen perustamisvaiheeseen. Elikkä yleisesti ottaenhan lähetään liikkeelle siitä, et kirjotetaan nimenomaan tää liiketoimintasuunnitelma. Ja niinku Jarmo tossa sanokin, niin tää suunnittelu on tärkeää ennen kun lähtee varsinaiseen yritystoimintaan. Niin kuinka tärkeänä Jarmo pidät liiketoimintasuunnitelman kirjottamista nykyään? Nimittäin oon kuullut tämmösestäkin asiasta, kuin tämmönen antiliiketoimintasuunnitelma-kamppanja. Tai ainakin siitä käyty keskustelua, että ei tarvii enää kirjottaa liiketoimintasuunnitelmaa, että suoraan vaan tekemään. Niin mitä mielipiteitä sulla ois tähän?

Jarmo Siipola: Nooh. Sanotaanko näin, että se vanha sanonta hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, niin kyllä se tässä kohtaa pitää paikkansa. Että minun mielestä se on tarpeellista, eikä se liiketoimintasuunnitelman tekeminen oo mitenkään ohitettavissa. Että jos nyt lähetään ihan sieltä lähtövaiheesta, että aikoo hakea starttirahaa, niin sä tarvitset liiketoimintasuunnitelman. Se on siellä, se on yksi dokumentti, joka on oltava, että se voidaan myöntää. Ja sit jos lähetään alkavana yrittäjänä hakkee ulkopuolista rahotusta, niin pankki haluaa nähä sen liiketoimintasuunnitelman. Elikkä se on myös siellä yksi peruste. Tai vaikka me lähettäis hakkee jotain julkista rahotusta, niin se liiketoimintasuunnitelma on sen pohja, että siitä lähetään tekemään sitten vaikka Leaderin tai jonkun muun, ELY:n tai jonkun muun julkisen toimijan kanssa, niin lähetään hakeen semmonen, tekemään työstään se hakemus, jolla sitä rahotusta on mahollista sieltä saada.

Mun mielestä monta kertaa se liiketoimintasuunnitelma, kun se on oikein laadittu, niin se tietyllä myös havainnollistaa ja konkretisoi sille yrittäjälle niitä asioita. Joutuu miettii asiakasryhmiä, minkälaista, miten se asiakashankinta toteutetaan. Ja samalla, kun me mietitään niitä, kun tänä päivänä paljon puhutaan somemainonnasta, niin kun meillä on niitä asiakasryhmiä, mitä me halutaan sieltä löytää. Niin me voidaan kohdentaa sitä somemainontaa tosi paljon tehokkaammin, kuin että me lähetään ampumaan haulikolla pitkin taivasta ja yritetään löytää niitä asiakkaita. Vaan niinku nykyaikanen somemarkkinointi toimii hyvin kohdistettuihin kamppanjoihin, elikkä ne mainokset näkyy tietyllä alueella tietyn ikäsille ihmisille, tietyistä asioista kiinnostuneille ihmisille.

Se, mihin mä oon ite törmännyt, mä en oo tommoseen antiliiketoimintasuunnitelma-kamppanjaan vielä törmännyt, mutta siihen mä oon törmännyt, että käytetään tämmösiä business canvas -malleja. Nää on yleistynyt nyt. Et nää kuulostaa jotenkin hienommalta kuin liiketoimintasuunnitelma. Mutta minun mielestä se ei korvaa sitä liiketoimintasuunnitelmaa. Et se hyvän liiketoimintasuunnitelman pohja tosiaan auttaa sitä yrittäjää itteään miettii omia vahvuuksia ja valmiuksia toimia yrittäjänä. Ja kuitenkin siellä yrittäjän matkalla, siellä tulee niitä muutoksia, siellä tulee rahotustarpeita, siellä tulee arkisia asioita tulee vastaan, mutta myös isoja asioita. Ja kyllä se niinku, se opettaa myös kirjottaan sitä dokumentointia, mitä se tarvitaan siinäkin tilanteessa, kun se liiketoimintasuunnitelma laaditaan ja opetellaan tuottamaan sitä kirjallista kuvausta siitä liiketoiminnasta, mitä se on.

