Subscribe
Share
Share
Embed
Elämänmakuisia podcasteja Jätkäsaaresta, Hyvän toivon kappelin yhteisöstä.
Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.8.2023, Matt. 25: 14–30,
Johdanto: Karl Marx ja Elon Musk teinien pöytäpuheissa
Karl Marx ja Elon Musk. Nämä ajattelijat ovat seikkailleet tänä vuonna keskusteluissa kahden mainion teinini kanssa. Karl Marx kirjoitti Kommunistisen manifestin ja Elon Musk on kapitalismin edelläkävijä, maailman rikkain ihminen. Teinini hahmottavat, että meillä Suomessa on markkinatalous eli kapitalismi, hyvinvointivaltiolla maustettuna. Olemme jutelleet myös kommunismista. Se kiinnostaa heitä eksoottisena ja radikaalina vaihtoehtona sille, mikä on tuttua.
Kommunismi ja kapitalismi- miksi päädyin tässä saarnassani pohtimaan näitä talouden käsitteitä? Siksi, että ne määrittelevät meitä ihmisinä. Ne luovat sitä todellisuutta, jossa elämme. Olemme kaikki väistämättä osa taloutta, ja talouden kysymykset ovat myös Raamatussa ja Jeesuksen opetuksessa keskeisiä. Ja puhun taloudesta myös siksi, että kristittyjen tehtävä on nähdä näkyjä ja luoda vaihtoehtoja sille maailmalle, jonka keskellä elämme. Paavalin sanoin: ”Koetelkaa kaikki ja pitäkää se, mikä on hyvää.”
Tämän pyhän teksteistä avautuu kiehtovia näkymiä kommunismiin ja kapitalismiin. Korinttilaiskirjeessä puhutaan ikään kuin kommunismista ja evankeliumissa ikään kuin kapitalismista.
I Kommunismi pyrkii vastavuoroiseen jakamiseen
Aloitan kommunismista. Paavali kirjoittaa korinttilaisille näin: ”Kysymys on vastavuoroisesta jakamisesta. Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oikeus ja kohtuus. Onhan kirjoitettu: Sillä, joka oli koonnut paljon, ei ollut liikaa, eikä siltä, joka oli koonnut vähän, puuttunut mitään.” Nämä Paavalin sanat kuvaavat hyvin kommunismia. Siinähän pyritään taloudelliseen tasa-arvoon. Kukin saa sen mukaan mitä tarvitsee, ei sen mukaan miten pystyy osaamisensa hinnoittelemaan. Kommunismin tapaiseen talouteen viittaavia tekstejä on Uudessa testamentissa aika paljon. Kommunismia talousjärjestelmänä onkin tavallaan helppo perustella Raamatulla.
Elävässä elämässä kommunismi on kuitenkin toiminut huonosti. Jos sitä on käytetty valtioita ohjaavana aatteena, on käytännössä aina päädytty rappioon: moraalin ja oikeuden, tasa-arvon ja talouden romahtamiseen. Yhteisomistuksesta on tullut rakenne, joka on polkenut alleen yksittäisen ihmisen. Valtiokommunismi ei ole tunnustanut heidän arvoaan, jotka kannattavat toisenlaista yhteiskuntaa. Nykyhetkessä tästä esimerkkinä ovat Pohjois-Korea ja Venezuela. (Kiina on toisenlainen esimerkki. Se menestyy taloudellisesti, mutta siellä ollaan taloudessa tultu aika kauas kommunismin ihanteista. Kiinan valtio myös kohtelee äärimmäisen julmasti esimerkiksi uiguureja tai toisinajattelijoita.
II Kapitalismi pyrkii rohkeaan voiton tavoitteluun
Kapitalismin tyyppinen ajattelu on Uudessa testamentissa aika harvinaista. Päivän evankeliumista sellaista kuitenkin löytyy. Jeesus sanoo hyvästä ja luotettavasta palvelijasta näin: ”Se, joka oli saanut viisi talenttia, ryhtyi heti toimeen: hän kävi niillä kauppaa ja hankki voittoa toiset viisi talenttia.” Jeesuksen sanoja ei ole alun perin ole tarkoitettu eettiseksi ohjeeksi. Silti ne kuvaavat hyvin kapitalismia. Kapitalismissa yritetään mahdollisimman pienellä panoksella saada mahdollisimman suuri voitto. Voittoon liittyy riski, jonka hyvä ja uskollinen palvelija oli valmis ottamaan.
Talousjärjestelmänä kapitalismi on osoittautunut toimivaksi. Se korostaa yksilön yritteliäisyyttä. Tämä on synnyttänyt politiikkaa, jossa yksilön arvo tunnustetaan. Usein demokratia ja kapitalismi ovat kulkeneet käsi kädessä, niin kuin esimerkiksi historiantutkija Francis Fukuyama on kirjoittanut. Kapitalismi auttaa saamaan yksilöiden luovuuden ja ahkeruuden käyttöön, mistä hyötyy koko yhteiskunta.
