Mikroyritysten ketterä johtaminen: yrityspalveluorganisaatioiden tuki, Kai Hännisen vieraana Riitta Palosaari ja Harri Jokela

Millaista tukea yrityspalveluorganisaatiot tarjoavat mikroyritysten johtamiseen? Millaista apua mikroyritykset kaipaavat ja miten johtamisen suuntaviivat asetetaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaavat Raahen Seudun Kehityksen yrityskehityspäällikkö Riitta Palosaari ja Nivala-Haapajärven seudun kehittämisyhtiö NIHAK:in yrityspalvelupäällikkö Harri Jokela. Riitta ja Harri ovat päivittäin tekemisissä alueidensa pienyrittäjien kanssa kehittääkseen mikro- ja pk-yritysten valmiuksia.

Creators & Guests

Host

Kerttu Saalasti Institute

@UniOuluKSI Kerttu Saalasti Institute – international research institute providing evidence-based knowledge and education on micro-enterprises.

What is My Studio - Mikroyrittäjän podcast?

MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

[äänite alkaa]

Toimittaja 1 [00:00:06]: My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä Podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.

Kai Hänninen [00:00:26]: Tervetuloa kuuntelemaan My Studio -sarjaa, mikroyritysten ketterä johtaminen. Pohdimme tänään vieraiden kanssa mm. mitä mikroyritysten johtaminen tai ketterä johtaminen tarkoittaa. Minä olen Kai Hänninen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutista ja minulla on täällä tänään vieraina Raahen seudun kehityksestä, yrityskehityspäällikkö Riitta Palosaari.

Riitta Palosaari [00:00:52]: Tervehdys vaan.

Kai Hänninen [00:00:55]: Ja Nivalan-Haapajärven seutu NiHak Ry:stä yrityspalvelupäällikkö Harri Jokela.

Harri Jokela [00:00:59]: Terve.

Kai Hänninen [00:01:03]: Minä luulen, että kuulijoilla ei ole välttämättä niin selvää, että mitä tämmöiset yrityspalveluorganisaatiot tekevät ja voitaisi aloittaa siitä, jos vaikka Riitta kertoo, että minkälainen sinun tyypillinen työpäivä on?

Riitta Palosaari [00:01:18]: Voisin ottaa esimerkin vaikka tästä päivästä eli aamu on alkanut sillä, että sähköpostia on kurkannut, mitä sinne on tullut ja eilisen päivän selvitysasioita on siellä odotellut ja niihin vastauksia tullut ja olen sähköpostia aamulla purkanut ja sen jälkeen meillä on ollut Raahen seudun kehityksen sisäinen palaveri ja sen jälkeen oli asiakastapaaminen ja tänä aikana se olikin sitten verkkovälitteisesti eli Teamsin kautta ja kyseessä oli aloittavan yrittäjän neuvonta ja siitä se päivä, kävin syömässä ja nyt olen tällä hetkellä tässä. Näiden asioiden parissa päivät pyörii, toki hankkeissa ollaan mukana eli monesti työpäiviin saattaa kuulua koulutuksia ja tapahtumia tai niihin osallistumisia tai niiden järjestämisiä ym.

Kai Hänninen [00:02:34]: Eli ainakin tämä päivä poikkeaa normaalista rutiinista. Me tässä tehdään Podcast-sarjaa?

Riitta Palosaari [00:02:41]: Joo, kyllä sinällään, että tämä on itselleni ensimmäinen tällaiseen osallistuminen. Toki me ollaan sellainen toimija, että me ollaan aika moneen tahoon verkostoiduttu ja monen tahon kanssa tehdään töitä, että tämä on ehkä enempi tulevaisuusorientoitunutta työn tekemistä, mitä tässä tälläkin hetkellä tehdään. Ei olla kasvokkain tapaamisissa ja paikan päällä, vaan ollaan ihan verkkovälitteisesti.

Kai Hänninen [00:03:12]: Mites Harri?