Markus Rytinki: Mitä mieltä oot siitä semmosesta väitteestä, mitä joskus kuulee, että niinku sanoit, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, niin joskus kuulee sanottavan, että Suomessa liian pitkälle mietitään aluksi sitä, että miten joku yritystoiminta vois toimia, miten joku bisnes vois sujua? Et pidätkö sitä ongelmana, että liian kauan pähkäillään, eikä vaan aleta tekemään?

Jarmo Siipola: No, en mä tiiä. Meit on ihmisiä on erilaisia. Toiset pähkäilee ja ne pähkäilee 30 vuotta, eikä ne alota siltikään. Et se on tietyllä tavalla se on sitä prosessia, että käyään sitä niinku omaa kynnystä hypätä läpi sinne yrittäjäks. Et uskallanko mä lähtiä ja mitkä ne mun edellytykset toimia on ja mitkä ne mun vahvuudet tässä liiketoiminnassa on? En mä tiiä. Joku alottaa liian nopeasti ja joku miettii liian pitkään, mut yksilöt on erilaisia. Ihmiset tekee päätöksiä erilaisilla prosesseilla.

Markus Rytinki: No mites teillä Kaisa, sillon kun aloititte liiketoimintaa, niin pähkäilittekö hirveän kauan vai otitteko veneen ja suuntasitte suoraan Oulujärvelle? Että nyt pannaan Ärjänsaarelle toiminta käyntiin.

Kaisa Rikula: Kyllä sitä jokunen vuosi jahkailtiin siinä, että oispa se, kyllä tästä varmaan turistikin jotakin maksasi ja oispa täällä paljon näytettävää ihmisille ja muuta. Ja meillähän se liiketoiminta, niinku sanoin, et täs on jo 2006 vuonna ollaan perustettu ja se on ollut semmosta osa-aikasta yrittämistä. Ja sanotaan, et nyt viimiset 3 - 4 vuotta sitten semmosta tuloksellista toimintaa. Että se on tavallaan, että se on tehty sillä tavalla, että siinä ei oo pantu riskipanoksia, vaan sitä on määrätietosesti pikkuhiljaa kehitetty ja hoksattu ne, että mitkä ne on ne kannattavat jutut. Mitä kannattaa tehä ja mitä kannattaa olla tekemättä. Mutta että ei missään vaiheessa oo ollut sillä tavalla, et ois ollu niinku maat ja mannut panttina sitten yritystoiminnalle. Ei millään riskibisneksellä, vaan hitaasti, mutta varmasti.

Markus Rytinki: Ootteko laatineet sillon alussa liiketoimintasuunnitelmaa ja osaatko sanoa, jos ootte, että mistä löytyy tällä hetkellä?

Kaisa Rikula: Joo, kyllä me ollaan matkan varrella laadittu liiketoimintasuunnitelmia jo ihan sen takia, että oon aktiivisesti pyrkinyt EU:sta saamaan rahaa itelle. Ja niinku tossa Jarmo jo mainitsi, niin Leaderilta kun hakkee rahaa, ne vaatii päivitetyn liiketoimintasuunnitelman ja siks me on pidettykin tavotteena, että tulee tehtyä sitten se liiketoimintasuunnitelma päivitettyä ja samalla voi sitten EU:sta anoo vähän rahaa itelle käyttöön. Ja siinä on, se on niinku semmonen win-win situation.

