Vastuullinen sijoittaminen -vieraana Mikael Fast

Show Notes

Vastuullinen sijoittaminen -vieraana Mikael Fast. Jakson verran asiaa vastuullisesta sijoittamisesta! ESG-analyysiin ja -sijoittamiseen keskittyneen Impact Cubed yhtiön osakas ja myyntijohtaja Mikael Fast kertoo kokemuksistaan vastuulliseen sijoittamiseen liittyen. Jaksossa kuullaan Mikaelin ajatuksia koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista sijoitusmarkkinoihin. Jakson kuuntelun myötä saat näkökulmaa myös yksilösijoittajan mahdollisuuksiin harjoittaa vastuullista sijoittamista. Lisäksi Mikael kertoo roolistaan Finsifin eli Suomen vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

Creators & Guests

Host

Matleena Pietiläinen

Vastuullisen sijoittamisen tutkimusta, kestävyysliikuntaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyppää matkaan :)

Producer

PodcastoryFi

Kaikkea podcastingista. Konseptisuunnittelusta tekniseen toteutukseen. Tasokas ja viihtyisä studio Helsingin keskustassa.

What is Vastuullisuus työelämässä?

Vastuullisuus asiat ovat tärkeä osa organisaatioiden toimintaa, päätöksentekoa sekä ihmisten jokapäiväistä elämää. Näistä teemoista keskustellaan Vastuullisuus työelämässä podcastissa eri alojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Vastuullisuus työelämässä on osa JYUcast podcasteja ja studiossa vieraiden kanssa keskustelemassa on Matleena Pietiläinen. Matleena viihtyy vastuullisuus teemojen äärellä työssään yliopistonopettajana ja väitöskirjatutkijana. Vapaa-ajalla hän inspiroituu maalaamisesta sekä kestävyysliikunnasta yhdessä perheen ja ystävien kanssa.

Jaksojen tekstivastineet löytyvät Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston sivuilta:
https://www.avoin.jyu.fi/fi/tekstitykset/vastuullisuus-podcastin-jaksojen-tekstitykset

[Matleena Pietiläinen:] Tänään meillä on vuorossa podcastin ensimmäinen teemajakso eli tutustutaan koko jakson verran vastuulliseen sijoittamiseen.

Vieraana studiossa pöydäntoisella puolella on Impact Cubedin partner ja myyntijohtaja Mikael Fast. Mikael toimii työssään tiiviisti vastuullisen sijoittamisen käytäntöjen parissa ja mä uskon, että saadaan hyvät keskustelut Mikaelin kanssa aiheesta, joten nyt suoraan jakson pariin.

Ennen kuin pureudutaan aiheeseen, niin kerrotko vähän että mikä on sun tausta vähän ehkä opintoja, työhistoriaa ja miten oot sitten päätynyt vastuullisen sijoittamisen pariin?

[Mikael Fast:] Kiitos kun sain tulla. Mielenkiintoinen aihe. Vähän taustaa, aloitetaan tärkeimmästä: 4 lasta, 3 koiraa, yksi lapsenlapsi. Sama vaimo monet vuodet, joten näyttää menevän ihan hyvin.

Työelämässä. Mä olin Hankenilla. Luin rahoitusta silloin vuonna yks ja kaks, ja jäin sitten laitokselle myös opettamaan rahoitusta pariksi vuodeksi. Lähdin sieltä sitten kuitenkin varallisuuden hoitoon ja sen jälkeen on tehnyt pitkän uran SBERlla. Olin perustamassa yksityispankkia ja sitten viimeiset 15 vuotta Nordeassa varainhoidon parissa. Vastuullisuus tuli vastaan joskus tuolla 15 vuotta sitten, kun sijoittaja-asiakkaat kysyivät, että olisiko teillä mitään semmoisia sijoitusvaihtoehtoja, jotka olisi vähän vastuullisempia ja sitten sattumalta löytyi isosta laarista sitten yksi rahasto, jossa luki, että se on vastuullinen. Rupesin sitten tutkimaan sitä.

Mutta se oli tosiaan 15 vuotta sitten ja huomasin sitten että hei tää näinkin voi sijoittaa. Silloin oli muutamia ihmisiä, jotka ajatteli samansuuntaisesti ja ja silloin lähdettiin perustamaan myöskin semmoista yhdistystä kun nimetä Finsif. Ja sehän elää ja on voimissaan. Siitä sitten vähän enemmän myöhemmin, mutta tuossa urassa niin mä olin 10 vuotta Tukholmassa. Ja siellä mä opin myös vastuullisuudesta aika paljon siinä mielessä, että ruotsalaiset on hyviä näissä asioissa.

Täytyy myöntää, että ottaa vähän vastaan tietysti suomalaiselle, mutta ruotsalaiset ovat tässä hieman edellä meitä olleet. Ja siellä oppi paljon siitä, että miten sijoittajat kokivat, että pitää sijoittaa ja mikä on heidän arvojensa mukaista. Jouduttiin sitten niinku muuttamaan palveluita ja tuotteita niin että se kelpaisi ruotsalaisille ammattisijoittajille. Ja se oli aika aika hyvä koulu.

[Matleena Pietiläinen:] Varmasti kyllä. No jos lähdetään isosta kuvasta liikkeelle niin mitenkä sä määrittelisit omin sanoin vastuullisen sijoittamiseen tai voidaanko puhua myös kestävästä rahoituksesta?

[Mikael Fast:] Joo rakkaalla lapsella on monta nimeä niinku sanotaan. Ja ehkä kestävä sijoittaminen on semmoinen termi, jota itse käytän tällä hetkellä, mutta ei se nyt ole niin väliä, että kukin kuin kukin se on määritellä sen miten sen haluaa. Vastuullinen sijoittaminen aikaisemmin tuttu turvallinen termi mitä moni käyttää tuolla Finsifin puolella niin niin siellä me puhutaan siitä, että vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristöasioiden, sosiaalisen vastuun ja hallintotapa-asioiden sekä social commerce -asioiden huomioon ottamista.

Sijoitustoiminnassa ja sehän pitää ihan hyvin paikkansa, mutta henkilökohtaisesti kysyy niin mun mielestä se ei ole itse asiassa niin monimutkaista, että jotka toimii sijoituspuolella ja varsinkin opiskelija sijoittamista niin tietää että. Aika nopeasti tulee vastaan semmoinen kaksiulotteinen kuva, jossa on tuottoja ja riskiä, ja sitten katsotaan että mikä on se paras mahdollinen tuotto-riskisuhde jokaiselle mahdolliselle sijoituskohteelle ja ruvetaan puhumaan niinku tehokkaasta rintamasta ja miten rakentaa sitten semmoinen salkku, jossa on niin kuin paras mahdollinen tuotto suhteessa riskiin ja tämmöinen kaksiulotteinen tuotto riskimaailma on meille kaikille, jotka sijoitustoiminnassa ollaan. Ollaan ammattimaisesti mukana - niin tuttua tuolta koulun ajoista.

Mun mielestä vastuullinen sijoittaminen itse asiassa on vaan se kolmas dimensio, joka siitä puuttuu. Eli se on se ei ole kaksiulotteinen se sijoitusmaailma enää, vaan se nyt siitä on tullut kuutio ja jokaisessa sijoituskohteessa on myös jonkunasteinen vaikutus sitten ympäröivään maailmaan. Joko siihen kohde yritykseen tai sitten maailmaan. Ja mun mielestä se on jossain määrin näin yksinkertaista, että se on se kolmas dimensio mikä sijoittamisesta ehkä aikaisemmin puuttui.

