KERTUN KULMA – alueiden ja kestävyyden ääni

Miten pienestä kokeilusta kasvaa 25 vuodessa kansainvälisesti tunnettu tutkimusinstituutti? Tässä jaksossa Maaria Tuisku keskustelee Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin nykyisen johtajan, professori Matti Muhoksen kanssa tutkimuksen vaikuttavuudesta, johtajuudesta ja siitä, mitä tarkoittaa olla ajan hermolla nopeasti muuttuvassa maailmassa. Jakso avaa instituutin kasvua, kansallista roolia mikroyrittäjyyden vahvistajana sekä sitä, miten tutkimuksesta syntyy merkityksellisiä tekoja yhteiskuntaan. 

What is KERTUN KULMA – alueiden ja kestävyyden ääni?

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Kertun kulma -podcast vie kuulijan sinne, missä tutkimus, alueellinen kehitys, kestävyys ja tulevaisuuden innovaatiot kohtaavat. Jaksoissa pureudutaan instituutin tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden ajatuksiin – aiheina mm. alueellinen erinomaisuus, kestävä energialiiketoiminta ja tulevaisuuden tuotantoteknologiat. Kertun kulma avaa näkymiä siihen, miten tutkimuksesta syntyy osaamista, ratkaisuja ja vaikuttavuutta – ja miten yhdessä rakennamme kestävästi kehittyvää yhteiskuntaa.

Tervetuloa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin juhlavuoden podcast-sarjan pari.
Tässä sarjassa selvitämme, miten kokeiluna alkaneesta hankkeesta kehittyy 25 vuodessa yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti vaikuttua tutkimusinstituutti.
Minä olen Maaria Tuisku ja tänään minulla on vieraana instituutin kolmas ja nykyinen johtaja Matti Muhos. Hyvää päivää!
Hyvää päivää!
Sulla on tosi pitkä tausta ja merkittävä akateeminen ura, sillä olet kasvun johtamisen uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professori ja myös teknologialiiketoiminnan dosentti Jyväskylän yliopistossa ja viimeisimpänä saavutuksena myös teknillisten tieteiden akatemian jäsen.
Mikä sinua on innostanut akateemisella uralla etenemiseen?
Minulla on opintojen puolesta tuotantalouden tausta ja aikanaan silloin kun lähdin tekemään diplomityötä kasvun haasteista ja kasvuun liittyvistä tekijöistä, niin oikeastaan siinä opintojuttuja tehdessä se alkoi se oma kiinnostus herätä tutkimustyöhön.
Silloin kävin haastattelemassa vähän reilu parikymmentä teknologia-alayritystä Oulun seudulla ja siinä diplomityötä tehdessä niin myöskin pääsin uppoutumaan siihen tutkimustyöhön ja uuden tiedon tuottamiseen sillä tavalla, että se imaisi mukaan.
Ja oli oikein innostavaa silloin aikanaan ohjata ja havaitsi tämän innostuksen samalla tavalla kuin itse ja pyysi osallistumaan tutkimustyöhön sitten projektitutkijan tehtävissä niihin aikoihin.
Ja se tuotantotalouden tausta on varmasti vaikuttanut siihen, että mä oon aina kiinnostanut tässä työssä ja akateemisella uralla oikeastaan kaksi puolta siitä.
Eli asiantuntijoiden johtaminen on ollut todella mielekästä, eli oon sille hankkinut aikanaan koulutuksen puolelta ja opintojen puolelta siihen näkökulmaan ja se on ollut kiinnostavaa.
Ja sitten toisaalta se on se oma tutkija, tutkija minä, eli oon ensi kädessä tutkija ja oon kiinnostunut tutkimustyössä sitä uuden tiedon tuottamisesta.
Ja kun tässä pystyy yhdistämään yliopistossa työskentelyn sekä sen asiantuntijoiden, huippuasiantuntijoiden kanssa työskentelyn, heidän johtamisen ja sitten sen oman tutkimustyön edistämisen, niin tämä on ollut todella mukava kombinaatio.
Ja siitä olen edelleenkin innostunut.
Sulla on tämä tutkijatausta on myös tosi pitkä, sillä olet ollut tässä Micro Entren, eli tämän mikroyrittäjyyskeskuksen tutkimusjohtajana, siitä alkaen kun se 2011 perustettiin.