Jarmo Siipola: Nyt mä vähän jatkan tähän Kaisan hienoon, mun mielestä tosi hienoon juttuun, että te ootte päivittänyt niitä liiketoimintasuunnitelmia. Ja mä oon monta kertaa sanonut mun asiakkaille siinä neuvontatilanteessa, kun ollaan vielä alkumatkalla. Että tää liiketoimintasuunnitelma pitäs ohjata sitä sinun liiketoimintaa. Se pitäisi vähintään kerran vuodessa tarkistaa. Katsoa siihen peruutuspeiliin, että mikä meni pieleen, korjata seuraavan vuoden suunnitelmaan ne asiat. Ne asiat, mistä aattelin ehkä alkuvaiheessa naiivisti tai lapsellisesti, niin antaa sen konkretian tulla siihen suunnitelmaan, et mistä olen ottanut opikseni. Ja tää on ehkä semmonen juttu PK-yritysmaailmassa, kun mulla on pankkitaustaakin. Niin mä oon huomannut sen, että tätä tehään liian vähän. Ne yritykset, jotka aktiivisesti hakee sitä niitä rahotuksia Leaderilta tai ELY:ltä, tai ne on kasvuyrityksiä, joilla on kansainvälistymishaaveita tai ne kasvaa henkilöstömäärissä, ne monesti tekee näitä. Mut näist ois niinku ihan perus toiminimiyrittäjälle ois hyötyä siitä, että se kerran vuodessa luettas se liiketoimintasuunnitelma läpi, tehtäs siitä vol. 2, vol. 3, vol. 4. Koska ikinä ei tiiä, millon, mitä tulee eteen, mitä tarjotaan ja millon sitä suunnitelmaa oikeesti taas tarvitaan.

Markus Rytinki: Kyllä, elikkä voin varmasti kiteyttää, että liiketoimintasuunnitelma ei todellakaan oo semmonen kiveen hakattu niinku manuaali siinä, että miten tää yritys operoi, vaan tämmönen elävä instrumentti. Jota kannattaa päivittää välillä ja kannattaa muokata sen yritystoiminnan tilanteen muuttuessa pitkin matkaa. Tää oli kans hyvä nosto mun mielestä, että juuri tää mainitaan monesti, että liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen, niin se vaaditaan just tätä starttirahaa varten. Mut must oli hyvä, että tässä nostettiin esille myös, että sitä tarvitaan myös pankille, jos niiltä lähtee lainaa hakemaan ja erityisesti se, että jos lähtee hakemaan rahaa muista, niinku esimerkiks Leaderistä. Niin se päivittäminen on tarpeellista siinä matkan varrella, et kyllä liiketoimintasuunnitelma pitää olla.

No niin, sit ehkä tämmönen vähän yleisemmän tason kysymys. Elikkä jos vaikka Kaisalta ekana kysyis. Täällä Suomessa on monesti ehkä semmonen yrittäjille vähän semmonen hankala ympäristö siinä mielessä, että yrittämistä pidetään hirveen hankalana, riskialttiina, semmosena asiana, että tipahtaa tukipalvelujen ulkopuolelle ja niin edespäin. Sitä pidetään riskinä, eikä tämmösenä mahdollisuutena. Niin koetko itse, et varsinkin siinä alkutilanteessa tilanne oli tämmönen, vai tuntuko siltä, et mahtavaa päästä yrittää ja nyt tää niinku kaikki onnistuu ja kaikki on helppoo?

Kaisa Rikula: Ei tottakai se siinä alussa on se, että kun totuushan on se, että jos oot yrittäjänä, niin sun pitää ite ansaita se raha. Ja eikä se riitä, etkä sä saa törsätä kaikkea sitä rahaa minkä sä tienaat, vaan sitten sun pitää huolehtia siitä itelle eläkemaksut ja kaikki muut pakolliset maksut. Että kyllähän se iso kynnys on. Mutta sitten niinku meiänkin tapauksessa, niin kuitenkin oli perustoimeentuloa muualtakin, et ei oo pelkästään aluksi oltu yrityksen varassa. Että uskalsi lähteä yrittämään. Ja sitten siitä kun huomasi yrityksen ja erehdyksen kautta, että minkälaisilla toimilla saa kannattavaa liiketoimintaa, niin kannustan kaikkia kyllä ehottomasti, jos on ideaa niin kokeilemaan. Et ei oo pakko lähtee semmosella hirveellä volyymillä, että siinä on se pelko, että nyt menee koko omaisuus ja loppuelämän maksaa velkoja. Vaan yrittämään voi lähteä myös vaikka osa-aikasena ensin. Työn ohessa ja sitten siinä jo huomaa sitten sen, että onko minusta tähän ja lähteekö homma kasvuun. Mutta se, että jos on ideoita, niin että jättäs niitä käyttämättä, niin se ei oo hyvä. Sitten on mukavampi istua mummona tai pappana kiikkustuolissa ja aatella, et ainakin minä yritin. Kun että miettii, että no, oiskohan se onnistunut. Ehottomasti kannustan, rohkeasti. Välittämättä siitä, että naapuri aattelee, että pieleenhän tuolla menee kuitenkin.

