Öljyhampun mahdollisuudet

Tässä jaksossa keskustellaan öljyhampusta, sen monista mahdollisuuksista ravinto- ja kuitukasvina sekä hiilensitojana ja siitä millaista öljyhampun viljely on Keski-Suomessa. Jaana Jukkalan vieraina ovat Jyväs-Hampun yrittäjä Mikko Ilmoniemi Jyväskylän Oravasaaresta ja viljelijä Tuomo Häkkinen Laukaasta. Jakso on äänitetty toukokuussa 2022.

What is IlmastoVILJELIJÄ?

Ilmastoviljelijä-podcasteissa keskisuomalaiset viljelijät ja maatalousalan asiantuntijat keskustelevat ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista. Keskusteluissa puidaan uudistavalle viljelylle keskeisiä teemoja, jotka auttavat niin ilmastoa, luontoa kuin viljelijää.

Podcast-sarjaa tuottaa keskisuomalainen Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke.

IlmastoVILJELIJÄ -podcast
3. jakso
Öljyhampun mahdollisuudet

Superruoka, joka monipuolistaa kotimaisten kasvipohjaisten raaka-aineiden valikoimaa, hiilensitojakasvi, joka toimii viljelykierron monipuolistajana ja maan kasvukunnon parantajana, kasvi, jolla on lukuisia erilaisia käyttömahdollisuuksia. Kaikki edellä mainitut ominaisuudet yhdistetään viljelykasvina suosiota kasvattaneeseen öljyhamppuun. Ennen kaikkea tärkeä kysymys kuuluu, miten öljyhampun viljelyssä onnistutaan? Tervetuloa kuuntelemaan Ilmastoviljelijä -podcastia! Minä olen Jaana Jukkala ja tässä jaksossa keskustellaan öljyhampusta, sen mahdollisuuksista ja viljelystä. Vieraanani ovat hamppuyrittäjä Mikko Ilmoniemi ja viljelijä Tuomo Häkkinen. Tervetuloa Mikko ja Tuomo! – Kiitos! - Kiitos!
Mikko voisitko alkuun esitellä itsesi lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet?
Mikko: Mä oon Mikko Ilmoniemi tästä Jyväskylän Oravasaaresta ja olen viljellyt kotitilaa siellä ja kaikenlaisia erikoiskasveja. Vajaa 10 vuotta nyt sitten olen öljylampun kanssa toiminut ja itseasiassa nyt en viljele, vaan pellot ovat luomuviljelijällä vuokralla ja tässä nyt sitten Tuomon kanssa ollaan viritelty vähän tänne Laukaan Vuonteelle tämmöistä hamppuekosysteemiä, että tämmöinen tausta.
Olet mukana Jyväs-hampussa, niin mitä kaikkea Jyväs-hamppu tekee?
Mikko: Jyväs-hamppu pyrkii jalostamaan näistä öljyhampun siemenistä elintarvikkeita. Aika paljon joutuu tekemään ihan tuotekehitystä tässä alkuvaiheessa.
Tuomo, kertoisitko lisää, millainen tila sinulla on? Mitä muuta viljelet tai kasvatat öljyhampun lisäksi?
Tuomo: Meillä on emolehmä – vilja -tila, ohraa, kauraa, vehnää, rypsiä aika paljon, ja öljyhamppua.
Eli kaikenlaista.
Tuomo: Kyllä.
Mistä teidän kahden innostus öljyhamppuun lähti?
Mikko: Kyllähän se tuota maataloudessa, kun meilläkin karjaton tila oli, niin kannattavuus on ollut aika… mikä nyt maataloudessa on ollut se suunta, aika selkeä, niin tämmöisiä uusia vaihtoehtoja täytyy tutkia koko ajan ja siitä itseasiassa sitten vuokrasin pellot tai pienen palan peltoa tämmöiselle yhteisöviljelyporukalle. Siellä sitten tutustuin tähän öljyhamppuun ja rupesin tutkimaan, että minkälaisia tuotteita siitä pystyy tekemään. Sitä kautta sitten olen uponnut syvemmälle siihen hampun maailmaan ja todennut, että siellä on kyllä valtava potentiaali.
Entäs Tuomo?
Tuomo: No, lähinnä Mikon houkuttelemana, ihan viljelykierron takia ja tämä on mielenkiintoista testata uusia kasveja, että saisi kannattavuutta lisää ja homma onnistuisi sitten.
Aivan. Tuomo, kuinka monta vuotta ja kuinka suurella alalla olet nyt viljellyt öljyhamppua?
Tuomo: Kahtena vuonna on viljelty. Tämä olisi nyt kolmas vuosi. Eka vuonna oli noin 10 hehtaarilla ja viime vuonna taisi olla 25 hehtaaria. Puitiin joku yli 40 hehtaarin hamput kumminkin tällä alueella.
Eli vähitellen ala on kasvanut. Sä kerroit myös, että sulla on karjaa, niin miten hyvin öljyhampun viljely sopii karjatilalliselle?
Tuomo: Viljelykiertoon se sopii ihan hyvin ja sitten kokeillaan sitä, että miten se sopii kuivikkeeksi.
Miten hyvin se sitten sopii kuivikkeeksi?
Tuomo: Pitäisi olla siihen aika sopivat koneet, että sen saa korjattua järkevästi, että ne kietoutumisongelmat on ihan jonkunmoisia siinä.
Joo, eli haasteita on vielä siinä.
Tuomo: Kyllä, mutta kyllä me kokeiltiin. Kyllä sitä pystyy syksyllä paalaamaan, se onnistui, ei siinä ollut mitään, mutta sitten murskata en ole kokeillut, että onnistuuko se paalisilppurilla ollenkaan, että se ei kiedo sitä sinne. Epäilen, että se kietoo sen sinne.
Aivan. Seuraavaksi keskustellaan öljylampun käyttömahdollisuuksista. Mitä kaikkea öljyhampusta voi valmistaa?
Mikko: Helpompi olisi melkein kysyä, että mitä siitä ei voi valmistaa? Eli se on aika laaja se repertuaari. Me ollaan nyt keskitytty elintarvikkeisiin. Kun lainsäädäntö Suomessa lähtee siitä, että ne siemenet on nimenomaan se raaka-aine, mistä tehdään tuotteita. Suomessa ei vielä sallita sitten kaikkia muita tuotteita, mitä esimerkiksi kukinnoista tai lehdistä pystyy tekemään. Joensuun yliopisto on juuri julkistamassa tutkimusta, mitä he kävivät myös meidänkin pellolla täällä Vuonteella tekemässä. Ottivat näytteitä. Sieltä löytyy useita satoja erilaisia kemiallisia yhdisteitä, mistä voitaisiin valmistaa vaikka kasvinsuojeluaineita tai biologisia kasvitautien ehkäisyyn tarkoitettuja tuotteita, mutta tämä elintarvikepuoli. Pystytään tekemään öljyt, proteiinituotteet kuitutuotteet, eli tämmöisiä niin sanottuja superfoodeja, mitä nyt tuodaan pääasiassa ulkomailta.
