Yrittäjän työkyvyn ja palautumisen vaikutus yrityksen tulokseen, vieraana Jaana Laitinen

Miten työkyky ja palautuminen vaikuttavat yrittäjän tuloksellisuuteen? Miten löytää tasapaino työn ja itsestään huolehtimisen välille? Keskustelemassa työhyvinvoinnin tutkija, dosentti Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta

What is My Studio- Mikroyrittäjän podcast 1. tuotantokausi?

Tässä My Studio podcast ensimmäisen tuotantokauden sarjassa ääneen pääsevät niin yrittäjät, asiantuntijat kuin tutkijatkin. Kuuntele My Studio podcastista kiinnostavia tarinoita yrittäjien arjesta ja mikroyrittäjyystutkimuksesta.

[äänite alkaa]

Intro [00:00:03]: My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.

Anna-Mari [00:00:25]: Tänään My Studiolla on aiheena mikroyrittäjien työkyky, työssä jaksaminen ja palautuminen, sekä näiden merkitys tuottavalle ja tavoitteelliselle liiketoiminnalle. Minun nimi on Anna-Mari Simunaniemi, olen mikroyrityskeskus Microentren tutkimusjohtaja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti-instituutilta. Kanssani aiheesta on juttelemassa dosentti Jaana Laitinen työterveyslaitokselta. Otetaan puhelu Ouluun.

Jaana [00:01:02]: Hei Anna-Mari.

Anna-Mari [00:01:03]: No hei Jaana. Mitäs sinulle kuuluu tänään?

Jaana [00:01:06]: On ollut aika kiireistä etätyössä olemista ja kävelin itseasiassa työpaikalle täyttämään muuttolaatikoita. Vähän kaksijakoinen päivä.

Anna-Mari [00:01:27]: Erityisosaamistasi on terveyden ja työkyvyn edistäminen työpaikalla sekä työhyvinvoinnin ohjaus erilaisilla menetelmillä esimerkiksi verkkovälitteisesti. Miksi yrittäjän ja tässä tapauksessa mikroyrittäjän työkyky ja työhyvinvointi on tärkeitä asioita?

Jaana [00:01:55]: Yrittäjän hyvä työkyky on mikroyrityksen kivijalka. Yrittäjän työkyky ja työstä palautuminen liittyy hyvään työssä suoriutumiseen ja hyvä työsuoriutuminen on menestystä bisneksessä. Jos mikroyrityksessä on työntekijöitä, vastuu on pitkälle yrittäjällä itsellään monissa asioissa, jolloin on tärkeää, että yrittäjä pitää itsestään hyvää huolta ja huolehtii riittävästä palautumisesta ja työkyvystä. Eli kaiken A ja O.

Anna-Mari [00:02:41]: Sinulla on pitkä kokemus tutkijana ja yrittäjien kehittäjänä näistä asioista. Onko mielestäsi yrittäjät hyvin tietoisia siitä kuinka tärkeää on pitää huolta omasta jaksamisesta?

Jaana [00:03:01]: Sanoisin että on ja ei. Olen tavannut yrittäjiä, jotka ovat kokeneet loppuunpalamisen tai katkeamisen, jonka jälkeen ovat oivaltaneet oman työkyvyn ja jaksamisen merkityksen omalle yritystoiminnalle. He ovat paljonkin muuttaneet omia tottumuksia ja tapojaan esimerkiksi rajaamalla työmäärää eri tavalla kuin aiemmin. On myös niitä yrittäjiä, jotka menevät eteenpäin ja heillä on todella tiukkaa oman jaksamisen kanssa. Toisaalta yrittäjän työssä on paljon hyviä piirteitä, jotka myös auttaa jaksamisessa. On työn imua, voi määrätä aikatauluista ja missä järjestyksessä asioita tekee ja käykö vaikka keskellä päivää kuntosalilla tai ulkoilemassa. Ne jotka tekevät pitkää päivää, kun oivaltaa miten sitä tasapainoa itsestään huolehtimiseen ja työntekemisen suhteen järjestää, voi hyvinkin pärjäillä, vaikka olisikin jaksamisen kanssa jo pulmaa.

Anna-Mari [00:04:22]: Tunnetaanko tutkimuksen puolelta hyvin mikroyrittäjien tämän hetkinen työkyvyn tilanne ja heidän saatavilla olevat palvelut? Mikä sinun käsitys on nykytilanteesta tutkimuksen valossa?