Ja sitten tämän Kerttu Saalasti Instituutin johtajaksi tulit 2018 sen jälkeen, kun Ville Isoherranen siirtyi tämmöisen teknologiayrityksen johtotehtäviin.
Millaiselta tuntui sitten näistä tutkijahommista siirtyä Kerttu Saalasti Instituutin johtoon?
Tosiaan sitä ennen olin tehnyt paljon yhteiskunnassa vaikuttavia projekteja ja tutkimustyötä tuotantotalouden oppialalla täällä Oulun yliopistossa.
Viimeisimmistä hankkeista muistan, kun vietiin teknologiayrityksiä ja PK-yrityksiä kansainvälisille markkinoille ja tehtiin monenlaista työtä siinä yritysrajapinnassa.
Oma väitöstutkiumus keskittyi silloin kasvun johtamiseen ja teknologiayritysten kasvuvaiheisiin.
Keräsin aineistoa silloin Kaakkois-Aasiasta ja Suomesta.
Suomesta ja se tutkimustyö oli sinänsä se neljä-viisi vuotta, mitä siinä pystyi väitöskirjaan keskittymään ennen kuin sitten väittelin.
Se oli tosi monipuolista aikaa.
Silloin tehtiin yhtä aikaa yritysten kehittämiseen ja tutkimukseen keskittyviä hankkeita ja samalla edistin sitten sitä väitöskirjatyötä.
Ja siinä samalla nuori perhe kasvoi kotona myöskin, että oli silleen tosi aktiivista ja intensiivistä aikaa.
Ja sitten väitöksen tienoilla niihin aikoihin oli oikeastaan Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin uusi avaus, joka oli tämä mikroyrittäjyyden tutkimustoiminnan käynnistäminen.
Ja kun olin sitä ennen tutkinut yritysten kasvua ja kasvuvaiheita, niin ajattelin, että tämä on itse asiassa mun kiinnostuksen kohteena tosi kiinnostavaa myöskin uralla.
Pohjois-Pohjanmaalla väitöksen jälkeen mielenkiintoinen tehtävä olisi päästä rakentamaan tutkimusryhmää yhteistyössä toisten asiantuntijoiden kanssa.
Ja hain siihen silloin ja tulin valituksi.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttihan on Oulun yliopiston elimellinen osa ja sellainen toimija, joka pystyy hyvin ketterästi myöskin käynnistämään uusia tutkimuskokonaisuuksia.
Ja siinä kohden tuosta alueellista tarpeista ja sieltä lähtevä mikroyrittäjyyden tutkimuskokonaisuus oli se, mihin haluttiin satsata.
Ja se on ollut mukavaa siitä eteenpäin, kun siirryin tällaisen tutkimusryhmän vetovastuuseen, niin oli se sellainen yrittäjämäinen ote, mikä tässä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa on.
Silloin meillä oli käytännössä yksi hanke, jolla tätä toimintaa lähdettiin käynnistämään.
Siitä lähdettiin rakentamaan tutkimushankeportfolioita ja tutkimusryhmää hyvin sillä tavalla systemaattisesti.
Ja on ollut mukava nähdä, miten se on kantanut siitä eteenpäin.
Eli sellaisella systemaattisella ja innostuvalla yhteistyöllä on saatu rakennettua tutkimusryhmä, sitten mikroyrittäjyyskeskus myöhemmin,
mikroyrittäjyden valtakunnallisen verkkokoulutuksen käynnistäminen ja myöskin valtakunnallinen tehtävä.
Instituutti on tässä sinun johtajakauden alussa ollut kuitenkin olemassa jo liki 20 vuotta ja sitten löytänyt kuitenkin toiminnalleen tämmöiset aika vankatkin raamit.
Mutta mitkä asiat oli sulle sitten erityisen tärkeää, kun pohdittiin tätä instituutin linjaa?
Tuo on hyvä kysymys.
Se, mitä mä itse ajattelen yliopistosta yleisesti ja meistä instituuttina Oulun yliopiston osana, niin kyllä se on tosi olennaista tunnistaa se näyttöön perustuvan tutkimustyön merkitys ihan yliopiston sellaisena kivijalkana.
Ja se on yksi ihan keskeinen ohjenuora ja sellainen punainen lanka ollut itsellä instituutin kehittämisessä.
