MY Studio - Mikroyrittäjän podcast

Tässä jaksossa pohditaan, millainen on tyypillinen korkeakoulutettu yrittäjä ja miltä korkeasti koulutettujen yrittäjyyden tulevaisuus näyttää. Onko yrittäjyys vain kauppatieteilijöiden ja insinöörien pelikenttää – vai voisivatko tulevaisuuden menestyjät tulla myös humanistisilta tai luonnontieteellisiltä aloilta?  Keskustelemme myös siitä, kuinka hyvin tämän päivän yliopistokoulutus vastaa työelämän yrittäjämäisyyden vaatimuksiin ja mitä se tarkoittaa opiskelijan näkökulmasta.  Lisäksi tarkastelemme korkeakoulutettujen osaajien roolia yhteiskunnallisina uudistajina: heiltä odotetaan innovatiivisia ratkaisuja kestävyyshaasteiden selättämiseen – mutta miten yrittäjyys voi toimia väylänä vaikuttamiseen?
Vieraana on yrittäjä ja Akavalaiset Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää. Jakson juontaa yliopistonlehtori Anna-Mari Simunaniemi, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista. Jakso on äänitetty lokakuussa 2025.

What is MY Studio - Mikroyrittäjän podcast?

MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

[äänite alkaa]

SPEAKER_00 [00:00:00]: MY Studio, mikroyrittäjän podcast. Ratkaisuja yrittäjän arkeen.

Anna-Mari Simunaniemi [00:00:10]: Yliopistot ovat täynnä ideoita, intohimoa ja älyllistä rohkeutta. Mutta kuinka moni yliopisto-opiskelija uskaltaa hypätä opinnoista suoraan yrittäjyyteen? Onko yritystoiminta vain kauppatieteilijöiden ja innovatiivisten teknologianörttien pelikenttää? Vai voisiko fyysikosta, luonnontieteilijästä tai vaikka filosofista tulla seuraava startup-tähtemme? Tässä MY Studion jaksossa sukellamme siihen, kuinka yliopistokoulutus valmistaa tämän päivän opiskelijoita yrittäjyyteen, sekä tarkastelemme yrittäjyyden kehittämistä korkeakoulutettujen keskuudessa. Tässä jaksossa vieraana on Timo Saranpää, Akavalaiset ry:n puheenjohtaja ja itsekin korkeakoulutettu pitkänlinjan yrittäjä. Minä olen Anna-Mari Simunaniemi, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutissa toimiva yliopiston lehtori. Tervetuloa Timo juttelemaan korkeakoulutettujen yrittäjyydestä.

Timo Saranpää [00:01:15]: Kiitos Anna-Mari. Mukava olla täällä taas pitkästä aikaa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutin, vähän niin kuin teidän hommissa. Tämä ei ole siis ensimmäinen kerta ja nyt tosiaan Akavalaisten yrittäjien puheenjohtajan roolissa mukana, ja tietysti myös aina ensisijaisesti itse yrittäjä, niin sillä lailla yrittäjäasioista on aina kiva tulla juttelemaan.

Anna-Mari Simunaniemi [00:01:39]: Hyvä, voidaan saadakin sinulta ehkä myös ihan päivitettyjä tietoja. Mutta nyt luulen, että meille monille kuulijoille ehkä tämä yhdistys itsessään ei ole kovin tuttu, niin voidaan vähän aloittaa jopa siitä, että mikä on Akavalaiset yrittäjät ry. Ja ennen kaikkea tällaisen ehkä aloittavan tai yrittäjyyttä suunnittelevan yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Mitä tällainen yhdistys voi tarjota?

