Subscribe
Share
Share
Embed
Menestyksekkään yritystoiminnan edellytyksenä on toiminnanvapaus. Mitä sillä tarkoitetaan? Miten ja milloin toiminnanvapausselvitys kannattaa tehdä? Mistä siihen voi saada tukea? Entä miten yrityksen omistamat aineettomat oikeudet, kuten patentti, tavaramerkki tai tekijänoikeus vaikuttavat julkisen tai yksityisen rahoituksen saamiseen?
Maarit Jokelan vieraina on näistä aiheista keskustelemassa kolme alan kokenutta ammattilaista Juha Elf Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta, Ulla Lenkkeri-Schütz Kolster Oy:stä ja Heikki Rantanen Innowork Oy:stä.
Creators & Guests
What is MY Studio - Mikroyrittäjän podcast?
MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen,
osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa
ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat.
Podcastit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan
suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
[Intro 00:00:03] My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.
Maarit Jokela [00:00:25]: Tänään meillä on tarkoitus keskustella, mitä tarkoitetaan toiminnanvapaudella, josta käytetään myös englanninkielistä nimeä freedom to operate, ja miten rahoittajat arvottavat yrityksen IPR-salkkua eli näitä aineettomia oikeuksia, josta käytetään myös immateriaalioikeudet-termiä, niihinhän kuuluu tekijänoikeus, patentti tai tavaramerkki esimerkiksi, ja mikä merkitys IPR:llä on yrityksen valuaation eli sen arvon kannalta. Näistä aiheista on minun kanssani keskustelemassa kolme alan ammattilaista, Juha Elf, Ulla Lenkkeri-Schütz ja Heikki Rantanen. Tervetuloa keskusteluun mukaan. Kertoisitteko aluksi omasta taustastanne, niin kuulijoille tulee se käsitys, mitä olette tehneet työuranne aikana IPR-oikeuksiin liittyen ja mitä työtehtäviinne nyt kuuluu.
Juha Elf [00:01:24]: Kiitoksia. Nimi on Juha Elf, ja tällä hetkellä toimin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella Team Finlad kasvu- ja kansallistamiskoordinaattorina. Asiakkaanani ovat lähinnä kasvuun ja sitä kautta kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset. Monesti nämä yritykset ovat nimenomaan yrityksiä, joilla on omia tuotteita tai palveluita, joita kehitetään kansainvälisille markkinoille. Silloin IPR-asiat korostuvat hyvin usein. Aikaisemmasta työurastani sen verran, että olen ELY-keskuksen yritysasiantuntijana ja hyvin pitkään Keksintö-säätiössä keksintöasiamiehenä ja innovaatioasiantuntijana ja myös Tekes [?? 00:01:58] on minun asiantuntijana. Ennen ELY-keskus, Keksintö-säätiö, Tekes-aikaa olen myös työskennellyt suuryrityksen tuotekehitys- ja tutkimustehtävissä.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:02:13]: Kiitos, Juha. Minä olen Ulla Lenkkeri-Schütz. Olen patenttiasiamies, olen ollut IPR-alalla jo 20 vuotta. Itse asiassa olen kotoisin Suomesta, Oulusta, mutta olen tehnyt koko IPR-urani Saksassa, Münchenissä. Olen toiminut tosiaan 20 vuotta neuvoen asiakkaita ja myös kahden eri bioteknologiayrityksen patenttiosastolla sisäisenä patenttiasiamiehenä. Minulla on todellakin kokemusta patenteista, tavaramerkeistä, ja tosiaankin puhutaan paljon freedom to operate, toiminnanvapaudesta.
Heikki Rantanen [00:03:04]: Joo. Kiitoksia. Minun nimeni on Heikki Rantanen, ja toimin tällä hetkellä omassa yrityksessäni Innowork Oy, joka on keskittynyt teollisoikeuskysymyksiin, ihan voisi sanoa puhtaasi IPR-kysymyksiin. Aikaisempi työurani oikeastaan IPR:n suhteen alkoi noin 35 vuotta sitten, jolloin olin teollisuuden palveluksessa eräässä aika isossa teknologiayrityksessä, jossa tuotekehityspäällikkönä minulle työnnettiin hoidettavaksi iso patenttisalkku, ja se pakotti minut tietenkin alaan perehtymään. Siitä minä sain kipinän tähän mielenkiintoiseen toimialaan kaiken kaikkiaan. Sitten vielä hyödynnettiin seuraavassa työpaikassani, jossa suomalainen patenttilisenssi otettiin yrityksen haltuun ja perustettiin yritys sen varaan sitten puhtaasti. Sen jälkeen kuvittelin osaavani kaiken jo IPR-alalta ja perustin oman yrityksen Innowork Oy:n jo vuonna 1994. Pyöritin sitä kymmenen vuotta ja tein sitten PK-yrityksille ja start up -yrityksille IPR-selvityksiä ja suojauksia ja niin edelleen yhdessä patenttitoimistojen kanssa, kunnes sitten kyllästyin siihen yksinyrittäjyyteen ja menin samoin jäljille, jossa Juha Elfkin oli, eli olimme ELY-keskuksessa ja Keksintö-säätiössä ja lopuksi sitten Tekesissä. Taisi vaihtua Bisnes Finlandiksi, kun minä sitten sain vapaakirjan ja jatkoin sitten Innoworkin piirissä kysyntäpohjalla näitä IPR-kysymyksiä selvittääkseni. Edelleen täytyy todeta, että meillä on valtava tiedon tarve yrityksissä tältä alalta, että jotakin vähän isompaa pitäisi pystyä tekemään. Minä olen myös vielä mukana Euroopan patenttiviraston PATLIB-verkostossa yhtenä pisteenä, jossa annan myös perusasioista maksutonta neuvontaa yrityksille ja ehkä keksijöillekin, jos he kysyvät. Tässä on minun taustani.
Maarit Jokela [00:05:46]: Joo. Kiitoksia. Hyvin monenlaisia taustoja. Tosiaan kaikilla on kokemusta näistä asioista, joista tänään on tarkoitus keskustella. Me voisimmekin aloittaa ihan tällaisista perusteista, kun puhuimme alussa, että tänään keskitymme yhtenä osa-alueena toiminnanvapauteen. Mikä se toiminnanvapaus on? Mitä sillä tarkoitetaan? Se ei ole välttämättä terminä kaikille ihan tuttu. Kuka haluaisi selvittää ensiksi, mitä sillä tarkoitetaan?
Heikki Rantanen [00:06:17]: Minä voisin siinä mielessä kertoa, että toiminnanvapaus on tietenkin aika laaja kysymys. Tällainen juridinen kysymys on tietenkin se, että täytyy huomioida muiden teollisoikeudet eli esimerkiksi patenttioikeudet kullakin markkinoilla, joissa aikoo toimia. Nämähän ovat maakohtaisia oikeuksia, ja silloin täytyy vähintään selvittää niillä alueilla, joissa toimintaa on. IPR-asiat eivät ole ainoita toiminnanvapauskysymyksiä. Siellä saattaa olla myös maakohtaisia standardeja, maanosakohtaisia standardeja. Me olemme aikanaan törmänneet esimerkiksi Amerikan markkinoilla erilaisiin standardeihin, jotka toimivat selvänä esteenä toiminnalle. Se on yksi esimerkki toiminnanvapaudesta. Ehkä kaikkein eniten korostuu kuitenkin näissä teollisoikeuskysymyksissä.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:07:22]: Joo. Voisin lisätä tähän sen, että monesti patentin hakijat unohtavat tai heille ei ole välttämättä ihan selvää, että tosiaan se oma patentti on kielto-oikeus, eli se ei anna sitten sitä toiminnanvapautta itselle, vaan oma patentti kieltää muita toimimasta. Jokaisen yrityksen velvollisuus on todellakin tutkia omalla markkinoilla, onko muilla oikeuksia juuri niihin omiin palveluihin, omiin tuotteisiin.
