KERTUN KULMA – alueiden ja kestävyyden ääni

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on kasvanut 25 vuodessa paikallisesta kokeilusta kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavaksi tutkimusinstituutiksi. Tässä juhlavuoden Kertun kulma -jaksossa Maaria Tuisku keskustelee Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossavan kanssa instituutin alkuvaiheista, sen perustamisen taustalla olleista visioista sekä siitä, miten yhteistyö Oulun kaupungin ja instituutin välillä voi vahvistaa koko Pohjois-Suomen elinvoimaa ja yritysten kasvua myös tulevaisuudessa. 

What is KERTUN KULMA – alueiden ja kestävyyden ääni?

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Kertun kulma -podcast vie kuulijan sinne, missä tutkimus, alueellinen kehitys, kestävyys ja tulevaisuuden innovaatiot kohtaavat. Jaksoissa pureudutaan instituutin tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden ajatuksiin – aiheina mm. alueellinen erinomaisuus, kestävä energialiiketoiminta ja tulevaisuuden tuotantoteknologiat. Kertun kulma avaa näkymiä siihen, miten tutkimuksesta syntyy osaamista, ratkaisuja ja vaikuttavuutta – ja miten yhdessä rakennamme kestävästi kehittyvää yhteiskuntaa.

Tervetuloa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin juhlavuoden podcast-sarjan pariin.
Tässä sarjassa selvitämme, miten kokeiluna alkaneesta hankkeesta kehittyi 25 vuodessa yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti vaikuttava tutkimusinstituutti.
Minä olen Maaria Tuisku ja tänään minulla on vieraana Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Hyvää päivää!
Hyvää päivää!
Sinulla on pitkä ja monipuolinen urapolku takana, sillä ennen Oulun kaupunginjohtajan tehtävän vastaanottamista vuonna 2024 olet ehtinyt toimia muun muassa Iin kunnanjohtajana seitsemän vuotta ja sitten Oulun konsernijohtajana vuodesta 2022.
Millainen tämä sinun matkasi kaupunginjohtajaksi on ollut?
Joo, niin kuin tuossa totesit, niin monta vaihettahan tässä on matkan varrella ollut, että minä olen valmistunut Oulun yliopistosta 1994 historian laitokselta.
Minua silloin kiinnosti kovasti tämä Oulun alueen menestys, tämä IT-alan menestys ja mitä siellä oli saavutettu.
Suunnittelin jopa alkavani tutkijaksi sille sektorille, mutta tie vei vähän toisenlaisiin tehtäviin ja oikeastaan tämänpäiväinen aihe,
tämä Kerttu SaalastiInstituutin perustaminen oli yksi niitä ensimmäisiä, voisiko sanoa sen opiskelun jälkeisiä tehtäviä, mitä sain.
Oli hyvin mielenkiintoinen osuus sekin.
Olen ollut sen jälkeen tosiaan tämmöisen teknologiakeskuksen Micropoliksen toimitusjohtajana viitisentoista vuotta ja energiayhtiössä toimitusjohtajana pienessä sellaisessa.
Ja tosiaan niin kuin äsken sitten kuvasit, niin sitten jossakin vaiheessa itse asiassa 2015 Iin kunnanjohtajana ja sitten 22 keväällä tuli sitten Oulun kaupunki ensin konsernijohtajaksi.
Ja nyt sitten tässä viimeiset puolitoista vuotta virallisesti ollut sitten kaupunginjohtajana, jos näin koettaa mahdollisimman lyhyesti tätä matkaa kuvata.
Sinä tietysti tämän Kettu Saalasti Instituutin kanssa olet kuitenkin ristennyt jo tosi varhaisessa vaiheessa tämän instituutin historiaa, sillä sinä toimit tämmöisessä merkittävässä roolissa silloin, kun tätä Kertu Salasti säätiötä perustettiin vuonna 2000.
Sinä teit tämän säätiön perustamista varten selvityksen.
