Hyvän toivon kappeli

Jumala kutsuu meidät elämään rohkeasti, ottamaan riskejä rakkauden vuoksi. Usko on riskin ottamista, luopumista elämän hallitsemisesta ja heittäytymistä kuiluun luottaen siihen, että Jumala ottaa vastaan. 

What is Hyvän toivon kappeli?

Elämänmakuisia podcasteja Jätkäsaaresta, Hyvän toivon kappelin yhteisöstä.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 2.8.2026, Matt. 25: 14-30
Johdanto: Talentista miljoonaksi
Mitä tekisit, jos saisit yhtäkkiä miljoonan? Miljoonan? Pipliaseuran uudessa raamatunkäännöksessä on löydetty herkullinen tämä sana kuvaamaan suurta rahasummaa. Vanhemmassa käännöksessä puhuttiin talentista, uudessa miljoonasta. Se on paljon rahaa.
Yleensä ottaen päivän evankeliumi on aika vaikea tajuta. Minut se sai riskien ottamista. Milloin ja miten niitä kannattaa ottaa taloudessa, rakkaudessa ja uskossa?
I Rakkauden kiertotaloudessa tarvitaan riskejä
Isäntä sanoo vertauksessa palvelijoille, jotka olivat tehneet miljoonillaan uusia miljoonia: ’Hienoa! Sinä olet hyvä ja uskollinen palvelija. Olit luottamuksen arvoinen tässä pikkuasiassa, ja siksi annan sinun vastuullesi paljon muutakin. Tule juhlimaan herrasi kanssa!’
Jos evankeliumia lukee konkreettisesti, se muistuttaa talousjärjestelmäämme, kapitalismia. Kapitalismin yksi kivijalka on juuri se, että sijoituksille saadaan tuottoa. Ihmiskunnan historiassa kapitalismi on aika uusi keksintö. Se on kuitenkin osoittanut, että se pystyy synnyttämään taloudellista vaurautta ja samalla lisäämään hyvinvointia. Riskejä ottamalla voidaan sekä rikastua että synnyttää uusia innovaatioita. Sijoittaminen ja riskien ottaminen voi siis olla osa Jumalan tahdon toteuttamista. Ne ovat osa Jumalan luomistyötä, joka toteutuu meidän ihmisten kautta.
Ylipäänsä taloudessa tarvitaan sitä, että raha pannaan kiertämään. Rahalla voin ostaa tuotteita ja palveluja, jotka vahvistavat jonkun toisen taloutta. Kun ostan uudet sukset tai sakset tai käyn suutarilla tai Maustetyttöjen keikalla, panen hyvän kiertoon
Jumalan hyvyys on myös paljon enemmän kuin raha. Jumala on tarkoittanut kaiken hyvän jaettavaksi. Osaamisemme ja lahjamme, aikamme ja persoonamme on tarkoitettu kiertoon. Rakkauden kiertotaloudessa hyvä vahvistaa hyvää. On otettava haasteita vastaan ja mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Rakkauden vuoksi on otettava riskejä.
Jos ajattelen omaa elämääni, sitä ei pidä elää pelosta käsin vaan rakkaudesta käsin. Jos pelko ohjaa valintojani, en löydä täyttä elämää. Ystävyys ja parisuhdekin on lopulta sitä, että astun ulos itsestäni kohtaamaan toisen sellaisena kuin hän on, en vain mielikuvana, jonka olen luonut hänestä.
Minun on myös mentävä toisen ihmisen luo. Kun toinen tarvitsee apua, Jumala kutsuu minua auttamaan. Jumala ei ole tarkoittanut meitä käpertymään itseemme ja omaan hyvinvointiimme vaan avautumaan ulospäin ja näkemään toisemme, lähimmäisemme.
II Harkintaakin tarvitaan