Harri Jokela [00:03:12]: Oikeastaan voisin väittää, että meillä on monipuolisin mahdollisin työ. Päivät vaihtelee tosi paljon ja pääsääntöisesti yllätyksiä sisältää päivät. Riitta kuvasi aika hyvin, samaa perustyötä minäkin teen. Rästilistalla on aika paljon asioita eli esim. selvittelen, mitä olen yrityksille luvannut selvittää. Esim. vaikka verohallinnosta tai patentti- ja rekisterihallituksesta tai ELYstä tai keskipisteliideristä tai vastaavista. Tietysti kaikkiin yritysten kontakteihin vastaan sähköpostissa ja nykyään enempi watsappissa, tekstiviestejäkin vielä käytetään ja puheluja ja totta kai NiHakissa koko ajan pyörii sellainen kehittämismylly, niin kuin Raahessakin. Koulutuksia ja tilaisuuksia suunnitellaan ja koko ajan menee hankeideoiden myllytys eli suunnitellaan, mitä uusia hankkeita olisi hyvä saada alueelle. Monipuolisin työ, mitä olen itse tehnyt ikinä.

Kai Hänninen [00:04:38]: Meillä tosiaan oli aiheena mikroyritykset ja johtaminen, niin miten te näette mikroyrityskentän ja ajatellaan, vaikka Raahen seutua ja tuota Pohjois-Pohjanmaan eteläosia, niin minkälainen yrityskenttä ja minkälaisia mikroyrityksiä teidän alueelta löytyy ja minkälaisia tarpeita heillä on tällä hetkellä?

Riitta Palosaari [00:05:07]: Raahen alueella on, tekisi mieli sanoa, että hyvin heterogeeninen ryhmä, tavallaan niinkin on, mutta jos ajatellaan toimialoja, niin meillä on aika teollisuusvaltaisia toimialat täällä meidän seutukunnassa, mutta sittenhän meillä on myös, jos laajennetaan Raahesta Pyhäjoelle ja Siikajoelle, niin meillähän on myös maataloutta ja sen ympärillä myös paljon yrittäjyyttä, että kyllä mikroyrittäjyyden kenttä on hyvin laaja. Siellä on hyvin monenlaisia yrityksiä, monen eri alojen yrityksiä ja ainakin itse ajattelen sillä tavalla, että jokainen yritys on omanlaisensa tarina eli kaikki on erilaisia, että on erilaisia tilanteita, erilaisia ihmisiä, asiat tehdään eri tavalla, että jokainen on yksilö näistä mikroista. Hyvin rikas on toimintakenttä kuvainnollisesti.

Harri Jokela [00:06:15]: Samat sanat, että A:sta Ö:hön ja vielä vähän enemmänkin on se vaihtelu ja oikeastaan, mitä pienempi yritys on, niin sitä enemmän omistajayrittäjän henkilökohtainenkin vaikuttaa kaikkeen neuvontatyöhön tai se pitää ottaa huomioon. Oikeastaan mikään palvelu ei sovi sellaisenaan kaikille. Meillä on palvelut, mutta niitä pitää tapauskohtaisesti tuunata siinä vauhdissa.

Riitta Palosaari [00:06:53]: Yhteydenotoista ja se, että kenen kanssa itse olen tekemisissä eniten, niin mikroyritykset. Toki meillä on määrällisesti, niin Suomessa, kuin Raahen seutukunnassa tai vaikka NiHankin alueella, niin joka paikassahan meillä on PK- ja mikroyrityksiä eniten. Ne on tavallaan se, kenen kanssa me eniten töitä tehdään täällä.

Harri Jokela [00:07:19]: Joo ja siellähän se suurin potentiaali on. 95% mikroja, niin siellä niitä on uusia menestysyrityksiä ja autotalleja. Me ei vain tiedetä etukäteen, että mikä niistä mitenkin menestyy, mutta siellä se on se potentiaali. Aika paljon keskitytään hankkeissa ja juhlapuheissa sellaisiin menestyviin suurempiin yrityksiin, mutta itse kyllä haluan, että näistä mikroyrityksistäkin keskusteltaisi paljon enemmän ja arjen tasollakin tavallisista mikroyrityksistä.