Timo Saranpää [00:02:09]: Kiitos kysymästä. Yritän pistää tämän nyt oikein lyhyesti pakettiin tässä, että mikä on Akavalaiset yrittäjät. Me edustamme 23 liiton yrittäjäjäseniä. Eli meillä ei ole suoranaisesti omia henkilöjäseniä, Akavalaisten liittojen yrittäjäjäsenet ovat meidän jäseniämme. Me järjestämme heille erilaisia koulutuksia, tapahtumia, webinaareja. Esimerkiksi vaikkapa tänään meillä oli meidän uuden kannattavuudenhallintatyökalun esittely juuri ennen tätä, tässä iltapäivästä, webinaarimuodossa. Tuotamme ja teemme ja osin välitämme myös erilaisia jäsenpalveluita. Mehän olemme myös, olemme tietysti leimallisesti, me olemme ensisijaisesti akavalainen, mutta me olemme myös Suomen Yrittäjien toimialajärjestön jäsenyhdistyksenä ja sitä kautta meidän jäsenyrityksillämme on saatavilla Suomen Yrittäjien tällainen niin sanottu palvelupaketti, erilliskustannuksella. Sitten me olemme tietysti kolmanneksi myös edunvalvontajärjestö. Niin kuin voi arvata, niin me teemme paljon edunvalvonnassa yhteistyötä tietysti Akavan kanssa, akavalaisten liittojen kanssa, mutta myös Suomen Yrittäjien kanssa. Tietysti meillä ensisijaisesti työlistalla on kaikki korkeakoulutettujen yrittäjien edunvalvontaan liittyvä. Toki teemathan menevät totta kai muiden yrittäjien kanssa hyvin paljon päällekäin, mutta on sellaisia korkeakoulutettujen yrittäjyyteen liittyviä erityispiirteitä kuin nyt vaikka edunvalvonta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa koulutuspolitiikkaan liittyen ja yrittäjyyskoulutukseen liittyen. Tämä oli tällainen pikakatsaus siihen, että mitä on Akavalaiset yrittäjät. Akavassa meillä on jäsenyrittäjiä sivutoimisine yrittäjineen noin 17-18 000, plus sitten niin sanotut Y-tunnuksettomat kevytyrittäjät akavalaisista liitoista siihen päälle.

Anna-Mari Simunaniemi [00:04:32]: Kyllä, se on valtava joukko yrittäjiä. Itse asiassa tehän olettekin Suomen Yrittäjien viime vuoden vuoden toimialajärjestö, eli tekeminen on varsin vaikuttavaa.

Timo Saranpää [00:04:46]: Kyllä, täytimme tänä vuonna kymmenen vuotta.

Anna-Mari Simunaniemi [00:04:49]: Mainitsitkin tuossa jo, jotenkin sanoit, että korkeakoulutettujen yrittäjyyden erityispiirteitä, niin tähän voisimme vähän pysähtyä, että miltä näyttää tällä hetkellä Suomessa korkeakoulutettujen yrittäjyys? Esimerkiksi vähän trendinä, onko se ilmiö, joka on nousussa vai laskussa, ja mitä muuta erityistä tähän ehkä liittyy?

Timo Saranpää [00:05:15]: Ehkä ensinnä tosiaan erityispiirteistä, että millainen on korkeakoulutettu yrittäjä. Kyllä leimallisesti korkeakoulutettu yrittäjä on sellainen, jos oikein jotain oppikirjamääritelmää, ei sellaisia ihan tarkkaan oikeasti ole, mutta jos yrittäisi hakea, niin kyllä se olisi sellainen yrittäjä, joka sitä korkeakoulussa hankkimaansa osaamista tuotteistaa ja myy oman yrityksensä kautta. Siinähän tietyllä tavalla se erityispiirre tietysti korkeakoulutettujen yrittäjyydessä on. Ja kyllä trendi on edelleen nouseva. Minä usein lasken ja niin monet muutkin korkeakoulutettujen yrittäjyyden tietynlaista uutta renesanssia sieltä ajasta, kun vuonna 2009 perustettiin Aalto-yliopistossa Aalto ES ja lähdettiin startup-toimintaan vahvemmin mukaan. Sieltä voi laskea sellaisen noin yhden aikavälin tai katsoa yhden aikavälin alkaneeksi. Ja kyllä sillä aikavälillä on ihan selkeä muutos tapahtunut. Jos miettii 2000-luvun alkupuolelle ja kysäisi yrittäjyyskursseilla yliopistossa, että kuinka moni aikoo yrittäjäksi, niin kyllä siellä aika orvosti yksi-kaksi kättä isossa salissa nousi. Nykyään, ja jo vuosia, selkeästi suurempi osa yrittäjyyttä ajattelee omana työuranaan. Haaste tällä hetkellä on tietysti ihan, tai samoja haasteita kuin millä tahansa taloudellisin periaattein toimivalla yksiköllä. Tämä aikakausi ei ole, eikä ajankohta ole aina kaikilta kohdin, ainakaan kaikille toimialoille ihan otollinen. Toki kolikon toinen puoli on, että monihan näkee vähän vaikeammissa ajoissa mahdollisuuksia, että silloin oikeanlaisella osaamiskokonaisuudella se korkeakoulutettukin yrittäjä voi onnistua. Mutta noin lyhykäisesti siihen, että onko edelleen korkeakoulutettujen yrittäjyys nousussa, niin on, ja se kiinnostaa. Ja me kyllä uskomme, että suhteellisesti koko ajan suurempi osuus tulevaisuuden yrittäjistä on nimenomaan korkeakoulutettuja.