[Matleena Pietiläinen:] On niin monia eri tapoja lähestyä tätä vastuullisuutta ja se sitten näyttäytyy, että eri toimijoilla on erilaisia tapoja tehdä tätä vastuullista sijoittamista käytännössä niin kun vai oletko vähän, että minkälainen tää vastuullisen sijoittamisen prosessi on teillä?

[Mikael Fast:] Vastuullinen sijoittaminen niin joskus ehkä erehdytään luulemaan, että vastuullisen sijoittamisen voin hirveän helposti niinku kiteyttää ja sanoa että mitä se on. Se on vähän pysyy ammattisijoittajat että mitä on korkosijoittaminen niin siitä on kirjoitettu monta kirjaa. Vastuullinen sijoittaminen on samalla tavoin aika monella tavalla eri tavalla pystyt määrittelemään, että mikä on.

Vastuullista sijoittamista ja moni sijoittaja tekee sen tekee sen itse omien arvojensa mukaisesti. Impact Cubed -yritys jossa mä oon itse teen töitä niin. Meidän lähtökohta on se, että mehän halutaan antaa sijoittajille dataa, jotta ne pystyy sijoittamaan tässä kolmiulotteisessa maailmassa. Eli me halutaan niinku kertoa sijoittajille, että mikä on jokaisen sijoituksen vaikutus, mihin sijoittaja sitten rahojaan laittaa likoon ja me kerätään tää data tuolta kaikista maailman listatuista firmoista ja ja kootaan se sitten yksinkertaiseen kehikkoon sijoittajille, että sijoittajat pystyy sitten käyttämään tätä ihan samalla tavalla kuin ne käyttää muutakin kirjanpitodataa ja ja muuta dataa mitä yrityksestä tulee niin ESG:stä on tullut vastuullista sijoittamista.

[Matleena Pietiläinen:] Sijoittamisen datasta on tullut tämmöistä aika käyttökelpoista faktoridataa niinku sijoituskielellä sanotaan mikä on vastuullisen sijoittamisen motiivi, minkä takia sitä tehdään?

[Mikael Fast:] Se on, se on hyvä kysymys. Yhdysvalloissa on joskus siellä ennen 1800-lukua kveekarit ja ne määrittelee vastuullisen sijoittamisen niin, että he eivät sijoita orjiin: he eivät halunneet ostaa tai myydä orjia. Joo, se oli yksi hyvä määritelmä vastuulliselle sijoittamiselle. Se ehkä pitää paikkansa itse asiassa se vieläkin. Mutta siihen on aika paljon motiiveja. Tänä päivänä parempi tuotto voi olla yksi motiivi, ei ainakaan huonompi. Aika moni akateeminen tutkimus tänä päivänä osoittaa, että oikein tehtynä niin ei se vastuullinen sijoittaminen tuota sen huonommin kuin mikään muukaan sijoittaminen.

[Matleena Pietiläinen:] Riskienhallinnasta puhutaan yleensä, että se on yksi syy miksi haluttaisiin ottaa vastuullisesti.

[Mikael Fast:] Halutaan siinä sijoitustoiminnassa kerta kaikkiaan huomioida myöskin muita riskejä kuin ehkä ne perinteiset. Maineriski on tietysti yksi aika tärkeä. Sitä ehkä nyt ei hirveän usein halutaan niinku mainita, että syy miksi me tähän lähdettiin on maineriski, että muuten me voitaisiin joutua ongelmiin, mutta se on totta kai siellä taustalla.

Itse kun on ollut neljännesvuosisadan tuolla finanssialalla, niin joka on tietysti hyvin raadollista. Ja jonka ainoa tehtävä on tuottaa tuottoa, niin kyllähän se niinku moni tuote tai idea tänä päivänä tuodaan markkinoille myöskin sen takia, että se on tapa ansaita rahaa, että ollaan kuultu, että sijoittajat ovat kiinnostuneita tämän tyyppisistä tuotteista. Sitten tehdään semmoisia tuotteita.

[Matleena Pietiläinen:] Mistä ja mitä kuluttajat ja sijoittajat ovat valmiita maksamaan?

[Mikael Fast:] Niin ja kyllähän tämmöinen julkinen paine että harva yritys tai sijoittaja tänä päivänä sanoi, että meillä strategia on ollut. Vastuut on että kyllä ne on niinku tänä päivänä vähän niinku kuuluu siihen vocabularyyn. Mä oon ehkä vähän sanottaisiinko kyyninen tässä liian monta vuotta sijoitusalalla toimineena, mutta se on kyllä tärkeä tiedostaa, että ei ei kaikki tee vastuusta sijoittamista vaan niinku hyvää hyvyyttään.

[Matleena Pietiläinen:] No mietitkö vastuullisen sijoittamisen sidosryhmiä niin tuleeko vaikka asiakkailta paljon kysymyksiä tai vastuullisen sijoittamisen liittyen ja keitä ylipäätään vastuullisen sijoittamisen sidosryhmiin lukeutuu.

[Mikael Fast:] Vastuullinen sijoittaminen on tänä päivänä näyttäisi vähän niinku kiinnostavan melkein melkein kaikkia ja sidosryhmä ajattelu on tosi tosi laajaa. Tää vanha stake holder foreca lanseerattiin joskus kymmeniä vuosia sitten, niin on noussut oikeastaan niinku uuteen arvoon sillä, että on on oikeasti paljon erilaisia sidosryhmiä, jotka on kiinnostuneita miten varoja sijoittaa asiakkaat mitkä ovat niinku rahastoon sijoittavat asiakkaat. Vai ovatko ne yrityksen asiakkaat?

Ne on tietysti sidosryhmä. Meillä on paljon palvelujen tarjoajia, kuten esimerkiksi oma oma meidän firma mitä itsekin edustan ESG dataa toimittavat erilaiset konsultit. Arvopaperimarkkinat pörssit ihan niin kun setukset säilytystaskut tahot. Tämä on tosi iso infrastruktuuri tällä hetkellä kyllä ja sitten mainitsitkin tuossa tuon myös varmastikin yksi sidosryhmänsä tän Finsifin elikkä ammattisijoittajien yhdistyksen, joka on keskittynyt nimenomaan tähän vastuullisuuteen.

[Matleena Pietiläinen:] Oot myös osa tätä Finsifin toimintaa niin kerrotko minkälaista tää toiminta on ja ketkä voi päästä mukaan?

[Mikael Fast:] Joo Finsif tosiaan perustettiin vuonna 2010 ja meitä oli joukko ihmisiä silloin 2009, jotka ruvettiin keskustelemaan tästä että voisiko meillä, jotka puhutaan vastuullisesta sijoittamisesta niin olla semmoinen foorumi missä me voitaisiin jutella ja missä muut ei nauraisi meillä?

Koska vastuullinen sijoittaminen ei vuonna 2009 ja 2008 ollut mitenkään mainstream, niin sanotusti vaan kyllä sitä väheksyttiin ja jos sitä joku teki niin sitä pidettiin aika hassuna että jotkut seurakunnat, yliopistojen jotkut rahastot tai tän tyyppiset niin olivat ehkä tästä vähän kiinnostuneita. Joku ammattiliitto oli vähän sellaista kysely, mutta se oli aika semmoista, aika pientä ja vähän hassua touhua. Ei oikein vakavasti otettavaa.

