Pistikö energiapuun kasvanut kysyntä nuoret metsät sekaisin?

Nuoren metsän hoidossa metsänomistajalla on tilaisuus vaikuttaa, sillä nyt tehdyt valinnat näkyvät metsissä pitkään. Mitä hyötyä nuoren metsän hoidosta on, ja millaisia mahdollisuuksia energiapuun kasvanut kysyntä tarjoaa metsänomistajalle? Mättäällä-podcastissa aiheesta keskustelemassa ovat projektipäällikkö Kyösti Turkia Metsäkeskuksesta ja palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta. Jakson juontaa Sara Perttunen.

What is Mättäällä-podcast?

Mättäällä on Metsäkeskuksen podcast metsistä ja metsien mahdollisuuksista. Mättäällä-podcastissa ääneen pääsevät metsäalan asiantuntijat, jotka valaisevat keskusteluissa metsäisiä ajankohtaisaiheita.

Tämä on tekstivastine Metsäkeskuksen Mättäällä-podcastin jaksosta, jossa keskustelevat podcastin vieraat Kyösti Turkia ja Kalle Vanhatalo sekä juontaja Sara Perttunen.

Puhuja 1, Kalle Vanhatalo [intro]:
Kaiken kaikkiaan meidän nuorissa metsissä on tulevaisuus. Elikkä niissä metsissä kasvaa ne vanhat tulevat metsät ja tulevat tukkipuuaihiot. Ja miten me näitä meidän nuoria metsiä käsitellään näissä talousmetsissä niin se näkyy sitten autonikkunasta viiden kuudenkymmenen vuoden päästä ku tuolla kuljetaan.

Puhuja 2, Sara Perttunen:
Tässä Metsäkeskuksen podcastissa puhutaan nuorten kasvatusmetsien hoidosta. Niin, nuorissa metsissä on monia mahdollisuuksia, jonka takia tänään täällä on keskustelemassa Suomen metsäkeskuksesta projektipäällikkö Kyösti Turkia.

Puhuja 3, Kyösti Turkia:
Kiitoksia!

Perttunen:
Ja Tapiosta palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo.

Vanhatalo:
Kiitos!

Perttunen:
Minä olen Sara Perttunen. Tervetuloa mättäälle!

Perttunen:
Tän podin otsikko on tosiaan pistikö energiapuun kasvanut kysyntä nuoret metsät sekaisin. Tehääs nyt ihan eka tällasta määrittelyä. Mitä on nuori metsä, ja mitä tarkoitetaan energiapuulla? Kyösti sä saat alottaa.

Turkia:
Joo tänään puhutaan tosiaan kasvatusmetsien hoidosta. Ollaan siis talousmetsissä, joissa puut on pituudeltaan seitsemän ja viidentoista metrin välissä ja iältään tällaiset metsät on, ne on 15–35 vuotiaita. Ja meillä on nuorissa metsissä paljon mahdollisuuksia ja nuoren metsän hoidolla voidaan saavuttaa monia hyötyjä, kuten metsien hiilensidonnan ja kasvun paranemista pidemmällä aikavälillä ja samalla nuorista metsistä korjataan puuta energiakäyttöön, pienpuuta ja saadaan siitä tuloja metsänomistajalle ja työtä korjuuyrittäjille.

Energiapuutahan meillä korjataan ja käytetään tänäkin vuonna ennätysmäärä. Perinteisesti energiapuulla tarkoitetaan kaikkea metsästä energiaksi korjattavaa puuraaka-ainetta. Perinteisestihän meillä energiapuu on tätä metsänhoidollista, nuoren metsän hoidon ja ensiharvennusten kohteilta korjattavaa kokopuuta, karsittua rankaa ja pieniläpimittaista kuitupuuta.

Vanhatalo:
Meillä tää suomalainen metsätalous niin perustuu siihen, että metsänkasvatuksessa on näitä vaiheita. Ja tää nuoren metsän vaihe, ollaan sitten taimikossa tai vähän tommosessa pidemmässä puustossa niin se on yks vaihe sitä kokonaisuutta ja siinä tehtävät valinnat on sitten sellasia, että ne näkyy vuosikymmeniä eteenpäin. Että mitä metsänomistaja siellä taimikossa sitten päättääkin tehdä niin jäljet näkyy pitkään. Ja tää töiden ajottaminen niin se on yks oleellisista asioista, että millä voidaan vaikuttaa siihen metsän kasvuun ja kehitykseen, mutta myös siihen metsätalouden kannattavuuteen.