Entä se palvelija, joka kätki miljoonansa maahan? Tässä Hän vältti riskejä mutta toisaalta kuitenkin säilytti isäntänsä omaisuuden. Joskus riskit voivat todella kostautua. Yksi tuore esimerkki talouden maailmasta ovat Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan bisnekset. Sijoitukset epäonnistuivat, ja ylioppilaskunta on joutunut myymään monia ikonisia kiinteistöjään. Samalla on jouduttu luopumaan niihin liittyneestä yhteisöllisyydestä. Opiskelijat ovat menettäneet esimerkiksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon uusille omistajille.
Kapitalismissa on omat sudenkuoppansa. Riskinotto voi johtaa yhteisen hyvän hassaamiseen ja henkilökohtaisiin helvetteihin. Kilpailu myös helposti vääristyy suurimpien hyväksi. Rikkaudet kasaantuvat rikkaimmille, elleivät valtiot aktiivisesti säätele talouselämää. Kapitalismi ei myöskään tunnista elämän perustaa eli luomakuntaa. Luonnon tuhoamisesta ei useinkaan joudu maksamaan mitään, vaikka se on kaiken taloutemme perimmäinen lähde.
Ihmiskuntana olemme ottaneet liian suuria riskejä suhteessa luomakuntaan. Planeettamme ei kestä nykymenoa, mikä näkyy esimerkiksi Euroopan rajuissa metsäpaloissa. Siksi taloutta pitää paljon vahvemmin ohjata ottamaan luomakunnan rajat huomioon.
Jeesus opettaa muualla evankeliumeissa paljon myös, että raha ei saa olla itseisarvo. Hän sanoo: ”Ette voi palvella kahta herraa, ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” Ihmisen arvo ei koskaan ole sidoksissa omaisuuteen. Jokainen on Jumalan kuva, ja Jumalan valtakuntaan menevät ensimmäisinä ne, jotka tässä elämässä ovat köyhiä.
Joudumme punnitsemaan myös tekoälyyn liittyviä riskejä. Tekoälyn kehitys nopeuttaa entisestään sisältöjen tuottamista, mutta samalla niihin liittyvä merkityksellisyys ohenee. Juuri tässä ajassa tarvitaan myös hitautta. Tarvitsemme syventymistä, paneutumista ja pysähtymistä. Infotulvan ja tekoälyn kehittymisen keskellä on oikeasti riskinä, että kadotamme elämän pyhyyden. Siksi tarvitsemme kristinuskoa yhtenä vastakulttuurina, joka muistuttaa elämän hitaista juurista.
Myös henkilökohtaisessa elämässä tarvitaan harkintaa ja malttia. Riskit voivat olla liian suuria. Jotain hyvää voi peruuttamattomasti särkyä. Ihmisenä kasvaminen on myös sitä, että opin tuntemaan omia rajojani ja toisten rajoja. Niiden rajojen yli ei pidä mennä niin, että rikkoisin sitä, mikä on ominta itselleni ja toisille. Tämän tunnistamisessa riittää haastetta koko loppuelämän ajaksi.
III Usko on heittäytymistä
Lopuksi vielä perimmäisestä riskinottamisesta, uskosta Jumalaan. Se on luopumista siitä harhasta, että voisin itse hallita kaikkea ja omistaa kaiken. Usko on kuin heittäytymistä kuiluun. En tiedä, mitä kuilun pohjalla on. Uskon varassa voin vain luottaa siihen, että siellä on Jumala, joka ottaa minut kiinni.
Oman elämäni murheiden ja itseni epäilemisen ja maailman hädän keskellä voin syöksyä Jumalaan kuin kuiluun. Voin luottaa, että elämän pohjalla on Jumala, joka otti riskin ja antoi maailmalle ja minulle tämän elämän. Voin luottaa, että kuilussa on Kristus, joka kulkee kanssani läpi elämän ja kuoleman ja kantaa minut läpi hädän ja helvetin. Voin luottaa, että minua vastassa on rakkaus, joka on minua itseäni suurempaa.
Siksi otan riskin, uskon ja heittäydyn.