Juha Elf [00:07:57]: Kyllä. IPR-puolella toiminnanvapaus antaa yritykselle mahdollisuuden hyödyntää omaa tuotettaan ilman, että loukkaa kenenkään olemassa olevaa patenttia tai hyödyllisyysmallisuojaa ja pystytään välttämään erilaisia tuoteloukkauksia.
Maarit Jokela [00:08:16]: Voiko varmistaa, että on toiminnanvapaus, kun esimerkiksi alkavasta on kysymys?
Heikki Rantanen [00:08:27]: Ehkä kaikkein tärkeintä oli niin sanotusti tuntea se, jos puhutaan IPR:stä, suojauksethan kohdistuu yleensä teknisiin ratkaisuihin ja menetelmiin, niin täytyisi tuntea niin hyvin oma teknologia-alueensa ja siellä toimivat yritykset ja niiden oikeudet. Nehän ovat nykyään varsin helposti löydettävissä, ainakin se raaka data siitä, ketkä milläkin alueella joitakin oikeuksia omaavat. Lisäksi voi olla joitakin sopimuksia, jotka selviävät vasta myöhemmin mahdollisessa loukkaustapauksessa.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:09:15]: Joo. Patenttipuolella tässä [?? 00:09:17] tällaisen freedom to operate -analyysin, eli siinä haetaan ihan tällaisista hakukoneista ihan koko... Tai riippuen siitä, missä on omat markkinat, erilaisilla hakusanoilla, millaisia oikeuksia siellä on. Sitten niistä tosiaan katsotaan, missä tilassa ne ovat, ovatko ne todellakin vahingollisia, ovatko ne mahdollisesti rauenneet, onko vaatimuksia muutettu, jolloin ne mahdollisesti sitten eivät olekaan niin haitaksi, tai onko siellä sitten jotain esimerkiksi jaettuja hakemuksia, jotka ovat vielä paljon laajempia ja jotka voivat vielä muuttua, ja niistä ei tiedä, mitä niitä tulee. Ne ovat sellaisia yllätyksiä, joita voi vielä tulla myöhemmin.
Juha Elf [00:10:04]: Kyllähän heti tällaisen tuotekehityshankkeen alussa yritys voi itse tehdä alustavaa toiminnanvapaus- tai patentoitavuusselvitystä esimerkiksi [?? 00:10:14] kautta, mutta jos hanke lähtee pitemmälle, niin siinä vaiheessa kannattaa yrityksen turvautua ammattilaisten apuun, että käytetään Patentti- ja rekisterihallituksen ja myös Patenttitoimiston apua selvitystoimiin.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:10:32]: Anteeksi. Sitten voi myös miettiä sitä, että jos itse hakee patenttia, niin sitten voi katsoa estejulkaisuja, joita on mainittu tutkimusraporteissa, ja katsoa niitä, missä tilassa ne ovat, haittaavatko ne.
Heikki Rantanen [00:10:46]: Joo. Yleisesti kun puhutaan toiminnanvapaudesta, kokemukseni mukaan ainakin tilanne on sellainen, että kun joku ilmoittaa kilpailevalle yritykselle, että meillä on tästä nyt sitten patentti, että pyydämme lopettamaan toimintanne näiden tuotteiden osalta, niin siinä vaiheessa yleensä pelästytään aika paljon. Kuitenkin siinä vaiheessa tarvitaan asiantuntijan apua, että pitäisi tarkkaan pystyä selvittämään, minkälainen patentti nyt sitten onkaan tällä, joka väittää omaavansa oikeudet tähän kyseiseen tuotteeseen tai menetelmään. Sehän on aika tarkkaa työtä sitten, kun katsotaan patenttivaatimuksia, mitä se suoja-arvo todella onkaan. Pelkkä patentin olemassaolo ei pitäisi ketään vielä pelästyttää.
Maarit Jokela [00:11:52]: Mitä toiminnanvapausselvityksen teettäminen maksaa, jos sen ulkopuolella teetättää patenttitoimistolla tai PRH:ssa? Paljonko olisi hyvä varata siihen rahaa?
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:12:04]: Voin aloittaa tästä. Se ensimmäinen kysymys, ei kovin paljoa maksa. Siinä on tuntitaksa. Yleensä saattaa olla, että löytää ensin jonkin patentin, joka mietityttää, onkohan tämä nyt vahingollinen vai ei, ja sitten aletaan katsomaan sitä. Siellä lähdetään ihan vain pelkästä tuhannesta eurosta. Kuitenkin riippuen siitä, kuinka laaja haku, kuinka yksityiskohtainen haku, siihen voi mennä hyvinkin suuria kustannuksia. Esimerkiksi lääkefirmoilla saattaa olla todella isot kustannukset, mutta ei kannata pelästyä. Pienemmillä start upeilla tai PK-yrityksillä yleensä lähdetään pienemmistä summista ja mennään eteenpäin. Ehkä 5 000 euroa on hyvä merkkipaalu, josta voi lähteä liikkeelle.
Heikki Rantanen [00:13:08]: Joo. Tämänhän riippuu hyvin paljon siitä, kuinka suuresta tai laajasta markkina-alueesta on kysymys. Jos nyt esimerkiksi start up -yritys pyrkii yhden tai kahden maan markkinoille, kannattaa lähteä ensin yksilöidysti ne maat liikkeelle, jolloin on huomattavasti pienempi työmäärä kuin jonkin ison alueen penkominen. Edelleen muistutan, että nämä ovat maakohtaisia kuitenkin nämä suojat, että pitää katsoa kullakin alueella niiden voimassaolot ja onko siellä, ihan kuin Ulla mainitsi, onko näissä patenttiperheen patenteissa jotain eroa myös keskenään. Toisessa maassa saattaa olla vähän mennyt laajempana läpi kuin ensimmäisessä maassa.
Juha Elf [00:14:03]: Yleensä mitä laajempaa kansainvälistä suojaa haetaan, sitä suurempia kustannukset ovat. Sekä selvityskustannukset että patentoimiskustannukset yleensä kasvavat sitä mukaa, mitä laajempaa suojausta tuotteelle tai palvelulle haetaan.
Maarit Jokela [00:14:24]: Kiinnittääkö rahoittaja huomiota sitten tällaiseen toiminnanvapauteen? Miten niitä kysellään, onko yritykselläsi toiminnanvapautta? Pitääkö toimittaa jotain isoja selvityksiä vai itse kuvata tilannetta?
Juha Elf [00:14:39]: Kyllä yleensä aina, kun rahoitushakemus tulee ELY-keskukseen tai Bisnes Finlandiin tai yleensä rahoittajille, katsotaan aina myös läpi sitten IPR-oikeudet, onko tehty mahdollisesti patentoitavuusselvityksiä ja onko tehty toiminnanvapausselvityksiä onko mahdollisesti pyydetty asiantuntijan lausuntoja. Kyllä nämä asiat aina käydään läpi. Monesti myös jos nämä asiat on käyty jo etukäteen läpi, se myös sitten helpottaa itse rahoituspäätöksen tekemistä.