Eli se näyttöön perustuva tutkimustyö, laadukas tutkimus on sekä sen tuotetun koulutuksen perusta että myöskin sitten mun yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusta.
Se on yliopiston aivan perustehtävä ja siihen perustuu sitten se muu vaikuttavuus, mitä yliopiston toiminnalla on.
Ja tämä on se asia, mihin on halunnut satsata sen jälkeen, kun on tutkimusryhmän toiminta aikanaan, aikanaan oikeastaan jo siinä tietysti.
Eli meillä oli tosi tärkeää se, että sen ryhmän, jota silloin aikanaan johdin, niin sen tekeminen perustuu näyttöön perustuvaan tutkimustyöhön ja sitä kautta voidaan saada aikaan kestävää toimintaa ja se on mukava, että se näkyy edelleen.
Ja samaan asiaan on halunnut satsata ja ollaan haluttu yhdessä satsata Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa.
Meillä on vahva alueellinen vaikuttavuus, meillä on vahva koulutustehtävä ja kansallinen tehtävä.
Eli tämä meidän alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttavuus perustuu kuitenkin pohjimmiltaan laadukkaaseen tutkimustietoon ja siihen, että meillä on parhaat mahdolliset osaajat tekemässä tutkimustyötä ja sitä kautta sitten viemässä toimintaa eteenpäin.
Tähän on tarvinnut panostaa systemaattisesti. Se on tarkoittanut sitä, että meidän strategiassa sekä jokaisen henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa tutkimustyö on yksi sellainen keskeinen tavoite.
Tutkimustyön määrän ja laadun kehittäminen ja nimenomaan niillä fokusalueilla, joissa me instituuttina ollaan valittu, että halutaan olla hyvä.
Kaikessa me ei voida olla maailman paras, vaan on todella tärkeää, että on selkeä tutkimusprofiili, johon satsataan. Harkiten on tehty uusia avauksia.
Tämän alueellisuuden lisäksi tietenkin on myös kansainvälisyys tärkeää ja sulla etenkin on tästä kansainvälisestä tutkimustyöstä paljonkin kokemusta ja sinun johtajakaudella se kansainvälinen tutkimus onkin sitten noussut entisestään se merkitys.
Ja sitten myös tämä rahoituslähteiden monipuolistaminen, niin siitäkin on tehty paljon eteen hommia.
Millaista työtä nämä on vaatinut sinulta sitten?
Joo, tässä päästään ihan luontevasti näihin instituutin kolmeen strategian kannalta keskeisiin kehittämisalueisiin.
Eli se kilpaillun kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja kansainvälisen tutkimustoiminnan ylipäänsä kehittäminen ja toisaalta vaikuttavan koulutuksen tekeminen ja siellä neljäntenä hyvinvoiva tuottava ja innostunut henkilöstö.
Kansainvälisyys on mulla itsellä tullut aika luontevasti osana tutkijauraa. Muistan aikanaan, lähdin heti tutkijavierailulle.
Aikanaan jo tietenkin vaihto-opiskelijana Portugalissa silloin osana tuotantotalouden opintoja, mutta heti kun oli mahdollista, niin pyysin itse ja pääsin tutkijavierailulle.
2008 ensimmäisen kerran Kaakkois-Aasiaan. Silloin oltiin Bangkokissa ja sen jälkeen hyvin nopeasti instituuttiin töihin tullessa kaksi kertaa Etelä-Kaliforniassa sellaisia muutaman kuukauden vierailuja.
Ja nyt ihan viimeisimpänä on aivan viimeisin tutkijavierailusarja on keskittyneet pohjoismaihin ja Z-sukupolven digistartupyrittäjiin näissä konteksteissa, jotka on meitä lähempänä.
Se on varmasti osittain tullut tietenkin sieltä omasta henkilökohtaisesta kiinnostuksesta kansainväliseen tutkimukseen ja niistä kokemuksista, miten paljon se auttaa tutkijauralla, kun pääsee katsomaan asioita eri näkökulmista, voi ottaa huomioon kontekstit.
Esimerkiksi yrityksen kasvun osalta pystytään tuottamaan tarkempaa tietoa siitä, minkälaista on kasvujohtaminen erilaisissa konteksteissa ja millä tavalla yrittäjät priorisoi kasvuun liittyviä asioita eri kulttuureissa ja konteksteissa.
