Subscribe
Share
Share
Embed
Tässä jaksossa Anna-Mari Simunaniemen vieraana keskustelemassa yritysneuvojan työstä on Ella Saarenpää.
Creators & Guests
What is MY Studio - Mikroyrittäjän podcast?
MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
[Intro 00:00:03] My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.
Anna-Mari Simunaniemi [00:00:24]: Tänään My Studiolla aiheenamme on julkiset yrityspalvelut ja niiden tarjoama tuki mikroyrittäjille. Minä olen Oulun yliopiston Kerttu Salaasti Instituutin tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi. Toimin mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREllä. Tällä kerralla minulla on vieraana yrityskehittäjä Ella Saarenpää Kemin Digipolis Oy:stä. Terve, Ella!
Ella Saarenpää [00:00:50]: Terve!
Anna-Mari Simunaniemi [00:00:52]: Mitä sinne Kemiin kuuluu?
Ella Saarenpää [00:00:55]: Mitäs tässä. Meille kuuluu oikein hyvää. Olemme tässä syksyn aikana julkaisseet yrittäjille uuden palvelualustan ja samalla muutenkin näitä meidän yrittäjille suunnattuja palveluita päivittäneet, ja tietysti sitten vielä jonkin verran näitä korona-aikaisia erilaisia rahoituskysymyksiä yrittäjien kanssa käymme läpi. Sitä se meidän arkemme tällä hetkellä on.
Anna-Mari Simunaniemi [00:01:31]: Sinä olet yrityskehittäjä. Mitä sellaisiin yrityskehittäjän tehtäviin kuuluu tällaisessa julkisessa yrityspalveluorganisaatiossa, niin kuin Digipolis on?
Ella Saarenpää [00:01:44]: Me tosiaan olemme julkinen toimija, eli käytännössä julkisilla verovaroilla meidän toimintamme rahoitetaan. Se on aika monipuolinen työkenttä, ainakin pienessä kaupungissa. Minä toimin itse Kemissä. Meidän tehtäväkentässämme näkyvin ja helposti tunnistettavin työtehtävä on yritysten suuntaan tapahtuva neuvontatyö. Siihen liittyy yleensäkin alkavan yrittäjän neuvonta yritystoimintaa harkitseville. Olipa hän perustamassa yritystä tai kartoittamassa kevytyrittäjyysmahdollisuuksia. Siihen pystyy käyttämään maksutonta neuvonta-apua. Sitten olemassa oleville yrityksille sellainen yleisin kysymys, jossa meidän puoleemme käännytään, on erilaiset investointien ja kehittämishankkeiden rahoitusratkaisut, joita me käymme yritysten kanssa läpi. Sitten tietenkin tällaiset sijoittautumispalvelut. jos yritys tai yrittäjä harkitsee liiketoimintaa Kemissä, siinä kohtaa me sitten olemme kaverina etsimässä sopivaa tilaa tai tonttia. Tällaisia kysymyksiä yrittäjille ratkomme. Se on näkyvintä työtä, mutta siinä rinnalla yrityskehittäjän kuuluu aluekehittäminen, mikä tarkoittaa sitä, että ei suoraan jollekin tietylle yritykselle tai yrittäjälle kohdistuvaa apua vaan sen toimintaympäristön kehittämistä, jotta siellä olisi helpompi yrittäjän toimia ja liiketoimintaa tehdä.
Anna-Mari Simunaniemi [00:03:49]: Minkä kokoisia ja minkä toimialan yleensä ovat yritykset, jotka sinun asiakkaiksesi päätyvät?
Ella Saarenpää [00:03:58]: Minulla on tällä hetkellä pääasiassa alkavia yrittäjiä. Siellä korostuu tietenkin ihan sellaiset peruspalvelualan yritykset. Sitten yleensä alkava yritys on aina lähtökohtaisesti mikroyritys, pieni yritys. Sitten Digipoliksessa myös on painopisteenä kiertotalouteen, biotalouteen liittyvät yritykset. Kuitenkin periaatteessa, kun me kuitenkin olemme tällainen kemiläinen yritysneuvontaorganisaatio, niin kemiläiset yritykset toimialasta riippumatta voi meidän palveluitamme hyödyntää.