Heikki Rantanen [00:15:12]: Tuossa varmaan tarkkuus vaihtelee aika paljon, koska läheskään, voisin sanoa näin, että osaamistaso ei myöskään rahoittajilla, oli ne sitten ihan tällaisia bisnesenkeleitä tai sijoittajia tai julkisia rahoittajia, aina siellä ei ole aikaa käydä läpi hyvin tarkkaan näitä. Tämä on hyvä tavoite, minkä Juha tässä heitti, että ne käytäisiin läpi, mutta FTO-selvityksiä varmaan hyvin harvoin todella pyydetään.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:15:50]: Ehkä tämä voi olla alakohtaista. Eri aloilla arvostetaan enemmän patentointia kuin toisilla aloilla. Esimerkiksi bioteknologiassa yleensä IPR on ihan perusta, josta lähdetään perustamaan yrityksiä. Toisilla aloilla saattaa olla vähän erilailla.
Maarit Jokela [00:16:13]: Onko kuitenkin niin, että nyt tuolla ELY-keskuksessakin esimerkiksi, kun hakee yritystukea toimintansa kehittämiseksi, niin siellä on kuitenkin hakemuskaavakkeissa jonkinlainen kohta, jossa puhutaan toiminnanvapaudesta? Pitääkö siihen jotain tekstiä tuottaa?
Juha Elf [00:16:29]: Suoraan siinä ei ole tällaista kohtaa, mutta tietenkin on hyvä aina tässä vaiheessa, kun yritys jättää rahoitushakemuksen, käydä läpi sitten tämän tuotekehityshankkeen taustoja, ja IPR-asiathan ovat yksi osa tätä tuotekehityshanketta.
Maarit Jokela [00:16:51]: Toiminnanvapausselvitys kannattaa tehdä ainakin silloin, kun on aloittamassa yritystoimintaa, että tietää, että ei tule sitten kukaan kolkuttelemaan oveen ja sanomaan, että rikot nyt meidän patenttioikeuksia tai muita IPR-oikeuksia. Kuinka usein se kannattaisi toistaa, vai riittääkö kuitenkin kerran?
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:17:10]: Tästä voin aloittaa. Itse asiassa kollegan kanssa keskustelin tänään, että todellakin ihan alussa, mutta toisaalta sitten, jos tekee ihan alussa, saattaa olla sillä lailla, että tuntuu siltä, että ei pysty tekemään yhtään mitään minkäänlaista toiminnanvapautta, niin sitten pitää katsoa vain yksi osa liiketoimintastrategiasta. Sitten todellakin kannattaa tehdä ensin se alustava ja suuri FTO-analyysi. Siinä sitten katsotaan ne tietyt erittäin tärkeät patentit ja katsotaan niitä tarkemmin. Sitä täytyy tehdä ihan jatkuvasti. Lisäksi patenttihakemuksethan julkaistaan aina 18 kuukauden jälkeen siitä, kun niitä on haettu, eli kannattaa laittaa sellainen haku päälle, josta tupsahtaa ne häiritsevät tai kiinnostavat patenttihakemukset, niin tietää, mitä maailmalla tapahtuu.
Heikki Rantanen [00:18:10]: Joo. Tuosta Ullan kommentista on hyvä jatkaa siinäkin mielessä, että jos toimii IPR-aktiivisella alalla, niin siellä se seuranta on hyvin tärkeää, koska silloin kun patenttihakemus tulee julkiseksi, niin harvoin se vielä on myönnetty patentiksi, samalla pitää alkaa vähän miettiä, että jos se mahdollisesti myönnetään, pitäisiköhän meidän ryhtyä johonkin toimenpiteisiin estääksemme sen patentin myöntämisen ja kirjata mahdollisesti omat toimenpiteet, joita on vastaavalla tuotteella jo tehnyt, jolloin on mahdollisuus saada ainakin jo ennakkokäyttöoikeus siihen kyseiseen ratkaisuun, ja tämän tyyppisiä asioita. Se on jatkuvaa toimintaa. Kertatoimenpiteet eivät riitä siihen, ihan niin kuin Ulla totesi, vaan sen pitäisi olla osa yrityksen normaalia operatiivista toimintaa tai, voisiko sanoa, osittain strategista toimintaakin, että kilpailijoita seurataan ja omaa teknologia-aluetta seurataan koko ajan, että oma toiminnanvapaus kyseisellä alueella säilyisi.
Juha Elf [00:19:35]: Kyllä yleensä jos yrityksen kehittämässä teknologiassa tulee isompia muutoksia ja liiketoiminnassa tulee isompia muutoksia, silloin on hyvä tehdä toiminnanvapausselvitys. Sillä tavallahan yritys pystyy turvaamaan sitä tulevaa liiketoimintaansa myös jatkossa.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:19:58]: Tähän on itse asiassa myös velvollisuus katsoa, onko toiminnanvapautta. Jos sattuu tulemaan loukkausoikeudenkäynti ja näkyy, että on aivan täysin retuperällä ollut tämä, niin siinä saattaa ihan oikeasti tulla vahingonkorvauksen lisäksi ihan kunnon sanktioita, rangaistuksia, sakkoja tai jopa joissakin maissa saattaa olla vankeuksia jossain pahoissa loukkausjutuissa. En halua pelotella, mutta se todellakin on velvollisuus myös.
Maarit Jokela [00:20:34]: Tuleeko mieleen sellaisia esimerkkejä, joissa ei olisi huolehdittu toiminnanvapaudesta? Voisiko tällaisista varoittavista esimerkeistä saada jotakin vinkkiä aloittaville yritykselle, että näin ei ainakaan kannattaisi toimia?
Heikki Rantanen [00:20:51]: Joo. Kyllä ihan täällä, voisi sanoa, että maakuntatasollakin on tällaisia ratkaisuja, joissa ilman mitään sen kummempia nimiä tietystikin pitää puhua, mutta joku isohko tuotantokone on jouduttu jättämään seisomaan sen takia, että kilpailijalla on kyseistä ratkaisua koskeva suojaus päällä. Silloin siinä ei auta mikään muu kuin jättää käyttämättä. Tässäkin oli investoitu sellaiseen aika isoon, massiiviseen maanrakennuskoneeseen. Tietynlainen ratkaisu, ja se olikin jo jonkun suojaama. Tavallaan tuotekehitys ja rakennustyökin meni hiukan hukkaan. Ei mikään valtavan iso menetys, mutta kuitenkin kiusallinen, koska silloin kun on pienet yritykset, silloin usein varoja ei ole paljoa tuhlata.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:22:01]: Minulla on tähän sellainen kommentti. Minä itse asiassa myös mietin, onko varoittavia esimerkkejä, mulle tulee tähän kommenttini, mistä ei puhuta. Jos itse huomaa, että on näin käynyt, sitten kannattaa ottaa ammattilaiseen yhteyttä, soittaa, suullisesti keskustellaan näistä asioista, ei puhuta sitten. Minulla jossain takaraivossa oli ihan tavaramerkkijuttu, mutta en edes muista, mikä se oli. Jos on ollut tavaramerkkiloukkaus, täytyy keksiä uusi nimi tuotteelle, mahdollisesti uusi nimi firmalle. Tällaista voi käydä. Tosiaan monestikaan ei näistä niin paljoa puhuta. Ne ovat liikesalaisuuksia.