Eli erittäin monipuolisesta kasvista on kysymys. Kaikille viljelijöille öljyhamppu ei ole vielä tuttu, mutta kasvi taitaa olla aika tuntematon osalle kuluttajistakin. Miten hyvin kuluttajat tuntevat öljyhampun?
Mikko: No, se onkin se suurin ongelma varmaan tällä hetkellä, että sitä semmoista henkilökohtaista markkinointia joutuu tekemään aika paljon tuotteiden kanssa, että jos se on tuolla kaupan hyllyllä joku hampputuote, niin se saattaa herättää sitten vääränlaisia mielikuvia. Muun muassa viranomaiset ovat tätä mieltä, että ei saisi kutsua hampputuotteiksi tiettyjä tuotteita, vaikka ne sisältää 100 % hampun siemeniä, niin se saattaa johtaa vääränlaisiin mielikuviin.
Kieltämättä vähän erikoinen tilanne. No, öljyhampussa siemen on arvokkain osa, niin mitä kaikkea se pitää sisällään?
Mikko: Se on nimenomaan öljykasvi, elikkä siinä on ne terveelliset rasvat. Omega 3 ja omega 6 ovat siinä ihanteellisessa suhteessa. Muista kasviöljyistähän me saadaan yleensä liikaa omega kuutosta. Sitten siellä on nämä kasviproteiinit ja sitten kuituosat, eli siinä ei hiilihydraattia juurikaan ole. Siinä on suolistoterveydelle erittäin tärkeitä ainesosia runsaasti ja sitten siellä on myös kivennäisaineita, rautaa ja monia muita hivenaineita, mitkä ovat tärkeitä ihmisille. Nyt kun puhutaan huoltovarmuudesta, niin muutama kourallinen kun on hamppua taskussa, niin pärjää aika pitkään.
Monia hyviä puolia on siis hampulla. Millaista ruokaa siitä sitten voi valmistaa?
Mikko: Se on tietysti vähän haasteellista, kun se on tämmöinen uusi tuote. Öljyä pystyy käyttämään helpoiten ehkä salaatinkastikkeissa ja tämäntyyppisissä. Sitä ei kannata kuumentaa, koska silloin menettää ne hyvät ravintoarvot siitä. Sitten sitä pystyy käyttämään jatkeena liharuuissa. Mekin on kehitetty semmoisia ateria-aineksia ja tämän tyyppisiä, millä pystyy sitten vähän terveellisemmäksi tekemään tämmöistä rasvaista lihapohjaista ruokaa, mutta ettei se ole kovin paljon normaali makutottumuksista eroavaa. Se on kuluttajille se ongelma, että vaikka se olisi sinänsä hyvän makuista, mutta kun se on erilaista, niin se on vähän vaikea sitten omaksua. Kaikenlaisia makeisista alkaen valmistetaan täällä.
Eli rohkeasti vaan kokeilemaan uudenlaisia ruokia! Mutta miten itse käytätte öljyhamppua ruoanlaitossa?
Mikko: Täälläkin avattiin täällä Vuonteella nyt juuri uusi kahvila ja täällä on monenlaisissa leivonnaisissa sitä käytetty, jäätelössä, mokkapaloissa, lastuissa, tämmöisissä siemennäkkäreissä.. - puuron päällä. Että kyllä sille löytyy, jogurteissa, viileissä, siellä antamassa sitten vähän proteiinia ja kuitulisää sinne, että kyllä siellä monenlaista tapaa löytyy.
Taipuu vaikka mihin! No mitäs te kuvailisitte, että millaiselta ne öljyhampun siemenet sitten oikein maistuvat?
Mikko: Parhaimmillaan ne on paahdettuna. Itsessään se on pieni pähkinä tavallaan, että kun jos ajattelee semmoista paahdettua pähkinää, niin se maku on aika lähellä sitä, eli oikein herkullinen ihan sellaisenaankin.
No entäs sitten, miten hyvin tämä öljyhamppu osuu vallitseviin ruokatrendeihin? Tässä tuli nyt esimerkiksi, että aika hyvin osuu tämmöisen terveellisen ruoan näkökulmasta, mutta entäs sitten muiden?
Mikko: No melkeinpä se täyttää lähes kaikki nämä nykyiset trendit, eli siellä on juuri tämä ilmastoystävällisyys. Jos ajatellaan sitten sitä kautta mitä se on se viljely ja myös se, että sen kasvatuksessa nämä sivuvirrat, mitä siellä pellollakin tulee, niin kaikki olisi periaatteessa käytettävissä, jopa juuret. Tietysti kaikkea biomassaa ei kannata sieltä pelloltakaan ottaa pois, koska se on hyödyllinen myös sinne peltoekosysteemiin, mutta juuret, kuidut ja päistäreet, se puumainen osa sieltä, sekä lehdet että kukinta, kaikki on käyttökelpoista myös elintarvikkeena.
Entä sitten tällaisten erityisruokavalioiden kannalta, että miten öljylamppu osuu niihin?
Mikko: Joo meiltäkin menee tuonne ruokapalveluihin erikoisruokavalioihin. Se on periaatteessa gluteeniton ja laktoosittomia, munattomia ja soijattomia tuotteita pystyy valmistamaan siitä näille erikoisruokavalioihmisille. Hamppu pystyy korvaamaan aika hyvin myös proteiinituotteita.
Kuten aiemmin tuli ilmi, niin öljyhampulla on siis monta eri käyttökohdetta. Vähän aikaa sitten Vaajakoskella järjestettiin hamppubetonimuurausnäytös. Kertoisitteko tästä lisää? Soveltuuko hamppu siis rakennusmateriaaliksi?
Mikko: Kyllä. Sillä on erittäin hyvät ominaisuudet myös siihen. Se liittyy siihen varsiosaan, eli se puumainen päistäre, mikä siitä varresta pitää erottaa. Siitä, plus sammutetusta kalkista ja vedestä muodostettu massa, niin siitä voidaan valmistaa tämmöisiä niin sanottuja kevytharkkoja tai jopa tee-se-itse -menetelmällä rakentaa omaa talon seinää. Se on sitten antibakteerinen, palamaton ja eristyskyvyltään vastaa puuta, mutta lämmönvarauskyvyltään kiviseinää, että se on aika ihanteellinen materiaali. Jos ajattelee sitten talon koko ikää ja sitä kiertoa, niin siinä vaiheessa, kun talo pitää sitten hävittää jossain vaiheessa, niin sä voit levittää sen lannoitteeksi tonne pihalle puutarhaan. Aika harva materiaali on semmoinen.
Näin on, että aika ympäristöystävällinen valinta! Jyväs-Hamppu, jonka toiminnassa olette mukana on tosiaan yksi esimerkki öljyhamppuun liittyvästä yritystoiminnasta. Millaisessa toiminnassa tai hankkeissa Jyväs-Hamppu on nyt ollut esimerkiksi mukana?