Et kaiken kaikkiaan tässä nuoren metsän hoidossa ja myös siihen liittyvässä energiapuun korjuussa niin ennen kaikkea kyse on satsauksesta tulevaisuuteen. Se on metsänhoidollinen toimenpide ja investointi, minkä metsänomistaja tekee. Ja tietyssä tapauksessa voi sitä tuloakin tulla sinne viivan alle niinku Kyösti sano.

Perttunen:
No onko joku muuttunut? Eikös metsistä oo aina haettu polttopuita? Miks nuorista metsistä on tärkeä puhuu just nyt? Kalle sä voit vaikka jatkaa.

Vanhatalo:
No joo polttopuuta on haettu pitkään ja puun käyttö energiaksi on tänäkin päivänä vahvaa. Vaikka siitä tietysti paljon keskustellaan, että onko se kestävää vai ei, mutta tänään ei mennä siihen kysymykseen. Kaiken kaikkiaan meidän nuorissa metsissä on tulevaisuus. Elikkä niissä metsissä kasvaa ne vanhat tulevat metsät ja tulevat tukkipuuaihiot. Ja miten me näitä meidän nuoria metsiä käsitellään näissä talousmetsissä niin se näkyy sitten autonikkunasta viiden kuudenkymmenen vuoden päästä ku tuolla kuljetaan.

Suomen niinku metsäpoliittisella tasollahan halutaan, että metsänomistajat hoitaa metsiään aktiivisesti. Ja se tarkottaa sitä, että tehdään tietoisia valintoja sen metsänkasvatuksen suhteen. Ja jos metsänomistajalla on tahtotila tuottaa puuta ja harjottaa metsätaloutta, niin se on ihan oleellista, että näitä nuoria metsiä hoidetaan. Ja me kuitenkin tiedetään valtakunnan metsien inventointituloksien perusteella, että aika paljon tätä nuorten metsien hoitoa laiminlyödään tänä päivänä. Ja se on huono asia noin niin kun kansantalouden, mutta myös ilmaston näkökulmasta.

Turkia:
Niin nuoret metsäthän on tärkeitä huoltovarmuudessa ja energian saannissa. Ja tää nuorissa oleva energiapuureservi niin kyllähän me nyt sitä tarvitaan käyttöön jatkossakin korvaamaan fossiilista energiaa, turpeen ja kivihiilen vähenevää käyttöä. Eli käytännössä nytten kaukolämpövoimalat energiaksi niin turpeen ja fossiilisen polttoaineen käyttöä sitä korvataan puun polttoa lisäämällä. Ja tietysti meillä uusiutuvan energian tuotantomuodot ne kehittyy vauhdilla, mutta puuta tarvitaan vielä pitkään tällä vuosikymmenellä energiaksi.

Ja tosiaan niin ennen kaikkea maakunnissa tää huoltovarmuus ja puun saatavuus niin lyhyellä aikavälillä puun käyttöä meillä lisätään, se lisääntyy ja tosiaan kun se tehdään kestävästi niin siinä myöskin sitten tää nuoren metsän hoito, hyvä metsänhoito edistyy. Eli Meillä riittää energiapuupotentiaalia metsissämme.
Ja tosiaan yks haaste on, että tää nuoriin metsiin soveltuva korjuuteknologia ja miten sitä on sitten saatavilla niin korjuuseen. Ja varsinkin nuoren metsän kunnostukseen niin meillä tarvitaan erikoiskalustoa, jotta korjuu kannattaa.

Ja samaan aikaanhan tietysti meillä puun energiakäyttöön ja polttoon siihen kohdistuu EU:n tasolta sääntelyä ja tiukentuvia ympäristökriteerejä. Mutta hyvä linjaus meidän kannalta on se, että näitä metsänhoidon sivuvirtoja ja pienpuuta niin voidaan hyödyntää energiaksi jatkossakin. Eli energiadirektiivissä tää kaskadiperiaate toteutuu niinku tältä osin.

Perttunen:
No mitä hyötyä metsänomistajalle on sitten hoitaa nuoret metsät ajallaan?