Juha Elf [00:22:47]: Yksi, jonka voisin tuoda esille toiminnanvapauden esille, kun yritykset tekevät keskenään lisensointisopimuksia, jos näissä lisensointisopimuksissa on epäselvyyksiä, eli ne on käytännössä huonosti valmisteltuja, silloin esimerkiksi voimassaoloaikaa ei ole selkeästi kerrottu, tai sitten itse tämä lisensointikohde ei ole selkeä, tai sitten välttämättä näitä kaikkia maita ei ole selkeästi rajattu, mitkä kuuluvat lisensointisopimuksen piiriin. Hyvin tehty lisensointisopimus aina selkeyttäisi tilannetta jatkossa, ettei tule lisensointirikkomuksia ja epäselvyyksiä siinä.
Heikki Rantanen [00:23:30]: Joo, ja tähän Juhan kommenttiin olisi hyvä lisätä se, että jos yritys on lisenssin antajana johonkin tiettyyn teknologiaan ja lisenssin ottaja toimii joillakin tietyillä alueilla, kannattaa sitten myös velvoitteita siirtää tästä seuraamisesta tälle lisenssin ottajalle, koska se on silloin kosketuksissa siihen kyseiseen markkinaan, joka itseltä saattaa olla vähän kauempana. Tätä vastuuta ja työtä kannattaa jakaa.
Juha Elf [00:24:10]: Sen verran voisin lisätä näistä lisensointisopimuksista, mitä itse olen seurannut niitä, niin ne epäselvyydet ovat nimenomaan sellaisissa hankkeissa, joissa ei välttämättä aina ole käytetty ammattilaista. Aina pitäisi käyttää ammattilaista, kun tehdään lisenssisopimuksia.
Heikki Rantanen [00:24:26]: Vielä Maaritin kysymykseen liittyen, yksi näkökulma on tietenkin se, että jos ilmenee IPR-oikeuden rikkomus, siinä kannattaa tietenkin pyrkiä sopuun ja esimerkiksi lisenssin ostamiseen tai ottamiseen ennen kuin lähtee riitelemään meillä markkinaoikeuteen, muualla vastaavaan laitokseen maailmalla. Ei kannata heittää kirvestä kaivoon, vaan kyllä todennäköisesti oikeuksien haltija on halukas myös ottamaan lisenssimaksuja vastaan, jos se on molemmille puolille edullista.
Maarit Jokela [00:25:28]: Tuleeko joitain muita vinkkejä tai ohjeita, joita haluaisit antaa alkavalle yritykselle toiminnanvapausasiaan liittyen?
Heikki Rantanen [00:25:40]: Yleensä kun on ihan start up eli alkava yritys, hyvin usein ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitkä ovat sen yrityksen tuotteet jatkossa, eikä vielä välttämättä edes tiedetä sen oman tuotteen kaikkia ominaisuuksia. Tällainen teknologia- ja kilpailijaselvitys alussa on kullan arvoinen, ettei mene kehittämään mitään sellaista, joka on jo toisen kehittämä ja olisi jopa käytettävissä ihan sellaisenaan. Pitäisi pystyä hyödyntämään myös muiden oikeuksia niin paljon kuin se on maksutta mahdollista ja tarvittaessa maksamalla lisenssimaksuja.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:26:33]: Joo. Kannattaa ehkä myös miettiä, mitä itse voisi suojata. Joskus saattaa myös olla sellainen tilanne, että suojaakin sellaisia asioita, mikä ei ole oma tuote ihan vain sen takia, että on se oma patenttihakemus, mahdollisesti myöhemmin myöskin patenttihakemus, joka kieltää muiden toiminnanvapautta. Siinä vaiheessa on sitten enemmän neuvottelualaa näistä lisensseistä tai kiista-alaa väitteessä tai muuta, millä voi vähän kikkailla.
Maarit Jokela [00:27:12]: Tuosta voitaisiinkin sitten päästä, kun puhutaan omista patenteista tai muista IPR-oikeuksista, eli puhutaan IPR-salkusta monesti. Kuinka arvokasta oma IPR-salkku on rahoittajan näkökulmasta? Jos rahoittaja kuitenkin kiinnittää huomiota toiminnanvapauteen, niin kiinnittääkö huomiota sitten, mitä IPR-oikeuksia yrityksellä, joka hakee esimerkiksi ELY-keskuksesta sitä kehittämisavustusta, on?
Juha Elf [00:27:42]: Kyllähän varmasti sitäkin jollakin tasolla seurataan. Enemmän ehkä tällä IPR-salkulla tulee arvoa siinä vaiheessa, jos yritystä ollaan myymässä eteenpäin, siinä vaiheessa ostaja varmasti tulee kiinnittämään hyvin paljon huomiota, minkälainen ja minkä arvoinen IPR-salkku tällä ostettavalla yrityksellä on.
Maarit Jokela [00:28:02]: Voiko saada julkista tukea omalle yritysidealleen, jos sanoo, että ei ole mitään IPR-oikeuksia vielä tiedossa tällä hetkellä tai en tiedä oikein, mitä minulla voisi olla sellaista, mitä voisin suojatakaan.
Juha Elf [00:28:18]: Kyllä voi saada. Jos yrityksellä on esimerkiksi tuotekehityshanke, johon haetaan ELY-keskuksen tai Bisnes Finlandin rahoitusta, patentti tai vastaava ei ole edellytys rahoitukselle. Tietenkin se helpottaa rahoituksen saamista, mutta se ei ole millään tavalla pakollinen.
Heikki Rantanen [00:28:40]: Hyvin usein tilanne on se, että jos johonkin kehityshankkeeseen haetaan rahoitusta, ei vielä edes tarkkaan tiedetä sitten niitä spesifikaatiota, mitä kannattaa, ja ratkaisuja, joita kannattaa suojata. Kuitenkin siellä rahoitushakemuksessa kannattaa varautua omaan patentointiin. Se on ehkä kaikkein järkevin tapa. Jos sitten osoittautuu, että mitään patentoitavaa tai ilman hakemusta ei tulekaan, niin se vain sitten jää mahdollisesti käyttämättä se ehkä myönnetty raha, tai se voidaan ehkä sitten osoittaa johonkin toiseen kohteeseen siinä hankkeessa. Eikö näin, Juha, ole?
Juha Elf [00:29:30]: Kyllä näin. Sekä ELY-keskus että Bisnes Finland molemmat voivat rahoittaa esimerkki patenttitoimiston kuluja tuotekehityshankkeessa. Jos patentointi ei toteudukaan, se pystytään sitten kohdentamaan johonkin muihin tuotekehityskuluihin.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:29:45]: Eikö innovaatioseteli ole myös oikein hyvä tällaiseen juttuun?
Juha Elf [00:29:50]: Kyllä. Nimenomaan. Innovaatiosetelissä on tällä hetkellä 80 prosentin tuki, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi patenttitoimiston kuluihin, jos yritys hakee patenttia.
Maarit Jokela [00:30:03]: Voiko sitä käyttää toiminnanvapausselvityksen teettämiseen?
Juha Elf [00:30:08]: Kyllä voi käyttää, jos siinä käytetään alan ammattilaisia. Esimerkiksi patenttitoimiston kuluihin voi hakea tällaista.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:30:14]: Eikö se oli 5 000 euroa, josta sitten 1 000 euroa on omavastuu?