Se on ollut itselle siis kiinnostavaa, mutta samaan aikaan se on myöskin kansainvälisen tutkimustoiminnan tai oikeastaan tutkimustoiminnan ja yliopiston toiminnan aivan ytimessä.
Yliopistot on lähtökohtaisesti kansainvälisiä. Tutkimustietoa tuotetaan kansainvälisessä yhteistyössä, siihen olemassa eri omaisia instrumentteja rahoitusinstrumenttien puolella.
Millä tavalla voidaan rakentaa tutkimushankkeita, rahoitusta on myös tarjolla tutkijavierailuihin.
Ne on todella kannattavia nuorille tutkijoille ja myös varttuneemmille lähteä käyttämään hyödyksi ne tilaisuudet päästä tekemään tutkimusta kansainvälisessä yhteistyössä.
Sitä toki voi tehdä myöskin etäyhteyksien päästä, mutta kyllä se on tosi hyödyllistä myöskin rakentaa ihan konkreettista fyysistä kansainvälisistä yhteistyötä paikan päällä.
Tähän kansainvälisyyteen liittyy tietenkin myös sitten nämä hankkeet, joita Kerttu Saalasti Instituutissa on tehty koko sen historian ajan ja niistä on muodostunut tämän toiminnan selkäranka, jos näin voisi sanoa.
Millaisia merkittäviä hankkeita sinä nostaisit esiin sinun johtajakaudelta?
Mä nostin esille omalta johtajakaudelta erityisen panostuksen Horisontti- eli EU-puiteohjelmarahoituksiin.
Eli meillä on itse koordinoituna ja olemme kumppanina useissa EU-puiteohjelmahankkeissa hyvin monipuolisilta eri vaihealueilta.
Kuitenkin niin, että ne on meidän oman tutkimusfokuksen kannalta relevantteja.
Ja se on ollut mukava nähdä, miten se, että ollaan panostettu ensin niihin hakuihin osallistumiseen, ainahan ei ole toki rahoitusta saanut silloin, kun lähdetty hakemaan, että se on vaatinut monelta meidän tutkijalta ja kehityspäälliköltä ja niin edelleen, niin isoja panostuksia.
Mutta sitten on ollut mukava nähdä, kuinka se on kantanut tulosta.
Eli kun on päästy mukaan konsortioihin, niin sitä kautta on kerätty kokemusta ja lopulta myöskin koordinoitu ja koordinoidaan isoja kansainvälisiä hankkeita.
Ja kansainvälisten tutkimushankkeiden puolella on toki hyvin monentyyppistä rahoitusta, on tätä kilpailtua puiteohjelmarahoitusta, mutta on myöskin alueellisesti vaikuttavia kansainvälisiä, muun muassa rajat ylittäviä Interreg-rahoituksia ynnä muita, missä instituutti on erittäin vahva.
Mutta sitten jos lähdetään katsomaan laajemmin, kun tavallaan hankkeiden käynnistämisen näkökulmasta, mitkä on toki tärkeä tapa meillä rahoittaa toimintaa, niin sellaisia hankkeita tai muutoksia, mitä on omalla johtajakaudella tehty, niin kyllä mä nostaisin esille ensimmäisenä nämä meidän strategian kannalta keskeiset asiat.
Tutkimuksen laadun ja määrän ja ennen kaikkea sellaisen positiivisen julkaisukulttuurin rakentamisen, jolloin yhteistyössä toisten tutkijoiden kanssa on päästy siihen, että se julkaiseminen ja tutkimustyö on luonteva osa meidän jokaisen arkea.
Ja se on tuottanut ja tuottaa jatkossakin kasvavaa tulosta. Ja siihen me halutaan satsata todella pitkäjänteisesti.
Ja sitten nostaisin esille sen kilpaillun ja kansainvälisen rahoituksen, mistä nyt äsken puhuttiin.
Se ei tarkoita heittäytymistä jokaiseen mahdolliseen tilaisuuteen, missä voi hakea rahaa jostakin, vaan meillä pitää olla tosi selkeä ja on ollut tosi hienoa, että me ollaan pystynyt rakentamaan selkeä tutkimusprofiili, jolloin meidät tunnistetaan kansainvälisissä hankekonsortioissa ja jolloin me pystytään tekemään niitä kyllä ja ei -valintoja, minkä tyyppisiin kansainvälisiin konsortioihin me lähdetään mukaan.