Anna-Mari Simunaniemi [00:07:50]: Niin, samaan aikaan kun tähdätään kaiken kaikkiaankin suomalaisten korkeakoulututkintojen määrän kasvuun kautta linjan. Ja toisaalta sitten ehkä on jo aika pitkäänkin puhuttu, mutta tuleeko se nyt sitten ihan kunnolla realisoitumaan tällainen työelämän, työsuhteiden murros siitä, että tämä jako niin selkeästi palkkatyöntekijöihin tai yrittäjiin jotenkin hälvenisi. Että aidosti ehkä jopa, villeimmissä skenaarioissahan osa ennustaa, että ikään kuin kaikilla olisi Y-tunnus tai on esitetty tätä, että vauvoille Y-tunnus jo heti syntymästä ja sitten siitä yrittäjäksi. Niin sehän varmasti ravistelisi näitä lähtökohtiakin ihan toisella tavalla.

Timo Saranpää [00:08:44]: Ainakin, vaikkei kaikista tulisi yrittäjiä ja kaikki eivät Y-tunnusta itselleen hankkisi ja perustaisi, niin ainakin olisi hyvästä kaikille, että olisi mahdollisimman paljon yrittäjämäistä asennetta. Että olisi sitä niin sanottua sisäistä yrittäjyyttä, sitä yritteliäisyyttä missä tahansa tehtävässä.

Anna-Mari Simunaniemi [00:09:06]: Kyllä, tuollaiset projektimaiset työt ja myös tutkijan työ, jolle polulle sitten korkeakoulutetuista osaa jatkaa, niin hyvin paljonhan siinä samanlaista innovatiivisuutta, uuden keksimistä ja riskinottoa edellytetään. Minkälainen käsitys sinulla on eri koulutusalojen välisistä eroista, että ovatko se nyt sitten juuri kauppatieteilijät, joilla on tätä liiketaloudellista osaamista tai joku tällainen teknologianörtti, joka keksii uuden nerokkaan softa-alustan, jolla yrittäjäksi ryhdytään, mutta voiko yrittäjäksi lähteä myös vaikka humanistisilta tai luonnontieteellisiltä aloilta?

Timo Saranpää [00:09:51]: Kyllä ja aivan ehdottomasti voi, että jos katsoo esimerkiksi akavalaisten liittojen tilastoja siitä näkövinkkelistä, että missä liitoissa on suhteellisesti eniten yrittäjäjäseniä. Minun oma taustani, olin aikoinaan Ekonomiliiton puheenjohtaja ja oma tausta on kauppakorkeakoulussa, niin meikäläiset eivät pääse siellä kympin sakkiin. Arkkitehdit ovat ykkösenä noin suhteellisilla osuuksilla vuoden 2024 tilastoilla; yrittäjiä 40 prosenttia. Sitten tulee Psykologiliitto seuraavana, jossa pää- ja sivutoimisia yrittäjiä on noin 30 prosenttia jäsenistä. Sitten kuntoutusalan asiantuntijat, joissa vajaa 30. Ja kun menee listaa eteenpäin, niin siellä tulevat puheterapeutit, lääkärit, myös hammaslääkärit. Se, mikä korostuu, on nimenomaan sote toimialana. Ja siinä tietysti monellakin tavalla viime vuosien kehitys, hyvinvointialueiden muodostaminen ja niin edelleen, se periaatteessa on ruokkinut yrittäjyyttä. Toki joku sanoisi tähän samaan hengenvetoon sitten perään, että valitettavasti tällä hetkellä tuntuu eri puolella Suomea hyvinvointialueiden hankintapolitiikat taas vievänkin yhtäkkiä toiseen suuntaan. Mutta yhtä kaikki, nimenomaan suhteellisesti akavalaissa liitoissa, ainakin nimenomaan sote-alan liitoissa, yrittäjien suhteellinen osuus on suurempi. Että kysymys, että voiko joku muu kuin tekniikan tai kaupallisen alan koulutukseen hankkinut ryhtyä menestyksekkäästi yrittäjäksi, ehdottomasti voi. Kysymyshän kuuluu vain siitä, että kuinka sen oman osaamisen osaa pukea liikeidean muotoon ja tuotteistaa ja kaupallistaa.