Anna-Mari Simunaniemi [00:04:39]: Minkälaisia valmiuksia yrityskehittäjällä täytyy mielestäsi olla? Millaista osaamista ja minkälainen persoonallisuus on eduksi työssä?
Ella Saarenpää [00:04:52]: Olen itse toiminut tässä reilun puolitoista vuotta. Näkemykseni ja mielikuvani on se, että tässä työssä on ehdottomasti hyötyä siitä, että on hyvät sosiaaliset taidot, pystyy toisaalta yrittäjän suuntaan toimimaan luontevasti ja ottamaan huomioon sen, että yrityksiä on hyvin eri kokoisia. Mikroyrittäjillä kysymykset ovat hyvin paljon arkisempia ja pienempiä, ja täytyy pystyä myös ne omat vastaukset ja oma neuvonta laittamaan sellaiseen maanläheiseen, selkeäsanaiseen muotoon. Sitten toisaalta kun istutaan samoissa pöydissä esimerkiksi erilaisten sidosryhmien kanssa, jossa voi sitten olla rahoittajien edustajia tai koulutuspuolelta edustaja, niin silloin sitten taas on erityyppiselle ohjaamiselle tarvetta. Silloin täytyy olla yleensä siellä aluekehittämisen puolella, niin sitten tällaista näkemyksellisyyttä ja ison kuvan ymmärtämistä. Tässä työssä saa olla monena, mikä on tietenkin suuri rikkaus siinä työssä.
Anna-Mari Simunaniemi [00:06:16]: Sanoit, että mikroyritysten kysymykset ovat monesti arkisia ja pieniä. Voitko antaa jotain esimerkkejä, kuinka pienissä asioissa saa ja kehtaa kääntyä yrityspalveluiden puoleen?
Ella Saarenpää [00:06:32]: Ihan ensiksi tulee mieleen viime, olisiko se ollut marraskuuta, kun puhelin pirahti. Kysymys oli niin yksinkertainen, että hei, minä olen yrittäjä siltä ja siltä kadulta, haluaisin kysyä, millä viikolla meidän kadullamme jouluvalot käynnistetään. Ihan en suoraan pystynyt itse vastaamaan, mutta eihän se olekaan se pointti, vaan se, että tietää, keneltä voi kysyä. Asia selvitettiin yrittäjälle, ja hän oli hyvin tyytyväinen. Yksinkertaisimmillaan se on tällaista, mitä meiltä voidaan tarkistella.
Anna-Mari Simunaniemi [00:07:18]: Tietävätkö yrittäjät mielestäsi hyvin, että tällaista palvelua on saatavilla ja hyödyntävätkö he sitä?
Ella Saarenpää [00:07:28]: Kyllä ja ei. Meillä on sellaisia asiakkaita, jotka tuntevat ja tietävät meidät, ja he kääntyvät meidän puoleemme monipuolisesti erilaisissa kysymyksissä. Kuitenkin edelleen kohtaa kuitenkin kentällä, jos on esimerkiksi esittelemässä toimintaa tai joissakin tilaisuuksissa, yrittäjiä, joille se ei ole selkeää, mitä me teemme. Varmaankin ehkä siellä pienemmissä yrityksissä saattaa olla se ajatus, että kun on kehitysyhtiö, se on sellaista jotenkin todella korkealentoista ja puhutaan niin isoista asioista, ettei pienen yrityksen asiat ikään kuin kuulu sinne.
Anna-Mari Simunaniemi [00:08:19]: Joo. Minkälaisia ne kehittämisongelmat voivat olla? Onko se yleensä tällaista ongelmalähtöistä, että tullaan ongelmaa ratkaisemaan, vai onko se enemmän sellaista, että on joku visio ja kysytään ikään kuin keinoa päästä sinne omaan tavoitteeseen?