Millaista oli olla mukana tämän säätiön perustamisessa?
Joo, olihan se mielenkiintoista aikaa, että jos mä vähän kuvaan sitä, että mikä siellä oli taustalla.
Siis silloinen Nivalan Haapajärven seutukunta haki yhdessä Oulun yliopiston kanssa tämmöistä yliopiston yritysasiamiesprojektia.
Siinä haettiin projektipäällikköä.
Taisi olla syksyllä 1996.
Suomihan oli liittynyt EU:hun -95 ja nämä EU:n erilaiset tukirahat tuli silloin mahdolliseksi.
Samaan aikaan näitä alueellisia seutukuntia perustettiin ja tämä oli sitten yksi tavallaan tämän projektin perustaminen oli yksi osa tätä kokonaisuutta.
Silloin Nivalan Haapajärven seutukunnassa oli tehty sellainen, voisiko sanoa, että havainto.
Silloinhan ei oikeastaan vielä Oulun eteläisestä puhuttu.
Oulun eteläinen tuli niihin aikoihin sitten tämmöiseksi yleiseksi termiksi kuvaamaan tuota aluetta.
Silloin oli tehty sellaisia havaintoja, että tuolla Oulun eteläisen alueella eikä seutukunnassa oli todella vähän yliopiston toimintaa.
Ylipäänsä tätä korkean asteen tutkimustoimintaa, koulutustoimintaa ja tällaista.
Se koettiin silloin yhtenä isona puutteena.
Tämän projektin tarkoitus oli nimenomaan selvittää näitä mahdollisia yhteistyökuvioita tuon alueen yritysten, julkisten toimijoiden ja sitten Oulun yliopiston välillä.
Ja silloin semmoisena esikuvana ehkä oli tuo Kainuu, koska yliopistolla oli silloin Kainuussa toimintaa, opettajan koulutusta ja mitä kaikkea muuta siellä olikaan.
Niin sitä tavallaan Oulun eteläisen tilannetta verrattiin tähän Kainuuseen.
Se oli tämä lähtökohtatilanne.
Itse tulin silloin -97 tammikuun alussa nimenomaan tähän yliopiston yritysasemiesprojektiin projektipäällikoksi.
Ja siinä ohjausryhmässähän oli henkilöitä, jotka sitten oli sekä yliopistolta ja olijulkisen sektorin edustajia ja myös yritysten edustajia.
Ja tässä tämä yritysten rooli nimenomaan tämä, kun tämä oli yritysasiamies, oli hyvin semmoinen keskeinen.
Ja sitä nostettiin ja painotettiin esille.
Että oikeastaan se tämän instituutin perustaminen tuli hyvinkin sen projektin loppuvaiheessa.
Siis se oli kolmivuotinen projekti.
Siinä projektissa oli hyvin paljon semmoisia toimenpiteitä.
Esimerkiksi järjestettiin opiskelijavierailuja, yritysten vierailuja, luentoja.
Ja tavallaan haettiin niitä mahdollisia yhteistyömuotoja.
Se oli semmoinen keskeinen asia siinä projektissa.
Mulle jäi näin jälkikäteen, tietysti tässä on pitkä aika, mutta mulle jäi jälkikäteen sitten mielikuva,
Tämä tuli kuitenkin tämä varsinaisen instituutin perustaminen aika lailla loppuvaiheessa.
mietittiin sitä, että miten tätä yhteistyötä voitaisiin formalisoida.
Miten se voisi olla säännönmukaisempaa ja tiiviimpää kuin vain se, että se on yksittäistä projekteista riippuvainen.
Jos minä tuohon sen verran lisää, kun tässä on tämä kysymys, että millaista oli olla mukana perustamassa.
Tietenkin onhan se aina mielenkiintoista, kun luodaan uutta.
Se on iso asia.
Tietysti sekä säätiö että instituutti ovat osoittautuneet merkittäviksi toimijoiksi tuolla alueella ja ylipäänsä tuon alueen kehityksessä.