Anna-Mari Simunaniemi [00:11:59]: Minkälaisia ajatuksia sinulla on tämän päivän yliopistokoulutuksesta? En tiedä, kuinka paljon ja tarkkaan olet pystynyt ihan seuraamaan, että minkälaista, miten se yrittäjyys siellä opinnoissa näkyy, mutta ainakin tällaisella strategiatasollahan yrittäjämäiset valmiudet pitäisivät tulla mukaan kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa tutkinnoissa pitäisi tarjota ainakin mahdollisuutta yrittäjyysopintoihin. Tämä meidänkin yliopistosta Yrittäjäksi-kurssi on tällainen kädenojennus meidän Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoiden suuntaan. Mutta minkälainen tuntuma sinulla on, että kuinka hyvin koulutusten sisältö ja toteutustavat vastaavat niitä tarpeita, mitä yrittäjänä toimiminen vaatii?

Timo Saranpää [00:12:49]: On tietysti paljon yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja myös koulutusalakohtaisia eroja. Opiskelijoilta tulee palautetta kummankin suuntaisesti. Jostain positiivista, jostain negatiivista. Kyllä siinä on ehdottomasti vielä tekemistä, että niin laaja-alaisesti kuin ehkä olisi tarpeen, niin esimerkiksi yrittäjyyskursseja ei ole kaikille koulutusaloille tarjolla. Sitä vartenkin oli mukava tulla teille puhumaan tähän, kun tiedän, että tämän kohderyhmänä on niiden alojen, joiden perinteisesti ajatellaan ja kuvitellaan yrittäjiä tuottavan, niin niiden ulkopuolelta aloja. Minusta se on hienoa, näin sen pitää olla, koska sieltä voi löytyä jotain sellaista uutta, jota ei ole aiemmin hiffattu ja osattu tuotteistaa ja yritystoiminnan muodossa myydä.

Anna-Mari Simunaniemi [00:13:56]: Minkälaisia valmiuksia toivoisit, että yliopistokoulutus pystyisi antamaan tai ehkä sitten opiskelijat omatoimisemmin itselleen hankkimaan jo siellä opintojen aikana?

Timo Saranpää [00:14:10]: Aika varmaan nyt seuraava vastaus on vähän kliseinenkin, koska jos lukee erilaisia yrittäjyysoppaita, niin siellähän on hillitön lista ominaisuuksia, joita lukiessa tulee sellainen fiilis, että pitää olla joku kummallinen yli-ihminen ja supersankari, että voi yrittäjänä menestyä. No ei tarvitse, että ei laiska pärjää, se nyt on selvää, eikä passiivinen. Mutta normiaktiivisuudella, uteliaisuudella, rohkeudella, verkostoitumishalulla, itsensä kehittämishalulla varustettu opiskelija kykenee erinomaisen hyvin kyllä yrittäjänä menestymään. Mutta kyllä siinä pitää olla sellaista tahtoa kantaa itse vastuuta omasta ja muiden tekemisestä, siitä se lähtee. Nämä ovat tietysti niitä henkilökohtaisia ominaisuuksia, mutta sitten se mitä, jos mietin sitä, että mitä yliopisto tekniseltä puoleltaan voi kursseissaan tarjota, niin sellaista ihan perusosaamista yrittäjyyteen liittyvissä asioissa; yrityksen perustamista, taloushallintoa, myyntiä, markkinointia, hinnoittelua, näitä sinällään ihan niin kuin yrittäjyyden perusasioita.

Anna-Mari Simunaniemi [00:15:41]: Miten sitten opiskelijan, minkälainen tuntuma sinulla on, että olisiko fiksua aloittaa sitä yritystoimintaa jo mahdollisimman varhain siellä opintojen aikana? Vai onko se peli jotenkin menetetty, jos yrittäjyys ei vielä siellä opintojen aikana kiinnosta, vaan asiaan havahtuu ehkä sitten vasta pitkänkin ajan päästä.

