Subscribe
Share
Share
Embed
Jyväskylän nuorisovaltuuston vetämä podcast-ohjelma.
Nonni.
Tervetuloa nuorisovaltuuston pitämään
podcastiin ja tässä nyt kerron mikä on
nuorisovaltuusto. Eli nuorisovaltuusto on
nuorten vaikuttamiskanava,
jossa niin kuin vaikutetaan nuorten asioihin ja
viedään niitä sitten kaupunginvaltuustoon.
Ja kuka minä olen? Mä olen Sofia Kovanen
nuorisovaltuustossa ja olen ollut siellä
jotakin neljä vuotta
nyt voisin sanoa. Ja mä oon meillä
tänään toisena nuorisovaltuuston edustajana
Iida Väisänen ja olen ollut Nuvassa kuusi
vuotta nyt. Ja ketäs muita meiltä löytyy
täältä tänään?
Emme ole yksin täällä,
tietenkään.
Moi. Kiitos kutsusta.
Minun nimeni on Katja Isomöttönen ja toimin
Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna ja
kaupunginhallituksen ensimmäisenä
varapuheenjohtajana ja on täällä aikuisten
puolella päätöksenteossa ollut vuodesta 2009.
Joo, iso kiitos kun kutsuitte.
Kunnia olla teidän vieraana täällä.
Mä oon Kuparisen Liisa.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu.
Kolmatta, kolmatta kautta
kaupunginvaltuustohommissa nyt Lisäksi on
energiayhtiö Alvan hallituksessa.
Ja mulla on. Mulla on tuota
Hyvinvointialueen puolella on luottamustoimia
ja erityisesti ehkä mun aikaa vie seurakunnan
Jyväskylän evankelisluterilaisen seurakunnan
kirkkovaltuuston puheenjohtajuus. Nonni,
eikös vaan pelata kysymyksiin
ja jutellaan tässä myöskin
Meillä oli tänään. Teille on etukäteen
kerrottu et meillä on aiheena demokratia.
Niin nyt alkuun ehkä semmoinen,
että mitä on demokratia teidän mielestä
käsitteenä? Että koulussa siitä tulee helposti
semmoinen kuva,
että demokratia on kansanvaltaa
käsitteellisesti ja se tarkoittaa sitä,
että valitaan eduskunnassa vaaleilla
kansanedustajat,
jotka sitten edustaa suomalaisia,
tekee päätöksiä.
Mutta mitä muuta se demokratia voi olla kuin
pelkästään tätä?
Tai miten te koette demokratian?
No mä aattelen, et kaikkinensa se on siis jokaisen
ihmisen osallisuutta.
Sitä, että jokainen pystyy vaikuttamaan,
vaikuttamaan asioihin vähintään sillä
äänestämisellä. Ja paitsi eduskuntavaaleissa,
kuntavaaleissa, hyvinvointialuevaaleissa,
monissa muissa paikallisissa vaaleissa ja
vaikka nuorisovaltuuston vaaleissa. Se on
tietty nuorilla yksi tärkeä vaikuttamisen
paikka. Mutta sekään ei ole ainoa,
vaan tosiaan on.
On monia muita keinoja myös millä,
millä nuorten osallisuus ja nuorten
demokratiassa mukana oleminen voi toteutua.
Kyllä, hyvä vastaus Liisalta.
Demokratia ei ole pelkästään vaaleissa
äänestämistä,
vaan se on nimenomaan vaikuttamista.
Demokratia on myös sitä,
että kuullaan erilaisia näkemyksiä,
erilaisia mielipiteitä ja sitten yhdistellään
niistä
sellainen, mikä esimerkiksi meidän
yhteiskunnassa on,
on niitä asioita, mitä lähdetään viemään
eteenpäin.
Eli demokratia jopa toteutuu
kaveriporukoissakin.
Aika mielenkiintoista,
että näin se on.
Mutta sitten myöskin sellainen kysymys,
että kun työ olitte nyt nuoria,
niin miten? Miten?
Eikö siis enää olla?
Kun olitte sillee niinku meidän ikäisiä,
niin miten silloin nuoret pystyi vaikuttamaan
demokratiaan? Tai oliko semmosii,
et kun nykyään niinku tää nuorisovaltuusto,
nuorisovaltuusto on. Jos on,
jos nuoret, voi vain vaikuttaa.
Mut mikä vaikutuskanava
Teil oli siihen aikaan kun te olitte silloin
nuoria.
Jos ajatellaan, että nuoria on
nuorisovaltuustoikäiset nyt tässä kohtaa,
niin nythän nuorisovaltuustot on todella
hieno.
Hieno malli toimia ja meillä Jyväskylässä se
toimii erinomaisen hyvin.
Silloin kun itse on ollut nuori,
niin me koulussa, meillä oli oppilaskunta.
Esimerkiksi oppilaskunnan kautta pyrittiin
vaikuttamaan ja saamaan päätöksiä meidän
koulussa esimerkiksi niin,
että voitaisiin saada välipalaksi joskus
jotain muutakin kuin näkkileipää siihen
aikaan tai yritettiin vaikuttaa koulujen
ruokalistoihin. Se meni oppilaskuntatyön
kautta
itselläni. Totta.
En ollut oppilaskuntatoiminnassa. Olen
Keski-Suomessa ollut ollut koko ikäni,
ikäni. Nuorena olin tuolla Suolahdessa ja
Äänekoskella asuin ja ja muistan.
En ollut myöskään. En ollut ollut ikään kuin
demokraattisessa päätöksenteossa sillä
tavalla tai missään elimissä mukana silloin.
Mutta, mutta. Olin hirveän innokas
koiraharrastaja ja sitten jossain kohtaa,
kun agility tuli sellaisena isona isona
asiana,
niin silloin mä mietin,
että hei.