Markus Rytinki: No niin, nää oli hyviä kannustavia sanoja. Mites Uusyrityskeskuksessa, kun sinne tulee innokkaita uusia yrittäjän alkuja, niin onko asennemaailma yleisesti semmonen, että tää tulee varmasti onnistuu niin nyt vaan äkkiä starttirahat tilille ja homma käyntiin, vai onko semmosta epäröintiä ja riskinäkymien joko liiallista ajattelua tai sit realistista pohdintaa?

Jarmo Siipola: Voisko tähän nyt vastata sillain, et otetaan se Matti Nykäsen 50-60 -tila. Elikkä onhan meillä, meillä on nimenomaan näitä, jotka ei halua tehä liiketoimintasuunnitelmaa ja ne lähtis ryskäten vaan tuosta suoraan ja ovet auki ja mennään. Sitten meillä on niitä tosiaan, jotka miettii pitkäänkin. Et saattaa olla, että joku asiakas soittaa ja katot asiakashallintajärjestelmästä, et ahaa, tää on soittanut ekan kerran vuonna 2014. Tää miettii vieläkin. Elikkä kyllähän niitä on niitä, sitä miettimistä ja se on persoonakysymys. Ja samallain tässä kun puhutaan siitä niinku, että onko se riski tai onko se hankalasti toteutettava asia. Toisille se on riski ja toisille se ei sitä oo. Toisille se on ihan selkeä mahollisuus. Ja kyllähän se sitten, kun se, sanotaanko jos se varovaisuus ei jossain kohtaa muutu rohkeudeksi, niin minun mielestä, ja tää on puhtaasti mun mielipide, se riski kasvaa. Koska sillon pitäs ottaa sitä päätöksentekoa ja vastuuttamista, ottaa oikeesti niinku omalle kontolleen, jos ei se oo vahvuus. Niin kylhän se lisää sitä riskiä sitten.

Et ylipäätään mä yleensä niinku, mä aika pitkälle sitä korostan sitä ammattitaitoa. Elikkä tekee mitä tahansa. Tekee konsulttibisnestä tai tekee rakennushommia tai LVI-hommia tai hoitoalan yrittäjänä haluaa toimia, niin se ammattitaito on kuitenkin keskiössä sillä pienyrittäjällä. Myyntiä ei saa pelätä. Tää on semmonen, mikä on ehkä tämän päivän juttu, se on tullut tuolta somemarkkinoinnin kautta. Et aatellaan se asia niin, että kyllä se some hoitaa. No ei se ihan kaikkia hoida se somekaan. Et kyllä se myy, se myynti voi olla sitä, et sinne someen tuotetaan aktiivisesti materiaalia, ollaan siellä aktiivisia, vastataan kysymyksiin, se on sitä myyntiä. Mut toisille se myynti on oikeesti ja kylmänviileesti sitä, et ottaa puhelimen kouraan, kartottaa asiakkaat kelle pitää soittaa ja rupeaa soittamaan ja tekemään itteään tunnetuksi. Ja tää asia valitettavan usein tänä päivänä unohtuu.