Joten me ruvettiin sitten keskustelemaan, että voisiko meillä olla niinku oma foorumi tätä varten ja se näytti olevan hyvin otollinen hetki, koska me saatiin semmoinen kriittinen massa liikenteeseen ja ja se imi sitten mukaansa aika monta instituutiota sijoittajaa ja varainhoitaja ja yhtäkkiä se olikin aika semmoinen vakavasti otettava ryhmä. Ja sitten presidentti Tarja Halonen tuli sitten avaamaan meille ensimmäisen tilaisuuden 2010, ja se oli aika hauska matka sen jälkeen. Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut mainstream, ja kaikki on kaikkihan on tänä päivänä vastuullisia. Se on ollut aika huima matka.

Finsif perustettiin alunperin ja se on vieläkin tämmöinen organisaatio, joka on ammattisijoittajien eli niinku säätiöiden, varainhoitajien ja työeläkeyhtiöiden, näiden järjestö ja nää maksaa vuosimaksua Finsifille, joka sitten järjestää erilaisia asioita. Ja mukaan toimintaan pääsee oikeastaan ainoastaan, jos on mukana sitten näissä jäsenyrityksissä.

Ehkä yksi poikkeus on meidän vuosiseminaari Helsingissä, joka on tuossa reilun kuukauden kuluttua, joka itse asiassa on avoin sinne voi sinne voi vielä tulla ilmoittautumaan, mutta pääsääntöisesti Finsif järjestää koulutusta ja tän tyyppisiä tilaisuuksia jäsenyritystensä ihmiselle.

[Matleena Pietiläinen:] Joo, kyllä näissä vuosiseminaarissa on ollut aina mielenkiintoisia puheenvuoroja aiheesta ja sitten täytyy ihan kuulijoille vinkata. Teillähän on tämmöinen vuotuinen vastuullisen sijoittamisen tutkimukseen niinku liittyvä stipendi. Haku elikkä sinne voi ehdottaa paperiaan aiheesta vaikka gradua tai väitöskirjaa tekevät opiskelijat.

[Mikael Fast:] Pitää paikkansa, että jos puhutaan siitä mitä Finsif tekee, niin tosiaan jakaa jonkin verran stipendejä ja tukee tällä tavalla tutkimustoimintaa järjestää tilaisuuksia ja webinaareja, koulutusta ja tekee myöskin markkinatutkimuksia. Finsif tekee oppaita videoita eli sivuilta voi käydä katsomassa lukemassa vaikka meidän vastuullisen sijoittamisen oppaan, joka on aika hyvä - täytyy sanoa vaikka itse ollaan tehty. Ja siellä on myöskin yksinkertaisia videoita siitä mitä on vastuullinen sijoittaminen. On ihan hyvä semmoinen, ei nyt ihan peruskurssi, mutta jos asiasta on oikeasti kiinnostunut, niin käy katsomassa, että miten vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan ammattilaisten joukossa.

[Matleena Pietiläinen:] Jos miten, että ammattisijoittajien niin millaisia vaihtoehtoja on olemassa vastuullisen sijoittamisen harjoittamiseksi?

[Mikael Fast:] No kuinka monta tuntia meillä on aikaa? Vastuullinen sijoittaminen on ammattilaisille niin niin se on hyvin moni monitahoista. Tänä päivänä se tosiaan erilaista. Siitä on tullut aika paljon monimutkaisempaa. Ehkä se niin, kun jossain määrin oikeastaan miettii sitä, että pitäisikö vastuullisen sijoittamisen mennä vähän niinku back to basics, että mihin yrityksiin me sijoitetaan? Mille yrityksille me halutaan niinku lainata rahaa, että mikä on se yrityksen toiminta ja onko se meidän arvojen mukaista? Ehkä se pitäisi itse asiassa olla se keskeinen juju ja niitä asioita pitäisi miettiä.

[Matleena Pietiläinen:] Mutta kun nyt kysyit niin niin mitä nämä ammattisijoittajat voivat tehdä?

[Mikael Fast:] Osittain näitä voi tehdä kyllä myöskin yksityishenkilöt niin mutta esimerkiksi teema sijoituksia täällä on tämmöisiä klassisia, että sijoitetaan tuulivoimaan sen sijaan, että sijoitetaan fossiilisiin polttoaineisiin. Siirretään kasvisravintoon sen sijaan, että sijoittaisi lihantuotantoon. Aloitetaan joku otetaan joku teema ja halutaan keskittyä siihen.

Sitten on näitä perinteisiä suosiminen poissulkeminen. Eli aika moni sijoittaja haluaa sulkea pois joitakin tiettyjä asioita usein sen takia, että se nyt ei ole vaan enää muodikasta ja jos ei niitä tee niin niin sitten muut tulee näkymään eli suljetaan pois eism. alkoholia ja tupakkaa, käsiaseita ja tän tyyppisiä.

Myöskin tämmöinen normipohjainen poissulkeminen, että jos joku yritys ei salli vaikka ammattiliittoja niin, niin sitten ei myöskään sijoiteta sitten semmoiseen yritykseen. Suosiminen on ehkä semmoinen vähän positiivisempi asia eli katsotaan niin kun tarkkaan, että minkä tyyppisissä firmoissa sitten halutaan olla mukana, että ei mietitä niitä huonompia oireita niitä parempia.

Että jos oikeasti halutaan sitten tukea vaikka sitä, että ihmiskunta siirtyy kasviperusteisen ravintoon, niin niin minkä tyyppisiin yrityksiin me sitten halutaan sijoittaa, jotta me voidaan niinku edesauttaa sitä.

No sitten tietysti tää aktiivinen omistajuus tai vaikuttaminen. Eli kun siellä salkussa sattuu olemaan jotain omistuksia, niin sitten vissiin pitäisi tehdä jotain. Ja nyt mä ehkä olen vähän liian kyyninen, mutta sehän on semmoinen aika helppo tapa sanoa, että me ei tehdä mitään muutoksia meidän sijoitussalkussa, vaan me ollaan aktiivisia ja me keskustellaan yritysjohdon kanssa. Ja kyllä ne varmaan sitten muuttaa toimintaansa.

Joskus voi olla, että näin näin tapahtuukin ja jos sijoittajat toimii yksi ja vaikuttaa yksi niin niin siinä voi saada tietysti jonkinlaista niinku vipuvaikutusta. Kyllä sinne yrityksen toimimaan johtoon. Mutta on tietysti yrityksiä, jotka myöskään eivät muuta toimintaansa ja jonkun Walmartin kanssa voi käydä keskustelua siitä, että pitäisikö heidän. Pitäisikö heillä olla erilainen henkilöstöpolitiikka tai tai näin, mutta jos kertakaikkiaan vuosi vuoden jälkeen sanovat, että he eivät, niin ei heitä tämmöinen asia kiinnosta keskustella niin ei se aktiivinen omistajuus sitten semmoiseen isoon kansainväliseen yritykseen niin hirveän helppoa ole.