Katselin ympäri, ympäri tätä kotikuntaa,
että hei tuossa olisi hyvä paikka,
agilityesteille ja tuossa olisi ja silloin mä
selvittelin vähän, että miten se tehtäisiin.
Vaikka kuntaan jotenkin aloite,
jotta tämmöinen lähtisi toteutumaan.
Okei, aika mielenkiintoista tuo tietenkin
on niinku noita oppilaskuntia ollut aika lailla
pitkään, mutta sitten tietenkin,
että miten nuoret on pystyneet vaikuttamaan
vähäsen isompiin asioihin,
et juurikin miten vaikkapas täällä
Jyväskylässä nuorten asiat sitten,
että miten myö nuoret pystytään
vaikuttamaan Jyväskylän asioihin? Tietenkin,
että sitä ei välttämättä ole ollut silloin
kun te olitte nuoria.
Ei oo nuorisovaltuuston kaltaista toimielintä
ei oo ollut.
Se on ollut niin paljon pienempiin
yksiköihin, esimerkiksi kouluun tai siitä
tuli mieleen. Olen itse vanha judoka. Niin
siihen judoseuran asioihin. Urheilu
urheiluseurojen kautta niihin todella, todella
itseä lähellä oleviin asioihin.
Mutta ei niin, että ne olisi katsonut koko
kaupungin tai kunnan asioita.
Kyllä, meillä ei ollut silloin ei ollut
mahdollisuutta.
Mutta nykyään.
Nyt on.
Meidän pitää olla tietenkin kiitollisia
tästä.
Mutta ei liian tyytyväisiä. Aina on varaa
parantaa ja on aina hyvä, että olette
hereillä silleen miten nyt seuraavaksi.
Kyllä meilläkin toiminta on kehittynyt tosi
paljon,
että jos joku aika sitten kun itsekin ollut
tässä Nuva toiminnassa ja monta vuotta
mukana, niin on ollut sitä,
että päättäjien kanssa keskustelusta vähän,
että onko päästy tarpeeksi olemaan
mukana ja että onko meitä oikeasti kuunneltu,
Että nyt meillä uusimpana kun tuli nuo
kummivaltuutetut,
niin se on tuonut lähemmäksi sitä,
että meitä oikeasti kuullaan.
Sitten kummivaltuutetut antavat meille
esimerkiksi kokouksissa konkreettisia
esimerkkejä siitä, että miten me voidaan niin
kuin miten niitä meidän ideoita voidaan
lähteä edistämään. Joskus aikaisemmin on
saatettu,
että siellä on joku kaupungin päättäjä
istumassa takana ja ehkä vastaa johonkin
kysymykseen, mutta nyt aletaan aktiivisesti
osallistumaan keskusteluun ja annetaan
semmoisia ideoita, niin se on ollut tosi kiva
ja tuo niinku ne aikuiset päättäjät paljon
lähemmäs tätä meidän toimintaa,
koska kuitenkin tähdätään varmasti samaan
suuntaan kaikki.
Tai sitten menee esittelemään sinne
kaupunginvaltuuston kokoukseen tota
nuorisovaltuustoa. Ja sitten se ja toivotaan
ja pyydetään,
että työ päättäjät olisitte niinku meihin
nuvalaisiin yhteyksissä.
Mutta sitten taas tulee sellainen kommentti
sieltä, että työhän voitte olla meihin
päättäjiin yhteydessä, yhteydessä
vaikka me nuvalaiset ollaan yritetty jo tai
myö nuva ollaan yritetty olla.
Kyllä, kyllä. Ja esimerkiksi
kaupunginhallituksessahan jokaisessa
nuorisovaltuuston kokouksessa on edustaja
paikalla ja me ollaan sitä
kaupunginhallituksessa jaettu,
niin me ollaan jaettu vuorot. Milloin me
päästään teidän luokse vieraiksi,
että meistä tulisi jokaisesta teille tuttuja
ja helposti lähestyttäviä? Kun monesti
ajatellaan, että se päättäjä on siellä
jossain kaukana, niin minusta tämä on ollut
tosi kiva systeemi,
että ollaan lähennytty ja ollaan tutustuttu,
koska tutun ihmisen kanssa on hirveän paljon
helpompi päästä juttusille ja viedä niitä,
niitä on niinku helpompi keskustella.
Ja jos katsoitte sitä striimiä,
kun nuorisovaltuusto esittelitte tuota.
Teiltä oli edustaja esittelemässä
nuorisovaltuustoa kaupunginvaltuustossa. Se
aplodien määrä oli aika kova siihen siihen
puheenvuoroon.
Kyllä mä sanoisin, että tosi paljon
arvostetaan sitä teidän teidän aktiivisuutta
ja ja mielellään, mielellään ollaan
yhteyksissä.
Mä itse olen joitain kertoja pari kertaa
kummivaltuutettuna päässyt olee teidän
kokouksissa ja niin kuin mua itse asiassa
vähän jännittänyt.
Tavallaan kun tekisi mieli moneen kohtaan
pyytää puheenvuoroa,
mutta sitten enemmän pitää yrittää hillitä,
että tärkeintä.
Mä ajattelen, että on kuulla niitä nuorten
ajatuksia siellä ja ja ennemminkin ajattelen,
että hyvä niin päin, että te sitten kysyitte,
koska poliitikot,
aikuiset poliitikot kyllä puhuvat sitten,
jos se mahdollisuus annetaan. Mutta tärkeintä
on se, että te kerrotte meille ajatuksia ja
me vastataan sitten jos haluatte johonkin
lisätietoon. Kyllä se on menny tosi hyvin.
Kyllä.
Mitäs teidän mielestä on toiminut nämä
nuorisovaltuuston edustajat noissa
lautakunnissa? Meillähän on puhe ja läsnäolo
oikeudella melkein kaikissa lautakunnissa.