Ella Saarenpää [00:08:36]: Sekä että. En edes pystyisi sanomaan, kumman tyyppiset ovat ylempiä. Molempia.
Anna-Mari Simunaniemi [00:08:51]: Mitä mieltä olet siitä, kun monet tutkimuksetkin osoittavat, että yrittäjillä tällainen yrittäjän identiteetti ja se sellainen ammatti-identiteetti saattaa joskus olla ristiriidassa keskenään? Esimerkiksi ehkä sosiaali- ja terveysalan yrityksissä korostuu, että ollaan ensisijaisesti sen oman ammatin edustajia, ja se on sitä työtä, mitä halutaan tehdä, ja sitten tällainen liiketoimintaan, johtamiseen ja yrittämiseen liittyvät tehtävät koetaan vähän hankalina ja vastenmielisinä ja itselle vieraana. Tunnistatko sinä tätä ilmiötä käytännössä?
Ella Saarenpää [00:09:31]: Kyllä minä sen tunnistan. Ehkä se on niin, että kehitysyhtiön ja yritysneuvonnan palveluita lähestyy helpommin ihminen, jolla on löytynyt sellainen yrittäjyyden identiteetti esimerkiksi juuri sen oman ammatillisen identiteetin rinnalle.
Anna-Mari Simunaniemi [00:09:59]: Minkälaisia työskentelymenetelmiä tai ohjausmenetelmiä sinulla on käytettävissäsi yritysten kanssa?
Ella Saarenpää [00:10:08]: Meillä on yrittäjille yksilöllistä neuvontaa ja tapaamisia. Ei se välttämättä ole neuvontaa. Se voi myös olla ihan sellaista, että käydään yrityksen luona, ja siellä keskustelussa nousee esille niitä asioita, mitä kehittämistarpeita siellä on ja minkälaisia vaihtoehtoa ja niiden eteenpäin viemiseen on. Sitten meillä toimii Meri-Lapissa myös mikroyrittäjien kasvuverkosto, joka kokoontuu kerran kuukaudessa.
Anna-Mari Simunaniemi [00:10:40]: Mitä siellä teidän verkostotapahtumissa tapahtuu?
Ella Saarenpää [00:10:46]: Verkosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yleensä paikalla on kymmenkunta mikroyrittäjää ja yrityskehittäjä. Illassa on aina valittuna jonkunnäköinen yrittäjiä koskeva teema, josta he haluavat keskustella. Myös aiheeseen liittyvä asiantuntija voi olla paikalla. Kuitenkin yleensä muiden yrittäjien kanssa keskustelu on jo sellaista, joka voi niitä ratkaisuja tuoda mikroyrittäjälle, sellaista kokemusasiantuntijuutta. Sitten yrityskehittäjä voi tuoda oman osaamisen kautta esimerkiksi toteutusmahdollisuuksia, joista nyt ensimmäiseksi tulee rahoitusinstrumentit mieleen.
Anna-Mari Simunaniemi [00:11:41]: Onko tästä verkostosta syntynyt jotain konkreettista liiketoimintaa tai jotain muuta konkreettista taloudellista etua näille yrityksille?
Ella Saarenpää [00:11:53]: Yritykset ovat verkoston kautta kertoneet tehneensä yhteistyötä, keskenään kauppaa, ja sitten valtakunnallisen kautta on löytynyt kokonaan uusia asiakkuuksia.
Anna-Mari Simunaniemi [00:12:10]: Entä jos joku yrittäjä miettii, että voisi olla ajankohtaista jo jonkunlainen kehitystoiminta mutta ei oikein tiedä, mistä aloittaa, niin onko sinulla vinkata jotain itsearviointityökaluja tai jotain menetelmiä, jolla pääsisi itse alkuun tässä pohdinnassa ennen kuin kääntyy asiantuntijan puoleen?