Juha Elf [00:30:19]: Kyllä. Siinä on 80 prosentin tuki.
Maarit Jokela [00:30:25]: Voiko sitä saada vain yhden kerran per yritys, vai voiko useamman kerran, jos haluaa saada esimerkiksi toiminnanvapausselvitykseen ja sitten patentointiin?
Juha Elf [00:30:34]: Tällä hetkellä innovaatioseteliä yritys voi saada yhden kerran.
Maarit Jokela [00:30:41]: Eli pitää valita, kumpaan selvitykseen sitä haluaa käyttää.
Juha Elf [00:30:46]: Esimerkiksi ELY-keskuksella on yrityksen kehittämispalvelut, jossa on patenttitoimistoja, jotka voivat tehdä erilaisia patentoitavuusselvityksiä ja toiminnanvapausselvityksiä. Siellä tämä tuki yritykselle on 75 - 80 prosenttia kustannuksista.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:31:11]: Aika mahtavia tukia Suomessa on, täytyy sanoa näihin juttuihin.
Maarit Jokela [00:31:16]: Onko Saksassa erilainen tilanne?
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:31:19]: Varmasti on. Saksa on niin paljon isompi maa. On täällä varmasti kaikenlaisia tukia, mutta niistä on hankalampi löytää tietoa, koska täällä on niin moninaista tämä. On monta osavaltiota ja erilaiset metodit eri paikoissa. Suomessa on pari virastoa, ja tietää, minne mennä. Ehkä helpompaa siinä mielessä.
Maarit Jokela [00:31:44]: Vaikka täälläkin monesti moititaan, että on monta luukkua, jossa pitää käydä kysymässä, mutta silti ehkä vielä kuitenkin vähemmän kuin monessa muussa maassa.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:31:53]: Kyllä Suomi on lintukoto. Voin sanoa. Joo.
Maarit Jokela [00:32:03]: Henkilöasiakkaista tuli mieleen, olen kysymässä, että kun olette auttaneet alkavia yrityksiä, onko heillä ollut vaikea löytää oikeaa tahoa, mistä saisi mistäkin apua ja rahallista tukea?
Heikki Rantanen [00:32:15]: Täytyy sanoa tietenkin, että alueellisesti palveluissa on monellakin alueella kovasti puutetta. Ei nyt sinänsä vaikeuksia varmaankaan ole ollut, mutta meillähän tietenkin patenttitoimistot ovat keskittyneet Helsingin alueelle, ja kuitenkin aina alkuvaiheessa tarvitaan usein tapaamista asiakkaan kanssa ja asioiden keskustelua ja selvennystä ja tutkimuksia, niin on paljon helpompaa, kun alueilla on jokin tai joitakin, jotka palvelevat yrityksiä. Tietenkin voin sanoa sen tässä, että meillä nyt esimerkiksi on sellainen tilanne, että minun toimintani perustuu melko pitkälle toimintaan, ei tarvitse markkinoida. Palveluita tarvitaan jatkossa enemmän. Meillä on tilanne huonontunut IPR-tietämyksen suhteen yrityskannassa. Väittäisin, että ratkaisevasti viimeisen 10 - 15 vuoden aikana. Näitä asioita ei juuri missään opeteta. Kun nämä eivät ole joka päivä esillä yrityksessä, niin nämä tuppaavat jäämään vähän niin kuin sivuun. Tässä on selvä korjaamisen paikka.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:33:50]: Voin tässä, en tiedä, saanko ihan minimaalisen sivuhuomautuksen tai ihan minimaalisen markkinointijutun tehdä. Monilla patenttitoimistoilla on nyt varsinkin korona-aikaan paljon webinaareja ihan tällaisista perusasioista. Niihin kannattaa ilmoittautua ja käydä kuuntelemassa. Sieltä saa paljon tietoa. Ihan minkä alaisia, ei mitään tarvitse sitten myöhemmin tehdä välttämättä. Tämä on ihan tällainen avoin juttu.
Juha Elf [00:34:23]: Sen verran tuohon, että jos yrityksellä on lähdössä liikkeelle tällaisia tuotekehityshankkeita, niin alkuun kannattaa hyödyntää näitä ELY-keskuksen yrityksen kehittämispalveluita, asiantuntijapalveluita, joiden avulla voidaan tehdä nimenomaan patentoitavuus [?? 00:34:37] selvityksiä. Tämän lisäksi tämä Bisnes Finlandin innovaatioseteli, jota kannattaa käyttää nimenomaan siinä patentin haussa sitten.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:34:49]: Ihan tällainen yleinen juttu vielä tuli myös näistä mieleen. Jos löytyy joku vahingollinen patenttihakemus tai patentti, siinä katsotaan, missä vaiheessa kilpailijan suojaus on. Sitten voi lähteä ihan anonyymisti tekemään erilaisia juttuja, eli [?? 00:35:11] [?? 00:35:12] [?? 00:35:12] esimerkiksi Euroopan patenttivirastoon, tai sitten väitteenkin voi tehdä muissa nimissä. Ei välttämättä tarvitse itse paljastaa itseään, että on mahdollinen loukkaaja. Tällaistenkin asioiden kanssa kannattaa tulla patenttitoimistojen puheille.
Maarit Jokela [00:35:34]: Joo. Hyviä juttuja tuli.
Heikki Rantanen [00:35:34]: Monesti omien ratkaisujen ja keksintöjen suojaus on tärkeää, mutta kyllä korostaisin, että vähintään yhtä tärkeää on tuntea kilpailijansa. Nimittäin silloin jos tulee tällainen loukkaustilanne, eli ei ole tätä vapautta toimia, kyllä se oikeuksien haltija pystyy todella tehokkaasti sitomaan sen loukkaavan yrityksen yritysjohdon ajan, varsinkin jos siellä on jokin isompi yritys, jolla on nämä oikeudet, niin niillä on kyllä keinoja aika paljon. Ne on pitkiä prosesseja, ja siinä alkaa jo PK-yrittäjän yöunet mennä pikkuhiljaa, jos keskustelu ja uhkaaminen vain jatkuvat jollain patenttioikeudella. Siinä mielessä se ennakointi, jonka Ulla mainitsit, on todella tärkeää, että katsoisi jo siinä, missä vaiheessa kilpailijan hakemukset ja omaa toimintaa rajoittavat hakemukset ovat, jotta pystyisi reagoimaan, joko muuttamalla omaa toimintaansa tai yrittämällä kaataa se tuleva suoja.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:36:58]: Joo. Heikkikin sanoi hyvin, että toiminnanvapausselvitys eli FTO-analyysi on vähän niin kuin vakuutus myös. Sitten tosiaan yrittäjän pystyvät nukkumaan yönsä paremmin, kun on jonkinlainen käsitys, mitä siellä on. Tähän myös tulee mieleen, että joskus puhutaan siitä, siis monet yritykset eivät tee näitä ollenkaan mahdollisesti myös siitä syystä, että he eivät uskalla, he eivät halua tietää, mitä siellä oikeasti on.