Ja se on otettava paras lisäarvo itse. Ja silloin, kun me ollaan sellaisessa mukana, niin meidät pyydetään myöskin seuraavan, toisen kerran mukaan.
Ja myös mikroyrittääjyden valtakunnallinen verkkokoulutus on sellainen asia, että se on käynnistetty tässä toimikaudella ja se on tärkeä ja elimellinen osa valtakunnallista tehtävää.
Koulutus on kuitenkin sellainen selkeä tapa tuottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta tutkimustiedolla.
Eli tutkimustiedon levittäminen koulutuksen kautta on yksi niitä varmimpia tapoja saada aikaan konkreettista vaikutusta ympäröivässä yhteiskunnassa.
Miten muuten tämä koulutuksen tuleminen mukaan tähän Kerttu Saalasti Instituutin toimintaan on näkynyt tässä vuosien aikana?
No se on ollut sellainen selkeä oikeastaan lähtisin siitä näkökulmasta, että kun meillä on, se on enemmänkin seuraus siitä, että meillä on vahvaa tutkimustoimintaa mikroyrittäjyyden osa-alueella.
Ja sen vahvan tutkimustoiminnan kautta on syntynyt sellainen tietopohja, mitä kannattaa rakentaa koulutuskokonaisuuksien muotoon.
Ja siinä on poikkeuksellisen keskeinen osa meidän myöskin omalla tutkimuksella.
Se koulutus on luonteva osa tutkijan elämää silloin, kun se liittyy siihen omaan tutkimusfokusalueeseen.
Eli on ollut tosi hienoina tutkijoita, jotka innostuu siitä koulutustehtävästä, opetustehtävästä ja silloin, kun se osuu siihen omaan tutkimusalueeseen myöskin luontevasti.
Ja sitä kautta mä uskon, että tässä valtakunnallisen tehtävän, kun meidän koulutushan on ajasta ja paikasta riippuvaa valtakunnallista verkkokoulutusta,
niin tämä meidän toiminta voi olla paljon isompaa kuin mitä me ollaan tässä Oulun yliopiston vaikutusalueella.
Sitä kautta pystytään valtakunnallisen tehtävän osana levittämään mikroyrittäjyyttä ja mikroyrittäjyyteen liittyvää tietoa yritysrajapintaan ja aihealueesta kiinnostuneille.
Tämä valtakunnallinen tehtävä tosiaan tuli opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuonna 2021.
Se oli suuri saavutus tietenkin Kerttu Saalasi Instituutille, että tämmöinen valtakunnallinen mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen tehtävä saatiin.
Mikä sai instituutista tavoittelemaan tätä tehtävää ja millainen harppaus sen saaminen sitten loppujen lopuksi oli?
Mä sanoittaisin sen niin päin, että valtakunnallinen tehtävä, mun kokemus siitä kuinka siihen päädyttiin ja kuinka opetus- ja kulttuuriministeriö päätyi aikanaan esittämään Oulun yliopistolle mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tehtävää,
niin sitä ennen ehdittiin tehdä siihen liittyvää tutkimustyötä vuodesta 2011 kymmenen vuoden ajan.
Mä näen sen valtakunnallisen tehtävän sellaisena todella hienona seurauksena siitä, että on systeemaattisesti panostettu teemaan, jolle on selkeä yhteiskunnallinen tilaus ja jossa on viety tutkimusta eteenpäin.
Ja myöskin samalla sitten toimittu oikeasti yritysrajapinnassa tehokkaasti.
Se on ollut vaiheittainen polku, jossa panostamalla selkeään tutkimuskokonaisuuteen, mikroyrittäjyyteen ja rakentamalla jotain aidosti uutta,
on saatu aikaan poikkeuksellisen isoa vaikuttavuutta, mikä johti sitten siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriö päätyi osoittamaan Oulun yliopistolle mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tehtävän.
Ja siitähän me ollaan tosi kiitollisia ja todella isolla innolla tehty sitä myöskin siitä eteenpäin, kun valtakunnallinen tehtävä on saatu.
Ja nyt on hienoa, että jo toisella yliopiston rahoituskaudella mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallinen tehtävä jatkuu.