Riitta Palosaari [00:08:05]: Tähän liittyy myös sellainen, että toimintakenttä tai tämä yrityspaletti on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi, että ihmiset perustaa, en tiedä herkemmin, mutta asioita tehdään yrittäjästatuksella paljon enemmän, että sillä on silläkin tavalla merkitystä ja työn luonne on muuttunut. Saatetaan olla vaikka osa-aikaisesti tai osittain työajasta vakituisessa työsuhteessa ja tehdään siinä sivussa sitten jotakin yrittäjästatuksella, että se mikroyrittäjyys kattaa myös tämmöisen toiminnan, mikä on yleistynyt ja tulee yleistymään varmasti tulevaisuudessa.

Kai Hänninen [00:08:57]: Minä muistutan kuulijoita, osalle voi olla vähän epäselvää, kun puhutaan mikroyrityksistä, että mikä se mikroyritys tarkoittaa. Sitä mitataan kahdella luvulla eli mikroyritys työllistää alle 10 henkilöä ja mikroyrityksen liikevaihto on alle 2 milj. euroa vuodessa ja kuten tuossa Harri ja Riittakin on maininnut, niin Suomessa ja myös Euroopassa mikroyrityksiä on suurin osa yrityksistä eli haastava yrityskenttä ja se on myös meidän yliopiston tutkimuksissa selvinnyt, että he tarvitsevat tukea ja hoksautusta ehkä vähän enemmän, kuin isoimmat yritykset, joilla on enemmän resursseja. Onko Harri nähnyt tätä siellä kentällä, kun toimit mikroyrittäjien kanssa ja kun heidän kanssa keskustelet, niin minkälaisia asioita nousee esille?

Harri Jokela [00:09:53]: Sanoisin, että monet yrittäjät tietää aika hyvinkin, että mitä pitäisi kehittää, mutta juuri tuo aika on se kipupiste, että moni kommentti päättyy siihen, että pitää katsoa sitten, kun on aikaa ja silloin minun yleensä pitää sanoa, että ei sitä hetkeä tule tn., että laitetaan se homma nyt jollakin tavalla alulle, se ajatteluprosessi. Tuo hoksautus-sana oli hyvä, se kuvaa minun työtä mikroyrittäjien kanssa, että minun tehtävä on hoksauttaa ja yrittää saada tietty ajatteluprosessi käyntiin.

Kai Hänninen [00:10:43]: Onko Riitalla tähän jotakin täydennettävää?

Riitta Palosaari [00:10:46]: Kerrotko vielä, että mikä oli se alkuperäinen kysymys?

Kai Hänninen [00:10:52]: Kysyin, että millä lailla, kun me tiedetään, että mikroyritykset tarvitsevat monenlaista tukea johtuen siitä, että resursseja on paljon vähemmän, niin miten, minkälaista tukea Raahen seudulla yleensä mikroyritykset ja yrittäjät on kaivanneet, kun he ottaa esim. sinuun yhteyttä?

Riitta Palosaari [00:11:13]: Yleensäkin kysymys on akuutista asiasta yrittäjän näkökulmasta, se on yleensäkin tässä ja nyt se asia. Hankala vetää yleistä johtopäätöstä, että mikä olisi yleiskattaus, että tuo hoksautus-termi on hyvä, mutta yleensäkin se on siihen tilanteeseen liittyvä akuutti asia. Voi se olla joskus toki sellainenkin esim., että ollaan investoimassa ja mietitään, että mitä julkisia tukia siihen olisi mahdollisuus saada. Kartoitetaan tähän tyyliin liittyviä asioita ja toki alkavien yrittäjien kohdalla monesti on, että kartoitetaan starttirahaa, se yleensäkin liittyy aina aloittavan yrittäjän asioihin tai liiketoimintasuunnitelma tai tietyt lainalaisuudet. Yleensäkin yhteydenotot on siinä tilanteessa akuutti asia.

Harri Jokela [00:12:13]: Yritystuet, niin kuin sanoit, niin ne aina tsekataan siinä varsinkin aloittavan yrittäjän kohdalla. Siitäkin puhutaan aika paljon, että mitä yrittäjän kannattaa itse tehdä. Esimerkkinä kirjanpito, että jos heillä ei suoranaista intohimoa ole, niin kannattaa se tilitoimisto ottaa jne.