Suomessa tietysti vaikka joku työeläkeyhtiö niin voi vaikuttaa aika paljon nopeammin ja suoremmin suomalaiseen yritykseen, joilla on niinku iso merkitys. Sitten ehkä toi yksi asia on ollut tosi muodikasta viime aikoina ollut tämmöinen vaikuttavuus sijoittaminen ja sehän on tosi kiva siinä mielessä, että jos sijoitetaan sillä tavalla, että ja sitten tavoitteena on oikeasti semmoinen, niinku mitattava muutos esimerkiksi yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyvissä asioissa. Eli annetaan annetaan rahaa johonkin sijoituskohteeseen ja sitten mitataan, että löytyykö sieltä oikeasti jotain muutosta. Että oliko sillä vaikutusta sillä, että me sijoitettiin rahaa tällä tavalla, niin sehän on aika konkreettinen ja positiivinen. Se on aika pieni osa sijoitusajan universumia, mutta muuten ollut ollut aika semmoinen muodikas.

[Matleena Pietiläinen:] No sun näkemyksen mukaan niin näistä vaihtoehdoista, niin mikäs tuloksellisin jos mietitään vaikka tätä mainittua tuotto riskisuhdetta?

[Mikael Fast:] No kun mä sanoin tossa alussa, että asiasta on montaa mieltä niin tää on tietysti vain minun mielipiteeni mutta kyllä mä voin henkilökohtaisesti sitä mieltä, että ihan oikeasti sijoittaja voi luopua sijoituskohteista, ei niissä tarvitse roikkua ja toivoa, että se yritys muuttaa strategiaansa tai parantaa hiilijalanjälkeä ja monesti monesti yritykset lupailee kaikenlaista hauskaa ja hienoa, että joo, että kyllä me vuonna 2035 tai jotain niin ollaan se reippaasti vähennetty hiilijalanjälkeä, että kyllä teidän kannattaisi olla meissä niinku sijoittajina, ja sitten me kuitenkin nähdään siitä datasta mitä me kerätään, että itse asiassa niin ei siinä näy mitään muutosta. Että maailmassahan yritysten päästöt lisääntyy esimerkiksi hiilidioksidin suhteen. Ei ne vähene kaikesta keskustelusta riippumatta ja kaikista hienoista lupauksista riippumatta.

Ja kyllä mun mielestä on hirveän konkreettinen, että jos joku sijoittaja niin menee tai sijoittaja miettii niin onko niitä yrityksiä nyt sitten pakko omistaa. Sitä dataa on olemassa tällä hetkellä mitä ne yrityksen päästöt ja esimerkiksi on ja se on sijoittajan päätös omistaako niitä vaiko ei. En itse henkilökohtaisesti uskoisi niin paljon näihin kauniisiin juhlapuheisiin.

[Matleena Pietiläinen:] Entäs jos rajataan nää hiili-intensiiviset asiat ulkopuolelle, niin entä sitten jos mietitään näitä vaihtoehtoja niin mikä voisi olla tehokkain?

[Mikael Fast:] No kyllähän. Yksi semmoinen suosikki, mihin on vaikea sijoittaa on se, että kaikkein paras sijoitus maapallolla olisi, jos pystyisi sijoittamaan semmoisiin koulutukseen, jossa tyttöjä koulutetaan köyhissä maissa, koska sillä olisi varmaan niinku paras vaikutus maapallolle. Erinäisistä syistä, mutta siihen ei ole ehkä niinku niin hirveän helppo löytää sitten, että no mikä on sitten se itse sijoituskohde, että miten mä näin tähän pystyn?

Mutta on olemassa, on olemassa tosi paljon erilaisia tuotteita ja palveluita, joita voisi kyllä hyvin hyvin miettiä, että onko niitä sitten niin, kun onko sijoittajan välttämättä hyvä idea olla mukana tuottamassa.

Varmaan suututaan taas jonkun, mutta otetaan nyt esimerkiksi lihantuotanto. On vaikea kuvitella, että me pystytään ruokkimaan kaikkia maapallon ihmisiä niin kun lihalla. Mä oon kyllä sitä mieltä, että ne proteiinit voisi saada paljon paljon tehokkaammin hyödynnettyä kasvisravinnon kautta. Ja jos esimerkiksi olet itse henkisesti niinku kasvissyöjä, niin niin ehkä tää voisi näkyä myöskin sitten siinä sijoituksessa.

[Matleena Pietiläinen:] Luuletko, että vaikka 10 vuoden päästä näkyy?

[Mikael Fast:] Siis kyllähän tässä niinku tapahtuu edistymistä koko ajan se se ikävä puoli on vaan se että se näyttää menevän liian hitaasti. Eli jos mä vastaan positiivisesti, mä uskon kyllä että tulee näkymään tuli edes 10 vuoden aikana käsittämättömän paljon tapahtunut vastuullisessa sijoittamisessa, että kehitys on ollut huimaa. Ja varmaan tulee jatkumaan. Varmaan edetään liian hitaasti.

[Matleena Pietiläinen:] Entäs sitten tämmöinen tavan yksilösijoittaja jolla ei ole käytössä ammattisijoittajien resursseja tähän vastuullisuuden analysointiin ja arviointiin vaikka mitä yksillä sijoittaja voi tehdä jos haluaa nimenomaan keskittyä vastuullisuuteen sijoituspäätösten niin kuin tämmöisenä yksi tärkeänä kannustimena.

[Mikael Fast:] Hyvin paljon, hyvin paljon. Mä muistan joskus aikoinaan kun mä puhuin vastuullisesta sijoittamisesta joskus vuonna kaksituhattakymmenen, ja meikäläiselle naurettiin ja mä yritin selittää. Sitten naurettiin vielä enemmän. Yritin selittää, että vastuullinen sijoittaminen vähän niinku banaani että koska silloin oli vastuullisen sijoittamisen tai kestävän kehityksen banaanit oli tullut kauppaan, jos ne on tullut joskus kaksituhattayksi jo ja ja mä väitin silloin kaksituhattakymmenen ehkä että vastuullisen sijoittamisen tulee käymään samalla tavoin, että jatkossa kaikki rahastot kaikki sijoitusvaihtoehdot mitä myydään missä tulee olemaan myöskin tämmöinen leima, jossa lukee että se on vastuullinen. Ja syy miksi mä perustelin tätä oli se, että mä olin nähnyt, että kun tuli ensimmäiset tämmöiset kestävän kehityksen banaanit – tai reilun kaupan banaaneja, menee ne termit sekaisin– niin niin kilpailijat rupesi nopeasti seuraamaan. Siitä tuli nopeasti semmoinen asia missä oli niinku piti pysyä mukana. Mä juttelin muun muassa yhden ison banaanifirman markkinointijohtajan kanssa ja hän oli niin suunniltaan ja vihainen siitä, kun joku väitti omansa olevan enemmän vastuullista kuin heidän banaanissa. Ja sitten se oli sitten, tuli semmoinen kilpailu.

No longer short. Näinhän itse asiassa kävi. Nythän kaikki rahastot on vastuullisia, että viimeiset tilastot näyttää olevan että lähes kaikki rahastot Suomessa ja Ruotsissa rupeaa olemaan, niinkuin artikla 8 ja 9 -termeillä sanotaan, vastuullisia, joten sijoittaja on ihan, että ongelma on ratkaistu: Nyt voi ostaa mitä tahansa ja kaikkein vastuullista. No ehkä se ei ihan ole näin. Ehkä tässä on jonkinasteista viherpesua myöskin käynnissä. Mutta taas sijoittajana niin mä menisin takaisin sinne niin kun juurille että.