Vanhatalo:
Joo tossa mainitsinkin, että tää nuoren metsän hoito on oleellinen osa metsätaloutta ja metsäomaisuuden hoitoa. Ja siinä kun ajatellaan se niin, että se on investointi tulevaisuuteen niin nimenomaan siinä näkökulmassa, että kun sitä nuorta metsää niin sen kasvua ohjataan haluttuihin puihin ja saadaan sitten sitä järeytymistä aikaan, niin se näkyy sitten tulevaisuuden isompina hakkuutuloina ja totta kai myös sen koko metsäomaisuuden arvon kehityksenä. Et pelkästään ei myöskään pidä nähdä niin, että tulevat hakkuut on kaukana tulevaisuudessa ja sen takia ei kannata nuoriin metsiin välttämättä vanhan metsänomistajan investoida. Mutta se kannattaa myös ajatella niin, että se koko metsäomaisuuden arvo kehittyy sitä mukaa kun sitä hoidetaan.

No joo, mitä hyötyä tää on tietysti oleellinen juttu niinku kaikissa investoinneissa missä metsänhoidossakin kyse on. Tämmösen niinku energiapuuvaihtoehdon, mikä tässä tänään kuultiin, niin se on yks lisämahdollisuus tohon metsien hoitoon ja käyttöön ja myös siihen puunkorjuuseen, mitä sitten tehdään.

Ja tästä hyötynäkökulmasta hyvä nostaa vielä tämä ilmastonmuutos, mikä meillä on meneillään. Me tiedetään, että ilmasto tulee oleen tuossa lähivuosikymmeninä ja erityisesti vuosisadan loppuun mennessä niin hyvin toisenlainen, elikkä nää meidän nuoret metsät kohtaa toisenlaisen ilmaston. Niin se, että miten me ohjataan ja käsitellään tätä meidän nuorta metsäomaisuutta niin vaikuttaa siihen, että kuinka hyvin ne kestää tätä muuttuvaa tilannetta.

Turkia:
Ja nuorten metsien hoito on se on tärkeä työllistäjä ja työllistää metsäpalveluyrittäjiä ja puunkorjuuyrittäjiä ja tuottaa sitä kautta sitten tuloa ja työtilaisuuksia aluetalouteen. Se on maakunnissa hyvin tärkee tää nuoren metsän hoidon tehostaminen, mihin meillä nyt on tän puun tarpeenkin kannalta mahdollisuuksia.

Vanhatalo:
Just näin, että tää metsien hoito se on totta kai omistajalle hyödyllistä, mut se tuottaa työtä ja sitä kautta sitten myös yhteiskunnalle hyvää.

Perttunen:
No entä jos sitten on käynyt niin, että se taimikonhoito on myöhästynyt siitä suositellusta niin onko metsänomistajalla mahdollisuus jotenkin vaikuttaa tähän tilanteeseen ja millaisia ne keinot on?

Vanhatalo:
Joo totta kai voi vaikuttaa ja joskus on kuullu sanovan, että metsä on menny pilalle, ku sitä ei oo hoidettu, mutta en ehkä tykkää tästä ajatuksesta, että metsä ois menny pilalle. Totta kai tuotospotentiaalia on voitu menettää, jos toimenpiteitä ei oo tehty ajallaan tai ne on tehty muuten suositusten vastaisesti.

Mutta jos on sellainen tilanne niinku hyvin voi olla, vaikka jos on metsätilan saanut tai ostanut tai muulla tapaa hankkinut niin siellä saattaa olla metsätalouskuvioita, joissa ne suositellut toimenpiteet on selkeästi myöhässä. Ja ne on hyvin tapauskohtaisesti niin katsottavissa, että pitää selvittää, että mitkä on ne aidot vaihtoehdot, mitä sillä kohteella on ja eli mitä metsänomistaja haluaa ja sitten niistä, että mitkä on toteutuskelposia. Eli välttämättä kaikki mitä halutaan ei oo toteutettavissa, mutta se on sitten semmosen metsänomistajan ja häntä palvelevan ammattilaisen yhteispeliä katsoa mitä sillä kohteella voidaan tehdä.