Kai Hänninen [00:12:43]: Itse asiassa Harri nosti tuossa jo vähän sellaista keskustelua, että voitaisiin mennä seuraavaksi vaikka siihen johtamiseen. Ei mennä vielä ketteryyteen, vaan yleensä johtamiseen, niin minkälaisia asioita, voisiko teidän mielestä suunnitelmallisuus summata sitä, että mitä se johtaminen voisi olla mikroyrityksessä tai minkälaisia havaintoja teillä on tämän asian ympäriltä tullut?

Riitta Palosaari [00:13:15]: Jos ajattelee esim. aloittavaa yrittäjää, niin tavallaan tuo suunnitelmallisuus, tämä toimii toki toimivallekin yritykselle, mutta asioissa yleensäkin sellainen suunnitelmallisuus helpottaa tekemistä, että asioita suunnitellaan etukäteen, laaditaan vaikka markkinointivuosikello tai mitä se ikinä nyt tarkoittaakaan, että helpottaa asioiden johtamista. Toki käsite mikroyrityksen johtaminen, sillä voi ymmärtää itsensä johtamista, monestihan mikroyritykset voi työllistää vain yrittäjän itsensä, mutta toki ne monesti myös työllistää muitakin henkilöitä, mutta johtaminen hyvin monesti liittyy, kun mikroyrityksen pyörittäminen on monesti kuitenkin kädet savessa tekemistä, niin se, että erotetaan siitä se johtajuus siitä tekemisestä, niin onkin aika mielenkiintoinen juttu, kun se pyörii sen käytännön työntekemisen ympärillä hyvin paljon ja toki se on sen johtamista, että miten tehdään, mitä tehdään, milloin tehdään ja kuka tekee.

Harri Jokela [00:14:38]: Kyllä ja yksinyrittäjilläkin on kahdet saappaat. Sinä olet se henkilö, jolla on henkilötunnus ja sitten yrittäjä, joka toimii Y-tunnuksen kautta ja jos vielä alat työnantajayrittäjäksi, niin siinä on melkein kolmannet saappaat, että ei ole helppo yhtälö.

Riitta Palosaari [00:15:00]: Ja mikroyrittäjien kohdalla, kun puhutaan, että mikroyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, monesti siitä kynnyksestä puhutaan, niin tavallaan se liittyy myös siihen johtamiseen, kun yrittäjillä on hyvin vahva osaaminen omalta alalta ja yrityksen toimialasta, missä toimija tekee tai hyvin vahva näkemys siitä asiasta, niin se, että jos siihen tulee lisää työntekijöitä, niin sen asian ja ihmisen johtaminen, niin siinä on kuitenkin aika isot asiat yrittäjän näkökulmasta kyseessä, koska yritystoiminta personoituu monesti yrittäjään itseensä ja se tekeminen ja yrittäjä peilaa monesti itseensä sitä työntekijää myös. Tämän paletin johtaminen tai laivan luotsaaminen eteen päin, niin ei ole helppo homma.

Harri Jokela [00:15:58]: Kyllä ja tuosta suunnitelmallisuudesta vielä tuli mieleen, että monesti minulla on tapana yritystapaamisissa, tehdään yhdessä semmoinen tehtävälista, niin siitä yrittäjät, minun näkemyksen mukaan tykkäävät, että siinä on yrittäjälle annettu läksyjä ja minäkin ehkä lupaan jotakin selvittää seuraavaan tapaamiseen mennessä, niin siinä vähän harjoitellaan sen norsun syömistä pala kerrallaan. Yrityksen perustaminenhan on nykyään helppoa, mutta jos kaikki mahdolliset huomioon otettavat asiat listataan kerralla, niin se on aika hengästyttävä lista, että sitä olen joskus miettinyt, että kannattaako ihan kaikkea heti nostaa pöydälle, se voi kerta-annoksena olla liian iso kuorma.

Kai Hänninen [00:17:03]: Tuossa Harri, kun mainitsit, että kun lähtee perustamaan yritystä, niin sehän on monelle, jos se on ensimmäinen kerta, niin tietenkin semmoinen ainutkertainen tapahtuma ja silloin yrittäjällä on visioita ja haluja jne., niin kun mainitsit tuon, että se lista on pitkä ja kun lähdetään perustamaan, niin paljon asioita, niin onko esim. NiHakilla tai teillä semmoinen, tai löytyykö muualta, vaikka polku, että miten sinä tekisit nämä asiat järkevästi pienissä palasissa?