Jos mä jos mä rakennan itselleni vaikka pientä osakesalkkua niin mitkä on ne yritykset mitä mä haluan omistaa? Moni sijoittaja kuitenkin pystyy aika nopeasti niinku hahmottamaan, että mitä eri yritykset tekee? Mitä tekee Marimekko? Onko se semmoinen yritys, jonka liiketoiminnassa haluan olla mukana? No eihän se ole ainoa kriteeri sijoittaa kun firmaan vai ei, mutta pitää ottaa myöskin huomioon millä hinnalla sitä osaketta saa ostaa ja näin poispäin.

Mutta kyllä mä niinku pohtisin lähtisin niinku yksinkertaisemmin liikkeelle ja ja kun rakentaa pientä osakesalkkua niin miettii näitä asioita ja mitkä on ne firmat, mitä ne tekee niin ja haluanko olla siinä mukana ja sitten sitten pitää ottaa kantaa siihen että haluaako omistaa sitten vaikka yhtiöitä jotka harrastaa lentoliiketoimintaa tai tai polttaa fossiilisia polttoaineita tai näin poispäin ja silloin se on vielä niinku aika omissa hyppysissään se, että minkä tyyppisiin yrityksiin sijoittaa sitten jos lähtee ostamaan vaikka rahastoja, niin sittenhän vaihtoehtojahan on.

Vaihtoajan on enemmän kuin kuin osakkeita, mikä on aika hassua. Ja silloin vaaditaan kyllä tietysti, että sijoittaja myöskin tarkasti miettiä, että minkä tyyppisiä, minkä tyyppisiä rahastoja sinne salkkuunsa kerää.

Nythän on tullut, kiitos EU:n, on tullut näitä uusia direktiivejä, jossa määritellään, että jos rahasto on artikla 8:n tai artikla 9:n mukainen, niin niin sitten näitä vastuullisuusasioita otetaan huomioon ja se voi tietysti olla jonkun ajan jonkunasteinen ohjenuora. Mutta ei se helppoa ole kun kun nostaa tommoiseen valmiin valmiin tuotteen, niin kyllä se yksityisyys. On niinku vaikea määritellä, että onko se minun arvojeni mukaista se vastuullinen sijoitustoiminta siinä rahastossa vai ei?

[Matleena Pietiläinen:] No mitä yrityksiä sä oot itse seurannut mielenkiinnolla viime aikoina tän vastuullisuuden näkökulmasta? Mitä yritystä tai yrityksiä?

[Mikael Fast:] No kyllä tietysti suomalaisena niin kun on seurannut tätä tätä energiakeskustelua ja Fortumia ja mitä se tekee. Mutta tuolla kansainvälisten sijoittajien joukossa niin niin me ollaan käyty keskustelua. Aika aika usein käydään semmoista esimerkkikeskustelua siitä, että kumpi on niinku vastuullisempi Volkswagen vai Tesla. Ja Teslan tämmöiset kansainväliset ESG rating -instituutiot, niin jotkut niistä niinku heitti Teslan ulos tämmöisestä vastuullisesta indeksistä, koska nyt se ei ollutkaan enää vastuullinen. Tietysti Elon otti siitä sitten herneen nenääni oli sitä mieltä, että hän vastuullisuus on ihan huuhaata, mutta ei ollut. Niillä on vissiin pointti, vaikka hän muuten aika aika hauska tyyppi niin. Semmoinen idea että yrityksen vastuullisuus voidaan jotenkin niin kun määritellä yksi tämmöisellä rating numerolla, että se on sitten tupla vai yksi tai nää tämmöistä jossa lyödään yksi kaikenlaisia. On erilaisia kriteerejä, otetaan niistä jonkinlainen keskiverto, jota pahat asiat niin kun ne tuottaa hyvät asiat ja sitten katsotaan mihin jäädään. Ja sitten jos vielä katsotaan ihan puhtaasti siitä näkövinkkelistä, että onko näillä asioilla niinku riskiä tai tuottomahdollisuutta. Yrityksillä ei huomioida sitä mikä on vaikutus yhteiskunnalle.

Niin kyllähän tommoiset ton tyyppiset yksinkertaistetut numerot niin on aika hassuja. Eli kun kysyit niin Teslaa ja Volkswagenia. Tässä monta kertaa tutkittu yksi asiakkaiden kanssa ja mietitty että. Miten näitä pitäisi tulkita?

[Matleena Pietiläinen:] Tossa alussa tulikin esiin, että Ruotsissa ollaan ainakin oltu hieman Suomea edellä vastuullisessa sijoittamisessa, niin mikä on vastuullisen sijoittamisen tila suomessa tällä hetkellä?

[Mikael Fast:] Jos mietitään vaikka toimijoiden laatua ja aktiivisuutta. Suomessahan tilanne on aivan käsittämättömän hieno ja täytyy sanoa, että silloin kun me Finsif perustettiin tämmöiseksi pieneksi, porukassa, joka voi istua jossain ilman että muut nauraa meille, niin ei olisi voitu ikinä uskoakaan sitä, että vastuullinen sijoittaminen on tänä päivänä niinku arkipäivää ja kaikki ammattisijoittajat ovat tänä päivänä vastuullisia ja se näkyy. Monet sijoittajat tekee sitä ihan oikeasti. Jotkut tekee sitä niin kun vaan sen takia että tienaisi enemmän rahaa. Mutta onhan se kehitys on ollut aivan aivan huimaa ja Suomi on aivan yks johtavia maita sen näkee kun käy keskustelua tuolla maailmalla. asiakkaiden kanssa, että kyllä niinku Suomessa, Pohjoismaissa ehkä Alankomaissa tää ymmärrys siitä, että mikä on kestävää sijoittamista ja vastuullista sijoittamista on eri tasolla kuin muualla maailmassa ja se on. Se on ihan hieno asia siitä voidaan olla siitä voidaan olla aidosti olla ylpeitä.

Kun mä mainitsin sen että ruotsalaiset ovat meitä ehkä vähän olleet tuossa edellä. Tai niinku yksi minun kollegani sanoi, että himskatti vieköön kyllä pitää myöntää, että ruotsalaiset kiipesi alas puusta meitä vähän ennen. Niin se näkyi ehkä tuolla 15 vuotta sitten jo kun Finsif oltiin niinku just perustettu. Ja Ruotsissa kaikki sijoittajat, kaikki ammattisijoittajat ja myöskin yksityishenkilöt enenevässä määrin kysyivät, että onko teillä vastuullisia vaihtoehtoja, että me ollaan päätetty meidän maakunnassa tai meidän seurakunnassa tai meidän vakuutusyhtiössä on päätetty, että me ei sijoiteta vaikka aseisiin tai tupakkaan ja me ajateltiin luopua fossiilisista polttoaineista. Ei semmoista keskustelua Suomessa ollut, ei missään nimessä.

Jos kun he ovat pitäneet semmoista pientä etumatkaa siinä niin se on yhä. Mä luulen, että Suomi on kuronut sen aika hyvin kiinni. Se ero silloin oli järkyttävä, mutta aika samoista asioista me puhutaan

Finsif-organisaationahan keskustelee ja myöskin muiden sijoittajaorganisaatioiden kanssa. Ja kyllä me aika paljon samoista asioista keskustellaan tällä hetkellä. Että ehkä ollaan otettu se ruotsalaisten etumatka jossain määrin kiinni.

[Matleena Pietiläinen:] No kuten tiedetään, niin tässä muutaman viime vuoden aikana on tapahtunut aika paljon asioita. On ollut koronapandemiaa ja nyt tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa, niin miten sun näkemyksen mukaan nää on vaikuttanut vastuullisen sijoittamisen markkinaan?