Jaana [00:04:41]: Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Suomessa on 93% yrityksistä mikroyrityksiä, mutta mikroyrittäjien työkykyä ei ole juurikaan tutkittu. Meillä ei ole kattavaa käsitystä. Teimme [00:05:01]: ?? hankkeessa yrittäjätutkimusta ja siihen osallistuneet yrittäjät, joita oli 1250, he oli valikoitunutkin niin, kun siinä pyrittiin jaksamista parantamaan, niin siellä oli työssäkäyviin verrattuna matalammalla tasolla koettu työkyky ja paljon palautumistarvetta. Jaksaminen oli vähän heikompaa. Ihan sellaista Suomen kattavaa tilanne kuvaa yrittäjien työkyvystä käsittääkseni ei ole, mikä on harmillista. Tämä on siinä mielessäkin iso juttu, paitsi että yrittäjiä on paljon ja he ovat tärkeitä Suomen taloudelle, työllisyydelle ja kasvulle, samaan aikaan heistä alle puolella on itselle järjestetty työterveyspalvelu. Vaikka yrityksessä on työntekijöitä, joille yrittäjä lakisääteisesti järjestää työterveyshuollon, mutta hän ei välttämättä ole sitä itselleen hoksannut järjestää. Isoihin työpaikkoihin verrattuna mikroyrityksissä ei ole hr osastoa eikä työsuojeluorganisaatiota samalla tavalla kuin isoilla työpaikoilla ovat tukemassa työkykyä ja terveyttä. Työsuojelu- ja henkilöstöhallintoasiat on monesti niitä tehtäviä, joita yrittäjä hoitaa kaiken muun tekemisen ohessa, jolloin sitä tukea ei samalla tavalla ole. Tämä on aikamoinen haaste. Toisaalta meillä ei myöskään ole niitä malleja miten järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla yrittäjälle tukea. Joitakin kokeiluja on ollut, mutta sellaista jatkuvasti toimivassa systeemissä on vielä kehittämistä.

Anna-Mari [00:07:14]: Mikä käsityksesi mukaan on ongelma nykyisissä työterveyshuoltopalveluissa? Miksi mikroyrittäjät niiden pariin niin vähän hakeutuu?

Jaana [00:07:29]: Näkisin että siellä on montakin eri syytä. Voi olla tiedon puutetta, mitä hyötyä siitä on yrittäjälle ja yritystoiminnalle, koetaan ehkä palvelut kalliiksi ja toisaalta työterveyshuolloilla palvelut ja toimintamallit on ensisijassa kehitetty keskisuurille ja isoille työpaikoille. On haastetta myös siinä miten paljon työterveyshuolto tuntee mikroyrittäjien työtä ja yritystoimintaa sekä sitä, mikä on mahdollista. Siinä on onneksi jotkut palveluntuottajat lähteneet kehittämään ja erikoistumaan mikroyrittäjiin ja yrityksiin.

Anna-Mari [00:08:30]: Millaisia nämä mallit ovat tai voisivat olla, joihin mikroyrittäjät mielellään menisivät?

Jaana [00:08:42]: Palaute hankkeeseen osallistuneilta, jotka kertoivat työterveyshuoltokokemuksesta, pitivät tukea, keskusteluapua ja terveyden ja työkyvyn tukitoimia hyvänä. Ohjaus, neuvonta ja terveystarkastukset on hyviä siinä mielessä, että parhaimmillaan voidaan saada ajoissa kiinni piileviä kehittymässä olevia sairauksia, jotka voi olla uhka yrittäjän työkyvylle. Sitten voi saada tukea esim. työpsykologilta tai fysioterapeutilta. Fysioterapeutti voi opastaa esimerkiksi ergonomia-asioissa, jos on tullut paljon tuki-ja liikuntaelinongelmia. Voi saada apua ja tukea sieltä. Yksi asia, joka on tullut ilmi tutkimus- ja kehittämishankkeissa, me olemme kokeilleet verkkovälitteistä ohjausta yrittäjille ja siitä olemme saaneet hyvää palautetta. Maatalousyrittäjä on antanut palautetta siitä että on hyvä että näitä järjestettiin verkkovälitteisesti. Pystyi toimistolta osallistumaan, ei tarvinnut matkustaa mihinkään eikä käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteita, vaan pysty jatkamaan työpäivää sen jälkeen. Näkisin, että teknologiaa hyödyntävät vaihtoehdot voisi olla myös toimivia ja niitä on yhä enemmän tarjollakin.

Anna-Mari [00:10:47]: Ketkä voisi tämmöistä verkkovälitteistä tarjota? Onko sen oltava työterveyshuolto vai näkisitkö, että yritysneuvojien tarjoamat vertaistukiryhmät olisi hyödyllisiä tai jonkin muun tahon tarjoamat?