Timo Saranpää [00:16:06]: Ei, ei missään nimessä ole menetetty. Meillä oli itse asiassa viime viikolla Akavalaisten yrittäjien ja yksityisalan lakimiesten järjestämä yhteinen tilaisuus eläkeiän kynnyksen jommallakummalla puolella oleville akavalaisten liittojen jäsenille. Meillä oli useampi erittäin hyvä esitys. Ja muun muassa Aalto-yliopistolta Aeron Kalle puhui otsakkeella Senioriyrittäjän salaiset aseet. Ja hän toi siellä mielenkiintoisia tilastotietoja siitä esille, että mikä esimerkiksi on Piilaaksossa perustajan mediaani-ikä. Se on 43 vuotta tällä hetkellä. Ja 50-vuotiaan perustajan todennäköisyys onnistuneeseen yrityskauppaan on kaksinkertainen verrattuna 30-vuotiaaseen perustajaan. Nämä olivat sellaisia mielenkiintoisia tilastopudotteluja, että ei välttämättä se yrittäjä, joka jo nuorena aloittaa... Tai ei se vanhempana aloittava vielä ole kaikkea menettänyt. Koska yksi pointti tässä on se, että minusta tämä on persoonakysymys. Joillekin 20-25-vuotiaana aloittaminen sopii erinomaiseen hyvin. Joku toinen vaatii onnistuakseen sen kypsyttelyn ja sen kokemuksen hankkimiseen jonkun muun palkkalistoilla ja vasta sitten voi onnistua yrittäjänä. Minä en haluaisi laittaa tähän mitään ikärajoja, että jollet on 25-vuotiaana jo yrittäjä, niin sitten voi enää ryhtyä yrittäjäksi. Ei, ei mitään sellaista. Mikä tahansa ikä voi olla hyvä, jos sinä koet, että sinulla on sopiva ominaisuus, kokonaisuus ja sinä osaat hyödyntää omia henkilökohtaisia ja sitten kokemukseen ja työn kautta hankkimia ominaisuuksiasi.

Anna-Mari Simunaniemi [00:18:13]: Toisaalta ehkä tässä saan myös itseni kiinni pikkusen tällaisesta stereotyyppisestä ajattelusta, että yliopisto-opiskelija on välttämättä tällainen nuori. Kyllähän meillä tänä päivänä myös opiskelijoiden ikäjakauma on hyvin laaja.

Timo Saranpää [00:18:27]: Totta, totta. Olet oikeassa.

Anna-Mari Simunaniemi [00:18:28]: Aivan yhtä lailla siellä voi olla ja tehdään toista tutkintoa ja vaikka mitä muutakin siellä taustalla.

Timo Saranpää [00:18:37]: Kyllä, minä olin pari päivää sitten puhumassa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelijoille vähän erilaisella teemalla ja sen huomasi myös siellä live-tapahtumassa, että ikähaitari on aika laaja. Sillä lailla ei saa tässäkään ajatella stereotyyppisesti, että opiskelijat ovat jonkun tietynikäisiä ja menestyvät aloittavat yrittäjät jonkun tietynikäisiä. Eri ikäisenä voi onnistua.

Anna-Mari Simunaniemi [00:19:05]: Kyllä. Minä tuolta poimin hetki sitten, kun luettelit näitä hyviä ominaisuuksia, mitä yrittäjällä olisi hyvä olla ja siellä mainitsit myös tällaisen tahtoa kantaa vastuuta. Ehkä tästä voisi pikkuisen heittää palloa tällaiseen yleiseen vastuullisuuskeskusteluun, että ylipäänsä se yritystoiminta ja minkälaisia uusia yrityksiä me tarvitsemme ja mitä niiden maailmaan pitäisi tarjota, niin ei tarvita yrityksiä, jotka pyrkivät vain ehkä lisäämään kulutusta kulutuksen lisäämisen vuoksi, vaan ehkä sellaisia toisenlaisia ratkaisuita tähän kestävyyshaasteisiin ja sosiaalisen tasa-arvon ja kestävyyden haasteisiin. Voisiko ajatella, että jotenkin tätä kautta voisi löytyäkin niitä ratkaisun tekijöitä ihan toisenlaisilta aloilta, kuin puhtaasti sieltä tekniikasta tai taloudesta?

Timo Saranpää [00:20:12]: Aivan ehdottomasti, minusta hyvä pointti. Nytkin kyllä, anteeksi esimerkki tulee kaupallisten ja teknisten tieteiden puolelta, olen ollut mukana monta vuotta nyt Kaute-säätiön vuoden tutkijayrittäjäpalkinnon juryssä. Siellä meillä on nyt viimeisinä vuosina ollut erittäin paljon erittäin hyviä nimenomaan vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen, kestäviin uusiin teollisuuden innovaatioihin ja niin edelleen liittyviä yritysideoita kilpailussa mukana, myös palkituissa. Se on ehdottomasti sellainen osa-alue, jolla myös muut kuin tekniikan tai kaupan alan yliopisto-opiskelijat ja sittemmin yrittäjät voivat onnistua. Nimenomaan se on yksi syy, miksi me tarvitsisimme eri alojen yrittäjiä tulevaisuudessa. Osaisimme nämä kaikki mahdollisuudet nähdä vähän eri kulmista.