[Mikael Fast:] Yllättävän vähän. Kun Putin lähti sotaan, niin me päätettiin järjestää tämmöinen tämmöinen pieni webinaari meidän jäsenille ja sinne tuli heti 60 ihmistä kuuntelemaan, että mitä mieltä muut ovat tästä asiasta ja meillä oli paneeli siellä keskustelemassa ja itse olin siinä moderaattorina. Niin mä itse itse yllätyin siitä että kuinka vastaukset oli että no eihän tää nyt oikeastaan niinku muuta vastuullista sijoittamista. Että meillä on ollut linjat päätetty ne aikaisemmin ja tällä jatketaan. Se että tuossa sota nyt syttyy niin ei sillä nyt ole oikeastaan mitään merkitystä vastuullisuuteen. Mutta kyllähän se tietysti on järkyttänyt meidän kaikkien mieliä. Ja ehkä joku kohta lanseeraa Ukrainan rahastoon joka. lanseerataan vastuullisena sijoitusrahastona, joka tuottaa sitten niinku, mutta niin että se hyödyttää Ukrainaa ja eikä venäjää, että kyllähän siinä olisi mahdollisuus tuotekehityksellä. Mutta aika aika vähän se on näkynyt ja en oikeastaan itsekään tiedä, miksi on näin.

Yksi ehkä niinku kaikkein ikävin asia on se, että esimerkiksi ilmaston lämpenemisen keskustelu on sattuneista syistä jäänyt vähän päälle ja nyt sitten on vaikea argumentoida että tässä torjutaan on ilmaston lämpenemistä, kun tulossa on kylmä. Näyttää nyt olevan vaan niinku karu fakta, että tän kanssa nyt sitten vaan pitää pystyä elämään. Kyllä se karu totuus tulee sieltä kuitenkin, vaikka sota päättyisi jonakin päivänä, niin kyllä jotain samaa maapallon ja samat ongelmat on yhä edessä.

[Matleena Pietiläinen:] Näetkö että tää Venäjä hyökkäyssota on vaikuttanut suhtautumiseen aseteollisuuteen sijoituskohteena?

[Mikael Fast:] Kyllä siitä on käyty aika paljon keskustelua, että onko aseteollisuus nyt sitten vastuullista. Sehän oli aikaisemminkin semmoinen vähän juupas-eipäs. Jotkut oli sitä mieltä, että tietyn tyyppiset aseet ovat ok, kun taas toisen tyyppiset asiat eivät ole ok. Mä muistan kun itse yritin ymmärtää, että Norjassa kun oli myöskin tiukat kriteerit sillä mikä on vastuullista, niin Norjan öljyrahaston mukaan niin semmoinen sukellusalus, josta laukaistiin ydinohjuksia niin sen sukellusalus ei ollut. Pystyi kyllä sijoittamaan semmoisen tehtaaseen, joka rakensi sen itse. Sukellukseen pystyy niinku sijoittamaan että se oli niinku vastuullista vielä, mutta ei sitten siihen ohjukseen. Mut ei sillä sukellusveneellä ollut mitään muuta tehtävää, kun toimiala on kasvualustana. Ei se ollut niinku ei sitä voinut muuttaa kalastusaluksen, että että ainahan niinku aseteollisuuden on tämmöistä niinku vaikeata että missä mihin sä vedät sen rajan ja näin, mutta kyllä niinku aseteollisuuden puolustusteollisuudesta kun kauniimmin sanotaan niin on tullut paljon hyväksyttävämpää.

En ole kyllä nähnyt hirveän paljon, että olisi kirjoittanut uudelleen sijoituspolitiikkaansa, että hei että nyt saadaan sijoittaa myöskin puolustusteollisuuteen, mutta kyllähän se on varmaan ollut kyllä siitä kyllä siitä on käyty keskustelua.

[Matleena Pietiläinen:] Pitäisikö sun mielestä tämmöiset muutokset tehdä niinku läpinäkyvämmäksi ammattisijoittajien keskuudessa, että jos tehdään muutoksia niihin linjauksiin, niin se vastuullinen sijoittaminen on jokaisen ihmisen tai organisaation päässä, että kukin saa sen määritellä miten haluaa, että ei.

[Mikael Fast:] Jos minä päätän huomenna sijoittaa aseteollisuuteen tai mihin vaan, niin se on minun päätökseni, että jos sitten jonkun ammattiyhdistysliike tai seurakunta haluaa tehdä vastaavanlaisia päätöksiä, niin OK. Heillä on ehkä sidosryhmiä, joita joille pitäisi asiasta kertoa. Ja kyllä se varmaan sen kertovatkin. Että eihän näitä strategioita nyt piilossa pidetä. Mutta en ole tosiaan henkilökohtaisesti ainakaan nähnyt, että olisi ollut paljon kirjoitettu uudelleen näitä periaatteita juuri sodan takia.

Ehkä pitäisi tiedä onko tämä läpinäkyvyys ylipäätään niinku riittävällä tasolla. Voisi ehkä sanoa, että kyllä, että jos miettii siitä mikä oli tilanne 10 vuotta sitten ja mikä on tilanne nyt, niin kyllähän monen rikkaan länsieurooppalaisen maan yrityksen raportointi on kehittynyt tosi paljon. Ja hyvä niin. Haastetta löytyy sitten ehkä niin kun kehittyvistä maista ja pienemmistä yrityksistä, missä resursseja sitten ei välttämättä ole, mutta tää on tietysti tunnettu bias niin sanotusti meidän alalla että. Jos sä vaan käytät sitä dataa mitä yritykset on raportoinut, niin yhtäkkiä se raportoitiin vain isojen yritysten tietoja ja sitten kysymys on se, että kuinka luotettava se on.

Me itse omassa työssämme kerätään dataa kaikista maailman listatuista firmoista ja me nähdään, että mitä pienempi se firma on ja mitä köyhemmistä oloista se tulee niin ei ne ei ne välttämättä aina sitten niin niin niin luotettavaa ja niin usein sitä dataa tulee ja silloin joutuu tekemään sitten arvioita että mikä voisi olla tämän tyyppisen yrityksen veden kulutus, jossa jos se tekee näitä ja näitä asioita Malesiassa ja näin poispäin sen pystyy kyllä tekemään, mutta olisi ehkä naiivia luulla, että kaikki yritykset tulee raportoimaan kaiken sen mitä kaikki sijoittajat haluaa tietää.

Eli se, mitä yritin sanoa, että meidän pitäisi olla aika iloisia siitä, että kuinka paljon se datan laatu on parantunut, koska se on parantunut huimasti ja ja se jatkuvasti vaan paranee. Eli siinä mielessä mennään hyvään suuntaan.

[Matleena Pietiläinen:] No käsite viherpesu toistuu aika usein vastuullisen sijoittamisen yhteydessä. Niin mitenkä sä näet tän viherpesun? Onko se kuinka suuri ongelma?