Jep.
Tuleeko sieltä viestiä nuorisovaltuustolle.
Niistä kokouksista.
Kyllä meillä on ne meidän lautakuntavastaavat
yleensä tekee semmoisen diaesityksen,
yhden tiivistelmän siitä.
Etenkin juuri niistä nuoria koskevista
asioista.
Se on ollut, että koska meidän kokoukset on
välillä venyvät pitkiksi,
niin toivotaan että ei ihan koko kokousta
käydä läpi.
Mutta kuitenkin osa niistä pointeista esille,
että se ehkä helpottaa myös,
että joku nuorisovaltuutettu kertoo sen mitä
on päätetty, koska sitten välillä se
semmoinen,
että jos lukee vain jotain pöytäkirjoja,
niin saattaa tulla semmoinen,
että jos ei ymmärrä sitä tekstiä mitä siellä
on tai niitä päätöksiä vaan julkaistaan
muuten vaan lukea jossain,
niin sitten voi jäädä sellainen fiilis,
että en ymmärtänyt sanaakaan.
Mutta jotain just tästä syystä onkin hyvä,
että siellä on on on nuori kuulolla,
joka pystyy puhumaan sitä nuorten kieltä. Me
ei kaikkea osata tätä
nuorisokieltä kuitenkaan.
Me ollaan pyritty just tuota
lautakuntaedustajan ja meillä on semmoinen
omassa hallituksessamme Lautakuntavastaava.
Niin näitä rooleja koko ajan kehittämään.
Hauska on meillekin vähän uutta,
just tämmöinen lautakunnassa toimiminen ja
muu.
Ja just tuossa ennen puhuttiinkin vähän jo.
Oli meillä uusia ideoita taas ensi kaudella,
että miten kehitetään tätä toimintaa,
että enemmän.
Mite saan vielä paremmaksi ennen kuin menee
edustamaan sinne lautakuntaan.
Niin sitten mitä kaikkea muuta pitää ottaa
tietenkin huomioon.
Siitä siinä, ettei se ole vain semmoista,
että mennään vain istumaan sinne ja
edustetaan nuvaa, että se olisi vain
aktiivisempaakin.
Mitä itse on. Itse olen nuoria lautakunnissa
kun aiemmin on ollut,
niin kyllä minusta se on ollut ihan
aktiivista että.
Mutta tosi hyvä että nuorilla niillä
edustajilla on on myös taustatuki koko
nuvasta ja että tavallaan toimii se
vuorovaikutusta tositärkeää.
Mites sitten? Koska mehän nyt tiedetään
nuorisovaltuuston kautta tämmöisestä
päättämisestä ja miten nämä prosessit toimii
kaupungissa.
Mutta mites sitten kouluissa voitaisiin
kehittää enemmän semmoista
demokratiakasvatusta, kun tuntuu,
että peruskoulussa yhteiskuntaoppiaineeseen
on tungettu kauheasti asiaa ja sitten siellä
käydään vain käsitteitä läpi,
jotka pitää opetella ulkoa ja sit niitä
kysytään kokeessa,
mutta sitten ei kuitenkaan osaa itse käyttää
niitä tai ymmärrä.
Ja samaan aikaan siellä pitäisi opetella
kaikki sellaiset arjen taidot,
että miten selvitään ja miten talous toimii
ja kaikki,
niin olisiko jotain muita mahdollisuuksia
teidän mielestä?
Miten voitaisi kehittää sellaista
tietoisuutta niille,
ketkä ei ole mukana aktiivisesti tämmöisessä
nuorisovaltuusto tai muussa toiminnassa?
Se yrityskylä on toiminut tosi hyvin.
On varmasti ollut teidänkin aikaa,
kun se on ollut jo sen verran pitkään.
Yrityskylä malli on hieno yhteiskuntaopin ja
tähän kaikkeen yhteiskunnan toimintaan
painottuva toiminnallinen harjoitus.
Mietin, etteikö demokratiakasvatuskin voisi
olla toiminnallista,
että istuttaisi vaikka nuorisovaltuuston
kanssa tai pienemmissä työryhmissä
mietittäisiin joku asia.
Onko se sitten kouluverkkoratkaisu tai ihan
jo oikea iso päätös,
joka kaupungissa on tulossa ja pohdittaisiin
sitä eri näkökulmista,
että mitkä asiat tähän vaikuttavat,
mitkä faktat,
mitkä talousasiat ja yhdessä mietittäisiin,
että miten tätä asiaa voitaisiin lähteä
ratkaisemaan ja saataisiin kuulolle myöskin
se nuorisonäkökulma,
että tulisi ymmärrys siitä,
että vaikka asiat ovat hyvin lähellä nuoria,
puhutaan kouluista, niin päätöksenteon
tasolla ne on aika isoja kokonaisuuksia mitä
pitää hallita. Sanoisin,
että semmoinen kokemuksellinen keskustelu.
Keskusteltaisiin yhdestä,
johon keskityttäisiin vaikka yhteen
aiheeseen, niin voisi olla aika hyvä.
Mitä mieltä olette itse siitä?
Kyllä tämä mun mielestä kuulostaa tosi
semmoiselta.
Kiva. Itse ainakin kun yläasteella pääsin
sinne yrityskylään,
niin se oli kyllä sellainen tosi mahtava
kokemus ja siinä pääsi kaikki mukaan,
että se ei ole vain sitä,
että istutaan ja luetaan oppikirjaa
pelkästään, vaan pääsee oikeasti tekemään ja
näkemään miten ne prosessit toimii.
Sen myös ehkä sisäistää paremmin,
koska yhteiskunta oppii monelle.
