Hyvän toivon kappeli

Tarvitsemme yksilökeskeisten menestystarinoiden rinnalle yhteisöjen menestystarinoita. Yhteisöissä menestystä tapahtuu siellä, missä heikoimmat yhteisön jäsenet voivat tuntea itsensä kauniiksi ja tärkeäksi. Jumalan valtakunnassa suurin menestyjä ei ole se, joka kerää eniten omaisuutta. Menestyjä on se, joka tuntee heikkoutensa ja antaa omastaan. Menestymme yhdessä, kun tuemme toisiamme.  

What is Hyvän toivon kappeli?

Elämänmakuisia podcasteja Jätkäsaaresta, Hyvän toivon kappelin yhteisöstä.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 18.6.2023, Luuk. 19: 1-10, 1. Kor. 1: 26–31
Johdanto: Lapsuuden mänty avasi uuden näkökulman
Yksi lapsuuteni tärkeä harrastus oli puissa kiipeily. Erityisen tärkeä oli pihamme vieressä tien reunassa kasvanut mänty. Kun kiipesin siihen, pystyin vakoilemaan ohikulkijoita ilman että he huomasivat mitään. Siellä puun suojissa olin vähän kuin omassa maailmassa. Sieltä näin maailman ihan eri näkökulmasta kuin yleensä.
Myös evankeliumissa kiivetään puuhun. Sinne kiipeää Sakkeus, joka haluaa elämäänsä uuden näkökulman, nähdä Jeesuksen. Miten voimme muuttaa näkökulmaa, miten voimme nähdä Jumalan valtakunnan elämän keskellä?
Tähän saarnaan löysin näkökulmaksi suhteemme menestymiseen. Tässä inspiraationa oli myös uuden hallituksemme hallitusohjelma. Mitä on menestys, kuka on menestyjä ja millaista on menestyminen Jumalan valtakunnassa?
I Yhteisöt menestyvät, kun heikoimmista pidetään huolta
Yksilökeskeinen aikamme nostaa taloudellisen menestymisen helposti ihmisen ylimmäksi tavoitteeksi. Joskus väitetään, että ihminen on vain materialistinen olento, joka aina pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä. Varmasti ihminen on tätäkin, mutta ihminen on myös paljon enemmän.
Yksilökeskeistä talousajattelua perustellaan usein niin sanotulla klassisella liberalismilla. Sen idea on, että yksilö on oman onnensa seppä ja että yhteiskunnan täytyy yksilöä onnen tavoittelussa. Usein tällaisessa ajattelussa vedotaan valistuksen aikana eläneeseen skotlantilaiseen filosofiin Adam Smithiin. Smith synnytti omana aikanaan uutta taloudellista ajattelua, jonka yksi ulottuvuus todella oli yksilön yritteliäisyyden tukeminen. Usein kuitenkin unohdetaan Smithin ajattelun toinen puoli. Smith näki, että yksilö on aina myös osa kokonaisuutta ja yhteiskuntaa. Yksilön täytyy ajatella kokonaisuutta, ei vain itseään. Tätäkin on klassinen liberalismi.
Yhden näkökulman menestykseen tuo myös Paavali, joka kirjoittaa korinttilaisille: Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin.
Kristuksen seuraajien usko on epätäydellisten ihmisten uskoa. Se on maahan lyötyjen ja sorrettujen ihmisten uskoa. Se on oikeutta janoavien uskoa. Jumalan valtakunnassa viimeiset tulevat ensimmäisiksi.
Usko syntyy siitä, että jotain puuttuu. Usko syntyy silloin, kun kaikki ei ole helppoa ja smoothia ja euroilla ostettavissa. Usko syntyy, kun ihminen on polvillaan Jumalansa edessä. Jumala ei torju hullua, heikkoa ja halveksittua. Kristus ottaa meidät hullut, heikot ja häpäistyt sydämelleen. Jumalan valtakunnassa viimeiset tulevat ensimmäisiksi.
Heikkouteen suostumisesta avautuu myötätunto ja uusi luovuus. Kun ymmärrän omaa heikkouttani, hulluuttani ja häpeääni, löydän kosketuksen toiseen ihmiseen. Kun uskallan näyttää haavani toiselle, haavoista virtaa yhteyttä, jonka Pyhä Henki luo.