On ollutkin tämä 2020-luvun alku, on ollut hienoa aikaa, varsinkin just tämän mikroyrittäjyyden valtakunnallisen tehtäväkin takia,
mutta toisaalta myös aika synkkää aikaa ollut tämä 2020-luvun alku, koska tässä on ollut paljon kaikenlaista.
On ollut koronapandemia, sitten on ollut paljon kansainvälisiä konflikteja ja sitten tietenkin nyt myös Suomen talous on ollut vähän ahdingossa.
Niin miten nämä on sitten näkynyt instituutin toiminnassa?
Kyllä niillä kaikilla on merkitystä ja yliopisto ja Oulu yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ei toimi kuplassa eikä irti yhteiskunnasta.
Ehkä erityisesti vielä meille, jotka toimitaan vahvasti julkisesti saataville alueen tutkimusrahoituksen turvin, niin kyllä se on tarkoittanut sitä,
että hyvin nopeasti siinä jo koronan, esimerkiksi nyt puhutaan koronapandemiasta tai Venäjän hyökkäyssodasta Ukraanassa tai sitten kasvusta,
niin kyllä ne on sellaisia teemoja, mihin me voidaan meidän tutkimusfokusalueella tuottaa lisäarvoa.
Koronapandemiaan liittyen me vastattiin tosi nopeasti siihen esimerkiksi tarjoamalla velotuksetta pandemian aiheuttamista haasteista kärsiville yrityksille.
Eli me tarjottiin koulutusta velotuksetta ja verkossa ja sillä tavalla, että siihen kuka tahansa pääsi mahdollisimman ketterästi kiinni.
Se tuli oikeaan aikaan siinä kohdalla. Sekä koronapandemia että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, niin molempien kohdalla on ollut tärkeää panostaa jonkun verran enemmän esimerkiksi resilienssiin liittyviin teemoihin,
mihin perustuu meidän perusturvallisuusvarautuminen ja resilienssi. Ja erityisesti meidän tapauksessa yritysrajapinnassa alueilla, toisaalta taas sitten tuotannollisissa yrityksissä.
Meidän kolmella tutkimusalueella, tuotantoteknologia-alalla, mikroyrittäjyydessä ja sitten alueellisen eriomaisuuden alueella.
Ja sitten kun tullaan kasvuun, niin Suomessa ja meidän lähiympäristössä, niin kyllä kasvu on aivan olennainen osa tämän yhteiskunnan tulevaan menestystä ja hyvinvointia.
Ja sen suhteen on isoja haasteita tällä hetkellä ihan jo lähtien, kun katsotaan bruttokansantuotteesta ja sen kehityksestä ja niin edelleen.
Meidän tutkimus keskittyy aika isoltakin osalta yritysten kasvuun.
Kasvun prioriteetteihin, mitkä asiat edistää kasvua, mitä kasvuesteitä sieltä löytyy.
Ja sitten myöskin kasvun johtamiseen keskeisiä osa-alueita, mihin yrityksissä panostetaan.
Ja me halutaan ymmärtää sitä paremmin sekä meillä täällä Suomessa että ympäröivissä yhteiskunnissa ja muissa konteksteissa.
Ja on ollut hienoa huomata, mitä me voidaan oppia meidän lähiympäristöstä.
Muista pohjoismaista, etelänaapurista Virosta.
Toisaalta sitten taas, kun lähdetään kauemmas, niin mitä me voidaan oppia sitten vaikka kalifornialaisesta suhtautumisesta kasvuun.
Toisaalta sitten taas kaakkois-, etelä-aasialaisesta suhtautumisesta kasvuun.
Jossain se tapahtuu verkostoihin perustuen.
Toisaalta pysytään kasvua rakentamaan suoraan asiakkaan kanssa, ottamalla asiakas mukaan siihen toimintaan varhaisessa vaiheessa.
Kaliforniassa ja toisaalta meillä on vahva tuotteistamis, palvelullistamislähtökohta täällä Suomessa.
Meillä on hyviä suunnittelijoita, niin mitä me voidaan tehdä meidän omaan kulttuurin tuolla ulkopuolelta.
Siinä on ollut hienoa tehdä sen eteen työtä.
Ja kasvun eteen me tehdään tosi systemaattisesti töitä.
Ja nyt tälläkin hetkellä Suomessa keskitytään kasvuun.