Ja vaikuttaa voi paljon, siihen että kun lähdetään vaikka sitä metsää käsittelemään niin mitä puulajeja jätetään ja minkälaisessa suhteessa. Kuinka paljon halutaan jättää havupuuston sekaan lehtipuita esimerkiksi ja kuinka tota vaikka luonnonhoidon toimenpiteitä tehdään. Et erilaisia vaihtoehtoja on ja niillä on erilainen hinta ja tulo ja siitä sitten metsänomistaja valitsee sopivimman.

Turkia:
Juuri näin, metsänomistaja voi vaikuttaa nimenomaan näiden kohteiden valinnalla niin siihen kannattavuuteen ja tosiaan niin hyvä rajaus on siinä, että liian pieniin kohteisiin ei kannata mennä energiapuutakaan korjaamaan. Sillon me aiheutetaan metsälle kasvutappiota ja tosiaan tuo metsänkäsittelymenetelmä ja korjuuajankohta kyllä se kohteen mukainen valinta ja metsänhoidollinen tarve ja sitä kautta tullaan sit siihen kannattavuuteen, mitä mahollisuuksia on toteuttaa nuoren metsän kunnostus tai ensiharvennus.

Eli metsänomistajan on hyvä tuntea koneelliseen korjuusen soveltuvan kohteen kriteerit. Eli minkä kokosta, eli vähintään tommosta kymmenen metrin pituudesta ja sieltä sit läpimitta samaa suurusluokkaa senttimetreinä ja ylöspäin niin alkaa olla tuo monitoimikoneella tehtävä harvennus kannattavaa. Ja tosiaan niin metsänomistaja voi vaikuttaa sitte omalla työllä, esimerkiksi alustan raivauksella eli puhutaan ennakkoraivauksesta, jossa poistetaan raivaussahalla tätä puunkorjuuta haittaavaa aluspuustoa, jotta sitten tuo harvennus motolla onnistuu paremmin ja korjuuvaurioilta vältytään.

Ja tietysti kohdevalinta vaikuttaa niihin korjattaviin puutavaralajeihin. Eli nuoren metsän kunnostus ja kokopuun korjuu niin se alkaa olla kannattavaa tuosta kahdeksan viiva kymmenen metrin pituusvaiheessa. Eli sillon ku puusto on tiheää ja meillä on sitten energiapuun, pienpuunkorjuuseen soveltuvaa erikoiskalustoa esimerkiksi näitä giljotiinihakkuukouria käytössä niin sillon on tuo kokopuu hyvä vaihtoehto. Ja sitten taas rankapuuta karsittuna korjataan ylitiheenä kasvavista riukuuntuneista ensiharvennusmetsistä.

Perttunen: No puhutaan hetki myös niistä haasteista, koska niitäkin nyt kuitenkin on. Niin millasia ne on, kun puhutaan nuoren metsän hoidosta? Jos sä Kyösti alottasit ensin niinku metsänomistajan näkökulmasta.

Turkia:
Niin no haasteethan ei oo tässä nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa ne ei oo hävinneet eikä karanneet mihinkään, vaikka energiapuun hinta on nytten kovasti noussut. Eli haasteenahan on aina sielä korjuuyrittäjällä tää pienpuun kallis korjuu. Meillähän niinku hyvän metsänhoidon kannalta energiapuun, pienpuun korjuuta tulis suunnata näihin kuitupuun korjuuseen heikommin soveltuviin metsiin. Kyllähän nää kohdevalinnat on hyvin haasteellisia, kun kohteet on niin vaihtelevia.

Mutta toisaalta sitten nää vaihtelevat kohteet mahollistaa erilaista käsittelyä ja myös korjuutyön menetelmien kehittämistä ja sitä kautta tuottavuuden lisäämistä toimijoille. Ja se on oikeestaan onkin metsänhoidon menetelmien monipuolistaminen ja korjuutekniikan kehittyminen niin se on oikeestaan yks ihan edellytys sille, että me pystyttäis näitä nuoren metsän harvennuksia tehostamaan.

Perttunen:
No poimi sä Kalle sitten, jos ajatellaan metsänhoidon toteuttajan näkökulmaa.