Harri Jokela [00:17:34]: Ei meillä yleispätevää listaa, kun se on, niin kuin Riitta aiemmin sanoi, että ne on niin erilaisia ne tapaukset. Siellä on perustajalla se henkilökohtainen elämäkin jo tausta ja paljon huomioon otettavia asioita, että voiko edes saada starttirahaa jne. Sellaista yhtä polkua on vaikea määritelläkään, että tavallaan sen perustamisen teknisen polun voi varmasti tehdä, siihen kaikki YELit, vakuutukset jne., mutta se kokonaisuus, mitä me siinä hoidetaan, niin siinä on aina tapauskohtaista sisältöä paljon.

Riitta Palosaari [00:18:19]: Itse työssä käytän, varsinkin aloittaville yrittäjille, niin on perustettavan yrittäjän muistilista eli on listattu asioita ylös, mitä siihen asiaan liittyy. Onhan näitä verottajalla omilla sivuillaan polutusta laitettu, että mitä asioita liittyy verottajan näkökulmasta, vaikka yrityksen perustamiseen ja on varmaan monella muulla vastaavia. Itse ainakin hyödynnän tällaisia, mutta toki siihen omat lisämausteet tulee aina, niin kuin Harri sanoikin, niin joka keissiin erikseen. Yksinkertainen on kaunista, ainakin omasta mielestä, että lähdetään sellaisista hallittavista asiakokonaisuuksista eteen päin ja sitten annetaan soppaan lisää mausteita tilanteen mukaan lisää.

Harri Jokela [00:19:13]: Se just, että saadaan yhdessä määriteltyä ne asiat, jotka seuraavaksi pitää selvittää, että päästään prosessissa eteen päin. Harvoinhan se menee yhdellä istumalla se liiketoimintasuunnitelma, kannattavuuslaskelma, yrityksen perustaminen ja starttirahahakemus ja leader-hakemus, että kyllä se vaatii useamman istunnon ja ihan kotiläksyjen tekemistäkin.

Kai Hänninen [00:19:43]: Onko niin, että yritystä perustava yrittäjä, joka aloittelee, niin tavallaan silloin on aika hyvin saatavilla palveluita eri tahoilta ja voi sanoa, että sitä on jollakin tavalla jopa konseptoitukin, että on tiettyjä paketteja, mistä löytyy ja tahoja, jotka auttaa. Miten sitten, jos yritys on toiminut pidemmän aikaa, niin kuinka hyvin Raahen seudun alueella tai NiHakin alueella, niin löytääkö teidän tutka yrityksiä, jotka voisi muuten hyötyä teidän palveluista, mutta välttämättä yrittäjä on ehkä unohtanut tämän, että tekin olette olemassa?

Riitta Palosaari [00:20:21]: Totta kai voi hyötyä ja tietenkin meidän toiminnassa, niin kuin monen muunkin toiminnassa, viestintä ja omasta olemassa olostaan tiedottaminen ja viestiminen on tärkeää ja sidosryhmien kanssa yhteistyön tekeminen, että sen vuoksi ollaan hyvin monessa asiassa mukana ja hyvin monien tahojen kanssa tehdään yhteistyötä, että tulee kattavasti oma toiminta tunnetuksi ja tietenkin saadaan myös asiakassuhteita luotua sitä kautta, että palveluthan on ihan, jos voi nyt sanoa, ihan vauvasta vaariin, niin yrityskentässä hyvinkin näin, että aloittavasta ihan siihen, kun yritystoiminnasta ruvetaan luopumaan, että ihan kaikki tältä asteikolta kuuluu meidän palveluiden piiriin ja meiltä saa siihen palveluita ja tavallaan sekin, että meiltähän saa myös palveluita, vaikkei yritystä ole olemassa. Jos joku miettii, että onko yrittäjyys hänen juttu, niin me voidaan keskustella siitä asiasta ja lähteä asiaa pohtimaan asiakkaan kanssa myös. Toki toimivat yritykset käyttää myös meidän palveluita, että monesti saattaa olla, että siihen liittyy joku hanke, sen tiimoilta voi liittyä joku tietty, vaikka nyt metallialan yrityksille joku tietty palikka, jonka tiimoilta annetaan pidemmällekin menevää asiantuntemusta, että kyllä, olemassa olevillekin yrityksille meillä on tarjota palveluita.