Kyllä se silloin oli mielenkiintoista aikaa ja jotakin sellaista, mitä aikaisemmin ei oltu tehty.
Sanotaanko näin?
Se on kyllä ollut juuri sitä ja se on sitten tuonut tänne Oulun eteläisen alueelle, joka silloin tämä nimi lanseerattiin, niin paljon uutta.
Samaan aikaan tämän säätiön perustamisen kanssa tuli myös tämä Oulun eteläisen instituutti, joka perustettiin myös vuonna 2000, säätiön rinnalle.
Tämä perustettiin edistämään tämän alueen elinkeinoelämää, hyödyttävää yliopistotutkimusta, kuten tässä on tullut ilmi, että tällaista täällä tarvittiin ja kaivattiin.
Ja myös syventämään tietenkin yhteistyötä kaikkien näiden alueen toimijoiden kanssa, esimerkiksi yritysten.
Sinä toimit tässä Kerttu Saalasti Instituutin perustamisen vaiheessa tosiaan tämän yliopistotyöryhmän sihteerinä.
Millainen prosessi tämä instituutin perustaminen silloin oli?
No joo, niin kuin tuossa äsken totesin, että tämä yliopiston yritysasemiesprojekti, sehän kolmivuotinen projekti, siellä oli tietyllä tavalla erilaisia vaiheita, jos sitä rupeaa jälkikäteen miettimään.
Ensimmäinen vaihe oli tietysti se tutustumisvaihe ja ylipäänsä ymmärtää sitä, että mitä Oulun eteläisessä on ja erityisesti tutustua siihen yritystoimintaan, mitä siellä on.
Se oli vaihe yksi. Toinen vaihe oli sitten, että no mitä siitä tiedosta, mitä sen perusteella voidaan sitten tavallaan johtaa, että minkälaisia asioita voidaan lähteä tekemään siihen, että sitä yhteistyötä saadaan konkretisoitua.
Yhteistyö on helppo sana, mutta sitten kun alat miettiä, että mitä se oikeasti on, niin siinä tuli sitten nuo äsken mainitut erilaiset vierailut ja ylipäänsä se, että alettiin tuntea toisia.
Yliopiston puolella alettiin ainakin tiettyjä henkilöiden osalta nähdä, mitä mahdollisuuksia tässä olisi.
Ja taas sitten toisaalta sitten tuolla alueella nähtiin, että minkälaisia mahdollisia yhteistyömuotoja tuossa sitten voisi olla.
Ja yliopiston yksi keskeisiä asioita on alueellinen vaikutus. Se on ollut silloin ja se on edelleen, että miten yliopiston toiminta vaikuttaa alueella.
Ja nimenomaan tällaisen, voisiko sanoa, että instituutin perustaminen, niin sehän on aika merkittävä, järeä toimenpide.
Perustetaan enemmän tai vähemmän pysyvä yksikkö.
Kyllähän se siinä vaiheessa, kun tämä silloin käynnissä ollut projekti alkoi kääntyä loppupuolelle ja tuli sitten tällainen mahdollisuus,
että hetkinen, että nyt tässä olisi mahdollisuus tämmöiseen huomattavasti tiiviimpään ja perusteellisempaan yhteistyön tämmöisen instituutin kautta,
niin olihan se todella mielenkiintoinen ja voisiko sanoa, että jännittäväkin avaus.
Toki yliopistollahan oli vastaavan tyyppisiä, vaikka nyt siellä Kainuussa ja näin, että yliopiston näkökulmastahan se oli yksi tavallaan uusi,
voisiko sanoa, että toimielin vähän niin kuin alueella, jossa he eivät aikaisemmin ole toimineet.
Ja sitten toisaalta niin tuolla alueella se, että kyllä mä muistan, että sehän nosti odotuksia, että hetkinen, että nyt tästä voidaan saada nyt aikaiseksi jotakin sellaista pysyvää.