Jaana [00:11:08]: Silloin kun puhutaan työterveyshuollosta, on aina terveyden ja työkyvyn näkökulmasta sen kombinaation osaaminen. Eli sellaisessa tilanteessa kun on sairauksia, joiden kanssa yrittäjä pärjäilee, silloin työterveyshuolto on tärkeä tai jos työssä on altisteita pölyjä tai muuta, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa. Työterveyshuollosta voi saada tukea niiden asioiden järjestämiseen. Mutta vertaisryhmätoiminta ja yritysneuvontaan liittyvät asiat voisivat olla muidenkin tahojen järjestämiä. Kyllä meillä on yhdessä työterveyslaitoksen projektissa sellainen kokemus, että jos se on vertaisryhmätoimintaa tai jos se on asiantuntija, niiden ryhmien tavoitteet on vähän erilaiset ja tuloksetkin on sitten erilaiset. Yksin yrittäjillä vertaistuki on tärkeä asia ja siihen tarvitaan uusia keinoja ja kanssaosaamista. Ihan ilojen ja murheiden jakaminen on tärkeää.

Anna-Mari [00:12:49]: Terveydenedistäminen on osittain yksilön asia ja yksilöön kohdistuvaa toimintaa, mutta kun puhutaan työhyvinvoinnista, siinä on työ konteksti, eli mahdolliset työkaverit tai työntekijät, miten työyhteisöä voitaisi huomioida yrittäjän työkyvyn edistämisessä? Tai jos yrittäjä on yksinyrittäjä, mistä tällaista sosiaalista tukea löytäisi?

Jaana [00:13:27]: Tärkeää on erilaiset verkostot yrittäjillä. Jos ajatellaan päivittäisiä terveystekoja mitä voisi tehdä, voisiko esimerkiksi yrittäjäkollegan kanssa järjestää kävelytreffit ja jakaa osaamista tai säännöllisesti käydä lounaalla. Samalla voi puhua yrittämiseen liittyviä asioita ja toisaalta myös yksityisasioita ja saada tukea iloihin ja murheisiin. Jos ajatellaan yrittäjän työkyvyn huolehtimista, yrittäjillä on periaatteessa kaksi ammattia, jotka molemmat vaatii hyvää työkykyä. Hän voi olla vaikka rakennusalan yrittäjä, jolloin on rakennustyöt ja tehtävät ja sen ammatin vaatimukset sekä vaikutukset terveydelle, ammattitaidolle ja toimintakyvylle. Ja sitten on se yrittäjänä toimiminen, se yrittäjän ammatti. Aika monet näissä [00:14:44]?? hankkeeseen osallistuneista yrittäjistä kuvasi kuormittavina tekijöinä asioita, jotka liittyvät siihen yrittäjän osaamiseen. Yrityksen markkinointi, strategiaa, henkilöstöhallintaa ja toisaalta paperityöt koetaan monesti kuormittavina vaikka ne on oleellisia siinä, että eurot saadaan tilille tehdystä työstä. Esimerkiksi vertaistuki voi auttaa yrittäjäosaamisasioissa, jotka vaikuttaa yrittäjän työkykyyn positiivisesti. Jos toinen osaa tehdä hyvin nettisivuja, toinen voi vaikka hieroa kipeytyneitä hartioita, jos sattuu olemaan verkosto, jossa on erialojen huippuosaajia verkostossa mukana. Siinä on kaikille hyvää silloin.

Anna-Mari [00:15:51]: Toimit Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoittaman promo at work näyttöön perustuvan terveyden edistämistä työpaikoille hankkeen konsortion johtajana. Hanke siis päättyi viime vuonna, mutta oli ainutlaatuinen yrittäjien ja mikroyrittäjien työkykyyn kohdistuva tutkimushanke. Mitä siitä hankkeesta jäi tärkeimpänä antina ja tuloksena yrittäjille?