Jos ei ole kiinnostunut,
niin saattaa vaikuttaa sellaiselta tylsältä
aineelta. Siitäkin saatas semmoinen,
että toiminnallinen vähän.
Kyllä mä ajattelen, että ehkä varjovaalit on
usein semmoinen mikä mikä herättää
laajastikin nuoria nuoria,
mutta toisinaan huomaa kyllä,
että myös vitsin kautta. Mutta ei sekään,
jos se herättää,
niin kuitenkin hyvä. Mä mietin tuota,
miten olisi,
miltä tuntuisi? Tuli nyt vaan villinä
ajatuksena mieleen,
että että kouluista joskus käytäisiin
seuraamassa jotakin valtuuston
kaupunginvaltuuston kokousta,
vaikka toki mekään ei aina olla kunniaksi
keskusteluissa siellä kaikessa.
Mutta se voisi olla kanssa ihan hyvä tapa
nähdä,
että mitä se konkreettisesti on.
Joo, välillä ne vaan on ne valtuuston
kokoukset kyllä sellaisia,
että että toivoisi, että kukaan ei katso,
Että jos kielenkäyttö on sellaista,
että aikuistenkin täytyy välillä opetella
asioita. Mitäs mieltä te olette sellaisesta,
että käytäisiin vierailemassa kouluissa,
kun meillä on ollut sellaisia käytäntöjä,
että mäkin oon käynyt tuolla Gradialla
puhumassa ja juttelemassa lukiolaisten
kanssa, mutta oltais jo yläkoululaisten
kanssa ihan me päättäjät tekemisissä,
että millä tavalla te näette,
että koska meillä aina päätöksentekoon ja
demokratiaan liittyy puoluepolitiikka,
niin Nuva on kuitenkin puolueeton toimija,
niin miten te näette sitten sen,
että lähdettäisiin lähdettäisiin vierailemaan
kouluissa vaikka luokissa kertomaan näistä
asioista?
Ainaski siinä tulisi juurikin sitä,
että sitä laajempaa niinku tietoo juurikin koska
mitä mä oon huomannu, et ihmisethän juurikin aika lailla
kapeasti tietää näistä
mut tietenkin voihan jotkut ihmiset olla
perehtyny näihin asioihin.
syvellisemmin, mutta yleensä on juurikin se,
että varsin pintaraapaus niin pinnallisesti
tiedetään näistä päättäjän töistä tai
asioista,
että mitä päättää että ne tekee niin.
Ainaskin jopa yläasteelta asti olisi juurikin
se,
että, että mikä olisi se päättäjä rooli tai
mitä ne päättäjät sitten muuta
tekee? Tietenkin.
Ajattelin, että siinäkin voisi olla hyvä,
että jos tavallaan on useammasta puolueesta ois
vierailijoita. Tavallaan tässä samalla
samalla tavalla kuin nyt ollaan kahdesta eri
puolueista, niin heti tulee vähän laajempi
käsitys kuin kun ei ole vaan yksi puolue ehkä
kertomassa omista linjoistaan ja puskemassa,
että tämä on se oikea juttu-
uskokaa tähän. Tähän on vaan tosiaan
demokratia siinäkin,
että, että tuodaan useita näkemyksiä.
Kyllä siinä oikeastaan saisi sen tuntuman
siitä,
että puoluepolitiikka ei ole kuitenkaan se,
että poliittisten päätöstentekijöiden
keskustelut, niin ei ne ole sitä ainaista
riitaa, mikä saattaa näyttäytyä välillä
julkisissa keskusteluissa tai sosiaalisessa
mediassa.
Että se on sitä semmoista toistensa
haukkumista ja hyökkäämistä ja syyttävällä
sormella osoittelua, niin kyllä suurin osa
meidän päätöksenteosta mitä lautakunnissa
teidän lautakuntavastaavat ja edustajat on
nähneet, niin on ihan sitä
tavanomaista keskustelua.
Koska se on selvää, että tavallaan sillä,
että on hirveän riitaisaa,
niin sillä ei mikään asia mene eteenpäin,
vaan siinä todellakin vaaditaan sitä,
että haetaan niitä yhteisiä linjoja ja ja
ollaan ystävällisiä oikeasti toisillemme,
eikä sitä, että puhutaan ikään kuin vain vain
medialle ja äänestäjille.
Kyllä vaan. Vaan nimenomaan siitä syystä.
Se olisi ihan hyvä järjestää. Ei vaalien
alla.
Totta kyllä, mutta kun semmoinen riitely
juurikin tuo sitä mediahuomiota.
Ja sitten jotkut poliitikot ihan jopa
haluaakin sitä mediahuomiota.
Ja se on hyvinkin ikävääkin.
Mutta se on hienoa, että te olette sen
huomanneet ja semmoiset aktiiviset
nuorisovaltuustolaiset, niin osaattehan te
erottaa sen. Jonkun verran varmaan koulussa
puhutaankin siitä medialukutaidosta,
mutta miten me saataisiin nekin nuoret,
jotka ei ole valmiiksi itse aktiivisia mukaan
tähän,
niin siinä onkin iso kysymys.
Tai sitten ainakin heidän käsitystään
politiikasta vois vähäsen laajentaa.
Että se ei ole pelkästään sitä,
että aikuiset ihmiset tappelevat siellä
juurikin, että on myöskin sitä sellaista.
Sellaista niinku vähäsen rakentavaa
keskustelua juurikin näistä asioista.
Ja kaupunginvaltuustossakin varmaan useimmat
asiat menevät jopa yksimielisesti läpi,
että mediahuomiota toki saa.
Ne mistä äänestetään ja ja missä kannat
jakautuvat ja missä pidetään
tulikivenkatkuisia puheenvuoroja suuntaan ja
toiseen. Mutta silti sanoisin,
että kyllä suurin osa asioista on sellaisia,
missä on aika laaja yksimielisyys.