Että kyllähän se mielenkiintoinen prosessi oli ja mulla on jäänyt semmoinen vaikutelma, että se loppuviimeen sitten tapahtui varsin nopeasti, kun se lähti eteenpäin.
Kyllä, sehän oli tosiaan 2000 perustettiin ja sitten siitä tehtiin jo päätös, olikohan neljä vuotta myöhemmin, että se vakiinnutetaan.
Ja siitä asti on sitten tietenkin toiminut vakiintuneena yksikkönä sillä alueella ja sillä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia.
Ja toisaalta se osoittaa sen, että se vakinaistaminenhan tarkoittaa sitä, että on se tarve, jota varten tämä on perustettu, on osoittautunut tarpeelliseksi tai oikeaksi.
Sitähän se kuvastaa.
Ja myös sitten se, että siinä alkuvaiheessa instituutin johtajat, työntekijät ovat pystyneet osoittamaan tuloksellista toimintaa.
Sehän on toinen esimerkki siitä, että minusta se viesti on se, että se perustaminen on tullut tarpeeseen.
Ja toisaalta sitten se, että se on osoittautunut sitten perustamisensa jälkeen sellaiseksi toimintamuodoksi, että se on kannattanut vakinaistaa.
Pitää paikkaansa. Se on saanut aikaan paljon asioita tässä 25 vuoden aikana, mitä instituutti on ollut olemassa.
Mutta sinä tietenkin sitten itse lähdit tässä 2000-luvun alussa Iihin, kun siellä toimit muun muassa Micropoliksen ja Iilaakso Oy:n toimitusjohtajana.
Ja kuitenkin olet aika lähellä, kun olet ollut, että et sen kauemmaksi Suomessa muuttanut, niin millä tavoin olet sitten seurannut tätä instituutin toimintaa jälkeenpäin?
No tietysti siinä alkuvaiheessa tämän instituutin perustamisen aikoihin ja muihin, niin meillä oli jonkun verran tietysti keskustelua silloisen instituutin johtajan kanssa.
Lähinnä siitä, niistä perustamiseen liittyvistä asioista, jotta hän sai tavallaan sen tiedon, mitä minulla oli.
Silloin alkuvaiheessa, tai tämän instituutin perustamisen alkuvaiheessa, niin enemmänkin seurasin tietysti sitä.
Ja voisiko sanoa, että sillä pienellä osuudella olin tietysti mukanakin.
Annoin sitä panosta, mitä pystyin siinä tiedon jakamisessa, mitä minulla siihen oli.
Tietysti sen jälkeen, voisiko sanoa, että tiemme erosivat, sanotaanko näin, sinä mielessä, että instituutin toiminta, olen seurannut sitä, voisiko sanoa, että etäisyyden päästä.
Ja toki tietysti tiettyjä henkilöitä tunnen sieltä, jonka myötä sitten aika ajoin erilaista tietoa olen itsekin saanut, missä siellä ollaan menossa.
Ja voisiko sanoa näin, että se minun osuuteni tässä ja instituutin perustamiseen, niin se nimenomaan koskettaa sen perustamiseen liittyviä aikoja ja niihin liittyviä asioita.
Mutta tavallaan tässä on kuitenkin mahdollisuus siihen, että välit voisi vielä lähentyä uudestaankin, koska tämmöinen maininnan arvoinen asia on, että tämä Oulun kaupunki osallistuu osarahoittajana tämmöiseen Kerttu Saalasti Instituutin tuoreeseen hankkeeseen, joka kulkee nimellä Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta.
Ja tämän hankkeen tavoitteena on varmistaa, että kaikki tämän vihreän siirtymän investoinnit juurtuisivat tämän alueen yrityssektoreihin ja tuottaisivat siellä arvonlisää ja myös uutta kasvuliiketoimintaa.
Minkälaisia odotuksia sinulla on esimerkiksi tämän yhteistyön suhteen?