Vanhatalo:
No joo toteuttajan näkökulmasta niin haasteita on toki myös ja ehkä nyt puhusin nimenomaan kohteista, jotka on jääneet ylitiheiksi tai jossa muuten taimikonhoitovaihe on toteutettu jotenkin toisin kuin suositusten mukaisesti. Nää kohteethan on monesti niin näkyvyydeltään heikkoja. Elikkä siellä puunkorjuuta kun tehdään niin näkyvyys ei kovin kummoinen välttämättä ole. Ja siihen tietysti vaikuttaa se, onko sinne ennakoraivausta tehty sinne kohteella vai ei. Jotkut kohteethan voi olla sellasia, että sinne ei millään koneella edes pääse ennen ku ihminen on käynyt siellä raivaussahan kanssa tekemässä näkyvyyttä lisää.

Mut ennen kaikkea. Kyllähän siis kohteet hoidettua saa, mutta näkisin, että se iso haaste on siinä niinku toteuttajallakin koskien, että pystyykö hän täyttään sen metsänomistajan odotukset. Kun metsänomistaja on puunostajan kanssa keskustellut siitä toteutuksesta ja sitten sielä on vielä yleensä se toteuttaja, joka tekee sen työn. Niin miten se viesti siinä liikkuu ja odotukset. Ettei käy niin, että metsänomistaja ajattelee, että jäläki on viimesen päälle ja tota puunostaja on sen menny lupaamaan jotenkin hövelisti ja sitten toteuttaja ihmettelee, että kuinkas tämä nyt tehdään. Ja lopulta sit katotaan palautteessa, että miten kävi.

Turkia:
Nostasin tähän vielä tärkeenä asiana kohdevalinnassa tän ravinteisuuden hoidon. Eli meillä on varsinki Itä-Suomessa paljon näitä hivenravinteiden puutoksista kärsiviä etenki kuusivaltasia metsiä. Niin tällasille alueilla ei nyt kokopuukorjuuta ainakaan oikein kannattas tehdä. Ja tietysti sitten meillä on tää lämpenevästä ilmastosta tulee tää juurikääpäriski. Ja havupuuvaltasilla harvennuksilla ja kyllä energiapuutakin, pienpuutakin korjattaessa tuo juurikäävän torjunta niin ois tärkeetä tehdä.

Vanhatalo:
Joo ja näistä vaatimuksista vielä, että kun näitä kohteita lähetään käsittelemään oli kohde sitte minkälainen vaan, niin niitä koskee tietyt laatuvaatimukset. Että meillä on lainsäädännössä kuitenkin ohjeistettu ja velvoitettu, että jos hakkuita tehdään tai nuoren metsän hoitoa niin puuston tulevat kolhut ja myös puuston tiheys niin niihin on säädetty lailla ne tietyt minimit. Sitten jos metsänomistaja on niinku valtaosa on, on mukana metsäsertifioinnissa, niin sieltä tulee tiettyjä vaatimuksia esimerkiksi luonnonhoitoa koskien. Ja sitten vielä on metsänhoidon suositukset, jotka ohjaa näitä tiheyksiä muun muassa. Eli antaa tarkempia neuvoja siihen, että minkälainen kasvatustiheys milläkin kohteella olis hyvä. Ja näiden laatuvaatimusten kanssa toimijat tasapainottelee.

Perttunen:
Yks tärkee teema on luonnon monimuotoisuus. Miten se voidaan turvata nuoren metsän hoidossa?

Vanhatalo:
Luonnonhoito on osa metsätalouden liiketoimintaa ja nykyistä vastuullista metsien hoitoa ja käyttöä. Elikkä se ei ole mikään oma juttunsa, vaan kiinteä osa tätä metsätaloutta, että ylipäätänsä sitä voidaan harjoittaa. Ja tätä tehdään käytännössä niin, että kaikissa metsätalouden toimenpiteissä on kysymys sitten hakkuista tai metsänhoitomenetelmistä esimerkiksi energiapuun korjuusta, niin käytetään luonnonhoidon keinovalikoimaa

Ja käytännössä kysymys on silloin siitä, että sinne metsään jätetään lahopuita, sinne säästetään kuolleita puita pystyssä tai maassa olevia, jätetään suojatiheikköjä, rantoihin jätetään suojavyöhykkeitä, suositaan sekapuustoisuutta ja ylläpidetään ylipäätään sitä monipuolista puulajisekoitusta sillä kohteella ja sitten tietysti vielä säästöpuut.