Mikko: Me ollaan oltu aika paljon tässä JAMK:n järjestämissä hankkeissa. Ollaan oltu vientihankkeessa, oltiin tuolla Grune Woche -messuilla 2019. Sitten ollaan selvitetty näitä hampun mahdollisuuksia. Käytiin tutustumassa tuolla Saksa-Itävalta -alueella hamppuyrityksiin ja hampun mahdollisuuksiin ja nyt ollaan tämmöisessä lähiruokahankkeessa sitten, myös tämmöisessä ylimaakunnallisessa pakastekuivaushankkeessa.
Entä millaiset on öljylampun markkinat? Onko sille kysyntää?
Mikko: Markkinat on aikalailla vielä kehittymättömät Suomessa jos vertaa vaikkapa Keski-Eurooppaan missä investoidaan aika rajusti. Muun muassa tällä hetkellä on Saksaan tulossa semmoinen kahdensadanmiljoonan euron elintarviketehdas, joka keskittyy pelkästään hampunsiemeniin.
Onko teillä tavoitteena myydä tuotteita myös muihin maihin?
Mikko: Kyllä se tavoitteena on, että ihan selkeästi Suomessa on vielä aika rajalliset nämä mahdollisuudet, että sitten kun maine ja käyttötavat yleistyy täällä, niin sen jälkeen varmaan kuluttajatkin oppivat käyttämään. Nyt se on aika pieni prosentti, jotka näitä terveyshyötyjä osaavat hyödyntää.
Tuotekehitys on varmasti aikaavievää ja suuritöinen prosessi. Voitteko kuvailla öljyhampun tuotekehitystä? Mitä se on teiltä esimerkiksi vaatinut?
- Mikko: Kyllähän se lähtee heti tuolta pellolta, että Tuomokin voi kertoa, minkälaista se on se tuottaminen, että siellä on tavallaan ongelmana se, että se on gluteeniton siemen, niin se pitäisi myös sitten saada gluteenittomana, jos sen haluaa myydä gluteenittomana myös sitten sieltä pellolta sinne pussiin saakka. Pyritään käyttämään tietysti samoja korjuuketjuja kustannussyistä, niin siellä tulee sitten viljanjyvää ja muuta rikkajyvää mukana, jotka pitäisi lajitella pois ja tämä lajitteluvaihe on osoittautunut aika haasteelliseksi, että saadaan ihan täysin puhtaaksi. Sitten siitä eteenpäin, niin oikein valmiita menetelmiä ei ole olemassa. Varsinkaan Suomessa kukaan niistä ei tiedä mitään, elikkä ne on käytävä läpi. Aika monta konetta on testailtu, mitä valmistaja on sanonut, että ette sitten missään tapauksessa käytä sitä tähän, niin sieltä on löytynyt sitten jotain vaihtoehtoja.
Miten sä Tuomo kommentoisit tätä?
Tuomo: Lähinnä se mikä itselle on ollut pieni ongelma siinä, että kun käytetään tuolla kuivurissa. Siellä on kaikkia muitakin viljalajikkeita puimurissa, että saadaan niinku sitten suht puhtaana tulemaan se, koska sieltä on niinku todella hankala lajitella lähinnä vehnä, kaura, siemenet sieltä että se on haastava saada pois sieltä.
Viljelijöitä varmasti kiinnostaa, mitkä ovat öljyhampun myyntikanavat? Mitkä eri tahot Keski-Suomessa ostavat hamppua viljelijöiltä?
Mikko: Meillähän tämä pyörii tässä aika pienessä piirissä. Pyritään kehittämään tätä, että tässä Tuomon ja lähiseudun viljelijöiden tuotteet menisi sitten Jyväs-Hampun kautta suurimmassa määrin, mutta tällä hetkellä ei vielä ole myyty sitten eteenpäin. Suomessa on joitakin jalostajia, jotka ostaa. Pääasiassa suurimmat yritykset liittyy tähän Transfarmiin, joka viljelyttää kuminaa ja hamppua itsekin. Heillä on laajempaa. Tuolta Murtolan hamppufarmin kautta nykyään menee sitten jalostukseen, mutta muita käyttäjiä tässä sitten on muun muassa foodinit ja tämäntyyppiset, jotka pakkaa ja myy tämmöisiä terveystuotteita. Hiukan haastavaa on vielä Suomesta löytää sitä, jos sanotaan, että laitettaisiin isolleen ja skaalattaisiin tätä toimintaa, ei ihan helppoa löytää markkinoita että kyllä ne on melkein luotava sitten itse ne myyntikanavat. Jos pystyy jalostamaan pidemmälle, niin silloin sitä kannattavuutta sitten saa vähän lisää siihen. Valitettavasti hampun raakasiemenen hinta on poljettu aika alas niin kuin muutkin raaka-aineet tällä hetkellä on.
Eli siinä olisi vielä kehitettävää. No miltäs Jyväs-Hampun tulevaisuus näyttää? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita on näkyvissä?
Mikko: Haasteita riittää. Se on huomattu, että tästä saisi taloudellisesti kannattavaa toimintaa, niin se ei ole ihan helppoa tässä vaiheessa vielä, mutta niin kuin mä tossa aikaisemmin sanoin, että tässä on todella suuri potentiaali tässä tuotteessa. Niitä mahdollisia niinku väyliä mennä eteenpäin on todella paljon, mutta se edellyttää, että sitten myös tämä tukijärjestelmä ja tämmöinen hiilensidonnan ja tämän tyyppisten asioiden, että oikeasti niitä ruvetaan sitten painottamaan tuolla tukipuolellakin, että kyllä tämä sitä vaatii.
Sivutaan nyt muutamia yleisiä asioita öljyhamppuun liittyen. Öljyhamppulajikkeet eivät ole huumehamppulajikkeita. Vieläkö osa ihmisistä yhdistää öljyhampun huumehamppuun?
Mikko: Kyllä se aika yleistä on. Se on hamppu kuin hamppu, ei sitä osata erotella mikä se on. Sitten kun sinulla on valmiita tuotteita, mitkä maistuvat hyvältä ja on osoittaa, että siellä on runsaasti proteiinia ja kuitua ja kaikkea hyvää, niin sitten ihmiset uskaltavat niitä maistaa ja toteavat, että nämähän on ihan mainioita. Siinä on iso työ kyllä. Tietysti media rummuttaa mielellään näitä kannabisasioita ja kun latinankielinen nimikin sattuu vielä olemaan kannabis, niin siinä on aika iso haaste.
Voitteko selventää vielä kuuntelijoille, mikä näiden kahden ero sitten käytännössä on?