Anna-Mari Simunaniemi [00:21:25]: Niin kyllä, esimerkiksi erilaisilla yhteiskuntatieteillä ja sitten taas ihmistieteillä on paljon mahdollisuuksia. Akavalaiset yrittäjätkin on, niin kuin mainitsit, edunvalvontajärjestö ja tarkoittaa tietysti tällaista lobbaustoimintaa itse asiassa tämän yrittäjyysasian, teidän jäsenjärjestöjen puolesta sitten myös päättäjien suuntaan. Minkälaisia tällä hetkellä ehkä ajankohtaisia vaikuttamispyrkimyksiä teillä on, tai mitä näet, että minkälaista viestiä sinä toivoisit nyt sitten päättäjien ottavan seuraavaksi?

Timo Saranpää [00:22:08]: Kyllä, siellä tällä hetkellä on nyt tietysti tapetilla kaksi yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvää, vähän tällaista ikuisuusasiaa, kun on sekä työttömyysturvan yhdistelmävakuutus tällä hetkellä työstössä, jo ministeriössä valmisteluvaiheessa. Ja sitten parhaillaan on selvitysmies Jukka Rantalan selvitystyö vielä kesken, loppuvuodesta saadaan sieltä mietintö kautta tulokset YEL-järjestelmän kehittämisen osalta. Eli siinä on kaksi aika merkittävää yrittäjän sosiaaliturvaan ja taloudelliseen turvallisuuteen liittyvää asiaa, jossa mekin olemme kyllä Akavasta olleet hyvin, hyvin aktiivisesti koko ajan mukana. Siinä on pari sellaista aivan akuuttia, joihin me odotamme kumpaankin nyt lähitulevaisuudessa jotain uusia ratkaisuja. YEL varsinkin on mielenkiintoinen, tietysti ei yhdistelmävakuutuskaan ole helppo, mutta YELin ongelmakohdat tulevat edelleenkin olemaan aika haastava ratkaista. Se ei tule olemaan, sen yrittäjille uskaltanee luvata, että se ei ole mahdollista, että entistä halvemmat maksut ja parempi turva, se ei ole oikein mahdollinen yhtälö, ellei joku maksa sitä turvaa ja se joku olisi käytännössä veronmaksajat.

Anna-Mari Simunaniemi [00:23:41]: Kyllä, ja YEL eli yrittäjän eläkevakuutuksesta on siis kysymys.

Timo Saranpää [00:23:46]: Kyllä, anteeksi juuri näin, yrittäjän eläkevakuutuksesta on kysymys.

Anna-Mari Simunaniemi [00:23:50]: Tästähän on paljon kyllä mediassakin tai hyvin laajasti keskusteltu jo pidempään. Ja ilmeisesti uudistus tulee, jos se tulee, niin vasta useamman vuoden päästä.

Timo Saranpää [00:24:01]: Näin todennäköisesti.

Anna-Mari Simunaniemi [00:24:04]: Näetkö sinä, että tällaiset ihan rakenteelliset ongelmat jotenkin olisivat nyt sitten esteenä yrittäjyyshalukkuudelle? Onko tällaista signaalia kuulunut jäsenistöltä?

Timo Saranpää [00:24:17]: Kyllä ne varmasti jossain määrin ovat. Että ei sitä käy varmaan kiistäminen, että nyt muun muassa YEL ja siihen liittyvät maksujen korotukset, joita yritykset ovat viimeisen parin vuoden aikana nyt kohdanneet, niin kyllä ne osaltaan varmasti mielenkiintoa heikentävät. Eivät ne ole omiaan houkuttavuutta parantamaan. Ja kun tässä on tuonut sitä nyt useampaan otteeseen esille, että korkeakoulutettujen yrittäjien suhteellinen osuus kasvaa, no valitettavastihan, kun katsotaan nyt viimeisiä yrittäjyystilastoja, niin yrittäjien kokonaismäärä on tullut alaspäin. Ja muun muassa yksinyrittäjien määrä on pudonnut sieltä parin vuoden takaisesta noin lähes 200 000 noin 180 000. Että esimerkiksi yksinyrittäjien määrä, joka nousi koko 2000-luvun, on tullut vähän nyt alaspäin, ja vielä ehkä sitten huolestuttavampi kansakunnan näkövinkkelistä on, että työnantajayrittäjien määrä on tipahtanut. Meillä on tällä hetkellä enää, viime vuonna oli se noin 70 000 työnantajayrittäjää, kun vielä muutama vuosi sitten oli lähes, tai muutama vuosi taaksepäin oli yli 90 000, mutta vielä pari vuotta sitten lähes 90 000. Se on huolestuttava kehityskulku.