Juha Elf [00:37:31]: Monesti olen sanonut yrityksillekin sen, että jos yritys tekee esimerkiksi patentoitavuus- tai toiminnanvapausselvityksen, se ei ole pelkästään teknistä tutkimusta, se on samalla osa markkinatutkimusta. Siinä nähdään, kuinka lähellä mahdollisesti kilpailevat yritykset ovat omilla tuotteillaan tätä yrityksen omaa tuotetta. Se on osa myös laajempaa markkinatutkimusta.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:37:57]: Jos löytyy paljon muita suojahakemuksia tai patentteja, niin sittenhän tietää, että mennään kiinnostavalle alalle. Siellä on paljon kilpailua, ja se on myös kiinnostavaa.
Maarit Jokela [00:38:14]: Näissä selvityksissä sitten saadaan selville se, millä alueilla kilpailijat toimii maantieteellisesti, kun selvitetään, missä he ovat lähteneet patentoimaan, mitkä ovat sellaisia alueita, joissa kilpailija näkee, että on markkinapotentiaalia olemassa, että sinne kannattaisi esimerkiksi laajentua tulevaisuudessa.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:38:37]: Tässä tosissaan on myös tärkeää, että jos ensin vaikka aloittaa sen toiminnan Suomessa ja vasta myöhemmin lähtee ulkomaille, että olisi hyvä selvittää vähän laajemmin esimerkiksi ne potentiaaliset markkina-alueet muissa maissa. Sitten toinen juttu on se, että saattaa olla erilainen bisneskulttuuri muissa maissa. Saatetaan lähteä vähän hanakammin myös riitelemään kuin mitä Suomessa. Minä luulen, että Suomessa ollaan aika maltillisia, tai en tiedä, mutta voin kuvitella, että muissa maissa lähdetään enemmän vielä oikeusteitse sitten tekemään juttuja.
Maarit Jokela [00:39:19]: joo. Näin varmasti ainakin USA:ssa ollaan hyvin aktiivisia. Siellähän on erikseen sellaisia yrityksiä, jotka voivat riita-asiaa lähteä viemään tällaisella onnistumispalkkioperiaatteellakin läpi, että eivät ota siltä asiakkaalta heti mitään maksuja, mutta jos riita konkretisoituu johonkin korvaussummaan, siitä tietyn summan ottaa sitten tämä apuna ollut yritys palkkioksi itselleen. Meillä esimerkiksi täällä Oulun yliopistossa oli yksi case sellainen, että siinä tutkija oli itse patentoinut keksinnön ja sitten häneen otti tällainen amerikkalainen yritys yhteyttä ja sanoi, että oletko tietoinen, että yksi kolmas yritys loukkaa tätä patenttia, haluatko, että lähdemme viemään tätä asiaa eteenpäin. Tällaisella onnistumisperiaatteella meni sitten maksut, että se ei tullut maksamaan mitään tälle tutkijalle, että sitä lähdettiin viemään oikeuteen. Siinä nyt kävi sillä tavalla, että siitä saatiin jotain korvauksia, ja silloin tietenkin tutkijakin sai tiettyjä korvauksia ja tietyn osan siitä tosiaan vei tämä lakitoimisto, joka hoiti tätä sitten kokonaan siellä oikeudessa.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:40:33]: Myös erilaiset systeemit, miten ne kustannukset menee. Monissa maissa on niin, että häviäjä maksaa ihan kaiken eli myös vastapuolen kaikki oikeudenkäynti-, kaikki asiamies- asianajajakustannukset. Siinä on todella suuria summia.
Maarit Jokela [00:40:57]: Aikaisemmin jo tuli maininta IPR-salkusta, että sen merkitys on ainakin siinä vaiheessa tärkeä, kun aletaan yritystä myymään eteenpäin. Millä tavalla yrityskaupoissa katsotaan IPR-salkkua ja sen vaikutusta yrityksen kokonaisarvoon, minkä hintainen se ostettava yritys sitten on?
Heikki Rantanen [00:41:23]: Siinä on varmaan hyvin moniakin tapoja, ja se on aika vaikea tehtävä arvottaa patentteja, koska se on kovan työn takana selvittää. Siinä vaiheessa pitäisi myös vähän katsoa sitä markkina-asemaa ostettavalla yrityksellä, minkälaista markkinaosuutta se hoitaa kullakin markkinoilla. Varmasti on monia eri tapoja ja laskentamenetelmiä, mutta melkein uskaltaisin sanoa, että hyvin pitkälle se on tapauskohtainen kysymys. Siinä pitää melko paljon käyttää asiantuntijan apua, jotta saisi luotettavan tiedon. Tietenkin on tällaisia minimivaluaatio-menetelmiä, että voidaan katsoa, kuinka paljon näihin on sijoitettu ihan selvää kassarahaa näihin oikeuksiin. Se on se minimi, mitä pitäisi tietenkin saada pois, mutta sitten aina sen bisnesarvon määrittäminen, se on enemmän tai vähemmän arvioita. En tiedä, Ullalla voi olla parempia tietoja tämän suhteen.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:42:42]: En tiedä, koska en ole ollut niin paljon näissä rahoitusjutuissa. Olen enemmän siellä suorittavassa elimessä patenttipuolella.
Heikki Rantanen [00:42:54]: Hyvin usein tilanne on se, että yrityksellä on patenttisalkussa myös sellaista materiaalia tai sellaisia patentteja, joilla ei ole käytännössä juuri minkäänlaista arvoa. Ainoastaan maksetaan vuosimaksuja, eli salkkukin on vähän hoitamaton, eli siellä on turhia patenttejakin. Sekin on yksi tehtävä aina yrityksessä, että aika ajoin katsotaan, onko näillä omilla oikeuksia enää bisneksen kannalta mitään merkitystä vai voitaisiinko jo luopua vuosimaksujen maksamisesta ja jättää sitä kautta heittämättä pikkurahoja pois.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:43:41]: Tuohon voin kommentoida, että hyvin monet yritykset kuitenkin ihan sen takia viivästyttää patenttitutkimusproseduureja, että heillä on tosiaan siellä niitä patenttihakemuksia listalla mahdollisimman monta juuri rahoittajien kanssa, tai sitten on pieni uhka kilpailijalle, että siellä on jotain tulossa, vaikka on itsellä tiedossa, että on hyvin hankala saada jokin patenttihakemus hyväksyntään. Tätä näkee hyvin paljon, ja usein myös kerrotaan, että tällainen vaihtoehto on olemassa. USA:ssakin sitä hyvin paljon käytetään, että annetaan olla aina joku hakemus siellä vireillä, että näyttää sitten salkku isommalta kuin se välttämättä onkaan.
Juha Elf [00:44:38]: Monesti alkuvaiheessa olevalla yrityksellä voi olla ihan hyvä IPR-salkku, mutta ei välttämättä ole vielä sitä toteutunutta liikevaihtoa. Monesti yritykset nostavat liikevaihtoa, ja sitten kun sitä on riittävästi, siinä vaiheessa myös IPR-salkun arvo on noussut. Niillä on sellainen, että itse yrityksen myyminen voi tulla ajankohtaiseksi.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:45:03]: Joo. Bioalalla varsinkin saattaa juuri IPR-salkkujen takia tulla hyvin isoja kauppoja. Niitä olen nähnyt. Saattaa olla jokin keksintö, jossa tulee aivan tosissaan mahtava juttu, ja sitten mennään melkein miljardikauppaan. Tietenkin se on aika harvinaista, mutta niitä olen nähnyt jonkin verran.