Mikko: Itseasiassa meillä on öljyhampussa ainoastaan yksi lajike Suomessa käytössä. Sekin on tässä Keski -Suomessa oikeastaan jalostettu. Se on Finola -lajike, minkä juuret vievät Hankasalmelle. Siellä Jace Callaway ja Anita Hemmilä sitä kehittelivät. Se on todellakin tämmöinen THC-vapaa tuote, eli siellä ei ole näitä huumaavia ainesosia. Ne ovat ihan eri kasveja, voi näin sanoa oikeastaan.
Äsken tuli mainittua tuo finola -lajike, niin voitko kertoa vähän tarkemmin, että millainen historia tällä lajikkeella on?
Mikko: Venäjälle näiden hamppujen juuret usein vievät ja sieltä tämäkin on tullut tuonne Hankasalmelle, ilmeisesti ihan pienissä pusseissa ja kokeiltu sitten omakotitalon pihamaalla, että kasvaisiko se täällä. Siitä on lähtenyt se jalostaminen ja se on vallannut aika hyvin sitten maailmanmarkkinoita. Finola on varmaan ainoita suomalaisia lajikkeita, millä on noin kolmasosa maailman markkinoista, ollut ainakin jossain vaiheessa. Tällä hetkellä tietysti muitakin lajikkeita tulee valtavalla vauhdilla, mutta edelleen se on Suomessa ainoa, mikä oikeastaan menestyy täällä Suomen kesässä. Kasvuaika kuitenkin on sen verran pitkää. Täällä ei ihan valitettavasti sitten nämä vanhat lajikkeet, mitä täällä on joskus ollut 1900-luvun alussa, niin niistä ei enää löydy mitään siemenpankkejakaan.
Vaikka meillä on jo Suomen olosuhteisiin jalostettu öljyhamppulajike, niin pitäisikö öljyhampun kasvinjalostukseen silti vielä panostaa?
Mikko: No ilman muuta, että siis tämä lajike on täysin keskeneräinen. Joensuun yliopiston tutkijoiden kanssakin noita peltolohkoja kun kierreltiin, niin hekin oli sitä mieltä, että tämä on aika raakile vielä, että ehdottomasti tarvittaisiin uusia lajikkeita ja nopeasti.
No mitä ominaisuuksia toivoisitte, että öljyhampun jalostamisessa otettaisiin huomioon?
Mikko: Tuomo voisi varmaan vähän kommentoida minkälainen se kasvusto on siellä, että se puinti ajankohtakin, niin se ei ole ihan helppo.
Tuomo: No joo, kun siellä osa on niin kuin täysin joutuneita jo ja kun, mitä se Joensuun porukkakin kävi silloin, niin oliko niitä nyt 7 ainakin erilaista. Eli osassa ne haaroittuu, niitä on paljon enemmän niitä kukintoja siinä. Sitten ehkä se pituus on siinä asia, että jos se rupeaa olemaan 2,5 metriä pitkää, niin se on jokseenkin haastavaa puida, että jos se olisi siellä noin 1,5 -metristä, niin se helpottaaisi sitä työtä ihan jokseenkin paljon. Sitten tosiaan se, että siinä kun ne haaroittuivat eri lailla, niin siinä yhdessä kasvissa saattoi olla moninkertainen määrä niitä kukintoja sitten, että kyllähän sieltä sitä satopotentiaalia saisi sitten reilusti enemmän.
Aivan. Mitäs öljyhampun jalostamisen nykytilanne nyt tällä hetkellä on, tekeekö kukaan sitä täällä Suomessa?
Mikko: Sitä pitäisi oikeastaan kysyä meidän kumppaniltamme. Korpilahtelainen Tommi Saltiola, joka opiskelee tuolla Viikissä tällä hetkellä, hamppututkija. Hän paremmin varmaan osaisi tähän vastata, mutta kyllähän tämä Jace Callaway, joka finolan on tehnyt, niin todennäköisesti siellä myös jatkotöitä tehdään, mutta mulla ei ole tällä hetkellä tiedossa, että olisi ihan markkinoille tulossa. Balttian maissa on sellaisia lajikkeita saatavissa, jotka täälläkin pärjäävät suurin piirtein, mutta riskit ovat aina tietysti isompia. Kyllä siihen pitäisi panostaa, mutta Suomessa tämä rahoitus varmaan ei erikoiskasvien jalostukseen ole kauhean iso tällä hetkellä. Joiltakin tutkijoilta olen kuullut, että kun haki rahoitusta, niin sieltä tuli vähän semmoista kommenttia, että olisi paras keskittyä näihin perinteisiin kasveihin.
Öljyhampun suosio on nyt kasvanut viime vuosina aika paljon, mutta mikä on öljyhampun viljelyn nykytilanne Suomessa. Kuinka paljon sitä viljellään?
Mikko: No viime kesä oli varmaan semmoinen huippu. Transfarm lanseerasi tämmöisen järjestelmän, niin sanotaan että tuhansissa hehtaareissa kuitenkin ollaan silloin käyty. Viljelijän näkökulmasta, Tuomokin se hyvin tietää, niin se into tänä kesänä nyt ei sitten varmaan kauhean suuri ole näin taloudellisessa mielessä, vai mitä Tuomo?
Tuomo: Kyllä, kun sitä ei kaikilla maalajeilla pysty, kovilla savikoilla ei tule onnistumaan kunnolla, ja se kilpailee rypsin kanssa. Niillä on käytännössä sama viljelykierto, niin kyllä tänä kesänä itselläkin rypsi menee nyt niinku ykköseksi siinä, koska se hintataso on, ettei kilpailla ihan samoilla.
Kuinka paljon sitten öljyhamppua viljellään Keski-Suomessa?
Tuomo: Varmaan prosentuaalisesti niin melkein ollaan nollassa, mutta puhutaan kuitenkin kymmenistä tai jostain 100 hehtaarista maksimissaan, että ei sillä suurta merkitystä ole. Se on tämmöinen hullujen homma tällä kertaa vielä, että kyllä siinä kasvuvaraa on.
Vaikka se nyt olisi hullujen hommaa, ja tosiaan sanoit, että kasvuvaraa on, niin millaisena sinä näet sitten tämän viljelypotentiaalin?
Mikko: No koko ketju pitäisi saada kuntoon. Eli pitäisi olla markkinat ja pitäisi olla kuluttajilla uskoa käyttää näitä tuotteita ja tuotteita pitäisi saada lisää ja reseptiikkaa. Siellä on aika paljon tekemistä koko ketjussa ja sitten myös tietysti nämä sivuvirrat pitäisi saada käyttöön siellä. Mutta kun ajattelee näitä trendejä, ilmastonmuutosta ja näitä, niin kyllähän se tekee työtä koko ajan öljyhampun hyväksi. Se on ihan selkeä.
Pitäisikö jotain muuta vielä tapahtua, jotta öljyhampun viljelyn suosio kasvaisi?
Mikko: Eiköhän se euro olisi paras konsultti siinäkin. Valitettavasti niinkuin nyt tällä hetkellä, tämä on aika lailla monopoliluontoista tämä tuotanto ja siemenmyynti ja viranomaiset valvovat sitä aika tiukasti, niin siellä ei juurikaan tämmöistä normaalia hintakehitystä pääse tapahtumaan, kun raaka-aineen hinta on niin alhaalla.