Anna-Mari Simunaniemi [00:25:51]: Pystyykö näistä tilastoista mitenkään erittelemään tämän koulutustaustan mukaisesti?

Timo Saranpää [00:25:59]: Hyvä kysymys. Se on koko ajan, me vähän tämän kanssa kipuilemme, että yritämme koko ajan eri tilastoista ja eri tavoin arvioida sitä, että minkälainen on tarkalleen ottaen korkeakoulutettujen yrittäjien suhteellinen osuus. Joku arvio on, että se liikkuu jossain noin kolmanneksessa sieltä kaikista yrittäjistä, mutta ihan täysin eksaktia, luotettavaa tilastotietoa ei oikein tahdota vuodesta toiseen saada. Esimerkiksi uusyrityskeskusten nyt viimeisimmän tiedon mukaan sieltä karkeasti uusista asiakkaista samaten se noin kolmannes on korkeakoulutettuja.

Anna-Mari Simunaniemi [00:26:49]: Ja sitten tosiaan, kun ihmisillä niitä koulutuksia ja muutakin sellaista epäformaalia koulutusta totta kai voi olla, vaikka ei näitä muodollisia tutkintoja ole, niin eihän se aina ihan kaikkea itsessään kerro. Ihan tässä nyt tällä lailla omassa päässäni nyt pohdin, tämä ei perustu nyt mihinkään tietoon, mutta mietin, että kun samalla ainakin viime vuosiin asti on ollut kuitenkin vähän se tendenssi, että mitä korkeammalle koulutettuja ollaan, tai yliopisto-opiskelijoilla, niin jotenkin se yrittäjäksi ryhtymisen halukkuus on ollut matalampaa kuin sitten alemmilla koulutustasoilla. En tiedä, onko tässäkin muutosta tulossa, mutta mietin samalla, että tarkoittaako se sitä, että ne korkeakoulutetut, jotka ryhtyvät yrittäjäksi, ovat sitten jotenkin harkinneet sen asian pidemmälle ja onko heillä sitten enemmän jotain valmiuksia, että onnistuuko korkeakoulutettujen yritys keskimäärin paremmin kuin sitten jollakin toimialalla?

Timo Saranpää [00:28:05]: Erittäin hyvä kysymys ja hyvä huomio. Me teetimme Akavasta pari vuotta sitten selvityksen myös yritysten yritysarvoon kautta lisäarvoon liittyen, ja sen lopputulemana oli, että korkeakoulutettujen yrittäjien yritykset tuottavat lisäarvoa suhteellisesti enemmän kuin muiden. Sinänsä minä en yllättynyt, mutta varmaan joku ehkä siitä tuloksesta yllättyi. Minä olin sitä mieltä, että näinhän sen pitää tietysti ollakin, että en sillä tavalla yllättynyt, mutta se tosiaan tuon meidän selvitystyömme lopputulemana myös sieltä esille nousi. Kyllä ihan unohtaen nyt tällaiset selvityksetkin, niin kyllä ihan aidosti, jos on korkealuokkainen suomalainen yliopisto- kautta ammattikorkeakoulututkinto taustalla ja sen tuottama osaaminen, niin totta kai se luo mahdollisuuksia. Mutta siihen pitää vaan yhdistyä myös yrittäjämäinen asenne, sellainen riittävä hoksnokka siitä, että mites tällaisesta tehdään nyt sitten liiketoimintaa niin, että joku on valmis maksamaan tämän minun yritykseni tuotteista ja palveluista. Mutta on sitäkin edelleen, mistä lähdit äsken, että näinhän esimerkiksi kauppakorkeakoulussa on vitsailtu jo vuosikymmenet, että jos käyt yrittäjyyden pääainekokonaisuuden, niin voit olla varma, että sinusta ei tule yrittäjää. Että tämä se vähän vanha vitsi on. Tietyllä tavalla se vähän jossain kohtaa pätee, että kun riittävän hyvin tiedostat kaikki riskit, niin jos sinulle on tarjolla hyväpalkkainen palkkatyö rinnalla, niin kyllä siinä aika monella kynnys on aika korkea sitten vaihtaa se yrittäjyyden epävarmuuteen.

Anna-Mari Simunaniemi [00:29:58]: Niin, kyllähän yrittäjyydessä on riskit ja sitten toisaalta mahdollisuus onnistuessaan, niin ehkä se variaatio on vähän suurempi kuin sitten siinä palkkatyössä. Mutta totta kai tämä meidän tämänhetkinen yhteiskunnallinen tilanne ja työllisyystilanne ja muut ovat sellaisia, että myöskään palkkatöiden tilanne ei ole kauhean varma. Ja vastavalmistuneiden työllistymisessä varsinkin on isoja haasteita tällä hetkellä.