Tarvitsemme yksilökeskeisten menestystarinoiden rinnalle yhteisöjen menestystarinoita. Yhteisöissä menestystä tapahtuu siellä, missä heikoimmat yhteisön jäsenet voivat tuntea itsensä kauniiksi ja tärkeäksi. Jos heikkous yritetään torjua, ihmiskuva muuttuu kylmäksi ja kovaksi. Luovuus ja inhimillisyys katoavat. Kun taas hyväksymme heikkouden, Jumala voi luoda siitä uutta.
Seurakuntana, kirkkona ja yhteiskuntana tarvitsemme ymmärrystä siitä, että yleensä ihmiset pyrkivät kohti tavoitteita. Aina niihin pääseminen vain ei onnistu. Maahan lyötyä ihmistä ei pidä lyödä syvemmälle monttuun, vaan hänet pitää nostaa sieltä. Tässä kristityillä on erityinen tehtävä. Tehtävämme on muistuttaa yhä uudelleen, että taloudellinen menestys ei ole ihmisen mitta. Ihmisen mitta on siinä, että olemme kaikki luotuja Jumalan kuvaksi. Se tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme ja Jumalaa. Jumalan kuvana oleminen on sitä, että suostun heikkouteen ja haavoittuvuuteen ja annan omastani.
II Rikkaan menestys on anteliaisuutta
Millaisen näkökulman evankeliumi antaa taloudellisesti menestyvän ihmisen paikkaan Jumalan valtakunnassa? Evankeliumissa Sakkeus edustaa yhtä menestyjää. Hänen rikkautensa on hankittu sortamalla ja vääryydellä. Hän kiskoo veroja itselleen ja Rooman väkivaltaiselle hallintakoneistolle. Evankeliumin käännekohta on siinä, kun Sakkeus havahtuu tähän ja sanoo Jeesukselle: ”Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.” Sakkeuksen vääryydellä hankittu rikkaus muuttuu anteliaisuudeksi.
Tärkeää on kuitenkin tiedostaa, että meidän ajassamme vaurautta voi hankkia muutenkin kuin vääryydellä. Yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta on osoittautunut hyväksi, että osa ihmisistä tavoittelee taloudellista menestymistä. Halu menestyä synnyttää yritteliäisyyttä, ahkeruutta ja luovuutta. Verotuksen kautta taloudellinen menestyminen hyödyttää myös muita. Tästä hyvä esimerkki on täältä Jätkäsaaresta. Peliyhtiö Supercellin menestyjät ovat maksaneet verojaan edelleen Suomeen ja muutenkin rakentaneet yhteistä hyvää.
Sakkeus on esimerkki siitä, miten rikas ihminen voi olla antelias. Rikkaan ihmisen kiusaus on siinä, että rikastuminen ajatellaan olevan vain omaa ansiota. Yhteiskunnan merkitys oman rikastumisen mahdollistajana unohtuu. Samoin voi unohtua, minkä jäljen oma rikastuminen jättää luomakuntaan tai toisten ihmisten elämään. Rikkautta ei pidä synnyttää riistämällä vaan luomalla uutta.
Lopulta kaikki rikkaus on meillä lainassa. Kaikki hyvä tulee Jumalalta. Kaikki hyvä on tarkoitettu jaettavaksi. Omaisuuden kerääminen sen itsensä vuoksi on vastoin Raamatun arvoja. Rikkaan täytyy löytää itsestään Sakkeuksen anteliaisuus, jolla hän voi palvella lähimmäistä ja koko yhteiskuntaa.
Lopuksi: Jumalan valtakunnassa suurin menestyjä ei ole se, joka kerää eniten omaisuutta. Menestyjä on se, joka tuntee heikkoutensa ja antaa omastaan. Menestymme yhdessä, kun tuemme toisiamme.
Jumalaan on kätketty kaikki maailman rikkaudet. Jumala ei pidä niitä itsellään, vaan hän luo niistä uutta elämää. Se elämä virtaa meille Kristuksen kasvoista ja käsistä, kun Jumala antaa meille itsensä.