Ella Saarenpää [00:12:37]: Jos mietitään pieniä yrityksiä, ajatellaan mikroyrittäjille sellaisia vinkkivitosia. Mikroyrittäjät on siinä omassa yrityksessään sellaisia yleismies jantusia ja huolehtii ihan kaikesta ja myös siitä kehittämistyöstä sen arjen rinnalla, minun ensimmäinen vinkkini on, että pienet jutut vie eteenpäin ja jokaisen yrityksen kannattaa tehdä kehittämistyötä. Se helposti mielletään isompien organisaatioiden hommaksi. Jos on jotain perinteistä liiketoimintaa, sanotaan esimerkiksi parturi-kampaaja, niin ajatellaan, että ei kehittäminen välttämättä minua koske. Minä sanon kuitenkin, että se koskee kaikkia tässä ajassa. Pienet jutut on niitä, millä mikroyrittäjä voi sitä omaa toimintaa kehittää. Sen ei tarvitse olla mitään maailmaa mullistavaa ja maailmaa syleilevää, vaan pienet jutut vie eteenpäin. Sitten sellainen muutoksen paikka, jota sinne arkeen pystyy tekemään, itsensä johtaminen on yksi sellainen keskeinen asia, jonka nostaisin esille, ja siellä erityisesti ajanhallinta. Kehittäminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaikka ne on pieniä juttuja, vaan sille täytyy jollakin tavalla järjestää aikaa. Sitten tietenkin se, että verkostoituminen on tässä ajassa ihan keskeistä. Sillä tavalla pystyy sitä oman yritystoiminnankin kehittämistä tekemään vähän puolihuomaamattomasti, kun keskustelee muiden yrittäjien ja mahdollisesti yrityskehittäjän kanssa. Jos on esimerkiksi meidän suuntaamme luontevat yhteydet, niin ei se silloin ole mikään varsinainen kynnyskysymys. Sitä voi kahvittelun lomassa käydä jotain kehitysehdotuksia ja ajatuksia läpi. Ei se sinänsä välttämättä vaadi mitään suuren suurta prosessia.
Anna-Mari Simunaniemi [00:15:05]: Tuo ajanhallinta on sellainen, joka nousee välillä tutkimuksissa ja kaikissa käytännön keskusteluissa, mitä käy yrittäjien ja yritysneuvojien kanssa. Mitä sinä sanoisit sellaiselle, ehkä tyypilliselle yrittäjälle, joka kommentoi, miksei yrityksen kehittäminen olisi ihan tärkeä juttu, mutta kun asiakkaita on niin paljon, niin ei ole aikaa irrottautua esimerkiksi johonkin verkostotapaamiseen tai ei ole aikaa istua itsekseen miettimässä jotakin strategiaa?
Ella Saarenpää [00:15:44]: Se on kuitenkin niin, että kaikilla on 24 tuntia käytettävissä ja jokainen valitsee itse, miten sen ajan käyttää. Monesti sen tunnistaa itsekin, että välillä on sellaisia hetkiä, että ad hocina vain tulee asioita, vain ilmaantuu ja on selvitettävää ja näin. Kuitenkin yrittäjällekin asiakaspyyntöjä ja yhteydenottoja tulee, mutta on kuitenkin mahdollista myös valita se, että on joku aika päivässä, joku hetki, jolloin ei ole tavoitettavissa. Mitä sitten sillä ajalla tekee, se on valintakysymys. Joskus se hetki voi olla se, että sitä omaa toimintaa suunnittelee. Joskus se voi olla sitä, että sen käyttää omaan hyvinvointiin ja lähtee lasten kanssa ulkoilemaan ja jättää hetkeksi sen yrityksen. Jos ei yritys pysy pystyssä ilman, että sitä ei ajattele 24/7, niin se ei välttämättä ole hyvällä tolalla. Ajan sitä, että aikaa voi kuitenkin hallita, vaikka se on kuitenkin haastavaa. Siihen on kuitenkin työkaluja ja apukeinoja, ja sitten ennen kaikkea siihen tarvitsee sitä tahtotilaa.
Anna-Mari Simunaniemi [00:17:19]: Niin, ja myös sitä, että se jatkuva uudistaminen on kuitenkin välttämätöntä, että se yritys säilyy elinvoimaisena muuttuvissa tilanteissa.