Esimerkiksi monet kaavat kuitenkin on ja ne
on aika aika ydintä itse
kaupunginvaltuustossa. Entäs sitten
demokratia?
Kun mietittiin, että miten se on,
niin puhuttiin äänestämisestä paljon.
Ja tuolla Virossa on esimerkiksi ollut
kuntavaaleissa 16 vuotiaille jo
äänestysoikeus noin 10 vuotta ollut melkein
voimassa ja se on nostettu useamman kerran
Suomessakin esille, että pitäisikö tällainen
käytäntö ottaa käyttöön.
Niin, mitä mieltä te olette siitä,
että 16 vuotiaat saisivat äänestää
kunnallisvaaleissa? Juurikin kuntavaaleissa.
Tarkennus.
No mä ajattelen, että että kannatettava ja
vihreät on.
On sitä sitä ajanut, että nuorten äänestys
tai äänestysikärajaa voisi voisi aleta ja
nuoret aiemmin jo mukaan.
Ja siitä käsittääkseni on kansainvälisiä
kokeiluja muutenkin, että se on ollut ihan
toimiva juttu. Ja nyt mä pääsen sanomaan myös
tänä syksynä ajankohtaisista
seurakuntavaaleista. Eli kirkko on laskenut
äänestysikärajan 16 vuoteen jo jo kauan aikaa
sitten ja se toimii tosi hyvin.
Onko siellä saatu äänestysaktiivisuutta
nostettua?
Nuorten äänestysaktiivisuus jää alemmas +18
vuotiaiden äänestysaktiivisuudesta,
mutta silti sanoisin,
että jokainen 16 18 16 17 nuori joka vuotias
nuori, joka äänestää niin tekee siinä hyvän
teon ja tulee.
Se on tosi tärkeää, että sieltä tulee se
nuorten ääni kuuluviin,
koska sitten taas seurakuntapuolella nähdään,
että päättäjät ovat tyypillisesti iäkkäämpiä.
Ja sitten taas mikä siihen auttaa on se,
että nuoret äänestävät aktiivisesti.
Sen takia on tosi tärkeää myös myös pitää
esillä sitä,
että nuoret hei, te voitte 16 vuotiaana jo
äänestää,
jotta sitten tulette käyttämään sen äänenne
ja ja tulette vaikuttamaan siihen,
miltä, miltä yhteiskunta ja miltä kirkko
näyttää.
Siellä on kirkon puolella on nuorilla
nuorilla tämmöinen hieno slogan,
että tulevaisuus on joka tapauksessa meidän.
Ja minusta se on hieno.
Tavallaan se on jo peruste siihen,
miksi.
Miksi nuorten on syytä saada äänestää ja
miksi nuorten on syytä myös käyttää se ääni.
Mä näkisin, että 16 vuotiaana sä olet jo aika
hyvin tietoinen sun omista asioista ja oman
kylän asioista. Ja kunnallisvaaleissa ja
kuntavaaleissa päätetään nimenomaan niistä
oman kylän lähellä olevista asioista,
että en näe mitään estettä sille,
miksei sitä äänestysikärajaa voisi laskeakin.
16. Se, että nostaisiko se sitä
äänestysaktiivisuutta,
en ole ihan varma. Mä mietin,
että mitä vaikutusmahdollisuuksia
pystyttäisiin lisäämään myöskin tällaisella
nuorisovaltuuston kaltaisilla tai tällä
kokemuksellisella keskustelulla,
että että tulisi tietoisuutta siitä,
että mitä se päätöksenteko on.
Että kun mietin sitten,
että miten nuoret kypsyvät eri eri eri aikaan
ja eri tavalla ja ovat tietoisia eri tavalla
asioista.
16 vuotias on vielä hyvin altis muiden
mielipiteille.
Kuinka? Että miten sä pystyt luomaan sen oman
näkemyksen?
Ei kaikki, mutta osa. Tiedätte,
että ne me kehitytään eri tavalla ja itse
olen kolmen nuoren miehen äiti ja mietin
esimerkiksi nyt henkilökohtaisesta
kokemuksesta heitä, niin hekin kolme on jo
ihan erilaisia tässä yhteiskunnallisessa
kiinnostuksessa ja muussa.
Että meillä on asetettu se 18 vuoden ikäraja
tälle täysi ikäisyydelle,
niin kyllä, kyllä se vastuu ja vapaus kulkee
sitten tässäkin kohtaa käsikädessä,
että pitää olla myös vähän vastuuta siitä
omasta äänestämisestä.
Mutta pidän siitä ajatuksesta,
että lähdettäisiin laskemaan sitä.
Mitä te ajattelette?
Mitä?
Niin no.
Siis.
Mulla tuli tästä semmoinen esimerkki mieleen,
että myös siitä, että koska äänestyshän on
riippuvainen päivämäärästä myöskin,
jos on just sinä vuonna syntynyt.
Esimerkiksi täytin just 18 ennen kuin oli
viime kuntavaalit.
Mä pääsin äänestämään,
koska mä olin syntynyt alkuvuodesta,
mutta taas samanikäiset kaverit,
jotka ovat syntyneet loppuvuodesta,
niin ei saanut hakea ehdolle,
vaikka mä olisin voinut.
Niin siitä tuli semmoinen,
että miksi tämä ei olisi vuosisidonnaista?
Että vaikka sinä vuonna 2007 vuonna syntyneet
nuoret kaikki saisivat äänestää,
että se ei riipu siitä päivämäärästä,
oletko nyt just syntynyt sinä päivänä vai et,
niin siitä tuli vähän semmoinen,
että se voisi myös olla vaan koska sinne ei.