Tuomo: Kyllä ja sitten kun siinä on se ongelma, että se pitää joka vuosi se siemen ostaa tuolta. Sitä ei saa itse omista vanhoista siemenistä lajitella ja käyttää, niin se on se 200-300 € siemenkustannus per hehtaari, niin sanotaan että kyllähän se vie sitä kannattavuutta aika julmetusti pois siitä hommasta.
Mistä sitä siementä saa sitten ostettua?
Tuomo: Transfarmilta, se on ainut mistä saa ostaa tällä hetkellä, kun ne finolan oikeudet on siellä, niin sitä et muualta saa sitä sertifioitua siementä ja se on noin 9 € kilolta.
Mikäs ero sitten on öljyhampulla ja kuituhampulla, eroaako näiden viljely jotenkin toisistaan?
Mikko: Kyllähän se ero on niin kuin yö ja päivä. Siinä on se käyttötarkoitus tietysti täysin erilainen. Kuituhampussa yritetään tuottaa sitten sitä biomassaa mahdollisimman paljon ja saada sitä varsiosaa kasvamaan kuitua ja päistärettä, jota voidaan sitten käyttää teollisuudessa, rakentamisessa ja autoteollisuudessa ja näin poispäin. Se on varteenotettava se kuituhamppu kyllä. Voi olla jatkossa jopa tärkeämpi kasvi.
Näette, että silläkin voisi olla mahdollisuuksia?
Mikko: Ilman muuta joo, sillä on mahdollisuuksia, mutta sieltäkin puuttuu tällä hetkellä loppukäyttäjät ja sitten ne jotka pystyy sitä satoa jalostamaan. Nyt on kehitteillä, tuolla Oulun seudulla esimerkiksi on isompi rypäs tulossa ja kyllä tässä Keski-Suomessakin semmoista pientä vipinää on, että sitä haluttaisiin viedä eteenpäin, muun muassa näissä rakentamisessa ja kaikenlaisissa puolivalmisteissa, että miten niitä voitaisiin jalostaa näistä tuotteista. Viljelijät on varmaan valmiina siihen ja kalustoa löytyy.
Tuomo, olisitko sä valmis viljelemään kuituhamppua?
Tuomo: No kyllä, siis kyllä maanviljelijät varmaan kaikkea viljelee. Ei se ole ongelma siinä, että jos se on vaan taloudellisesti järkevää, niin ei ole mitään ongelmia siinä. Mutta niinku jokainen ymmärtää, että ei niitä huvikseen viitsi viljellä.
Mikko: Siinä mielessä hamppu on mielenkiintoinen, että jos verrataan satoeroja Keski-Euroopan, vaikka viljassa tai muissa kasveissa, niin kuituhampulla päästään aika pieneen tai lähes samoihin satoihin jos ne ovat oikeilla lohkoilla ja panostetaan siihen viljelyyn. Eli olemme kilpailukykyisiä siinä mielessä.
No mites öljyhampun satotasot Suomessa?
Mikko: Siinä jonkun verran jäädään jälkeen, mutta se on tosiaan kasvina sellainen, joka reagoi ympäröiviin olosuhteisiin ehkä voimakkaimmin mitä nyt tässä normikasveista ajatellaan. Siellä saattaa tyypillisesti Keski-Suomessakin lohkon toisessa päässä olla hiekkaa ja toisessa päässä turvetta ja kaikkea maalajeja siellä, niin se kasvuston pituus vaihtelee 20 sentistä 3 metriin, niin siitä voi vähän päätellä, miten se reagoi ja mitä se vaatii.
Tuomo: Siinä olisi täsmäviljely jokseenkin kohdillaan, että kun ei uskalla laittaa sitä typpeä liikaa sinne, koska se ei joudu silloin koko syksynä, eikä sitä saa puimuriin menemään. Sitten joku kuivempi kohta, kovempi savikko, niin siellä ei ole käytännössä ei yhtään mitään samalla lohkolla. Se lohko on siis oltava hyvä, että huonolle lohkolle sitä on ihan turha laittaa, koska siitä ei saa kustannuksia pois. Mutta kyllähän tuossa varsinkin silloin ekana vuonna, kun minulla oli viljelyssä, niin tuli todella hyvä sato. Viime vuosi meni huomattavasti huonommin. Vaikka peltolohkoissa nyt ei isoja eroja ollut, mutta se ei vaan se kylvöajankohta jotenkin onnistunut. Se jäi kitumaan silloin siinä keväällä.
Millaisia satoja öljyhampusta saa? Millaisista kilomääristä puhutaan?
Tuomo: Keskisadothan ne on Suomessa ollut silleen, että joku 800 kiloa tai 600–800 kiloa olisi hehtaarilta. Siis kyllä mekin yli 1000 kiloa parhailta lohkoilta on saatu reilustikin, mutta viime vuonna ei keskisato ollut varmaan kuin joku 300–400 kiloa. Siinä on tosi isoja eroja.
Seuraavaksi puhutaan hiiliviljelystä, johon öljyhamppu usein yhdistetään. Voisitteko perustella, miksi asia on näin?
Mikko: Öljyhampusta tai hampusta yleensä sanotaan, että sen hiilensidontakyky on jopa 4-8 kertaa suurempi kuin puulla. Siinä tietysti täytyy muistaa, että niin kuin tuossa aikaisemmin varmaan on mainittu, satotasot vaihtelevat rajusti ja jos ei se kasva siellä pellolla, niin eihän se silloin myöskään sitten sidontaa tee siellä. Se edellyttää, että viljely onnistuu, mutta ihan huikea biomassahan sieltä tulee, jos se oikein viljellään ja hyvällä lohkolla. Siihen se varmaan perustuu ja sitten myös se, että se juurimassa on aika massiivinen. Juuret menevät syvälle maahan.
Hamppu tuottaa tämmöisen syvälle maahan ulottuvan paalujuuren ja runsaan juuriston ja sitä kautta kuohkeuttaa maata ja estää eroosiota. Ja myös sitten kun sanoit, että se tuottaa runsaan kasvuston, niin se jättää sitten jälkeensä runsaasti eloperäistä ainesta ja sitä kautta lisää maassa orgaanisen aineksen määrää. Äsken sivuttiin vähän hiiliviljelyä ja miten vahvasti se liittyy öljyhamppuun. Miltä puolestaan tämä kevät vaikuttaa öljyhampun viljelyn kannalta, kun on ollut lumista ja kylmää?