Hyvä suunnittelu, niinku oon tossa jo todennut. Liiketoimintasuunnitelmat, kannattavuuslaskennan ajatukset siitä, että mikä on yritystoimintani nollataso. Elikkä nollataso tarkottaa sitä kannattavuuslaskennan puolella, että siellä on kulut huomioitu mahollisimman tarkkaan. Sinne on määritelty jonkunnäkönen yrittäjäpalkka. YEL:it on laskettu. Ja sitä vastaan arvioidaan työmäärä, paljonko minun oikeasti pitää ensimmäisenä vuonna myydä tähän hintaan tätä palvelua tai tuotetta, että minulle jää yrittäjäpalkka ja minä saan kuluni peitettyä? Ja siin on ensimmäisen vuoden tavote. Jos se menee yli, hieno homma, kaikki taputtaa selkään. Meni paremmin ku osasin kuvitellakaan. Mut jos ei se mee niin hyvin, niin ensimmäisenä siinä yhtälössä joustaa yrittäjän palkka. Muut kulut on vakioita.

Sitten täs on niinku, mä vielä palaan siihen suunnitteluun sillain, että sillon kun sitä lähetään suunnitteleen, niin niitä suunnitelmia kannattais luetuttaa jollain ulkopuolisella. Semmosella ihmisellä, joka oikeesti uskaltaa sanoa et hei, tää juttu sun pitäs miettiä nyt vähän erillä tavalla. Tai oikeesti, et se on nyt hei, tää on hyvän kuulonen juttu, anna mennä. Mut semmonen, joka osaa painaa pikkusen jarrua siinä kohtaa, jos näyttää, et se meinaa lähteä laukalle se homma. Siis ihan, et siin ei oo oikein niinku toimintaedellytyksiä, mut se on lähössä laukalle.

Et siinä mielessä ne Uusyrityskeskusten tai kaupunkien elinkeinotoimijan palvelut on korvaamattoman tärkeetä, koska ne ihmiset lukee tosi paljon niitä suunnitelmia ja näkee paljon liiketoimintaa ja heillä on erilaisia vertailulukuja sit, mitä voidaan käyttää. Et okei, että onko tässä liiketoiminnan osa-alueella mahollista saavuttaa esimerkiks tämmöstä liikevaihtoa? Jos katotaan, että vertailuluku on vaikka 10 vuotta toiminut yritys ja se ei oo ikinä päässy siihen liikevaihtoon, mitä se alottava yrittäjä suunnittelee ensimmäiselle vuodelle, eikä se oo vielä ensimmäistä asiakasta kohdannu.

Markus Rytinki: Okei. Onko Kaisalla semmonen näppituntuma, että tämmösiä palveluja ootte saaneet oman yrityksen perustamisvaiheessa, yritysmuodon muuttamisvaiheessa?

Kaisa Rikula: Joo. Kyllä, sillon kun alettiin miettimään yrityksen perustamista, niin oon käynyt yrityksen perustamisen teemapäivät oli sillon olemassa, missä käytiin niinkun justiinsa nämä peruslaskennat, että älyää sen, että se tosiaan, että jos sä saat satasen asiakkaalta, niin ei se tarkota, et sä voit laittaa sen omaan taskuun ja lähtee törsäämään. Että siitä menee suurin osa kaikkiin muihin kuluihin. Ja sen oon pitäny ite tärkeimpänä sen, että huolehtii oman sosiaaliturvan, eli YEL-maksut riittävän suurusena ja vakuutusmaksut ja muut, että sitten se mistä tingitään niin on se oma palkka. Niin se vaan menee. Mutta se on tärkeintä se, että tietää sen, laskee sen, että millä hinnalla joku tuote voidaan myydä. Ja sitten kun on saanu niitä myytyäkin, niin sitten semmonen jälkilaskenta. Että huomaat, että se ei ois mutua vaan, että minusta tuntuu, että mä nyt tienasin tällä ja sitten kun rupeetkin laskemaan niin huomaat, että oot maksun puolella. Eli se, miten se sitten oikeesti toteutuu ne kulut, niin sekin on myös tärkeetä huomioida.