Joo, jos mä olen ymmärtänyt oikein, niin tämä hanke on yksi hanke tässä Oulun innovaatioallianssikokonaisuudessa.
Eli Oulun kaupunkihan, mehän teimme paljon yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa ja muidenkin tutkimuslaitosten kanssa ja koulutuslaitosten kanssa, ketä täällä Oulussa ja Oulun alueella on.
Ja tietysti sikäli on luontevaa, että myös Kerttu Saalasti Instituutti on yksi osa, koska se on osa Oulun yliopiston toimintaa.
Ja tietysti tämä energialiiketoiminta, jota tässä hankkeessa on kysymys, niin sehän on iso asia oikeastaan kaikille tällä hetkellä koko Pohjois-Pohjanmaalla ja tietysti Oulussa.
Tämä Oulun innovaatioallianssi kaiken kaikkiaan, niin se yhteistyö on aivan keskeinen asia, niin voisi sanoa, että Oulunkin kehityksen näkökulmasta ja siinä mielessä tietysti odotusarvo on korkealla tässäkin asiassa.
Mä jotenkin ajattelen sillä tavalla, että, tai no sanotaanko vielä näin, että onhan meillä muutakin yhteistyötä, erityisesti tuon alueen yritysten kanssa.
Sieltä yrityksiä käy meidän Business Oulun järjestämisessä tilaisuuksissa.
Sillä tavalla tämä yhteistyö Oulun kaupunginkin ja tuon alueen kanssa on säännöllistä.
Mutta ehkä jotenkin itse näkisin, että tässä erityisesti tässä mikroyrittäjyysasiassa, pienten yritysten asiassa, niin varmasti voisi olla paljonkin lisättävää.
Lisättävää siinä yhteistyössä tai että alettaisiin oikeasti miettiä enemmän sitä, että mitä se vaikutus voisi olla.
Koska tällä kasvuteemalla, johon tämäkin liittyy, tämä pienten yritysten asema, niin sehän on todella iso kysymys Oulussa, Oulun eteläisessä ja Suomessa, että miten me tätä kasvua saataisiin.
Ainakin nämä teemat ovat sellaisia, jotka tässä ovat, että ne ovat sellaisia, joista varmasti yhteistä tekemistä ja myös yhteistä ymmärrystä voitaisiin lisää.
Kerttu Saalasti Instituutillahan nämä mikroyritykset ovat olleet jo pitkään todella merkittävässä roolissa, koska vuodesta 2021 alkaen tämä Kerttu Saalasti Instituutti on hoitanut tätä mikroyrittäjyyden valtakunnallista tehtävää.
Ja muutenkin tietenkin tehnyt koko olemassaolonsa ajan tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa.
Minkälaisia toimenpiteitä voitaisiin ehkä tehdä, että näiden pienten yritysten asema tässä Pohjois-Pohjanmaalla ja vielä sen eteläosissakin ehkä paranisi?
No tietysti jos sitä katsoo instituutin näkökulmasta, instituuttihan on tutkimuslaitos ja tietysti tutkii tätä tematiikkaa.
Ja tutkimuslaitoksen tuotokset ovat tietoa siitä, mitä olisiko sanoa, että ympäröivässä maailmassa tai tässä tapauksessa pk-yritysten maailmassa oikeasti tapahtuu.
Tietysti yksi asia on sen tiedon käyttäminen, että onko se tieto, mitä sieltä saadaan, mitä sieltä tutkimuksesta saadaan, niin miten hyvin sitä osataan hyödyntää oikeasti siinä yritysten toiminnassa.
Ja jos me ajatellaan vaikka Oulun kaupunkia, meillähän on liikelaitos Business Oulu oikeastaan sitä varten, että se on se kontaktipinta suurimpaan osaan yrityksiä.
Että onko meillä olemassa ja millä tavalla me saataisiin sitten sitä tutkimuksesta saatua tietoa tänne.
Ja millä tavalla me pystyttäisiin hyödyntämään sitä omassa ja omissa toiminnoissamme.