Timo Saranpää [00:30:26]: Näin juuri. Niin kyllä minä tunnen itseni ainakin, yksi minulle tärkein syy, miksi olen ollut 30 vuotta yrittäjä, on se vapaus. Tai ainakin joskus vähän näennäinen vapaus, mutta vapaus kuitenkin. Ja joku on sanonut niinkin, että suuremman riskihän sitä palkkatyössä ottaa, kun näin yrittäjänä, että tässähän sitä on ihan täysin omasta osaamisestaan ja tekemisestään kiinni, että lentääkö vai ei.

Anna-Mari Simunaniemi [00:30:52]: Niin kyllä, omissa käsissä sitten.

Timo Saranpää [00:30:54]: Aivan omissa käsissä.

Anna-Mari Simunaniemi [00:30:56]: Kyllä. Itse asiassa meillä alkaa tässä nyt, nopeasti puolisen tuntia vierähtänyt uskomatonta kyllä, niin joko meillä olisi aika alkaa kokoamaan yhteen tätä keskustelua, että mitkä täältä nyt sitten olisivat sellaiset viemiset, take away top vinkit yliopisto-opiskelijoille, jotka ehkä nyt tai myöhemmin yrittäjiltä harkitsevat, niin mitä ainakin tulisi muistaa ja harkita?

Timo Saranpää [00:31:29]: Yksi sellainen on se, että aika moni, niin minäkin aikoinaan, niin jo siinä yliopisto-opiskeluaikoina aloitti jotain pienimuotoista, hyvinkin sivutoimista yrittäjyyttä, mutta sieltä kyllä jo siinä opintojen aikana kykenee kyllä hankkimaan itselleen sellaista kokemus- ja osaamispohjaa, joka sitten tulevaisuudessa voi kantaa hyvinkin pitkälle, kun sitten perustaa sen varsinaisen ensimmäisen, lainausmerkeissä oikean, yrityksen. Mutta sitten sellainen yleisemmin, joka pätee kyllä varmaan kaikille, sellainen, mistä minä aiemminkin puhuin; uteliaisuus ja verkostoituminen, hakee erilaisia osaamisalueita siihen omaan osaamiskokonaisuuteensa. Ettei liikaa keskity ja keskitä sitä omaa osaamistaan niin, että saa sellaisen riittävän monipuolisen osaamiskokonaisuuden aikaiseksi siinä opintojen aikana, niin se kantaa, tekee mitä tahansa. Ja sitten tekee sitä omansa näköistä. Minä kuuntelin Jaajon yrittäjätarinan viime viikolla yhdessä seminaarissa ja hän siinä vastasi kysymykseen, kun häneltä kysyttiin rooleista kun on erilaisissa yritystoiminnoissa mukana, niin hän sanoi jotain sen suuntaista, että roolin vetäminenhän on aina raskasta, että silloin pitäisi aina muistaa sitten, että mikä se on se rooli nyt mihinkäkin kohtaan. Että parempi olla oma itsensä, rakentaa niiden omien vahvuuksiensa päälle.

Anna-Mari Simunaniemi [00:33:22]: Kyllähän se varsinkin hyvin pieni yritys, yksinyrittäjä tai mikroyritys, niin hyvin paljonhan se personoituu sen yrittäjän ympärille ja vähän menestyy tai tuhoutuu sen mukaan, mikä se yrittäjän oma driver ja näkemys siitä tekemisestä on.

Timo Saranpää [00:33:46]: Näinpä, näinpä. Ei tässä nyt voi paljon katso lopuksi muuta sanoa, muuta kuin toivottavasti saadaan mahdollisimman moni Oulun yliopiston opiskelijakin innostumaan yrittäjyydestä. Sitten kun sille polulle lähdette, niin ei muuta kuin onnea valitsemallanne tiellä. Kyllä me järjestöistä myös, niin me vapaaehtoiset kuin järjestöissä työssä olevat, niin yritämme tehdä parhaamme, että autamme aina uusia yrittäjiä niissä haastavissa kohdissa.

Anna-Mari Simunaniemi [00:34:15]: Kiitos Timo Saranpää, tämä oli oikein antoisa keskustelu. Puoli tuntia meillä vierähti kuin siivillä ja tästä varmasti jää nyt pohdittavaa ja pureskeltavaa sinne kuulijoille.

Timo Saranpää [00:34:31]: Kiitos itsellenne. Mukavaa syksyä.

[äänite päättyy]