Tuomo: No eihän se. Kyllä joka kevät sinne pellolle on menty. Sanotaan että ei se tarvitse ensimmäisenäkään olla tuota hamppua sinne kylvämässä. Itse olen kylvänyt siinä kahdenkymmenennen päivän tienoilla toukokuuta, mutta osa sitten kylvettiin kumminkin kesäkuun puolellakin ja ihan samalla lailla se on onnistunut, että ei se siinä se viikko-kaksi. Vaan sanotaan, että kun ei kovin paljon kesäkuun puolelle mennä, niin onnistuu kyllä, ihan hyvin. Pitäisin aika lailla samanlaisena kun rypsiä jos on viljellyt, niin hyvin samanlaiset kylvöajat ovat siinä.
Entä onko jotain muuta, mitä kylvössä pitäisi ottaa erityisesti huomioon?
Tuomo: Samalla lailla kuin rypsiä, siis hyvin pintaan kylvetään se ja saisi olla lämpöinen maa. Sehän todella nopeasti tulee sitten pintaan kyllä se hamppu sieltä, että ihan syytä on tullakin, koska sille ei ole mitään torjunta-aineita sille, että siinä ei pääse rikkaruohot sitten hyökkäämään. Se hamppu kyllä peittää ne sitten allensa sieltä saman tien, jos se onnistuu, mutta sitten jos se jää harvaksi, niin siitä tulee rikkaruoho-ongelmaa.
Eli tarvitsee sen nopean alkuunlähdön.
Tuomo: kyllä
tai jää sitten niiden rikkakasvien jalkoihin. Entäs sitten erilaiset kosteusolosuhteet, miten se sietää kuivuutta ja märkyyttä?
Mikko : Varmaan sitten kun keväästä lähdetään, niin se kylvöajankohta on aika kriittinen juttu siinä. Viime keväänä varmaan oli sitä ongelmaa, että oli hyvät kylvöolosuhteet, mutta sitten sitä vettä tuli ja tuli ja se ei kuivunut, vaan jäi vellomaan sinne märkään maahan. Sitähän se ei siedä, sitä seisovaa vettä niin kun missään vaiheessa. Varsinkaan siinä alkuvaiheessa. Toisaalta taas sitten nyt on semmoisia keväitäkin, että on tuullut ja ollut kuivaa, niin hiekkaisilla mailla sekin on myrkkyä sitten. Niin kuin sanottu, niin se reagoi kasvuolosuhteisiin erittäin voimakkaasti. Siinä tahtoo viljelijän keinot loppua, kun se on semmoinen kasvi, että sen kun kylvät sinne peltoon ja sitten seuraava toimenpide on se kun sä puit sen sieltä syksyllä, niin siinä ei paljoa ole sanomista. Lohkovalinta ja kylvöajankohta ja -muokkaukset, tällaiset asiat, niin kyllä ne on tärkeät ja ojitukset.
Mitenkäs sitten, että esimerkiksi viime kesänähän oli tosi kuuma ja kuiva ja öljyhampulla on pitkälle maahan ulottuva paalujuuri, niin kestääkö se sitten tällaista kuivuutta paremmin siinä mielessä? Minkälaisia havaintoja te olette tehneet?
Tuomo: No joo, jos se pääsee niin kuin keväällä lähtemään hyvin ja se saa sen kasvun alkuun, niin kyllä se sitten syksymmällä sitä kuivuutta kestää reilusti. Viimekin keväänä oli se ongelma, että se kun satoi sitä vettä, niin siis jotenkin se pellon pinta kävi niin kovaksi, vaikka se oli tullut se kasvi reilusti pintaan sieltä. Se ei ehkä saanut happea tai jotain, niin se jäi kitumaan siihen, että sillä ei ollut vaan voimaa kasvaa sitten sillä kasvilla siinä. Se tuli vähän väärään aikaan ne sateet. Mutta ei se hyvällä maalla, niin jos se hyvin pääsee keväällä pintaan, niin kyllä ne juuret niin syvällä on, että ei se ihan pienestä hätkähdä kyllä sitten sitä, että kyllä jonkunmoisen kuivuuden kestää.
Onko tähän vielä muuta kommentoitavaa?
Mikko: No niin, Tuomolla tässä on semmoisia peltoja, missä varmaan pohjavedet on aika hyvin saatavissa. Sitten tietysti on niitä, houkuttelee aina kylvää, niin kun meilläkin omilla pelloillani on semmoisia hiekkaisia peltoja, missä on 13 m hiekkaa, niin siellä ei sitä kuivina kesinä sitä kosteutta ei ole, niin kyllä se siellä sitten alkaa vähän kärsiä, mutta kyllä sieltä aina jotain saa.
Miten sitten öljylampun lannoitus tulisi tehdä?
Tuomo: Hyvin maltillinen, että 80 kiloa eikö se ole se niinku sanotaan, että typpeä pitäisi laittaa, mutta hyvillä lohkoilla kuudellakymmenelläkin kilolla tuli jo ongelmia, että se kasvaa liian pitkäksi, mutta se 60 kiloa itse käytin siinä tyyppitasona.
Entäs sitten kun kylvö on tehty, niin kuinka nopeasti se öljyhamppu lähtee sieltä kasvamaan?
Tuomo: Se aluksi on siinä ehkä 2-3 viikkoa että tuleehan se pintaan, mutta sitten mitä mä nyt sanoisin, noin kuukausi sitä kylvöstä, niin se kasvaa varmaan monta senttiä päivässä siinä vaiheessa sitten, että se on ihan älytön se kasvu sitten.
Se on varmasti aika vaikuttava näky sitten, että jos on ollut vaikka lomalla muutaman päivän, niin sitten kun palaa uudestaan pellolle, niin sehän on sitten tietysti kasvanut vaikka kuinka paljon siellä sillä välillä.
Tuomo: kyllä
Kuinka pitkän kasvuajan öljyhamppu vaatii?
Mikko: Se on noin, suunnilleen se 120-140 niin semmoinen ohjeellinen. Mutta tuota se on vähän sitten se, mikä se käyttökin siinä on ja missä vaiheessa haluaa sen korjata pois, että niin kuin tossa oli puhetta, niin se on hiukan haasteellinen määrittää se puintiajankohta. Siellä on silloin osa vihreää, osaa ruskeata siementä ja sitten tietysti siinä sadon käsittelyssä on se, miten se puimurista menee läpi ja minkälaiset puimurin säädöt on. Siellä on aika monta asiaa sitten mitkä vaikuttaa.
Tuomo: Ja pikkulintuja on jokseenkin paljon sitten.
Mikko: Niin, miten muuttolintuparvet ajoittuvat, että se määrittää usein sen. Ne saattavat sitten pienen metsän keskellä olevan lohkon tyhjentää kokonaan.
Oli tosiaan puhe tuosta, kuinka haastavaa sen sopivan puintiajankohdan määrittäminen on, niin onko teillä tähän jotain vinkkejä, että miten sen voisi tehdä kaikista helpoiten?