Ella Saarenpää [00:17:28]: Kyllä se tänä päivänä on, että kehitys kehittyy -tyyppisesti ja että asiakkaat on koko ajan kuitenkin valveutuneempia ja odottaa enemmän ja enemmän, eikä sen taakse voi mennä, että me olemme pieni toimija. Silti odotetaan nykyaikaisia ostoprosesseja ja sitä, että pystyy helposti asioimaan ja asiat sujuu mutkattomasti ja rivakasti. Prosessit ei kehity sellaisiksi, jos niiden äärelle ei pysähdytä ja mietitä, miten tämä palvelisi asiakasta paremmin. Sitä ei voi tehdä silloin samalla, kun tekee asiakastyötä.
Anna-Mari Simunaniemi [00:18:17]: Tämä kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen ja yllättävä yrityksille, ja myös yritysneuvojat ovat olleet kiireellisiä tämän odottamattoman pandemian vuoksi. Miten se on sinun asiakasyrityksissäsi näkynyt ja miltä tämä tilanne näyttää puoli vuotta pandemian alun jälkeen?
Ella Saarenpää [00:18:42]: Täytyy sanoa, että haipakkaa on ollut. Silloin kun tämä tilanne kärjistyi, puhelimen pirinä oli lähestulkoon taukoamaton. Selkeästikin ihmisillä oli hätä. Sitten kesää kohti ehkä shokki oli mennyt, mutta sitten vaikutukset liiketoimintaan alkoivat heijastelemaan ja näkymään. Olen miettinyt ja pohtinut todella haastaviakin tilanteita yritysten kanssa. Se on ollut aaltoliikettä, mutta on siellä myös hienoja uudistumisia tapahtunut ja yrityksiä, jotka ovat tarttuneet haasteeseen ja lähteneet hyvin perinteisiltä toimialoilta voimakkaasti kehittämään ja viemään sellaisia ajatuksia eteenpäin, mitä on ehkä mietitty, että tässä on ideaa ja halaisin viedä tätä eteenpäin, mutta ei vain ole ollut aikaa ja saumaa siihen. Sitten kun tilanne on, mikä on, niin sitten on päätetty lähteä.
Anna-Mari Simunaniemi [00:20:09]: Miten arviosi mukaan yritykset voisivat varautua johonkin tällaiseen vastaavaan, yllättävään mullistukseen, joka voi tulla uudelleen tai tämä sama tilanne voi pahentua? Mitkä asiat täytyy ainakin olla kunnossa, että selviytyy?
Ella Saarenpää [00:20:30]: Varmaan tärkein selviytymiskeino tässä on yrityksen kassa ja kassan suunnittelu, että se olisi riittävällä tolalla myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Varmastikin sellainen muuntautumiskyky on myös tulevaisuudessa tärkeä taito yrityksessä. Pystytään nopeasti reagoimaan, ja jotta siihen pystyy, jos ajatellaan esimerkiksi pientä yksinyrittäjää, joka tavallaan sen koko paletin hanskaa, niin kyllä mulla se aina jotenkin palaa sinne, että [?? 00:21:11] pienen yrittäjän täytyy itse pitää itsestään huolta. Oma jaksaminen ja oma hyvinvointi on keskiössä. Siinä kohtaa, kun alkaa tapahtumaan, on sitten paukkuja ja resursseja, henkisiäkin resursseja, sitten vastata haasteeseen.
Anna-Mari Simunaniemi [00:21:35]: Aivan varmasti, ja resilienssistä ja ennakointitaidoista on nyt puhuttu ihan yleisessäkin keskustelussa tosi paljon tämän menneen puolen vuoden aikana.
Ella Saarenpää [00:21:47]: Ihan aiheestakin. Tässä kohtaa huomaa, että jos yrityksessä on ollut haastava paikka tai yrittäjä on ollut taloudellisissa ongelmissa ja jaksamisessa on ollut ongelmia jo ennen koronaa, tämä on vain sellainen epätoivon syventämisen paikka ollut. Sitten taas yrittäjille, joilla on ollut parempi valmius ja parempi tilanne, heille tämä on voinut olla myös boostaava paikka.