Se ymmärtää, että jotkut muut mitkä on täysi
ikäisille niin menneet sen mukaan että sun
pitää olla se 18, Mutta onko sillä
äänestämisellä muutamalla päivällä
väliä? Hyvä pointti.
Erittäin hyvä pointti kyllä.
Ei se pätevyys riipu siitä,
että ootko sä just siinä vanhempi vai ei.
Varsinkin se, että jos haluaa ehdolle niin
joutuu odottamaan taas seuraavat neljä
vuotta, että pystyy edes hakemaan,
koska ei ollut just sinä päivänä syntynyt.
Siis todella hyvä oivallus ja ajatus teiltä.
Itse huomasin tän just siinä,
että oli syntynyt tarpeeksi aikaisin ja monet
kaverit valitteli itelle sitä,
että käy sinä nyt
äänestää meidänkin puolesta.
Me ei nyt sitten päästä,
joutuis taas odottamaan seuraaviin
vaaleihin. Tosi hyvä ajatus
tällainen joustava malli.
Kyllä. Oisko susta hyvä laskea
äänestysikärajan?
no olishan se,
että juurikin jos on myöskin rikosvastuu
ikäkin on siinä 15 vuoden paikkeilla,
niin kyllähän uskoisi että 16 vuotias osaisi
niin kuin äänestää juurikin sitä puoluetta
mitä haluaa tai äänestää sitä edustajaa sinne
jonnekin edustamaan. Niin ja jonne juurikin
sinne jonnekin,
niin kyllä uskoisin että se niinku toimisi.
Ja sit mitä, mitäpäs muuta niinku, jopa nuo
15 vuotiaat saavat niinku jopa,
että jopa mopokortinkin.
Niin minkä takia äänestys on sitten juurikin
se 18 vuotta vuotta?
Just näin. Kyllä mä näkisin,
että mopokolari on paljon suurempi riski kuin
kuin äänestäminen. Jotenkin väärin,
että tavallaan aika paljon isompiin
vastuisiin siinä mopolla ajaessaan päätyy.
Tavallaan se ehkä se,
että miten jos saisi sitä päätöksistä
viestintää selkeämmäksi nuorille,
niin ymmärtäisi myös,
että mihin vaikuttaa sillä,
että äänestä.
Että jos monella on se ajatus,
että ei sillä ole mitään väliä kuka siellä
istuu tai että joo, tämä sanoo tätä juttua,
tämä sanoi tätä juttua,
mutta että mitä se tarkoittaa? Ja että joo,
nämä ajaa tämmöisiä asioita ja tämä puolen
ajaa tämmöisiä asioita. Mutta sitten että
käytännössä mitä se tarkoittaa,
että jos olisi selkeämpää,
niin se voisi myös sitten kans kannustaa
siihen äänestämiseen ja sitten sinne auttaisi
myös se.
Ja sitten myöskin tuolla mediassakin. Mä olen
kuullutkin, että ei kannattanut äänestää,
niin sitten mä. No minkä takia ei kannata
juurikaan äänestää,
että se oma ääni juurikin on vaikuttaa
siihen?
Ja sitten tullaan tähän tämmöiseen kysymyksen
pariin myöskin,
että. Miten niinku saatais tuosta ?
Vaikkapas enemmän tuosta politiikasta
enemmän tietoa niille nuorille,
jotka ei tiedä niin paljon siitä tai on
tullut juurikin näitä.
Sekaannuksia, semmoisia.
Tai joitakin tämmöisiä stereotypioita tai
jotenkin semmoisia Sinun olettamus siitä mitä
politiikka on, juurikin että miten saatais
vähän laajempaa tietoa siitä,
että mitä politiikka myöskin voi olla?
Meidän pitää jalkautua sinne somen puolelle,
Meidän pitää saada sinne sinne sitä
todellista tietoa, sitä sitä oikeaa asiaa
semmoisella kielellä,
jota nuoret jaksavat kuunnella ja ymmärtää,
että ne ei ole liian pitkiä pätkiä. Että sen
on huomannut ja ja oppinut tässä vuosien
varrella,
että se keskittymiskyky on entistä lyhyempi.
Jos ajatellaan miten me skrollataan puhelinta
ja katsotaan videoita,
niin se pitää olla hirveän lyhyessä ja
kompaktissa paketissa.
Niin kuin muistan tämmöisen kuin Kalevala
minuutissa joku tämmöinen animaatiosarja.
Se olisi vähän niin kuin politiikka,
puolueet,
eri puolueet, puoluepolitiikka minuutissa
semmoisella mielenkiintoisella tavalla
esitettynä ja faktaperusteisesti,
ei niinkään asenteellisesti.
Toi on kyllä tosi haastavaa tuo some,
koska just siellä lyhyissä videoklipeissä
toimisi joku just vähän kohahduttava tai
viihteellinen ja vitsaileva sisältö,
mutta sitten kuitenkin jos pitäisi tuoda sitä
faktaa, että tätä tämä on jotenkin sivistää,
niin se on. Se on itseasissa mun mielestä
aika iso haaste,
että miten miten sä pystyt.
On tosi vaikea. Nyt on niin paljon niin
sanotusti väärää tietoa liikkeelle,
että tekoäly tekee sitä,
että olen nähnyt montakin sellaista pilailua
poliittista satiiria,
joka menee ihan överiksi,
jos se on se millä sä perustat sen
näkemyksen,
että mitä eri puolueet edustavat ja mitä ne
on,
niin silloin ollaan väärillä jäljillä.
Ja sitten se somen kuplautuminen myös
tavallaan.
Kun katsot jos katsot kokoomuksen videon,
niin sulle puskee seuraavat 10 videota,
myös kokoomusta ja vastaava vihreiden
kohdalla ja niin edelleen.
Että tavallaan miten saada laaja kuva?