Eli monenlaista niinku toimenpidettä ja näihin näihin tietysti toi sertifiointi asettaa tiettyjä minimejä, mutta niitähän metsänomistajia ei ole pakko noudattaa. Voi tehdä niin kun vielä enemmän ja siihen noissa suosituksissakin on ohjeistuksia. Keskeistä on oikeastaan se, että metsänomistaja on niinku miettinyt, että kuinka sitä luonnonhoitoa haluaa painottaa siinä metsien hoidossa ja on sitten viestinyt siitä sinne toteuttajalle. Ja käytännön sitten siellä toimissa valitaan näitä näitä temppuja tai mitä tuossa äsken mainitsin, niin miten niitä sitten tehdään ja kohdennetaan.

Turkia:
Energiapuun korjuuta nyt koskee luonnonhoidon mielessä ennen kaikkea tää ja keskusteluttaa tää järeän puun korjuu energiaksi. Elikkä meillähän on paljon paljon tätä vikanaista, laadultaan heikompilaatuista, vaikkapa nyt sitten hyönteistuho, kirjanpainaja-alueilta, tyvilahoalueilta tulevaa järeää puuta, jota sitäkin käytetään energiaksi melkoisia määriä. Niin tässä nyt tulee sitten tää yhteensovittaminen tän luonnonhoidon ja toisaalta sitten tän bioenergian tuotannonkin kesken.

Vanhatalo:
Joo kyllä ja nyt jos ajatellaan tämmöistä vaikka vähän hoitamatonta nuorta metsää, niin siellähän saattaa olla hyvinkin paljon niinku esimerkiksi raitaa tai haapaa tai leppää ja muita tämmöisiä niinku monimuotoisuuspuita ja nyt kun energiapuun kysyntä on kova, niin siinä saattaa tulla kiusaus, että ne tuodaan tienvarteen. Mutta tässäkin on niinku hyvä muistaa, että monimuotoisuudesta huolehditaan ja ennen kaikkea että ei siitä metsästä tehdä niinku liian tasalaatuista, että tota semmoinen ylimääräinen siistiminen niin kannattaa jättää pois ja tavotella enemmän sellasta vaihtelevaa metsikköä, jossa on myös jotain mielenkiintoista, kun sinne menee kävelemään.

Turkia:
Kyllä ja tähän monimuotoisuuteen ja luonnonhoitoon niin siihenhän nytten painotetaan päivitetyissä metsänhoidon suosituksissa muun muassa, että se otetaan huomioon kaikissa toimissa tämä monimuotoisuus.

Perttunen:
No hyvät herrat teitäkin kun tässä kuuntelee niin herää mieleen se, että tietoahan on paljon myös saatavilla. Mutta mistä sitä nimenomaan kannattaa etsiä, koska ehkä se laajuus voi olla joskus myös haaste, että mistä mä löydän sen oikean tiedon, mitä lähen etsimään. Niin mitäs sanotte tähän?

Vanhatalo:
Joo tiedosta tää ei jää niinku kiinni, että oikeastaan siitä minkälainen tahtotila metsänomistajalla on uutta oppia ottaa haltuun ja ottaa apua vastaan. Eli oma-aloitteisesti voi tutustua niinku montaa kautta ja sitten metsäammattilaiset niin on varmasti apuna. Että ennen kaikkea korostasin sitä kysymisen taitoa.
Ja omiin metsiin tutustuminen on tietysti niinku ihan ensimmäinen juttu metsänomistajalle, jos metsät eivät vielä tuttuja oo. Että käynnit metsätilalla on niinku hyvinki avartavia ja tossa kohta varmaan kuullaan vähä, että miten sitten sähkösesti voi omiin metsiin tutustua myös.

Mutta kyllä meillä tota niin löytyy hyvin monipuolisesti metsäalalta niin palvelutarjontaa metsien hoitoon ja hakkuisiin ja luonnonhoitotoimiin. Nyt vaan sitte rohkeesti kysymään ammattilaisilta ja haastamaan myös, että miten niitä omia tavotteita kukin olisi tekemässä. Että suosittelen kyllä, että metsänomistajat miettivät, että mitä se metsä itselleen merkitsee ja miten niitä pitkäjänteisesti haluu ja toimia sitten sen mukaan.