Maarit Jokela [00:45:32]: Se on varmasti hyvin paljon alariippuvaista, niin kuin tuossa aikaisemmin tuli keskustelussa esille, että joillakin aloilla patentointi on ehdoton edellytys, että liiketoimintaa yleensä kannattaa synnyttää, koska tuotekehityskustannukset voivat olla niin valtavia, että pitää saada se yksinoikeus, kielto-oikeus muita kohtaan, mutta joillakin toisilla aloilla, jollakin muulla IPR-suojamuodolla voi olla isompi merkitys, kuten tavaramerkillä tai liikesalaisuudella, jota taas ei tarvitse rekisteröidä, tai mallisuojallakin voi olla. Se on hyvin tapauskohtaista.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:46:11]: Joo, kyllä vain. Joillakin aloilla sitten suojataan hyvin monella lailla oma tuote. On tosiaan tavaramerkki, on desing, on patenttihakemus ja vielä hyödyllisyysmalli siihen päälle. Jos on oikein tärkeä tuote, kannattaa muistaa tämä vielä, että toiset muodot ovat halvempia ja helpompia kuin taas toiset. Toiset ovat tosiaan nopeampia ja edullisempia kuin mahdollisesti patenttihakemus, mutta saa kuitenkin hyvän suojan.
Maarit Jokela [00:46:48]: Näitä kaikkia suojamuotoja sitten tietenkin arvioidaan juuri tällaisissa yrityskauppatilanteissa, mitä kaikkia suojamuotoja yrityksellä ja mikä niiden arvo oikeasti on siinä kokonaisuudessa. Yrityksen arvohan ei pelkästään määräydy vain, kuinka monta patenttia tai tavaramerkkiä siellä, vaan monesta muustakin asiasta. Ne voivat kuitenkin olla tärkeässä roolissa riippuen siitä, millä alalla toimitaan.
Heikki Rantanen [00:47:20]: Joo. Tällainen analyysi tietenkin yrityksen sisällä. Se on aina yrityskohtaista, minkä verran liiketoiminnasta syntyy teollisoikeuksien varaan ja mikä osa siitä syntyy sitten jotain muuta kautta. Sellaista ihan selvää nyrkkisääntöä ei varmasti löydykään, että näin ja näin pitäisi tehdä, vaan kunkin täytyy oma IPR-strategiansa luoda ja opetella aikaa myöten käyttämään näitä mahdollisimman hyvin edukseen joko, tietysti, omissa suojauksissa ja sitten kielto-oikeuksia hyödyntämällä ja tiedon hankinnassa ja niin edelleen. Nämä ovat hyvin pitkälle yritys- ja toimialakohtaisia.
Maarit Jokela [00:48:20]: Tuleeko teille vielä mieleen joitain asioita, joita tässä kannattaisi nostaa esille? Ainakin aika hyvin käytiin kysymyksiä, joita minulla oli ennakkoon mielessä. Onko teillä jotakin vielä, jota haluaisitte nostaa erityisesti esille?
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:48:38]: Minulla tuli vain se mieleen, mitä voi tapahtua sitten, jos tekee toiminnanvapausselvityksen, mitä vaihtoehtoja siinä on, jos siinä katsotaan sitä selvitystä. Voi käydä niin, että ei ole mitään häiritseviä suojamuotoja siellä. Tietenkin voi olla niin, että monikaan selvitys ei ole aivan aukoton, eli kannattaa aina ottaa ammattiapua näihin asioihin, mutta silti nämä selvitykset riippuvat niistä hakusanoista, millä tavalla ja mistä haetaan, jos jossain on joku aukko, joita yleensä voi olla, niin sitten sieltä saattaa tulla siltikin joitakin yllätyksiä. Ehkä voi olla niin, että ei löydy häiritseviä suojauksia. Voi olla, että löytyy. Siinä vaiheessa voi sitten miettiä, että jättää sen tuotteen tekemättä, tai sitten suunnittelee sitä tuotetta vähän erilaiseksi sillä lailla, että mikään ei enää häiritsekään.
Heikki Rantanen [00:49:48]: Niin, joo. Voisin vielä edelleen, oikeastaan palata siihen asiaan, että toiminnanvapaus on tietenkin näissä teollisoikeuskysymyksissä, mutta on monella alalla varmasti, lääketieteen ja lääketieteen instrumenttien alalla myös, sellainen tilanne, että siellähän pitää hyväksyttää tuotteet ja pitää saada tiettyjä turvallisuusselvityksiä teetettyä. Nämä ovat myöskin osa toiminnanvapautta. Jos ei saakaan tuotettaan läpi joistakin testeistä, se on selvä toiminnanvapauden este. Sen takia tieto on valtaa tuossa asiassa. Täytyy tuntea se oma toimialansa aika hyvin.
Juha Elf [00:50:39]: Tähän voisi lisätä vielä sen verran, että ELY-keskus ja Bisnes Finlandhan voivat myös rahoittaa erilaisia testejä tuotekehityshankkeista. Se on olennainen tutkimushankkeissa.
Maarit Jokela [00:50:57]: Se on hyvä huomio kanssa. Yleensäkin, että joitakin muitakin lupia saattaa tarvita. Monesti ajatellaan ehkä patentistakin, että kun sen on saanut voimaan, että nyt on mahdollisuus tehdä sitä tuotetta ihan valmiiksi asti, mutta siellä saattaa, esimerkiksi juuri lääkinnällisissä laitteissa tai lääkkeissä, olla sitten muita viranomaisia, joilta tarvitaan lupa ennen kun voi alkaa myymään ja markkinoimaan sitä omaa tuotettaan. Joillakin muilla aloilla voi olla esimerkiksi sähköturvallisuuteen liittyviä juttuja tai muihin vastaaviin.
Heikki Rantanen [00:51:32]: Sitten sen, mikä jossain vaiheessa vilahti keskustelussa, että oma patenttihan ei ole välttämättä edes lupa tehdä jotakin tuotetta, vaan se voi olla riippuvainen jonkun toisen patentista. Tämä on sellainen asia, johon törmätään joissakin tapauksissa aina, että on olemassa jokin toinen patentti, joka rajaa sen alueen niin tarkasti, että siellä sisällä olevat patentit ovatkin riippuvaisia ensimmäisen patentin käyttöoikeudesta.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:52:09]: Tämä on lääketieteessä erittäin yleistä. Saattaa olla, että tosissaan on ensin joku yhdiste suojattu, sitten se yhdiste lääketieteellisessä käytössä, ja sitten ihan joku tietty terapiamuoto sitten. Nämä kaikista kaikista kapeimmat patentit ovat tietenkin riippuvaisia niistä laajemmista. Täytyy muistaa olla sitten yhteyksissä näiden patenttien omistajiin ennen kuin alkaa tekemään tuotetta.
Maarit Jokela [00:52:43]: Tuo on lääkkeissä monesti, että on löydetty se yhdiste, joka toimii johonkin yhteen sairauteen, ja myöhemmin havaintaan, että se toimiikin jossain toisessa sairaudessa, niin silloin se voi olla se laajempi patentti sille, joka sen yhdisteen on ensimmäisenä on löytänyt siihen sairauteen, vaikka yksi, ja sitten nyt tähän sairauteen kaksi haluaa joku toinen, niin siitä tarvitaankin sitten lisenssioikeus siltä ensimmäiseltä.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:53:09]: [?? 00:53:09] tapauksessa riippuu sitten siitä sairaudesta, kuinka ne, tuossa ei välttämättä, mutta sitten se, jos on joku, se, joka on sen yhdisteen löytänyt, jolla on aivan se laaja suoja sille, tuotesuoja, heidän kassaan, tällaiseen patenttiin sitten ollaan riippuvaisia, ja sitten myöskin se ensimmäinen lääketieteellinen käyttö, eli as a medicament -lääkkeenä, tämän alle tulee sitten kaikki ne sairaudet. Tämä meni tällaisen lääketieteellisen bioteknologian keskusteluun. Sitten on toisaalta, en tiedä, minkälaista sitten on siellä softapantettipuolella, onko sielläkin omia juttujansa.