Markus Rytinki: Okei hyvä. Elikkä samoilla linjoilla ootte. Et laskelmat pitää olla kunnossa ja tiettyä realismia pitää olla siinä, et minkälaista tuloa itelle lähtee sieltä tavottelemaan. Meillä alkaa pikkuhiljaa tässä aika loppumaan, niin otetaan pari tämmöstä nopeaa kysymystä vielä tähän loppuun. Elikkä yrittäjän näkökulma, yrityspalveluiden näkökulma, aloitetaan Kaisasta. Mikä on yrittäjyydessä parasta ja mikä huonointa?

Kaisa Rikula: Yrittäjyydessä on parasta se vapaus toimia ja sitten, että saat niinku sen, kun sä onnistut, niin sä ite tiiät sen ja saat suoraan sen palautteen. Ja semmonen innovatiivisuuden mahollisuus siinä toiminnassa. Ja mitä sanosin, että mikä on hankalinta. No tietenkin se, että jos ei tuu kauppaa niin ei tuu rahaa. Että se taloudellinen riippuvuus siitä, että pitää ymmärtää se, että jos mä oon sairaslomalla ja kukaan ei tee niitä minun töitä, niin ei tuu tuloa. Että se on niinku se. Ja mitä varmaan mä luulen, että se on semmonen asia, mitä ihmiset yrittäjyydessä eniten pelkääkin. Että kun se pitää tosiaan aina saada jostakin hankittua se raha. Se ei tuu kerran kuukaudessa tilipussiin niinku palkallisella. Mutta tosiaan se, se on minusta niinku ehottomasti parasta se itsensä toteuttaminen ja innovatiivisuus, mitä pystyy yrittäjänä tekemään.

Markus Rytinki: Okei hyvä. Entäs Jarmo?

Jarmo Siipola: Kaisa vei vähän multa sanat suusta, kun nuo on niitä asioita, minkä takia meille tullaan. Et halutaan sitä vapautta ja halutaan niitä mahollisuuksia. Mutta mä jatkan tähän sillain, että meillä on myös semmosia ihmisiä, jotka on moniosaajia tai tosi kovia tekeen töitä. Ja he niinku kokevat, että kun he ovat jossain yrityksessä joko vähän lokeroidussa roolissa tai ne on pistetty niinku pikkusen liian tiukkaan liekaan, niin ne yhtäkkiä huomaakin, että mähän voin yrittäjänä tehä näitä samoja asioita laaja-alaisesti ja hyödyntää sitä osaamista, koulutusta, harrastustoimintaa, minkä ne voi yhistää sen liiketoiminnan alle ja saa sieltä sen absoluuttisen onnistumisen tuloksen. Elikkä sieltä tulee se työn sisältö.

Ja sitten tuosta, mikä minun kokemuksen mukaan on siellä huonommalla puolella. Niin moni yrittäjä ja liian moni yrittäjä törmää siinä alussa siihen, että kun ne verkostot puuttuu. Et jos niitä ei oo, niin se alkaminen on vähän hankalampaa. Ja moni sitten myös siinä alkumatkasta vähän väsähtää. Elikkä ne jaksamisongelmat on, ja ne on nimenomaan tulee monta kertaa sen tietosuuden takia, että kun se kauppa ei käy, niin itellä ei juokse liksa. Mutta kulut juoksee koko ajan. Et palkka tulee omasta tekemisestä ja yrittäjän matkalla on muuttujia paljon ja varmaan kaikki sanoo, että kellossa on tunteja liian vähän.

Markus Rytinki: Joo. Olipa hyvä, että nostit tän verkostot tähän esiin. Mä aattelin, et tähän ihan viimesenä kysymyksenä otettas tähän loppuun vielä tämmöset kolme vinkkiä yrityksen perustamista suunnittelevalle. Niin onko Jarmo nimenomaan tää verkostoituminen yks niistä sulta?