Perttunen:
Kuulosti Kyösti siltä, että heitettiin toi sähkönen nakki sulle.

Turkia:
Niin, kuten Kalle tossa totesi niin kyllähän omaan metsään tutustuminen ja hoitotarpeiden ja sen metsän tilanteen tunnistaminen on tärkeää. Tosiaan niin Metsään.fi-palvelu auttaa tässä asiassa, jonne Metsäkeskus tuottaa laserkeilaukseen perustuvaa ajantasaista metsävaratietoa, hoito- ja hakkuuehdotuksia ja luonnonhoidon tietoa. Eli on mahollisuus tutustua Metsään.fissä omiin metsätietoihin ja hoitoehdotuksiin. Palvelun kautta saa myös yhteyden sitte metsäalan palveluntarjoajiin ja Metsään.fi-palvelun kautta onnistuu myös metsänhoidon tukien haku sähköisesti kätevästi tänä päivänä.

Vanhatalo:
Joo tälleen täytyy myös itse metsänomistajana suositella tuota Metsään.fitä ja kiittää toisaalta yhteiskuntaa siitä, että panoksia laitetaan siihen, että metsänomistajille tietoa tarjotaan käyttöön.

Turkia:
Kyllä meillä on täältä Metsäkeskuksen taholtakin aika laajaa monipuolista koulutustarjontaa metsänomistajille lähtien ihan sieltä Metsään-peruskursseista ja sitten erikoisaiheista. Ihan metsänomistajan oman kiinnostuksen mukaan sieltä voi valita näitä kurssiaiheita.

Perttunen:
Ja näistä kivoista podcasteista. Mut hei tuli vielä tässä se mieleen, että niin, saako metsänomistaja valtiolta tukea nimenomaan nuoren metsän hoitoon?

Turkia:
Joo kyllä saa, elikkä metka-tukea voi saada taimikon varhaishoitoon, taimikon- ja nuoren metsän hoitoon ja nuoren metsän hoidon yhteydessä tehtävään pienpuun korjuuseen. Nää tukiehdot on nytten uudistuneet tai muuttuneet. Taimikonhoidon tuki on kakssataa euroa hehtaarilta. Ja jos sitten nuoren metsän hoidon yhteydessä korjataan pienpuuta Etelä-Suomessa vähintään 35 kiintokuutiometriä hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa vähintään 25 kiintokuutiometriä hehtaarilla niin tuki on sillon kolmesataa euroa.

Tosiaan tää metka-tuen yks tavote niin tän hoitotöiden aktivoinnin lisäksi on ennen kaikkea parantaa metsänhoidon kannattavuutta ja sitä kautta sitten, että me pystysimme myöski sitte tulevaisuudessa entistä enemmän hoidetummista metsistä puuraaka-ainetta korjaamaan kannattavasti.

Vanhatalo:
Joo tähän kannattaa kyllä metsänomistajan tarttua, että tää on hyvä kannustin nuorten metsien hoitoon. Mutta suosittelen kyllä ilman niitäkin niin metsiä hoitamaan.

Turkia:
Kyllä, totta kai.

Perttunen:
No hei voitas vielä kiteyttää tämä, eli Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Kyösti Turkia ja Tapiosta palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo, pistikö energiapuun kasvanut kysyntä nuoret metsät sekaisin?

Turkia:
Kyllä se ainakin vipinää ja tuota tekemistä nuoriin metsiin on tuonut. Ja tosiaan niin kyllä se näkyy nyt sitten näissä nuoren metsän hoidon ja ensiharvennusten työmäärissä myöskin tällä hetkellä tää lisääntynyt puunkorjuu harvennusmetsistä.

Vanhatalo:
Just näin, pöhinää on paljon ja metsänomistajalle tää näkyy kyllä silleen että puulle on kysyntää. Ja tota jos sopivia kohteita on niin ei muuta kun miettimään että mitä niille tehdään ja kohteita kaupan, jos niin halua tehdä.

Turkia:
Kyllä

Perttunen:
Kiitos teille keskustelusta.

Turkia:
Kiitoksia

Vanhatalo:
Kiitos.

Perttunen:
Tämä podcast on tuotettu yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen Toimeksi-hankkeen ja Tapion koordinoiman Metsänhoidon suositukset -palvelun kanssa. Toimeksi-hanke on osa maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.