Anna-Mari Simunaniemi [00:22:31]: Mennäänkö tässä, jos puhutaan teoreettisemmin, jopa tällaiseen yrittäjyyden klassikkoon kuin Schumpeterin teorioiden ja luovan tuhon maailmaan, niin raju kuin tämä tilanne on ollut? Onko se pyyhkinyt elinkelvottomat yritykset pois ja elinvoimaiset ovat jääneet jäljelle?
Ella Saarenpää [00:22:53]: Voi se näin olla, joo.
Anna-Mari Simunaniemi [00:22:58]: Mitkä, Ella, ovat olleet yrityskehittäjäurasi sellaisia tähtihetkiä tai onnistumisia työssä, joista olet erityisen ylpeä? Voisitko kertoa pari esimerkkiä?
Ella Saarenpää [00:23:16]: Tietenkin olen verrattain tuore tässä omassa työssäni. Onnistumisetkin varmasti kuvastaa sitä, että minä olen tietyllä tavalla aika lailla tämän työuran alussa. Se oli itse asiassa aika hauska tilanne ja ei välttämättä mitenkään suuren suurelta kuulosta, mutta yrityskehittäjälle tuntuu sellaiselta luottamuksen osoitukselta, kun viime viikolla soitti yksi yrittäjä, jonka kanssa olen korona-aikaan ollut paljon tekemisissä, ensin haettiin heille koronarahoitusta akuuttiin tilanteeseen, ja heillä lähti sellainen mukava kehittämisprosessi siinä rinnalla hyvin vetämään, ja siihen on sitten tullut jatkoa erilaisten julkisten tukien kautta. Hän soitti minulle viime viikolla sanoi, että hän on yrittänyt monesta paikasta selvittää mutta hän ei keksi enää muuta, joten hän soitti minulle, että minä varmasti pystyn sen ratkaisemaan. Ensimmäiseksi hymy tuli huulilleni, että hän ainakin luottaa minuun. Joku voisi ajatella, että hän soitti minulle epätoivoisena viimeisenä, mutta ei suinkaan näin. Hän näki, että siinä hänen kysymyksessään yhdistyi sen verran monen alan osaamista, että suoraan yhdestä paikasta ei löytynyt vastausta. Sitten hän huomasi, että yrityskehittäjällä saattaisi olla siihen jokunen sana sanottavana.
Anna-Mari Simunaniemi [00:25:09]: Hieno onnistumisen hetki. Mitä sinulla nyt sitten on tästä eteenpäin, kun tämä haastattelu ja työpäiväkin on pian ohi, mutta mitä seuraavia kehittämisprojekteja sinulla on työpöydällä tai haasteita yritysten kanssa, joiden kimppuun olet käymässä?
Ella Saarenpää [00:25:29]: Meillä on nyt sillä tavalla, että jos nostan ihan muutamat seuraavat asiakkaat ja heidän asiansa, joita on tulossa, niin ihan tällaista perusneuvontaa on, mietitään yhden yrittäjän kanssa, olisiko aika muuttaa toiminimi osakeyhtiöksi. Käymme sitä huomenna läpi. Sitten sellaisia isompia kokonaisuuksia on esimerkiksi, miten me parannamme yrittäjien suuntaan viestintää ja miten teemme työtämme tiedettävämmäksi ja tunnetummaksi yrittäjien keskuudessa. Siihen tietenkin sisältyy viestintäkampanjaa ja yhteistyösopimuksia esimerkiksi eri yrittäjäjärjestöjen kanssa. Nyt tuntuu, että nyt tuli ihan mitä sattuu soopaa.
Anna-Mari Simunaniemi [00:26:46]: Mitkä sinulla, Ella, siellä seuraavat kehittämistehtävät ja haasteet, joihin olet tarttumassa?