Tuomo: Ne linnut on ainakin yksi hyvä esimerkki, että niitä kun rupeaa olemaan siellä pellolla, ja niitä on sitten paljon. Sitä ei voi samalla lailla, kuin muuta viljaa, että kun pitäisi odottaa tavan vilja, että siellä ei ole yhtään vihreätä. Hamppua kun lähtee puimaan, niin kyllä siellä sanotaan, että siellä on melkein 20-30 % vielä vihreitä, niin sinne on mentävä silloin. Kyllä se ajankohtakin sitten kertoo, että sitä rupeaa olemaan kumminkin niin myöhäinen syksy, että ei niitä puintipäiviäkään ole aivan älyttömästi silloin ja – kelejä.
Mikko: Toisaalta se on aika erityyppinen se kasvi. Tuossa kun oli, oliko nyt 2017 semmoinen, että taisi meilläkin mennä marraskuuhun melkein. Lumisateessa sitä puitiin vielä, niin sekin vielä onnistuu. Se kuivahtaa aika nopeasti sateen jälkeen. Kun se siemen on sellainen kovakuorinen. Se ydin on siellä niinku irti tavallaan. Ei se pilalle mene sinänsä. Homeiden kanssa tietysti saattaa olla, että jos on kovin rehevä kasvusto, niin se alkaa sitten homehtua pystyyn, mutta se ei lakoudu.
Eli harmaahome saattaa olla ongelmana, mutta entäs sitten vaikka pahkahome, voiko se olla ongelma?
Mikko: Kyllähän se kuuluu siihen valikoimaan, mutta ei se nyt ole kyllä käytännössä meillä ainakaan ollut vielä ongelmana. Tuossa muuten LUKE on aloittamassa tutkimusta nyt hampun homeiden suhteen tässä parin vuoden aikana. Meidänkin pellolle tulee varmaan koelohko ja sitten tiedetään vähän paremmin mikä se tilanne on.
Tuossa äsken tosiaan tuli ilmi, että öljyhampun puinti voi olla haastavaa, niin onko teillä jotain vinkkejä tähän? Miten se helpoiten onnistuisi?
Tuomo: No ei siinä, kokeilemalla. Tässäkin, aika lähellä rypsin säätöjä kun menee, niin ei kauaksi mehtään mene silloin. Se onnistuu kyllä. Lähinnä kietoutumista. Sitä pitää katsoa. Ekana vuonna meillä oli vähän kietoutumisongelmia, mutta viime syksynä ei ollut niitä. En tiedä, oliko erilaista kasvusto vähäsen. Onnistui aivan hyvin se puinti, että ei se ollut ongelma siinä.
Ilmeisesti tässä puinnissa, siinä ei siis tarvitse mitään erityiskalustoa sen tekemiseen?
Tuomo: Ei, ihan normi puimurilla. Sitten se on syytä saada kuivuriin kumminkin aika nopeasti, kun se on öljyinen, ettei se rupea lämpenemään. Ja sitten kuivurissa pitää saada hyvin miedolla lämmöllä se kuivattua, että joku 40 astetta lämpötilaa, että se ei se öljy lähde sieltä pois.
Onko kuivauksessa jotain muuta vielä, mitä pitäisi ottaa huomioon?
Tuomo: Varmaan se yleensäkin tuossa sadonkorjuussa, että semmoinen hellävarainen käsittely. Jos kierroslukuja on keloilla paljon tai kovaa käsittelyä, niin se kuori saattaa sitten aueta sinne ja silloin se alkaa härskiintyä se rasva siellä sisällä. Se pätee niin mekaanisesti ja sitten sen lämpötilan suhteen kanssa.
Kun mietitään öljyhampun viljelyä muun viljelyn kannalta, niin minkälainen on hampun esikasviarvo?
Mikko: Kyllähän se selkeä on, että sieltä tulee niin paljon sitä biomassaa, että on se havaittu, että kyllä sillä merkitystä on.
Varmaan sitten voisi ajatella, että jos on ylipäätään tällainen monipuolinen viljelykierto, niin se vähentää osaltaan viljelyn riskejä, kun sitten sitä riskiä on hajautettu usealle eri kasvilajille Tietyt kasvit, nehän aina sitten pärjää joissain olosuhteissa paremmin kuin toiset kasvit. Minkälaisessa viljelykierrossa itse viljelette hamppua?
Tuomo: Mulla on se hamppu ollut käytännössä ihan perusviljelykierrossa. Eli siellä on heinä siinä viljelykierrossa ja sitten on nyt öljykasveja ollut siellä. Siinä on pidettävä siinä hampussakin väliä. Monihan viljelee kyllä ihan peräkkäisinäkin vuosina samalla lohkolla ja olen mäkin kokeillut. Eikä nyt huomattavia eroja ollut, mutta kyllä siellä voi tulla sitten samoja ongelmia kuin rypsilläkin, jos viljellään peräkkäisinä vuosina. Pitäisin sen 4–5 vuotta kumminkin väliä aina siinä viljelykierrossa, niin kuin rypsilläkin.
Varmaan myös ihan hyvä pitää sitten se pahkahomeriskin kannaltakin. Sopiiko aluskasvin viljely öljyhampun viljelyyn?
Tuomo: Sopii. Ei se siellä mun mielestä ongelma ole. Ei ole itselläni kokemusta siitä, mutta ei pitäisi olla mitään ongelmaa siitä. Lähinnä se on, että peräkkäisinä vuosina ei pysty rypsin kanssa viljelemään, koska jos viljellään, niin se tulee sitten lävitse sieltä, kun ei pystytä ruiskuttamaan.
Mitkä olisivat hyviä aluskasveja öljyhampun viljelyssä?
- Mikko: Sellainen on tullut esiin, kun on luomuviljelijöitä, jotka on halunnut hamppua sitten viljellä, mutta tuota hamppu tarvitsisi heti alkukeväästä sitä liukoista typpeä sinne, kun se pitäisi saada nopeasti lähtemään se kasvu liikkeelle siellä. Niin se on sitten luomupuolella pikkuisen haaste. Tietysti tämmöistä, että sinne saisi sitä typpeä liikkeelle, niin apilat voisi olla semmoinen. Varmaan on muitakin kokemuksia, mutta meillä ei ole tuossa nyt vielä käytännön kokemusta siitä itse viljelystä.
Mikko: Kylllä varmaan onnistuu ihan hyvin siellä. Siinä kun ei tule mitään ruiskutusongelmia eikä näitä, kun ei hamppuakaan pysty ruiskuttamaan. Se apila säilyykin siellä hyvin sitten ja pysyy matala kasvusto siellä.
Tässä käytiin vähän yleisesti, miten öljyhamppua viljellään, mutta mitä teidän mielestänne viljelyssä pitäisi kehittää kaikista eniten ja miksi?