Harri Jokela [00:22:02]: Tosi paljon tehdäänkin ja sehän toimii hyvin niiden kanssa, ketkä tuntee hyvin NiHakin ja minut ja silloin mennään monesti hyvinkin suoriin kommunikointitapoihin. Watsappissa ensimmäiset pikakyselyt ja sitten ehkä sovitaan palaveria ja siitä se etenee. Totta tuo, mitä Riitta sanoi, että myös semmoinen, jolla ei ole yritystä, niin niitähän on koko ajan, että voihan siinä mennä parikin vuotta, ennen kuin joku perustaa yrityksen, siitä ensimmäisestä keskustelusta. Ne on joko yrittäjiksi aikovia tai sitä miettiviä ja ne on tärkeä ryhmä meidän asiakaskunnassa.

Riitta Palosaari [00:22:52]: Toki se, että mitä kauemmin on töissä ollut, niin jokaiselle tulee omat asiakaskuntansa kuitenkin tietyssä mielessä, että olet ollut tiettyjen yrittäjien kanssa tekemisissä ja se yhteydenottokynnys on madaltunut ja se tarkoittaa sitä, että monesti hyvinkin epävirallisissa tilanteissa voi ruveta juttelemaan ja keskustelu johtaa siihen, että voidaan sopia vaikka tapaaminen asian tiimoilta, että ei sen tarvitse aina olla niin muodollista sen tekemisen.

Kai Hänninen [00:23:31]: Teillä on kuitenkin useampien vuosien kokemus tästä teidän nykyisestä roolista ja yritysten kanssa toimimisesta, niin olisiko teillä kertoa jotakin sellaisia positiivisia esimerkkejä, että mihin teidän yhteistyö on sitten ehkä parhaimmillaan johtanut jonkun yrityksen kanssa, menemättä liikaa yksityiskohtiin, mutta tällaisia jonkunlaisia highlightseja.

Harri Jokela [00:24:02]: Niitä on niin paljon.

Riitta Palosaari [00:24:11]: Itse olen aloittavien yrittäjien kanssa tekemisissä, niin varmaan se, että kun näkee, että yrittäjällä on ollut hyvin vahva palo siihen tekemiseen ja hän on itse hyvin varma siitä asiasta ja mitä ollaan alkuvaiheessa keskusteluja käyty, niin siellä on voinut olla tiettyjä epävarmuusmerkkejäkin ilmassa, mutta sitten on ollut erittäin lämmittävää huomata, että siinä yritystoiminnassa on päässyt eteen päin ja on saanut elintilaa ja on saanut sen oman yrityksen toimimaan hyvin, niin se on sellainen aika lämmittävä asia, että asia on edennyt ja on vakiintunut tietyssä mielessä, vaikka mikään yritystoiminta ei, kun eletään koko ajan turbulenssissa ja muutoksessa, mutta tavallaan on saanut sen oman jalansijan yritystoimintaan.

Harri Jokela [00:25:08]: Kyllä se kuvaa hyvin, että löytää oman paikkansa ja roolinsa siinä liiketoiminnassa. Yksi esimerkki, kun henkilö oli hyvin epävarma ja ensin aloitti kevytyrittäjänä ja sitä teki jonkun aikaa, jonka jälkeen perustettiin toiminimi ja hän oli osa-aikainen siinäkin ensin ja nyt kokoaikainen. On mukava seurata, että se löytyy se oma juttu. Tässä tapauksessa siihen meni vähän pidempi aika, mutta löytyi kuitenkin. Siinäkin on eroja, että minkälaisella nopeudella etenee prosessit, eri ihmisillä on erilaiset valmiudet jne.