Meillä on olemassa kasvuyrittäjyyteen liittyvää ohjelmatyötä valtiotasolla.
Ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tutkijat on pystyneet osallistumaan siihen työhön yhteistyössä myöskin valtionhallinnon kanssa.
Tätä haluaisin nostaa esille.
Osa meidän valtakunnallista tehtävää on myöskin meidän osallistuminen esimerkiksi yrittäjyyden neuvottelukunnan toimintaan,
joka on valtioneuvoston asettama toimielin, joka tukee sekä yrittäjyystrategiaan liittyvissä töissä,
mutta antaa lausuntoja myöskin muun muassa vaikka kasvustrategiaan ja näihin teemoihin.
Siellä tutkijoilla on todellakin paljon annettavaa ja on hienoa, että meitä myös kuunnellaan.
Kerttu Saalasti Instituutti on hyvin ajan hermolla jatkuvasti ja tekee ahkerasti töitä, varsinkin tämän nykyisen tilanteenkin korjaamiseksi.
Millaiseksi arvioisit ehkä tällä hetkellä, mikä on instituutin nykytilanne?
Miten ajan hermolla instituutti tällä hetkellä on näiden, varsinkin ehkä nyt tämänhetkisten ongelmien kanssa?
Kyllä mä uskallan sanoa, että me ollaan ajan hermolla.
Ja se on oikeastaan ihan elimellinen osa meidän DNAta.
Se tulee toisaalta meidän omasta tahtotilasta, se tulee niistä ihmisistä ja meidän henkilöstöstä, joka hakeutuu meille töihin.
Me ollaan tunnettuja siitä.
Ja sitten toisaalta se siihen myöskin positiivisella tavalla ohjaa meidän rahoitusmalliin, jossa me haetaan valtaosa meidän rahoituksesta.
Tutkimusrahoituksena, ulkopuolisen rahoituksena.
Kyllä siellä, jotta näissä voidaan voittaa, niin on tärkeää pystyä vastaamaan oikeasti ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Pysyä niillä meidän omilla tutkimuksen fokusalueilla.
Tähän mielessä sulla onkin jo melkein täydet seitsemän vuotta tätä johtajuutta takana.
Nyt kun tässä voi vähän reflektoida taaksepäin ja on puhuttukin näistä, mitä on tapahtunut tässä seitsemän vuoden aikana, niin miten kuvaisit itse kokonaisuutena tätä aikaa, jona olet toiminut instituutin johtajana?
Se on ollut tosi mielenkiintoista aikaa.
Itse ajattelen, että musta on ollut hienoa seurata sitä, miten ne asiat, mihin me on päätetty systemaattisesti panostaa, niin kuinka ne on oikeastaan kaikki tuottanut tulosta.
Puhutaan me sitten siitä tutkimuksen määrästä ja laadusta tai kilpailun kansainvälisen rahoituksen hankkimisesta tai koulutustoiminnan ylösajosta tai sitten henkilöstöhyvinvoinnista.
On ollut tosi hienoa nähdä, että kun me tehdään asioita systemaattisesti, asetetaan tavoitteita itsellemme ja tehdään töitä niiden eteen, niin me voidaan saada aikaan paljon.
Se näkyy instituutin toiminnassa.
Institutti on tänä aikana noussut mun mielestä mukavasti juurikin siinä kansainvälisenä, alueellisesti vaikuttavana, mutta kansainvälisenä tutkimusinstituuttina selkeästi seuraavalle tasolle.
Ja sitä on hienoa viedä eteenpäin.
Jos puhutaan instituutin lisäksi myös sinusta ja sinun johtajakaudesta, niin sulla on aikaisempaa johtajakokemustakin ennen tätä ollut jo aika paljon.
Juuri, tämä Kerttu Saalasti Instituutin johtajuus, niin mitkä ovat olleet sinun suurimpia henkilökohtaisia onnistumisia tänä aikana?
Minusta se on tämmöisen monitieteisen tutkimusinstituutin nostaminen selkeästi ja sen profiilin vahvistaminen ja nostaminen kansainvälisesti tunnetuksi instituutiksi.
Kyllä siinä on paljon sellaisia asioita, mitä minä ajattelen, että on yhdessä tehty tänä aikana.