Instituutti ja tietenkin kaupunki on hyvin erilaisia organisaatioita siinä mielessä, mikä niiden tehtävä ja rooli on.
Mutta tämä pienten yritysten asema on mitä keskeisiä ja mitä tärkeä minun mielestä tällä hetkellä tässä ajassa.
Ja sitä kauan kaivattua kasvua, niin kyllä se pääsääntöisesti tulee nimenomaan näiden pienten yritysten kautta.
Ja se, että ne pystyvät työllistämään ja ne pystyvät kehittämään liiketoimintansa niin, että se kasvu on kannattavaa ja sitä kautta se on sitä kestävää.
Tietysti sitten tämä teema, tämä energialiiketoiminta tässä yhdessä asiassa tai hankkeessa, niin se on tietysti sitten vähän toisen tyyppinen asia.
Että ymmärrys tavallaan siitä, esimerkiksi tästä energiasektorin tulevaisuudesta on varmasti sellainen teema myös, missä sitä yhteistä ymmärrystä voidaan lisätä niin kaupungin puolella kuin sitten varmasti tuolla instituutinkin puolella.
Mitä se sitten käytännössä on?
No, varmasti se on yhteisiä tapaamisia, yhteisiä tilaisuuksia, sitä tiedon välittämistä, mitä jollakin tavalla nytkin mä oon ymmärtänyt, niin tapahtuu.
Tapahtuuko sitä riittävässä määrin? Onko ne foorumit oikeita?
Aina voidaan parantaa, aina voidaan keskustella, että mitä se sitten voisi tässä tapauksessa olla.
Ehkä tämän suurempaa viisautta tässä yhteydessä en pysty sanomaan, mutta esimerkiksi konkreettinen esimerkki voisi olla se, että kaupungin Business Oulun ja kaupungin johtoa tavattaisiin instituutin johtajien kanssa ja keskeisten henkilöiden kanssa ja keskusteltaisiin siitä, että löydetäänkö me niitä yhteisiä elementtejä, joista sitten voidaan lähteä miettimään, että miten ne käytännössä konkreettisessa voidaan.
Nämä on kyllä hyviä ehdotuksia. Kuitenkin tässä ollaan aika lähellä, että kaupungintalon ja Oulun yliopiston välillä ei ole kuin muutama kilometri matkaa, niin kyllä sitä yhteistyötä jollakin tavalla varmasti voisi vielä entisestään syventää.
Jos tähän loppupäähän katsotaan vielä vähän taaksepäin tähän instituutin historiaan, niin millaiselta tämä instituutin 25 vuotta kestänyt toiminta näyttää tällä hetkellä sinun mielestä?
Tietysti jos miettii sitä tilannetta silloin 2000-luvun ihan alussa, niin en tiedä uskalsiko kukaan unelmoida tai toivoa, että toiminta olisi näin laajaa, monimuotoista kuin mitä se nyt on.
Se on mielestäni se yksi tulokulma tähän asiaan.
Tietysti jos me ajatellaan jotakin instituutin tutkimustoimintaa tällä hetkeltä, niin tietysti siellä nyt on, voisin kuvitella nämä yhteiskunnan isot kysymykset siitä, että mihin meillä tätä julkisen sektorin varoja käytetään, mikä osuus sitä käytetään tutkimukseen, tutkimukseen, kehitykseen, innovaatiotoimintaan.
Toisaalta tämä Euroopan unionin rooli asioiden rahoittajana, myös tämmöisenä viitekehyksenä on varmasti sellainen, joka on tämän 20 vuoden aikana osu aivan valtavasti verrattuna siihen, mitä se silloin alussa oli.
Ylipäänsä tämä kansainvälinen toiminta ja sen merkitys ja tärkeys on varmasti tänä päivänä ihan erilainen kuin mitä se aikaisemmin oli.