Tässä on meillä. Mun mielestä oikeastaan.
Pitäisi tätä kysyä teiltä.
Siinä pitää olla juurikin et se on koukuttava.
Tai että juuri sen videon pitää olla juurikin
jotakin.
Oliko se 5 sekunttia tai kymmenen sekuntia
koukuttava,
Ihmiset oikeasti jäisivät siihen kattomaan
sitä videota.
Se on niinkin lyhyt niin.
Lyhyessä ajassa pitää olla aikalailla koukuttava se
video.
Olen kyllä lukenut tästä, tai että
että juurikin kattonut tietoo tästä aiheesta.
Tai että joku on niinku kertonut että se pitää olla
oikeesti hyvän aika koukuttava video.
Ja se on aika haastavaa,
että pitäiskö poliitikon olla samalla myös
taitava someviestijä ja somepersoona.
Niin eihän meistä kaikki ole.
Eikä mun mielestä pidäkään olla,
koska sittenhän me mennään semmoiseen
tietynlaiseen kuplaan siellä
päätöksenteossakin, että kyllä meidän pitää
olla hyvin laajasti eri ikäisiä ja eri
taustoista tulevia,
niin silloin me saadaan se demokratia
toimimaan. Että nyt miettii sitä,
niin demokratia parhaiten toimii silloin,
kun meillä on hyvin laaja edustus erilaisia
henkilöitä tuolla päätöksenteossa.
Ehkä se saisi jaettua myös somessa niissä
kanavissa missä liikkuu Nuoret jaettua ne
semmoiset niinku pääasiat, mutta silleen,
että ne ymmärretään selkeesti.
Et se ei ole sellaista väkinäistä,
että yritetään liittyä semmoisiin nuorisotrendeihin,
mutta tehdään se vaan jonkun tietyn asian
näkökulmasta niin mä nään,
että se on semmoista,
että yritetään väkisin päästä tuohon mukaan.
Että nuoret katsoisi niitä
videoita. Näytetään.
Jep, ja ei oikein nuoria kiinnosta se,
että pakotetaan heidät katsomaan jotakin
tietynlaista videota.
Pitää vaan sitten skrollia helposti ohi.
Ei jää kuuntelemaan mikä se juttu siinä
oikeasti oli.
Mistä ehkä se, että just vaikka nuo
nuorisopalvelut on ja niiden kautta tulee
monesti nuorille tärkeitä paikkoja missä
vaikuttaa ja mistä saa sitä aikuista tukea
siihen, että miten näihin ja näihin asioihin
voitaisiin ottaa kantaa.
Vaikka nuorisotiloilla,
kirjastoilla, koulunuorisotyössä,
niin mä oon myös tätä mietitty miten turvataan
näitä palveluita jatkossa,
koska nuorella saattaa helposti tulla se kuva
meille nyt siitä että
tuntuu, että koko ajan puhutaan rahasta.
Että rahaa ei riitä, kaikki viedään.
Nuoralta tulee se kuva,
että kaikista meiltä leikataan ja me ei voida
tehdä asialle mitään. Sitten tulee vaan
semmoinen, että no en edes yritä.
Näinhän se asia ei ole.
Siis rahaa on todella vähän,
mutta sitten kun me mietitään sitä
kokonaisuutta, niin tärkeintähän meille
päätöksentekijöille on nimenomaan se, että me
pystyttäisiin säilyttämään ne palvelut. Mutta
jotta se palvelu siellä talon sisällä
edelleenkin on käytettävissä ja saatavissa,
niin se saattaa tarkoittaa sitä,
että olet eri talon sisällä.
Joudutaan näitä verkkoratkaisuja miettimään,
mutta kyllä lähtökohta uskallan sanoa
Liisankin näkökulmasta on se,
että mieluummin niin,
että meillä säilyisi ne palvelut. Mutta
mietitään sitten, että miten ne järjestetään.
Että ovatko ne aina samalla tavalla
järjestettynä kuin tänä päivänä. Niin se ei.
Ei välttämättä pidä paikkaansa.
Sitten on myöskin tullut tietoon tämmöinen
asia,
että tää. on niin näitä nuoriso,
nuorisotiloja.
Ne on suljettukin, että onko
näis niinku päätöksis kuultu
nuorten ääntä tai nuorten mielipidettä,
ett' onks nää niinku hyvä juttu sulkea
vai ovatko nää niinku suljettu silleen että
okei,
ei oo rahaa tai ei ole niinku varaa
ylläpitää näitä ja sitten ollaan tehty vaan
yksiselitteinen päätös.
Jos puhutaan esimerkiksi tästä,
mikä nyt on puheissa pinnalla tämä
Korpilahden nuorisoverstas.
Varmaan tarkoititte sitä. Vai tarkoititteko.
Sitäkin
Joo, Korpilahden nuorisoverstaan tilanne on
se,
että meillä on Korpilahdella kaksi
nuorisotilaa ja nyt just viime
sivistyslautakunnassa siitä asiasta
keskusteltiin ja ja tuo Katariina on tehnyt
siitä sellaisen viranhaltijapäätöksen,
että se suljetaan nyt loppuvuodeksi. Ja tämä
ei niinkään sinänsä liity siihen,
etteikö meillä olisi sillä työntekijää,
mutta meillä tarvitsee olla vähintään
nuorisotilalla kaksi työntekijää. Eli eli
sillä tavalla kun ajattelee,
niin meidän täytyy miettiä miten se resurssi
jaetaan. Meillä on Korpilahdella tällä
hetkellä kaksi käytössä olevaa.
Tämä jokaiselta suljetaan.
On se oikeastaan se mopo korjauspajaa,
eli sinne se. Musapaja on edelleenkin nuorten
käytössä ja se on nuorten omatoimisessa
käytössä.