Ella Saarenpää [00:26:53]: Joo. Jos mietin seuraavien asiakkaiden asioita, joita ratkaisen, niin huomenna mietimme yhden yrittäjän kanssa, että olisiko toiminimi aika muuttaa osakeyhtiöksi. Käymme heidän tilannettaan läpi. Sitten sellainen isompi asia työpöydälläni on meidän yritysneuvontapalveluiden tunnettavuuden kasvattaminen paikallisten yrittäjien keskuudessa. Olen lähdössä yrittäjäjärjestöihin vierailulle ja myös julkisten toimijoiden, esimerkiksi Kemin kaupungin, eri hallintokuntien luona käymään ja kertomaan, mitä me tarjoamme, ja käymme myös yhdessä läpi, millaisia yritysten toimintaa tukevia paleluita heillä on. Esimerkiksi ydintoiminta saattaa olla esimerkiksi maankäytössä, niin se on varsinaisesti muuta, mutta heillä on paljon sellaista sisältöä, mikä on yrittäjille tärkeää, kuten tonttiratkaisut, niin käymme yhteistyöpalavereita koko syksyn aikana.
Anna-Mari Simunaniemi [00:28:18]: Työn täyteistä on.
Ella Saarenpää [00:28:20]: Kyllä. Sitä tässä työssä riittää. Tämä on aika monipuolista ja sen vuoksi hyvin mielekästä työtä.
Anna-Mari Simunaniemi [00:28:30]: Miten yrityskehittäjä huolehtii omasta jaksamisestaan ja työkyvystään? Noudatatko sinä näitä vinkkejä omalta osaltasi, mitä yrittäjille annat?
Ella Saarenpää [00:28:43]: Kyllä minä siihen pyrin. Vaikka työ välissä imaisee ja päivät venyvät pitkäksi, kiinnitän siihen huomiota, että minulla on aikoja, jolloin en ole asiakkaiden käytettävissä ja suljen sähköpostin ja pyrin siihen, että en siihen iltaisin vastaa. Viikonloppuisinkin pyrin sen rauhoittamaan, ellei ole jotain akuuttia. Esimerkiksi korona-aikaan tilanne oli tietenkin aivan erilainen, ja silloin venyttiin. Sille täytyy kuitenkin aina ottaa vastapaino. Sitten täytyy joskus lähteä ja lopettaa päivä vähän aikaisemmin. Ei voi koko aikaa tehdä täysillä. Jos välillä tehdään 120 lasissa, sitten välillä täytyy pudottaa 80:een. Kyllä minä sitä pyrin viemään käytäntöön. Minusta se on sitä ennen kaikkea, että nämä sähköiset kanavat välissä suljetaan ja työpäivän aikana keskitytään siihen, mitä tehdään. Jos ollaan asiakkaan kanssa, ollaan asiakkaan kanssa, tai jos esimiehen kanssa istutaan alas, niin silloin keskitytään siihen. Käytän itse aika paljon sitä, että otan aikaa siihen, että suunnittelen päiväni ja viikkoni. Pistän ylös, mitkä ovat keskeisimmät työt, jotka pitää saada tehtyä. Olen hyödyntänyt paljon sellaista hyvää kirjaa kuin Työkirja, jossa on ajanhallinnan vinkkejä. Pyrin niitä viemään käytäntöön. Aina se ei onnistu, mutta kun jaksaa tarpeeksi monta kertaa yrittää, kyllä lopputulos välillä palkitaan.
Anna-Mari Simunaniemi [00:30:35]: Hyvä. Pidä kiinni näistä opeista. Kun olen päättämässä tätä meidän keskustelua, kello on vähän yli neljä iltapäivällä, varmaan on aika toivottaa sitten oikein hyvää vapaa-aikaa tälle iltaa.
Ella Saarenpää [00:30:52]: Kiitoksia, sitä samaa.
Anna-Mari Simunaniemi [00:30:54]: Kiitoksia, Ella, tästä mielenkiintoisesta keskustelusta.
Ella Saarenpää [00:30:57]: Kiva, kun sain tulla mukaan.
[äänite päättyy]