Ei pelkästään rahoittajana, vaan myös siinä tutkimuskohteena pienten yritysten asema on varmasti hyvin samanlainen monessa muussakin maassa kuin Suomessa.
Ja sitä kautta se oppiminen ja tiedon saaminen on varmasti hyvin tärkeää ja uskoisin, että sitä paljon tehdäänkin.
No tietysti tulevaisuuteen kun katsoo, niin ainahan kaikkea toimintoja arvioidaan säännönmukaisesti, että onko se tehty työ ollut tuloksellista, onko sinne käytetty panokset, mitä ne tuottaa.
Ja varmasti jatkossa tätä tulosorientoitunutta näkökulmaa varmasti korostetaan entisestään, kun joku raha on entistä tiukemmassa.
Ja sitten toinen tietysti kysymys on siitä, että kysymys ei ole pelkästään rahasta, vaan se kysymys on myös siitä, että mistä tulevat ne tutkijat.
Nehän tulee lähtökohtaisesti opiskelujen perusteella jotakin kautta.
Että millä tavalla ja kuinka hyvin sieltä sitten saadaan ihmisiä, jotka on sellaisia, että pystyy sitä lisäarvoa rahoittajille ja tälle yhteiskunnalle tuottamaan.
Se on minusta iso kysymys Pohjois-Suomessa ylipäänsä, että miten me saadaan tätä asiaa nostettua esille.
Perinteisesti Pohjois-Suomi on ollut hyvin sisäsiittonen siinä mielessä, että yliopistoon on tullut opiskelijoita pääsääntöisesti Pohjois-Suomesta itsestään.
Mutta tänä päivänä tilanne muuttuu ainakin siltä osin, että kansainvälisiä opiskelijoita on entistä enemmän.
Tavallaan mikä tämän instituutin rooli on tässä muuttuvassa yhteiskunnassa, tässä kansainvälistyvässä yhteiskunnassa, niin se on varmaan yksi tulevaisuuden kannalta iso ja relevantti kysymys.
Mutta kaiken kaikkiaan ylipäänsä mä näkisin, että tutkimuksella ja tämmöisellä kehitysinnovaatiotoiminnalla on merkittävä rooli yhteiskunnassa.
Ja sikäli tietysti instituutilla voisi ajatella olevan hyvä tulevaisuus.
Toki se on tekijöistä sitten itsestä kiinni, että he pystyvät sen tekemään.
Kyllä, paljon on kiinni ihmisten omasta intohimosta.
Ja tässä on toiminta kuitenkin tässä 25 vuodessa jo muuttunut sillä tavalla, että ei ole enää pelkästään Oulun eteläisen alueen edun ajamista, vaan koko kansallisen ja myös kansainvälisten etujen ajamista.
Että laajaksi on toiminta kehittynyt tässä neljännesvuosien aikana.
Tuleeko sinulla mieleen jotakin muuta, mitä haluaisit nostaa esiin tästä Kerttu Saalasti Instituutin toiminnasta?
No, tässä on varmasti nyt tätä omaa muistipakkia tyhjennetty aika hyvin, mutta tietysti mä haluan toivottaa tässä instituutille menestystä tulevaan.
Ja tavallaan se tie, mitä on käyty, mitä äsken tuossa vähän kuvailtiin, niin se jatkuisi vahvana tulevaisuuteen.
Ja instituutilla olisi vahva rooli valitsemillaan alueilla.
Se on erittäin hyvin sanottu.
Tämä Kerttu Saalasti Instituutti on tässä vuosien varrella saavuttanut arvostetun tutkimusinstituutin aseman.
Ja tästä on ennen kaikkea kiitettävä kaikkia instituutin toimintaan osallistuneita henkilöitä ja yhteistyökumppaneita.
Ja kiitoksensa ansaitsee myös Ari Alatossava, joka oli auttamassa instituuttia maailmalle tässä 25 vuotta sitten.
Kiitos Ari Alatossava tästä haastattelusta.
Kiitoksia.
Kiitos!