Riitta Palosaari [00:26:01]: Monesti saatetaan käydä hyvinkin lennokkaitakin ajatuksia ja ideoita heitellä. Se on mukava huomata, siinä voi mennä aikaa, yrittäjä on mietiskellyt ja pureskellut asioita ja sitten huomaakin jonkun ajan päästä, että minkälaisia prosesseja hän on laittanut eteen päin. Mukava huomata, että hoksautus on tuottanut tulosta, että yrittäjä on omalla tavallaan ja tyylillään lähtenyt niitä asioita viemään eteen päin, vaikka on voinut aluksi olla asiasta eri mieltä jne. Semmoista on mukava huomata, että omalla työllä ja omalla näkökulmalla on ollut myös asioihin merkitystä, että on saanut toisen hoksautettua.

Harri Jokela [00:26:49]: Tuosta tuli mieleen se, että on useampikin keissi, jossa yritys, vaikka ensimmäistä kertaa yritystukia miettii hakevansa, niin se on hyvin epävarma se yrittäjän oma olo ja hän korostaa sitä, että kun hän ei ymmärrä näistä mitään, eikä hän osaa yhtään mitään, mutta sitten saattaa mennä, että toisella kerralla hän ei tarvitse mitään apuja ja vastaa minulle, kun kysyn, että oletko sitä seuraavaa investointia miettinyt, niin hän sanoo, että juu, tein sen hakemuksen jo. Silloin tulee hyvä olo, että nyt selvästi se yrittäjä on siirtynyt seuraavalle askelmalle siinä, että se kehittyy se yrityksen valmius siinä koko ajan, että yksi kynnys ainakin tuli ylitettyä.

Kai Hänninen [00:27:43]: Eli tavallaan ne tavoitteet, mitkä teillä on näissä palveluissa, niin ne osoittaa, että niillä on kysyntää ja tarvetta ja ne jopa johtaakin johonkin eli te olette nyt kuunnellut My Studio -sarjaa, mikroyritysten ketterä johtaminen ja ollaan täällä pohdittu vieraiden kanssa, että mitä se tällainen johtaminen ja mikroyritys tarkoittaa. Minun nimi on Kai Hänninen, olen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutista ja minulla on täällä vieraana Riitta Palosaari ja Harri Jokela. Sellainen kysymys, mitä olen pohtinut, koronatilannehan on ollut aika haastava, varmaan näkyy eri tavalla yritysten toiminnassa, mutta miten teille on näkynyt yrittäjän jaksaminen, onko se tullut jollain lailla esille, kun käytte keskusteluja yrittäjien kanssa ja ajan käyttö tai ajan hallinta -tyyppiset asiat?

Riitta Palosaari [00:28:43]: On tullut esille, että tietenkin, korona-aika, kun alkoi maaliskuun huitteilla ja sitä on jatkunut, niin itsellä on jäänyt erityisesti yksi mieleen, kun yrittäjän yhteydenottopyyntöön vastasin, niin tietenkin taloudelliset ahdingot ja taloudelliset huolet, niin ne oli kyllä käsinkosketeltavia sen puhelun aikana, mutta taas tietenkin on toisenlaisiakin kokemuksia. Toki alat on hyvin erilaisia ja koronatilanne on vaikuttanut hyvin eri tavalla yritykseen, että se jaksaminen ja ajan käyttö on ainakin itsellä näkynyt niinkin, että yrittäjä ihan omatoimisesti priorisoi tekemistään ja johonkin asiaan joutuu sanomaan ei, ihan sen vuoksi, että saa sitä omaa ydinliiketoimintaa vietyä eteen päin, niin kuin tahtoo.

Harri Jokela [00:29:53]: Itse olen sellaisen huomannut, että ehkä korona-aikana, jos pikkaisen kauppa kävi ns. hitaammin, niin siinä jäi aikaa juuri siihen, mitä mainitsin aikaisemmin, että pitää katsoa sitten, kun on aikaa, niin sen olen huomannut, että monella on nyt ollut pikkuisen aikaa katsoa jotakin sellaisia asioita, mitä olisi jo pidempään halunnut työstää ja kehittää, niin siinä mielessä ehkä jaksamisen puolesta positiivistakin tuonut tämä poikkeustilanne. Kyllä jaksaminen on ihan keskeinen asia näissä mikroyritysneuvonnoissa, niin kuin sanoin, että kahdet saappaat, että sitten olisi hyvä olla jonkunlainen rytmi siinä elämässä. Tietenkin jokainen muodostaa sen itse, mutta ei se voi aivan epäselvä se rajakaan olla, että milloin on yrittäjäsaappaat ja milloin henkilön saappaat. Sitä itse asiassa sivutaan monessa keskustelussa. Saatetaan aloittaa keskustelu jostain yritystoimintaan liittyvästä tuskasta, mutta sitten loppu viimein tullaan siihen, että tässä itse asiassa minulla ei kokonaisuutena ole tämä elämä ihan kuosissa nyt, että on vähän liikaa kaikkea.