Ja siitä käytiin pitkä keskustelu,
että löytyisikö meiltä yhteistyökumppaneita,
jotka pystyisi pitämään myöskin sitä mopo
verstasta.
Mutta Korpilahdella se toinen nuorisotila on
selkeästi suositumpi.
Siellä käy paljon ihmisiä.
Kyllä meidän täytyy myös päätöksentekijöinä
miettiä sitä vaikuttavuutta, että käykö
kymmenen nuorta vai käykö 75 nuorta.
Toinen oli tuo Keljonkankaan.
Jep
Tila, mikä suljettiin,
niin sitten vaan meille tuli siitä mieleen
se, että onko nuoria kuunneltu tämmöisissä
päätöksissä ja kuinka.
Siitä sitten viestiä,
että kun tehdään tämmöinen päätös,
niin kuinka siitä sitten viestitään sille
kohderyhmälle,
että tällainen tehtiin,
Että se ei ole vain jossain kaupungin
pöytäkirjassa semmoisena päätöksenä.
Vaan miten se ja miten se sitten perustellaan
nuorille.
Että ainakin nuorisovaltuuston edustaja oli
sivistyslautakunnassa tässä keskustelussa
mukana. Että että toivottavasti viestiä on
tullut myöskin sitä kautta,
että hän on kuullut ne kaikki keskustelut.
Niin, että ääni kuuluu.
Kuka tahansa nuori pystyy tai edes osaa tai
tiedä,
että aaa, pitää mennä jonnekin lautakunnan
pöytäkirjaan ja katsoa sieltä,
että mitä päätöksiä ollaan nyt.
Hei, ei noin noin, sen ei pitäisi pitäisi
olla eikä eikä saakaan olla,
Mutta ei sekään ole kiva ajatus,
kun mietittiin sitä,
että suljetaanko joku nuorisotila vai
pidetäänkö pari kolme iltaa viikossa auki,
niin se, että kun nuori ei seuraa välttämättä
sitä,
että minä päivänä se tämä nuorisotila on auki
niin jostain, että onko se tänään auki,
vaan nuori kävelee sinne ovelle ja jos ovi on
lukossa,
niin ei tule sisään eikä pääse eikä tule
toista kertaa,
niin todettiin, että mieluummin niin,
että meillä on useampana iltana se ihan
oikeasti se nuorisotila auki, että kun avaat
sen oven niin
pääset sinne sisälle.
Jep.
Mutta miten taas sitten pystyttäisiin
kuitenkin tiedottamaan vähäsen paremmin et
vaikkapa jos voitais niinku kannustaa esim
nuorisotiloja,
että et kertois ni vaikkapas ajoissa nää niinku
tiedot vaikka siellä niinku juurikin heidän
on instagramissa tai sitten juurikin niinku.
Vaikkapas vaikkapas niinku pyytäis,
että he.
Että mitä mieltä te nuoret ootte tästä
päätöksestä,
että nytten tää tila suljetaan.
Mutta työ voitte kuiteski antaa semmosta
semmosen kommentin.
Tai että semmosen, että minkä takia tätä ei
pitäis sulkea tai työ pystyisitte
vaikuttamaan tämmöiseen.
Ennakkoon, ei päätöksen jälkeen tähän.
Kuuleminen ja keskustelu täytyy tapahtua
ennakkoon, että ne pystyy vaikuttamaan
siihen päätöksentekoon.
Niin Kyllä ajattelin,
että yksi siis voisi olla se,
että nuorisovaltuuston kokouksissa me
sinnekin.
Sinne ei tuotaisi jälkijättöisesti,
että hei,
nyt oli viime kerralla lautakunnassa
tällaista vaan sinne ja se olisi mun mielestä
meidän aikuisten päättäjien tehtävä tuoda
vähän sitä,
että mitä on tulossa,
jotta siinä olisi jo se mahdollisuus,
että että käydään sitä keskustelua ja ja
sitten se kaupunginvaltuutettu vie sitä asiaa
eteenpäin, eteenpäin. Se olisi yksi keino.
Näinhän käydään nämä asiat iltalautakunnan
iltakouluista läpi,
että voisi ajatella, että se kohta ja
ajankohta voisi olla sellainen,
että tulisi tietoon sitten myöskin
nuorisovaltuustolle.
Ja joo, mekin just puhuttiin,
että kuinka me voitaisiin tulevaisuudessa
itsekin kehittää meidän omaa toimintaa ja
sitä,
että kuinka katsotaan myös niitä tulevia
kokouksia ja mitä niissä on tulossa.
Nyt tässä on ehkä molemmat puolet saanut
tämmöisiä omia kehityskohteita ja kuinka
tässä sitten jatketaan eteenpäin.
Ja toki me tullaan varmasti teidän kanssa
olemaan yhteistyössä nuorisovaltuuston kautta
myös muutenkin. Mutta meidän mielestä tosi
kiva,
että tulitte tänne meidän kanssa tänään
keskustelemaan tärkeistä aiheista ja
demokratiasta.
Ja joo.
Tietenkin aika pikku hiljaa loppuu täst nää,
niin meidän pitää tietenkin lopetella tämä.
Ja meidän nuorisovaltuuston tärkeä sanoma.
Koska vaikuttaminen ei ole haitaksi,
niin hyvä se on.
Hieno tarra ehdottomasti,
että minulla on niitä edelleenkin tuolla mun
lompakossa. Mutta kiitos erittäin paljon,
että työ pääsitte.
Kiva kun kutsuit.
Kiitos Kunnia. Kiitos kutsusta ja ollaan
yhteydessä jatkossakin.
Todellakin ollaan ja jatkakaa vaikuttamista.
Moi.
Ehdottomasti.
Kiitos.
Kiitos.
Kiitti.