Jaana [00:16:33]: Teimme siinä konsortiossa, jossa oli mukana työterveyslaitoksen mukana Microentre, Oulun yliopisto ja Synercos Tampereen yliopistosta ja sieltä oli sosiaalipsykologeja ja Oulun yliopistosta oli toinenkin ryhmä tietojenkäsittelyn puolelta, tuotimme tällaiset yrittämisestä virtaa mars matkalle terveyttä ja työkykyä ja työhyvinvointia yrittäjälle-suositukset. Niiden taustalla on tutkimustyö, teimme laajan yrittäjien työhyvinvointiin liittyvän kartoittavan katsauksen. Kuten aiemmin sanoin, tutkimus on aika vähässä, siellä enemmänkin poikkileikkaustilanteessa kuvataan yrittäjien asioita. Tutkimustuloksissa, mitä löydettiin eri julkaistuista englanninkielisistä artikkeleista, niitä asioita työstimme yhdessä yrittäjien kanssa työpajoissa. Vinkkejä mitä kokosimme suosituksiin, on testattu, koeteltu ja kehitelty paremmiksi yrittäjien kanssa. Niitä on myös kommentoinut esimerkiksi yrittäjäjärjestöt ja muut työelämävaikuttajatahot. Tämä on hyvin konkreettinen ja käyttökelpoinen opas. Tämä löytyy mars matkalle, terveyttä työpaikoille-sivustolta. Materiaalin lopussa on työhyvinvoinnin edistämissuunnitelma ja voit tehdä oman suunnitelman ja lähteä kehittämään omaa työhyvinvointia ja työkykyä. Samalla sivustolla löytyy isoillekin työpaikoille tehdyt suositukset. Näissä kummassakin on tavoitteena työkyvyn ja työstä palautumisen edistämine. Työstä palautuminen on hirveän tärkeää, koska se on keino ehkäistä liian pitkään jatkuneen stressin terveyshaittoja ja haitallisia vaikutuksia. on tärkeää huolehtia jo työpäivän aikana palautumisesta esimerkiksi tauottamisella ja terveellisillä ruokatottumuksilla. Jos Istuu paljon, välillä katkaistaan istumista ja jos on fyysisesti raskas työ, liikunnalla on erilainen merkitys. Tarvitaan esimerkiksi palauttavaa liikuntaa ja toisaalta pitää olla riittävän hyväkuntoinen, ettei työ syö ja lihaskunto riittää työn tekemiseen. Siellä on vinkkilistoja, joista voi lähteä arvioimaan omaa tilannetta ja miten nämä itsellä toimii yrityksessä. Miten palautuminen esimerkiksi työpäivän aikana, onko nämä asiat kunnossa vai olisiko täällä jotain, jota voisi lähteä yhdessä kehittämään. Nämä on hyviä kun taustalla on hyvä ja laaja tutkimustyö ja näitä on käytännössä testattu. Nämä on hirveen kivasti otettu vastaan. Palautuminen on uusi ja mielenkiintoinen aihe, joka yhdistää monta asiaa. Miten työn kuormitusta vähennetään, miten lisätään työn voimavaroja ja miten otetaan erilaisia palautuisen keinoja ihan työpäivään ja työpäivän jälkeiseen vapaa-aikaan. Palautuminen ei ole pelkästään lomaa vaan se olisi jokapäiväinen asia.

Anna-Mari [00:21:10]: Mitä vielä voisi olla tärkeitä palautumiskeinoja ja toimiiko samat keinot kaikille yrittäjille?

Jaana [00:21:25]: Tärkeimpiä asioita on kohtuus työmäärässä. Se toimii kaikille yrittäjille. Jos tekee 55 tuntia viikossa töitä, kannattaisi vapaa-aikaakin miettiä. Kun siirtyy vapaalle, ei pidä ajatella töitä. Se voi olla haaste. Jos sanoo, että en ajattele töitä tai en ajattele hillomunkkia, silloinhan sitä juuri ajattelee. On tärkeää tehdä rentouttavia asioita ja liikunta voi olla se joka auttaa ja toisaalta hyvä kuntoinenhan kestää kuormitusta paremmin ja palautuu nopeammin. Yrittäjien on tärkeää huolehtia riittävästä unesta. Uni on oikeastaan tärkein näistä elintavoista. Ajatus on kirkas ja luovuus kukoistaa. Univajeessa ja huonosti nukkuneena toimii lähinnä rutiinisti ja se voi olla työturvallisuusriskikin. Se on iso juttu, jos tapahtuu tapaturmia. Tähän uneen vaikuttaa jo päivän työrytmi. Kannattaa pitää työssä taukoja ja välillä hengähtää kunnolla irti työstä, että rentoutuu ja irrottautuu hetkeksi. jos on kovin kiireistä ja täyttä, asiat jatkuu helposti unen aikana kun alitajunta työstää niitä. Terveellistä ruokaa aivot ja lihakset tarvitsee säännöllisesti. Työn kehittäminen on tärkeää, että keskittyykö oleellisiin asioihin ja käyttääkö oikeisiin asioihin aikaansa.