Kai Hänninen [00:31:36]: Eli se on vähän itsensä johtamista ja itsensä hallintaa. Sitähän vaaditaan toki meiltä kaikilta, mutta varmaan yrittämisessä vielä enemmän.

Riitta Palosaari [00:31:47]: Kyllä, kun meille yritysbarometrikysely tehtiin, niin kyllä siinä näkyi selvästi nämä koronan vaikutukset, että työssä jaksamiseen yrittäjillä on kyllä korona-aika vaikuttanut. Ehkä se on sellainen kestoasia, mikä yrittäjyyteen liittyy aina, että yrittäjä on monesti niin innokas ja kiinni siinä asiassa ja tekee pitkää päivää ja venyy, että ei voi sulkea pois niitä asioita, kun oven laittaa kiinni tai tietokoneen sulkee tms., että ne asiat kuitenkin pyörii päässä, että se on vähän 24/7 kuitenkin tietyssä mielessä se yrittäjyys, koska vastuu on itsellä, vaikka olisi kuinka hyvä tiimi ja minkälainen tilanne, niin sillä lailla se jaksaminen on kestoasia, oli koronaa tai ei, niin koko ajan. Tavallaan sekin, että itselläni on se tyyli, että kysyn yrittäjältä, että mitä kuuluu ja miten voit, mutta ymmärrän senkin, että jokaisella henkilökohtaisen elämän asioihin vastaaminen ei ole välttämättä helppoa, eikä haluakaan, että tilanteen mukaan aina mennään.

Kai Hänninen [00:33:13]: Tässä aina keskustelun lopuksi, niin minulla on ollut sellainen kysymys, että jos nyt antaisit jonkun käytännön vinkin yrittäjälle, oli se aloitteleva tai jo pidemmän aikaa toiminut, niin mikä voisi olla hyvä käytännön vinkki, mitä voisi lähteä noudattamaan?

Harri Jokela [00:33:38]: Minä voin sanoa ensin, että minä aika usein kysyn yrittäjiltä tai yrittäjäksi aikovilta, että mitä sinun yrityksen kannattaa tehdä sinun tietotaidolla? Se tulee siihen priorisointiin ja siihen, että mikä on se oman tekemisen ydin, niin sen kysymyksen aika usein kysyn ja se on osoittautunut aika hyväksi, ainakin minun kokemuksen mukaan.

Riitta Palosaari [00:34:12]: En tiedä, varmaan niitä vinkkejä olisi varmaan moniakin hyviä, mutta yksi asia, mikä itsellä monesti päällimmäisenä mielessä on, niin on toimintakentän ja yleensäkin ympäristön muutos yrityksen näkökulmasta, että kaikki kehittyy, tekniikka kehittyy, alat muuttuu ja menee eteen päin, että miten pysyt hereillä ja mukana muutoksessa, että mitä olet tehnyt asian eteen, että tiedätkö tai varmasti tietää, missä ala menee, mutta miten se näkyy siinä omassa yritystoiminnassa tai miten sen pitäisi näkyä, että muutoksessa mukana pysyminen on yksi sellainen tärkeä asia.

Kai Hänninen [00:34:57]: Teidän molemmat vinkithän sivuaa aika hyvin tätä johtamista. Osittain voidaan myös ajatella, että se on sitä ketterää johtamista, että ymmärtää ne omat vahvuudet ja miten omaa osaamista kannattaa yrityksessä käyttää, mutta myös sen, että mitä ympärillä tapahtuu ja miten niihin mahdollisesti pitäisi reagoida. Minusta tähän on hyvä lopettaa ja minä kiitän meidän vieraita tästä mukavasta keskustelusta ja toivotan kuulijoille myös hyvää päivän jatkoa. Kiitos!

[äänite päättyy]