Heikki Rantanen [00:54:02]: Siellä varmasti on, mutta ei ole minun osaamisalaani muuten kuin yleensä, jos softasta kysymys, niin kyllä minä yleensä silloin lähden neuvottelemaan siitä, pystytäänkö siihen kytkemään joitakin fyysisiä ja teknisiä elementtejä, jolloin saadaan ehkä patentti. Patenttilaki sanoo yleisesti, ja mikä on nyt aika hyvin harmonista koko maailmassa, että tietokoneohjelmat sellaisenaan eivät ole patentoitavissa. Niiden pitää sitten ohjata jotain laitetta, tai ne ovat osana jotakin isompaa prosessia. Se on aika vaikea alue, mutta kyllähän nyt ilmeisesti ainakin esimerkiksi on Euroopan patenttiviraston osalta, kyllähän siellä kaikenlaisia softapatenttejakin onnistuttu patentoimaan. Sen suhteen kehotan kääntymään oikeiden softapatenttiasiantuntijoiden puoleen.
Juha Elf [00:55:14]: Kyllä. Yleensä yrityksellä on tällaisia ohjelmistopatentteja, niin kannattaa kuitenkin aina tarkistaa se, onko se mahdollisesti suojattavissa vai ei, ja nimenomaan asiantuntijoiden toimesta.
Maarit Jokela [00:55:31]: Jos loppuun vielä kiteytettäisiin se, mitkä ovat teidän kolme vinkkiä, joita kannattaa ainakin muistaa IPR-oikeuksista tai toiminnanvapaudesta nyt vielä kiteytetysti?
Heikki Rantanen [00:55:46]: Jos saan aloittaa, muut täydentää tai kumoaa tai mitä onkaan. Kyllä sanoisin, että ensimmäinen asia on, että tunne kilpailijasi ja heidän oikeutensa. Toinen on, että turvaa, siihen liittyy tähän ensimmäiseen se, että täytyy tietää, mitä on patentoitu ja kuka on patentoinut ja missä on patentoinut, mahdollisesti puhutaan patenteista. Toinen tärkeä asia on se, että jos tuotekehitysoperaatiot vaativat suuria ponnistuksia, kannattaa ehdottomasti harkita, olisiko syytä suojata ne, etteivät työt mene hukkaan. Kolmas asia, näitä kaikkia asioita pitäisi tehdä jatkuvalla syötöllä säännöllisesti, jatkuvana prosessina. Ne eivät ole kertatoimenpiteitä.
Juha Elf [00:56:46]: Itselläni tuli mieleen muutamia perusasioita. Se, mikä yritysten olisi hyvä muistaa, IPR-oikeudet turvaavat yrityksen tulevaa liiketoimintaa. Niitä haetaan nimenomaan liiketoiminnan turvaamista varten. Heikkikin sanoi, että IPR-asiat kannattaa aina pitää mielessä koko tuotekehitysprosessin aikana tuotekehityskaaren loppuun asti. Aina kannattaa hyödyntää asiantuntijoita IPR-selvityksissä.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:57:22]: Minulla myös on kolme tällaista kotiinviemisviestiä, jotka mahdollisesti ovat myös päällekkäisiä näiden edellisten kanssa, mutta se ei yhtään haittaa, koska silloin ne jää paremmin mieleen. Yksi on tällainen, josta ei vielä varmaan puhuttu, vahva patenttioikeus tai suojaoikeus on monesti arvokkaampi kuin laaja oikeus, koska jos sitten tulee joskus oikeudenkäyntejä tai muita kiistoja, ne kestää paremmin nämä kiistat. Sitten toinen on, eli neuvottelu tai esimerkiksi lisensointi tai tuotteen uudelleen suunnittelu on aina hyvä vaihtoehto siinä vaiheessa, kun halutaan ehkä [?? 00:58:04], eli yleensä yrittää olla menemättä niihin prosesseihin, kiistoihin, koska niissä ei sitten loppupeleissä tiedä, mitä niissä käy ja kuka sitten maksaa ja kuinka paljon ja kenellekin. Ihan viimeisenä tosiaan kannattaa pitää aina nämä toiminnanvapausselvitykset mielessä ja tehdä sitä jatkuvasti. Se on sellainen juttu, mitä jatkuvasti tehdään.
Maarit Jokela [00:58:33]: Tuleeko vielä jotain muuta mieleen? Mielestä aika hyvin kävimme tätä aihepiiriä laajasti.
Ulla Lenkkeri-Schütz [00:58:40]: Kiitos. Sen voin vielä sanoa, että minuun saa ottaa yhteyttä. Minut löytää varmasti netistä myös, Ulla Lenkkeri-Schütz. Tällä hetkellä olen Kolsterilla patenttitoimistossa töissä, että voi ihan vain soittaa, jos tulee kysymyksiä. Mielelläni kerron. Ihan ensimmäiseksi, kysymykset eivät maksa mitään. Ihan matalalla kynnyksellä voi tulla.
Heikki Rantanen [00:59:07]: Joo. Samoin. Innowork Oy:n osalta, joka on tämä minun yritykseni, niin minä olen tuolla ELY-keskuksen kehittämispalveluissa innovaatioiden kaupallistamismielessä juuri käytettävissä näihin IPR-asioihin, enkä oikeastaan muihin olekaan kuin niihin. Myös innovaatioseteli on sellainen, jonka kimpussa olen tehnyt töitä aika monelle yritykselle juuri näissä IPR-kysymyksissä.
Juha Elf [00:59:37]: Kaikissa ELY-keskuksissa toimii Team Finland kasvava kansallistamiskoordinaattorit. Nämä [?? 00:59:45] koordinaattorit ovat varmasti yksi sellainen, joihin kannattaa ottaa yhteyttä, jos yrityksellä on tuotekehitys- tai kansainvälistymishankkeita, heti alkuvaiheessa.
Maarit Jokela [00:59:54]: Hyviä kiteytyksiä kaikilta. Kiitos teille tästä antoisasta keskustelusta. Kiitän myös sitten kaikkia niitä, jotka kuuntelevat tätä mielenkiintoista keskustelua. Toivottavasti tästä on tullut kuuntelijalle eväitä siihen, mikä näiden IPR-oikeuksien merkitys on yritystoiminnan kannalta ja miksi toiminnanvapauteen kannattaa kiinnittää huomiota yritystoiminnan alkuvaiheessa mutta myös sitten, niin kuin tässä on tullut matkan varrella tänään esille, myöhemminkin kun sitä tuotekehitystä, palvelun kehitystä tehdään siellä pitemmälle, niin aina kiinnittää siihen huomiota, ettei vain ajattele, että se on kerran tehty, vaan se on sellainen asia, johon pitää myös myöhemminkin palata aina säännöllisin väliajoin.
[äänite päättyy]