Anna-Mari [00:23:45]: Näissä Mars matkalle-suosituksissa mainitaan myös ammatin vaatimukset ja vaikutukset näihin eri vinkkeihin ja palautumistarpeisiin. Avaatko vielä mitä tarkoittaa ammatin vaatimukset ja vaikutukset?

Jaana [00:24:05]: Esimerkiksi rakennustyössä on fyysisesti raskaita työvaiheita, silloin ammatti vaatii hyvää kuntoja ja hyviä lihaksia. Tiedämme tutkimuksista, että niiden lihasten harjoittamien, joita työssä tarvitsee paljon, on hyvä asia. Täsmäliikuntakin voi olla hyväksi. Jos nostaa paljon taakkoja, pitää huolehtia paitsi hyvästä nostoasennosta, myös siitä että on sitä millä nostaa taakkoja. palautumiseen liittyy se, että ne lihakset joita on rasittanut työssä paljon, niitä pitää huoltaa, rentouttaa ja venyttä, huolehtia energiavarastot ja nestetasapainosta. Jos tekee vaikka hoiva-alalla työtä ja on ihmisten kanssa paljon, silloin palautuinen ja työstä irrottautuminen voi olla sitä, että lähteekin luontoon yksin tai koiran kanssa kävelylle, kuuntelee linnun laulua. Tarvitsee hetki olla yksikseen, jos työssä on ollut koko päivän sosiaalisesti kanssakäyntiä ihmisten kanssa. Miettiä oman työn ja ammatin.. Mitä se vaatii, millaista työkykyä se vaatii, millaista osaamista se vaatii ja toisaalta miten siitä palautuu ja irrottautuu. Kokeilemalla ja yrittäjäkollegojen kanssa keskustelemalla voi löytyä hyviä vinkkejä.

Anna-Mari [00:26:05]: Kiinnostavaa ja uutta näissä Mars matkalle-suosituksissa on myös se, että siellä on talous omana osanaan. Taloushallinta on yksi vinkkilistojen aihe. Miten työhyvinvointi, työkyky ja talous liittyvät yhteen mikroyrityksessä?

Jaana [00:26:34]: Kyllä ne on niin kietoutuneet toisiinsa. Luulen ettei sitä ole tultu edes ajatelleeksi miten tärkeää on se, että kun yrityksellä menee hyvin ja talous on kunnossa, se antaa voimavaroja ja tietenkin resursseja ja rahaa pitää parempaa huolta esimerkiksi omasta hyvinvoinnista. Toisaalta hyvä työkyky ja hyvinvointi on edellytys ja perusta sille, että bisnes luistaa. Niitä ei voi oikein toisistaan erottaa. Yksi tärkeä motivaatiotekijä yrittäjillä on se, että itsestä huolehtiminen on todellakin se kivijalka.

Anna-Mari [00:27:46]: Jos kokoaisit pitkän tutkijaurasi perusteella top 3 vinkit tähän hetkeen, että miten mikroyrittäjä saa energiaa työhön ja energiaa työstään?

Jaana [00:28:14]: Pidä itsestäsi huolta terveellisillä tottumuksilla, syömisellä, unella, liikkumisella, kohtuullisella alkoholin käytöllä ja stressinhallintakeinoilla. Toinen on yrittäjäosaamisen vahvistamine, se yrittäjäosaamisen vahvistaminen ja siihen jopa kouluttautuminen ja toisaalta vahvat verkostot. Kolmas on kokonainen elämä. Tarkoitan tasapainoine ja kokonainen elämä. Yrittäjän työ on usein mielenkiintoista ja se palkitsee ja tuo onnistumisen kokemuksia parhaimmillaan, mutta ihminen kaipaa muutakin elämää ja harrastukset, perhe tai ystävät on tärkeä voimavara myös. Muistaisi, että ei ole vain työpuku ja yöpuku, vaan on muutakin elämää.

Anna-Mari [00:29:36]: Kuulostaa hyvältä. Toteutatko näitä oppeja omassa elämässä?

Jaana [00:29:44]: Kyllä minä yritän ainakin. Välillä työ meinaa viedä pikkusormen sijasta koko käden kun on mielenkiintoisia ja innostavia juttuja. Toisaalta tietää sen, että jos ei pidä huolta omasta jaksamisesta, sitten työtäkään ei jaksa tehdä niin innokkaasti ja hyvin. Pitää muistaa aina se hyvän kehän aikaansaaminen.

Anna-Mari [00:30:13]: Kiitos paljon näistä ajatuksista Jaana Laitinen.

Anna-Mari [00:30:16]: Kiitos.

[äänite päättyy]