Kapitalismiinkin liittyy kuitenkin ongelmia. Rajoittamaton kilpailu johtaa helposti siihen, että suurimmat yritykset alkavat rajoittaa pienempien toimintaa. Kapitalismi myös synnyttää ahneutta ja mainonta luo turhia tarpeita. Kapitalismi tekee helposti kaikesta välineen, josta yritämme hyötyä. Kapitalismin on myös vaikea tunnistaa ekosysteemien, puhtaan veden tai vakaan ilmaston arvoa. Siinä rakennetaan jatkuvaa materiaalista kasvua, mutta kasvun rajat ovat nykyhetkessä yhä selvemmin näkyvissä planeetallamme.
III Onni syntyy yhteydestä
Millaista talousjärjestelmää meidän aikamme tarvitsee? Saarnaajana minulla ei ole tähän selkeää vastausta. Toivon kuitenkin, että tämä saarna herättelee ajattelemaan asioita toisin. Meillä on ratkaistavana valtavan suuria kysymyksiä. Ylikuluttaminen ja luonnon tuhoaminen talouden kasvun vuoksi ei voi enää olla ihmiskunnan tie. Ei myöskään se, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Jeesus julisti Jumalan valtakuntaa, jossa ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Tuo valtakunta toteutuu koko täyteydessään vasta tulevassa maailmassa, jossa Jumala luo kaiken uudeksi. Se voi kuitenkin elämäämme jo tässä ja nyt. Jeesuksen sanomastaan on aika vaikea johtaa sellaista yksilön vaurastumisen ihannointia, jonka keskellä nyt elämme. Raamattu ei kuitenkaan ole talouselämän ylin ohje. Sitä pitää tulkita ja soveltaa siihen todelliseen elämään, jota elämme. Sieltä pitää etsiä tienviittoja tulevaan ja käyttää Jumalan meille antamaa älyä ja viisautta.
Mitä hyvää annettavaa kapitalismilla on tässä ja nyt? Kapitalismi ruokkii yritteliäisyyttä ja riskinottoa, niin kuin uskollinen palvelija tekee päivän evankeliumissa. Yrittäminen ja vaurastuminen voivat palvella yhteiskunnan kokonaisuutta, kun osaaminen, raha ja materia pannaan kiertämään. Hyvän pitää kiertää. Omaisuuden kasaamisen sijaan yksityinenkin omaisuus on tarkoitettu myös yhteiseksi hyväksi. Se voi synnyttää uutta taloutta ja samalla esimekiksi rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja.
Kapitalismi synnyttää myös hyvässä mielessä omistajuutta eli halua pitää huolta asioista. Ihmisistä, esineistä ja asioista pitää pitää huolta. Niistä pitää välittää kertakäyttökulttuurin sijaan.
Entä sitten kommunismi? Perinteisesti se ei ole synkannut kristinuskon kanssa kovin hyvin. Kuitenkin yksi toimiva esimerkki kommunismin tapaisesta taloudesta löytyy yllättävältä taholta, luostareista. Luostareissa elävät nunnat ja munkit sitoutuvat luopumaan omasta omaisuudestaan. He haluavat seurata Kristusta jakamattomalla sydämellä, niin että omaisuus ei nouse muuriksi heidän ja Jumalan väliin.
Luostareissa eletään yksinkertaisesti, hiljennytään ja rukoillaan maailman puolesta. Minulle Taizén luostariyhteisö Ranskassa on hengellinen koti, josta ammennan rauhaa ja voimaa muuttaa maailmaa. Yksinkertaisella elämäntavallaan Taizén veljet ovat vastavoima kaiken nielevälle taloudelle. Taizén yhteisön rukous on hiljainen protesti ylikuluttamiselle, joka syö planeettamme elinvoimaa. Se on protesti myös elämämme viihteellistymiselle. Veljien totuuden etsintä auttaa minuakin etsimään totuutta.
Vain harvalla ihmisellä on näin radikaali kutsumus. Kuitenkin tällaisia ihmisiä ja yhteisöjä tarvitaan. Luostarit muistuttavat, että lopulta elämän tarkoitus ja ilo ei synny materiasta vaan yhteydestä.
Talouden ja taloustieteen opit rakennetaan usein sen varaan, että ihminen pyrkii kaikessa maksimoimaan oman hyötynsä. Luostarien elämä voi viedä meitä kohti uutta ymmärrystä siitä, että Jumalan lapsina olemme jotain paljon enemmän. Jumala on luonut meidät yhteyteen itsemme ja toistemme kanssa. Luostarien rukous auttaa meitä löytämään kadotetun mielen ja tarkoituksen, pysähtymään ja löytämään ilon ja tarkoituksen a¬ö´232yksinkertaisista asioista.