Ja myöskin sellainen systemaattinen instituutin tavoitejohtaminen, niin siihen me ollaan satsattu ihan sieltä 2019-2018 lopusta alkaen.
Kun tehdään töitä systemaattisesti yhteisten tavoitteiden eteen ja se näkyy meidän omassa strategiassa, me yhdessä rakennetaan meidän strategiaa, joka toki toteuttaa Oulun yliopiston strategiaa.
Toisaalta se näkyy meidän jokaisen omissa tavoitteissa. Sitä kautta me voidaan saavuttaa yhdessä ja tavoitella yhteistä päämäärää ja tehdä sellaista, mikä kuitenkin sitten yhdistää myös ne meidän omat tutkijaurat tai henkilökohtaiset uratavoitteet sitten, niin yhteisiä päämääriä.
Nämä yhteiset päämäärät ja tietenkin tämä systemaattinen työ ja sen hedelmät näkyy varmaan parhaiten siinä, että on tullut paljon hyvää palautetta toiminnasta.
Ja myös tämmöisillä kansainvälisillä mittareilla on Kerttu Saalasti Instituutti saanut tosi hyviä arvioita.
Mihin suuntaan sinun mielestä instituutin pitäisi viedä toimintaa kuitenkin tulevaisuudessa, että nämä tulokset olisivat jatkossakin hyviä ja ehkä jopa parempia?
Me satsataan monella tavalla katsottuna mun mielestä oikeisiin asioihin.
Ja me ollaan siinä kehityksessä toki vielä matkalla.
Kun puhutaan tutkimuksen laadun ja määrän kasvattamisesta ja tutkimuksen profiilin vahvistamisesta, niin se on jatkuvaa työtä.
Samoin kansainvälisestä, kun puhutaan kansainvälisestä kilpailusta ja rahoituksesta, niin siitä potentiaalista, mitä meillä on mahdollista saavuttaa, niin on toki käytetty vasta pieni osa.
Eli kyllä mä ajattelen niin, että nämä kaksi meidän tavoitetta vahvistaa meidän tutkimuksen profiilialueilla, meidän tutkimustyötä sekä määrällisesti ja laadullisesti ja kansainvälisen verkosto- ja kansainvälisten rahoitusten rakentaminen.
Kyllä ne on sellaisia, että näihin kannattaa satsata myöskin jatkossa.
Todella, onko sulla on vielä jotakin muuta, mitä erityisesti haluaisit nostaa esiin tästä instituutin toiminnasta?
No kyllä mä nostaisin meidän henkilöstön.
Meillä on tosi sellainen innostunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö.
Ja kun puhutaan asiantuntijoista, niin kyllä meidän henkilöstö ja ihmiset jaksaa tai ne yllättää aina vaan uudelleen siinä, että kuinka luovia.
Ja kyllä hienosti he löytää keinoja, kun meillä on yhteiset tavoitteet, joista me ollaan innostuneita, joita me halutaan tavoitella.
Niin asiantunteva, osaava henkilöstö, niin he kyllä löytää keinoja.
Ja silloin ei tarvitse välttämättä niin hirveän tarkkaan olla määrittelemässä, että millä tavoin niitä tavoitteita saavutetaan.
Vaan kun meillä on yhdessä sovitut tavoitteet ja yhdessä sovittu visio siitä, että mihin suuntaan tätä instituuttia ollaan viemässä osana Oulun yliopiston strategiaa,
niin kyllä osaava henkilöstö saa todella paljon aikaan.
Ja siitä iso kiitos Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin henkilöstölle.
Tämä yhteistyö on kyllä 25 vuodessa saanut paljon aikaan, kun tämä Kerttu Saalasti Instituutti on kasvanut näin arvostetuksi ja aikaansaavaksi tutkimusinstituutiksi.
Ja tästä on henkilöstön lisäksi tietenkin kiittäminen myös aikaisempia johtajia ja myös nykyistä johtajaa, eli Matti Muhosta.
He kaikki ovat ohjanneet instituuttia eteenpäin tässä myös noudattaen tämän meidän opetusministeri Kerttu Saalastin oppia.
Kiitos sinulle, Matti, tästä mielenkiintoisesta haastattelusta.
Ja me odotetaan mielenkiinnolla, että millaisia vuosia Kerttu Saavasti Instituutilla on sitten vielä edessä.
Kiitos.