[Mikael Fast:] Pitää valita vähän sanansa vähän varovasti tässä. Miten se nyt ilmaisee? Niin mä itse asiassa sanoin, että jos mä nyt on ollut kaksikymmentäviisi vuotta finanssialalla, jossa on niinku yks arvo yli kaiken ja se on niinku tienata rahaa. Niin kyllähän niinku se on aivan ilmeistä, että just tämmöinen muotiilmiö tulee kuten nyt, esimerkiksi vastuullinen sijoittaminen, niin kyllähän sitä niinku tullaan myöskin hyödyntämään häikäilemättömästi vaan niinku sen takia, että sillä pystyy tienaamaan rahaa. Että kyllä se on, kyllä se sitä viherpesua on. Ja, mutta ei se ehkä mun mielestä kuitenkaan ole mitenkään niin kun yllättävää, että se on. Sehän tulee niinku jokaiseen tämmöiseen hypeen. Oli IT-kupla niin kaikki yritykset oli dot commeja ja sitten niitä vietiin pörssiin ja sitten jotkut pärjäsi jotkut ei. Ja nyt vastuullinen sijoittaminen ja ESG on ollut muodikasta ja yhtäkkiä kaikki on - kaikki tuotteet ja palvelut sun muut on sitten vastuullisia. Ja siinä pitää olla vaan kuluttajankin niin sitten ja sijoittajan tietoinen, että tämmöistä ylilyöntiä tapahtuu ja olla kriittinen, mutta totta kai sitä tapahtuu. On ongelma, mutta ei se ole yllätys.

[Matleena Pietiläinen:] No jos mennään vähän tuonne tulevaisuuteen, niin miten sä näet vastuullisen sijoittamisen kehityssuunnat jos mietitään vaikka 20 vuoden päähän?

[Mikael Fast:] Kyllähän tää kehittyy aivan aivan järkyttävästi. Mä mainitsin aikaisemmin ton banaanitarinan siitä, että ensin tuli tämmöisiä hassuja rumia banaaneja, jossa sanottiin tuli reilun kaupan banaaneja vuonna 2001 tai jotain ja maksoi vielä niinku paljon enemmän kuin tavalliset banaanit, niin sitten sitten muutaman vuoden kuluttua kaikki muutkin banaanit oli reilua ja vastuullisia ja ja hinnatkin oli asettunut. Se oli semmoinen muutosvaihe, mikä käytiin läpi että näyttää siltä että finanssialalla on käymässä on käynyt jo ehkä jossain määrin vastaavanlainen niinku murros. Vastuullisuudesta on tullut semmoinen niinku itsestäänselvyys ja ja se pitää jotenkin pystyä myöskin sitten todistamaan, että näin on. Kyllähän tää kehitys tulee jatkumaan. Se on aivan selvä.

Ja vaikka näistä ESG puolen asioista, niinku social governance asioista, haluttaisiin puhua niin kyllähän se niinku ekonomisti tuossa yksi artikkelissa kiteytti muutama viikko sitten, että kyllähän niin, kun ihmiskunnan muut ongelmat on vielä ehkä ratkaistavissa, mutta tää ilmasto niinku rupeaa olemaan niinku niin niin niin huonossa huonossa jamassa, että sille pitää kyllä löytyä ratkaisuja ja se yksinään tulee kyllä vaikuttamaan ja viemään tätä alaa.

[Matleena Pietiläinen:] Mä oon kyllä ihan vakuuttunut aika paljon kun seuraa olet tätä keskustelua vastuullisesta sijoittamisesta mitä käydään vaikka mediassa ja blogeissa ja podcasteissa niin siellä on nää tietyt teemat toistuu, mutta haluaisitko sä tähän loppuun tähän jonkun noston, mikä ei ehkä kenties ole niin paljon ollut esillä, että mitä uutta voitaisiin tuoda tän podcastin myötä aiheesta?

[Mikael Fast:] No ehkä se mun suosikkiajatukseni jonkin aikaa on ollut se, että pitäisi jotenkin päästä niinku back to basics. Että vastuullisesta sijoittamisesta on, kun se on tullut muodikkaaksi ja siitä on tullut säänneltyä. EU on tullut mukaan tekemään regulaatiota, kiitos hyvä idea. Niin siitä on tullut aika monimutkaista ja vaikeata, ja mun mielestä olisi aivan ihanaa, jos vastuullisesta sijoittamisesta voitaisiin niinku ottaa askel taaksepäin ja miettiä niitä arvoja, että esimerkiksi puhuttiin aikaisemmin siitä, että jos yksityishenkilö vaikka sijoittaa omia eläkevaroja muutaman satasen kuussa ja ostaa muutamia osakkeita silloin tällöin salkkuunsa, niin mikä on se niinku se liiketoiminta jossa jossa haluaa olla mukana omistajana sijoittajana? Ja ottaa sen niin kun vastuullisuuden ja kestävän kehityksen niin kun sitä kautta huomioon. Se ei itse asiassa ole mitenkään hirveän monimutkaista, kun ajattelee sitä sijoittamista siltä kulmalta ja se olisi jotenkin hienoa, että että ihmiset oikeasti ymmärtäisi, että hei, että mähän voin itse asiassa samalla tavalla kun mä valitsen tuotteet tuolla kaupassa niin niin nää yritykset ne osakkeita me ostetaan salkkuun ja pidän ne sitten 20 vuotta. Niin mä voisin myöskin käyttää mun arvojani myöskin tässä tänä päivänä. Kuitenkin on olemassa aika monia helppoja työkaluja. Miten rakentaa osakesalkku itselleen ja eikä se eikä se nyt hirveän paljon paljon maksa.

[Matleena Pietiläinen:] Mitä sä haluaisit kertoa vastuullisuudesta kiinnostuneille opiskelijoille, jotka on kenties suuntaamassa vastuullisen sijoittamisen tehtäviin tulevaisuudessa?

[Mikael Fast:] No. Tästähän tuli hottia tästä alueesta, ja sijoitusalan muutenkin tietysti aika kilpailtu ja sitten vielä jos sijoitusalan sisällä on joku teema joka on hotti, niin se on vielä kovemmin kilpailtu. Eli ei ehkä ole hirveän helppoa löytää sitä niin kun hyvää työpaikkaa ESG-analyytikkona varainhoitotalousta. Heti valmistumisen viimeisenä vuonna tai näin poispäin. Se kilpailu on kovaa ja se pitää niinku vaan vaan hyväksyä, että jos siihen leikkiin haluaa lähteä niin sitten pitää oikeasti olla sitoutunut siihen.

Mä joskus sanoin vaimolleni, että kaikkeen kyllä pystyy jos haluaa tarpeeksi. Ja ilmeisesti tämä oli syy miksi hän sitten rakastui kauan sitten. Mutta kysymys on, että Haluatko sitten sitä niin paljon, että olet valmis niinku semmoiseen kilpailuun? Mutta toki toki, eihän, eihän kaikkien tarvitse olla pankkiiriliikkeissä tai tai rahaston salkunhoitajana tekemässä ESG:tä. On olemassa paljon paljon tehtäviä, muun muassa ihan sijoitusneuvonnanssa tapaamassa asiakkaita ja auttamassa heitä ymmärtämään tätä asiaa ja se on se hauska puoli vastuullisessa sijoittamisessa minkä itsekin oon kokenut tosi vahvasti tässä viimeisen parin vuoden aikana on se, että kun täyspäiväisesti auttaa sijoittajia tekemään päätöksiä, jotka oikeasti parantaa maailmaa ja on siis ihan oikeasti mitattavissa, niin se on aika motivoivaa. Se on hauskempaa, kun moni muu työ ja sinällään. Finanssialaa voi olla joskus aika aika raakaa ja tylsäkin, mutta vastuullinen sijoittaminen on mielekästä. Ja jos siitä tykkää ja sitä arvostaa, niin sitten kannattaa kyllä sitä opiskella. Ehdottomasti kyllä.