Jarmo Siipola: No kyllä se on. Että mä oon tähän listannut sillain itelleni kolme asiaa. Kontaktit, kontaktit ja kontaktit. Ja monta kertaa mulle tulee henkilö, joka on juuri opiskellut ja hän opintojensa loppuvaiheessa päättää alkaa yrittäjäks ja vaikka asiantuntija siis liiketoimintaan. Ja kun niitä kontakteja ei oo, niin sitten kun on jälkikäteen ollaan juteltu, niin he ovat sitten huomanneet sen, että se myyntityö on oikeesti kovaa, kun niitä kontakteja ei oo. Elikkä se vaatii laaja-alaista verkostoitumista, se vaatii tiettyihin viiteryhmiin, keskusteluryhmiin osallistumista, jossa siitä puhutaan. Myös verkostoitumista muihin alan yrittäjiin, mitä isompaan kaupunkiin tullaan, niin siellä saattaa olla, että sillä on sillä yhellä ihmisellä, niitä töitä on niin paljon, että hän ei kerkeä tekee, hän ottaa alihankintaan toisen yrittäjän, et jeesaa mua vähän matkaa. Tai jos sairastuu tai tulee pidempiaikanen poissaolo, niin sama homma. Elikkä pitäs verkostoitua vähän joka suuntaan. Mahollisiin asiakkaisiin, pitäs verkostoitua myös näihin toisiin saman alan yrittäjiin. Ja sitten pitäs vielä verkostoitua näihin tietyllä tavalla, jos on jotain semmosia viranomaistahoja, jotka siinä alkuvaiheessa auttaa etenemään, niin niihinkin pitäs pystyä verkostoituu.

Toinen oikeastaan semmonen juttu, mikä on niin on se, etsi tieto. Suunnittele se liiketoiminta. Ja sparrauta ne suunnitelmat. Se on semmonen aika keskeinen juttu, että alkuvaiheessa haetaan mahollisimman paljon tietoa monesta eri lähteestä. Ja sitten mulla on tuo kolmas onnistumisen edellytys on se, että jos pelkää myymistä, ei tykkää myynnistä, niin sillon palkkatyö on ihan hyvä vaihtoehto. Koska se yrittäjä myy aina. Se myy joko a) persoonallaan, b) aktiivisuudellaan tai mitä se c voi ollakaan. Mut joka tapauksessa se yrittäjä on yhtä kuin se yritys. Ja jotta se yritys menestyy, niin se yrittäjä myy. Tapoja on toki monta. Ja tänä päivänä on monenlaisia asioita, mut minun mielestä se myynti on siellä tosi tärkeässä roolissa.

Markus Rytinki: Joo, hyvältä kuulostaa. Mitäs Kaisa on mieltä? Kolme vinkkiä.

Kaisa Rikula: No niinku tässä aikasemminkin jo tullu esille se, että sun täytyy olla hyvä siinä mitä sä teet. Ja mitä sä meinaat myydä. Sä oot ammattilainen ja se on se kaikkein, pitää olla vakuuttava. Ja sitten se verkostoituminen on ehottoman tärkeetä moneen suuntaan. Saman alan yrityksiä ja eri alan yrityksiä ja tosiaan niinku kaupungin elinkeino ja kaikki mahdolliset. Verkostoitua ei voi koskaan liikaa. Ja sitten se laskenta. Että lasket ne hinnat etukäteen ja lasket ne vielä sitten jälkikäteen, että oliko ne oikein hinnoteltu. Jos ei ollu oikein hinnoteltu, niin tiiät, että sun pitää seuraavaa kertaa varten korjata. Et ei käy sitä, että huomaat, että maksat siitä, että teet töitä asiakkaalle. Tai tarjoat palvelut. Siinä on minun kolme vinkkiä.

Markus Rytinki: Joo, hyvältä kuulostaa. Elikkä yhteenvedonomaisesti voidaan sanoa tässä alottelevalle yrittäjälle, että muista verkostoitua moneen suuntaan, suunnittele hyvin, huolehdi laskenta-asiat kuntoon, myynti on tärkeää, mut kaikki pohjaa siihen sun omaan ammattitaitoon ja kiinnostukseen siihen, mitä sä oot tekemässä sillä yrityksellä. Hyvä. No niin. Kiitoksia Kaisalle ja Jarmolle tähän podcastiin osallistumisesta ja hyvää jatkoa.

Kaisa Rikula: Kiitos.

Jarmo Siipola: Kiitos kiitos.