Mikko: Satotasoa pitäisi saada ylemmäksi. Se on selkeä. Se pitäisi se alkuunlähtö saada varmistettua, että siinä on vielä varmaan vähän kehittämistä. Kyllä mä tiedän, että on monenlaista kokeiltu, esimerkiksi esi-idättämistä siemenillä ja tämän tyyppisiä, että se olisi valmiina. Tuolta jos lähdetään sitten tämän tuota arvokkaamman hampun, elikkä mennään tuonne kannabispuolelle, niin sieltähän voi tietysti ottaa oppia vähän tuolta Pohjois-Amerikan puolelta. Siellähän kylvetään vähän samaan tapaan, kuin maissia, että se tämmöisen biohajoavan muovikalvon alle pienoiskasvihuoneeseen tavallaan pellolle. Sitten kun se taimi sieltä nousee, niin se puhkaisee sen kalvon sinne tai vähän niin kuin avomaan kurkun viljelyssäkin on tämmöistä harrastettu.
No Tuomo, millä keinoin satotasot saadaan nousuun?
Tuomo: Kun saadaan uusia lajikkeita. Se olisi varmasti se yks, että olisi vielä jalostetumpi, enemmän tasainen kasvi viljellä. Ei olisi laidasta laitaan siinä niitä kasveja. Ja hyville lohkoille ja sitten se, että siihen tulee enemmän kokemusta, että vaikea on sanoa 2 vuoden perusteella vielä kovinkaan pitkälti. Sitten kun 10 vuotta on viljellyt, niin sitten voi tietää jo huomattavasti enemmän siitä asiasta.
Kuuntelijoita varmasti kiinnostaa kuulla lisää, millaisia omakohtaisia kokemuksia teillä on öljyhampun viljelystä, niin onnistumisia kuin haasteitakin. Mitä asioita nostaisitte esiin, mitä olette oppineet öljyhampun viljelystä? Teettekö esimerkiksi jotakin eri tavalla nyt, verrattuna siihen, kun viljelitte öljyhamppua ensimmäistä kertaa?
Mikko: No kyllähän siinä on kaikenlaista tullut vastaan. Kun on itse tehnyt jotain viljelytoimia tai sitten on ollut urakoitsijoita. Sanotaan, että jotkut on tullut vähän niin kun soitellen sotaan, että on ollut isot koneet ja näin pois. Että lähtee sieltä joko korjuuhommiin tai muihin, mutta kyllä hamppu saattaa olla aika haastavaa, jos ei sen ominaisuuksia ota huomioon. Siinä kyllä sammuu isotkin koneet, kun se kietoutuu se kasvusto sinne teriin tai johonkin akseleitten ympärille ja savu alkaa nousta. Kyllä omat koneet pitää tuntea ja sitten tutustua siihen, pitää terät kunnossa ja näin poispäin.
Tuomo: No joo, siinä on, niin kuin viimekin vuonna oli, niin pääasiassa pystyttiin kaikki ajamaan puimurin silppurin lävitse, mutta sitten oli muutamalla lohkolla niin kova se kasvusto, että piti ottaa silppuri pois puimurista kokonaan, että se ei vaan yksinkertaisesti se puimuri ei mennyt sinne. Se voima loppui saman tien, että sitä tavaraa meni sinne koneeseen niin paljon, että vaikka kuinka hiljaa ajoi, niin se ei vaan mene lävitse sieltä puimurin silppurista.
Tuleeko mieleen vielä jotain muuta esimerkkiä onnistumisista tai sitten haasteista?
Mikko: No tietysti tässä kun ei kasvinsuojelua käytetä, niin juolavehnä on semmoinen mielenkiintoinen haaste, varmaan monessa muussakin paikassa, mutta kyllä sitäkin on tullut kokeiltua, että miten se menestyy. Jonain vuonna, jos saat sen kasvuston hyvin alkuun, niin se saattaa peittää sitten sen täysin sinne, mutta ei se sieltä minnekään häviä tietysti, mutta pysyy hallinnassa. Mutta taas sitten toisella lohkolla, missä juolavehnä ottaa vallan, niin sitten se sato on nolla.
Onko Tuomolla vielä lisättävää?
Tuomo: Se oli se ekavuoden, kun se rupesi kietomaan sitä puimurin kolakuljettimelle, niin sanotaan, että se oli aika työläs homma sitten. Siinä meni aikaa.
Osa viljelijöistä saattaa pohtia öljyhampun viljelyn aloittamista. Jos joku viljelijä olisi kiinnostunut aloittamaan öljyhampun viljelyn, niin miten se kannattaisi aloittaa, kuinka suurella alalla esimerkiksi?
Mikko: Siemensäkin kun ostaa, niin se on 25 kiloa. Suosittelen, että semmoinen ensin ja sitten kylvää sillä parhaan lohkon ja lähtee katsomaan, että mitä tapahtuu.
Mitä muita asioita pitäisi ainakin selvittää ennen viljelyn aloittamista?
Tuomo: Kuivuri, että mikä on se pienin määrä, minkä saa kuivattua, taikka sitten on joku kylmäilmalava tai mihinkä sen saa. Sehän itselläni on se ongelma, että pitää olla se lähemmäksi 20 hehtaaria sitä hamppua, että saa sen järkevästi kuivaksi sitten.
Mikko: Niin sehän se etu tavallaan hampussa on, että se varastotilavuus, mitä se hehtaari tai parikymmentä hehtaariakin, niin jos vertaat viljaa, niin se on aika pieni sitten. Jotkut viljelijät on käyttänyt sitä tuossa kun on tämä useamman kasvin vaatimus nyt sitten ollut, niin kun on vanhoja tiloja, niin tuota saa vaikka muutamalla suursäkillä sitten varastoitua vuoden sadot. Se ei ole se varastotilavuus ongelma sitten.
Tuomo: Se kuivaus onnistuu jollain pienellä lavakuivurillakin, kylmäilmakuivurilla ihan hyvin. Että ei se ongelma ole, jos ei tommoiseen isompaan lämminilmakuivuriin pysty sitten. Kun sitä ei pysty monestikaan kovinkaan pientä erää kuivaamaan siellä, niin se tekee sen ongelman siinä sitten.
Miten tiivistäisitte vielä lopuksi sen, mikä tekee öljyhampusta erinomaisen?
Mikko: Sillä on aika monta sellaista ominaisuutta, mitkä varmaan tulevaisuudessa iskee trendeihin ja ilmasto ja ilmastonmuutokseen, hiilen sidontaan, ruokavaliot ja kaikkeen tällaiseen, että kasviproteiini ja muut, että onhan se nyt ihme, jos ei se sieltä nouse pikkuhiljaa.
Millä mielin odotatte seuraavaa kasvukautta?
Mikko: Toivottavasti sieltä tulee hyvät sadot ja satoa saadaan markkinoille ja että ihmiset oppivat käyttämään sitten öljyhampun siemeniä.
Entäs Tuomo?
Tuomo: Tuo lumi kun lähtisi pelloilta, niin se auttaisi asiaa sitten jonkun verran jo.
Kiitos Mikko ja Tuomo, kun pääsitte osallistumaan podcastiin!
Mikko: Kiitos, kiitos!
Tuomo: Kiitos!
Tämä oli Keskisuomalaisen Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeen tuottama Ilmastoviljelijä -podcast. Hankkeen rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus EU:n maaseuturahastosta.