[Matleena Pietiläinen:] No mennään lopuksi vielä tähän podin ytimeen. Keskiössä on työelämän vastuullisuus, niin en voi olla kysymättä sulta, että mistä sinun mielestä työelämän vastuullisuus rakentuu?

[Mikael Fast:] Se on hyvä kysymys. Mä luulen, että sä oot tässä parempi asiantuntija kuin minä, mutta. Oliko se, oliko se Freeman, joka puhui stake holder -teoriasta joskus? Huh, mitä siitä on 30-40 vuotta sitten ja siitä että yrityksellä on paljon tämmöisiä intressiryhmiä, että ei vaan osakkeenomistajien arvon maksimointi ole ainoa, vaan se on myöskin niin kun kaikkien etu, että otetaan huomioon vähän muitakin sidosryhmiä. Ja se jotenkin mun mielestä on on juuri se mitä niinku vastuullisuus työelämässä on, että se ei niinku se on osittain niin kun itsekäs tapa ajatella asiaa, että hei että jos mä pidän huolta mun henkilökunnasta ja ja mun tavarantoimittajista ja näin poispäin, niin monesta eri sidosryhmistä, niin siitä on loppukädessä hyötyä myöskin minulle.

Mutta siitähän tää on. On me ollaan kaikki tällä pienellä pallolla. Eletään elämäämme ja jos me vähän pystytään niinku jeesaamaan muitakin siinä samassa, kun tehdään sitä työtämme niin se on vaan positiivista meille kaikille.[Matleena Pietiläinen:] Onko tällä asialla sulle ison merkitys sun työssä?

[Mikael Fast:] No meidän meidän työyhteisö on vähän omalaatuinen, koska sen on perustanut tämmöinen amerikkalainen kvanttiprofessori, joka on vakuuttunut siitä, että hän haluaa pelastaa maailman ja hän on kasvissyöjä ja ja hän uskoi, että meidän firman niin kun tehtävänä on siirtää vuoria ja tarkoittaa niin miljardeja niin kun savuteollisuudesta vihreään teollisuuteen. Mä oon joskus sanonut että hän on vähän tämmöinen, niin kun vastuullisen sijoittamisen Elon Musk. Että hän on vähän niinku vähän sopivan hullu oikeassa paikassa. Ja meidän firmassa nää asiat on ehkä vähän vähän enemmän pöydällä kun kuin muissa firmoissa. Me ehkä vähän niin kun nautiskellaankin sen kanssa, että me oikeasti yritetään saada erilaisia ihmisiä töihin. Ja näin poispäin.

Sen huomaa, että mitä enemmän on erilaisia ihmisiä erilaisista kulttuureista ja erilaisista taustoista, niin kyllä siitä on uskomaton hyöty kyllä.

[Matleena Pietiläinen:] Pääsetkö sä sun oman toimenkuvan kautta vaikuttamaan työelämän vastuullisuuden edistämiseen?

[Mikael Fast:] No kaksi tapaa, että mähän oon itse osakkaana tässä firmassa ja vähän niinku yksityisyrittäjänä sitä kautta. Ja mutta myöskin esimiehenä eli rekrytoimassa ihmisiä, että pystyn niinku suoraan vaikuttamaan siihen että minkälainen se porukka on joka sitä tekee.

[Matleena Pietiläinen:] Ja oliko hauska esimerkki?

[Mikael Fast:] Me palkattiin yksi nuori nainen, joka tiedä sijoittamisesta yhtikäs mitään, mutta hän on amerikkalainen huippuälykäs opiskelija, joka oli Bernie Sandersin opiskelijatiimieissa. Kun Sanders yritti päästä presidentiksi ja Yhdysvalloissa, hän oli aivan käsittämättömän niinku vakuuttava. Kun mä haastattelin häntä ja katsoin siinä hänen tunteen paloa, että miten hän haluaa niinku parantaa maailmaa ja mä vaan totesin, että tommoinen tyyppi meille. Pitää vaan olla me organisaatiossa ja opetetaan se rahoitusteoria hänelle sitten myöhemmin.

[Matleena Pietiläinen:] Aa se oli aika aika hauska missä pystyy niinku vaikuttamaan siihen että ei kaikkien tarvitse olla niin kun kauppakorkean kauppatieteen maistereita vaan voin auttaa erilaisiakin ihmisiä, koska firmassa on jo aika paljon niinku sijoitusosaamista. Ei me sitä niinku välttämättä siinä tilanteessa kaivattu kaivattu enemmän.

[Mikael Fast:] Toinen asia mikä tuli mieleen, mä en tiedä, ehkä en tiedä onko se se mitä sä ajattelit, mutta. Mulle tuli mieleen. Mä joskus mietin sitä, että mitä me tehdään ja onko tällä mitään merkitystä niin Rockefellerin säätiö, joka aikoinaan keksi termin niin kun vaikuttavuus sijoittaminen, niin he jossain oli laskenut että että globaalit sijoitukset maailmassa on jotain 300 triljoonaa dollaria tai jotain. Heidän pointtinsa oli se, että 1% niinku maailma on globaaleista sijoituksista riittäisi kattamaan kaikki YK:n kestävän kehityksen tarpeet. Kaikki mitä YK on suunnitellut, että mitä tarvittaisiin tehdä, jotta maapallosta olisi niinku kestävän kehityksen uralla, niin 1% varallisuudesta pitäisi saada sinne käännettyä. Ja mä luulen että finanssimarkkinat voi tehdä aika ison duunin siinä ja auttaa siinä.

[Matleena Pietiläinen:] No lopuksi antaisitko vinkkisi vastuulliseen työelämään?

[Mikael Fast:] Yksi asia mikä tulee tälleen spontaanisti mieleen. Vastuullisuus on niinku tekoja. Ja on tärkeätä että että tidät että oot oikealla puolella ja myöskin sen heikon puolella. Että aika paljon työelämässä on on tilanteita, joissa ihmiset on hiljaa ja ei ota kantaa ja väistää velvollisuutta. Olisi olisi tärkeätä, että ihmiset niin he myöskin sanovat ja tekevät.

En tiedä onko se suoraan sanottu jo ihmiset jos puhuu vinkeistä työelämään niin mä yleensä aina puhun siitä että pitää verkostoitua. Musta se on hirveän hirveän tärkeätä, ettei niinku lokeroida. Ettei opiskele vaan niinku rahoitusteoriaa ja tunne pelkästään toisiaan pankkiireita tai jos opiskelee taiteita niin tuntee vaan tietyn tyyppisiä ihmisiä, vaan että sulla oikeasti olisi tuttavia ystäviä, jotka tekee erilaisia juttuja. Onko siellä jossain tuttavapiirissä juristeja? Onko siellä ekonomi? Onko siellä taiteilija, onko siellä muusikko? Onko siellä muurari? Onko siellä poliisi?

Mutta se olisi upeata, jos meillä kaikilla olisi mahdollisimman laaja tämmöinen verkosto, koska mä luulen, että se auttaisi meitä työelämässä ja auttaisi meitä muutenkin.

[Matleena Pietiläinen:] Kyllä. Kiitos, Mikael, podcast-vierailusta ja kaikkea parasta tulevaan.

[Mikael Fast:] Kiitos.