Elämänmakuisia podcasteja Jätkäsaaresta, Hyvän toivon kappelin yhteisöstä.
Jeesus on lähettänyt meidät kaikki kristityt julistamaan
evankeliumia. Tehtävä Jeesuksen lähettiläänä kuulostaa
suurelta ja tärkeältä, ja sitä se onkin. Samalla kuitenkin
ajattelen, että Jumala tietää mitä tekee, ja jokainen kristitty
voi omin sanoin kertoa Jumalan valtakunnasta ja omilla
lahjoillaan palvella ihmisiä.
Tehtävä ei kuitenkaan ole aina helppo. Jeesus ei ole
luvannut meille helppoa elämää, mutta hän on luvannut
kulkea kanssamme.
Jumalan rakkautta voi joskus olla vaikea käsittää tai selittää
konkreettisesti. Joskus parhaana todisteena Jumalan
armosta ja rakkaudesta on se, miten kristitty kohtaa toiset
ihmiset.
Ihmisinä emme koskaan voi olla täydellisiä tai synnittömiä
kuten Jumala. Jumalan tahtoa noudattamaan pyrkiessämme,
ja samalla toisia siihen kutsuessamme, saatamme kohdella
liiallisella ankaruudella itseämme tai muita. On tärkeää, että
Jeesuksen lähettiläinä pyrkisimme ilmentämään Jeesuksen
osoittamaa rakkautta eikä tuomitsemaan muita heidän
epätäydellisyydestään.
Samalla kuitenkin ajattelen, että rakkaus ei tarkoita aina
kaiken hyväksymistä. Vaikka kristittynä tärkeintä on
julistaa evankeliumin ilosanomaa, Jumalan armoa ja
rakkautta, näen tärkeänä myös muistuttaa Herralle
kunniaksi elämisen tärkeydestä, kuten kolossalaiskirje
opettaa.
Rakkaus on joskus rajojen asettamista ja itsensä ja muiden
puolustamista ja suojelemista vääryydeltä. On syytä
kuunnella ja kunnioittaa muita, mutta samalla on
uskallettava seistä omien arvojensa takana. Itselleni tämä
on joskus vaikeaa. Kun omat arvot ja mielipiteet tuntuvat
joskus menevän vastavirtaan siitä mitä vaikkapa moni
ikäiseni nainen ajattelee, on joskus pelottavaa kertoa
mielipiteitään.
Kristittynä oleminen ei ole nykyajan Suomessa samalla
tavalla vaikeaa kuin niissä monissa maissa , joissa
kristitinusko on laitonta ja kristittyjä vainotaan.
Kristinuskosta julkisesti puhuminen ei kuitenkaan ole
varsinaisesti valtavirtaakaan. En ole juurikaan kokenut
vaikeaksi kertoa uskostani kelle tahansa, kysymättäkin.
Monissa asioissa välitän liikaakin siitä, mitä muut
ajattelevat. Pelkään monesti, että minut ymmäretään väärin.
Koen kuitenkin, että Jumala on antanut minulle voimaa ja
itsevarmuutta olla avoimesti kristitty. Se, miten julistaisin
parhaalla mahdollisella tavalla Jumalan valtakunnasta, on
kuitenkin elinikäisen oppimisen aihe. On tärkeää kristittynä
miettiä, millä tavoin kristinuskosta puhuu. Raamatun sanaa
väärin käyttämällä on mahdollista loukata toista ihmistä
pahastikin.
Kristittyjä kohtaan on monilla ennakkoluuloja ja
stereotypioita. Mediassa usein korostuvat erilaiset ääriilmiöt. Kristittyinä lähimmäisinä voimmekin
jokapäiväisessä elämässämme osoittaa teoillamme sitä,
millainen rakastava Jumala on.
Emme voi kuitenkaan olla vastuussa jokaisen ihmisen
käsityksistä uskontoa kohtaan. Voimme rukoilla, ja meidän
on annettava Pyhän Hengen tehdä työnsä toisten sydämissä.
Krisityttynä eläminen vaatii monesti myös omien
vajavaisuuksien ja syntien kohtaamista ja niiden
tunnustamista ja parannuksen tekemistä, samalla armon ja
rakkauden varaan jättäytyen. Tämä ei ole etenkään
nykyajan yksilökeskeisessä, vapautta ja nopeaa dopamiinia
korostavassa ajassa helppoa, vaan vaatii nöyryyttä ja
vastavirtaan uimista.
Nykykulttuurissa näen paljon sellaista, mikä ei vastaa
käsitystäni kristillisistä arvoista. On välinpitämättömyyttä,
itsekkyyttä, ihmissuhteiden kertakäyttöisyyttä ja
hyväksikäyttöä, teknologian kehittymistä pelottavaan ja
inhimillisyyttä ja luontoa tuhoavaan suuntaan. On paljon
vihaa, polarisoitumista ja kyvyttömyyttä keskustella
erimielisyyksistä hyvässä hengessä.
Rauhan, sovun ja hyväksyvän ilmapiirin ylläpitäminen ei
ole huono asia, mutta niiden ei tulisi tapahtua totuuden
kieltämisen hinnalla.
Kolossalaiskirje puhuu kestävyydestä ja kärsivällisyydestä.
Niitä maailmassa tarvitaankin. Asiat eivät aina tapahdu tai
muutu heti. On jaksettava rukoilla, toimia ja olla
kärsivällinen silloinkin, kun se on vaikeaa ja asiat näyttävät
pysähtyneiltä. Jumala voi kääntää yllättävilläkin tavoilla
asiat parhain päin. Varmaa on, että Jumala on aina
kanssamme kulkemassa, vaikka joutuisimme synkkiin
vesiin.
Jeesus julistaa Vuorisaarnassa, että kristityt ovat maailman
valo, jota on tarkoitus loistaa kaikille, jotta kaikki oppisivat
ylistämään Jumalaa. Jokainen hyvä tekomme kristittynä on
mahdollisuus tuoda lisää valoa maailmaan ja kutsua ihmisiä
lähemmäksi Jeesusta. Sillä, miten kristityt elävät uskoaan
näkyväksi tässä maailmassa, on suuri merkitys ja vaikutus.
Jokin pienikin teko, sana tai rukous voi olla juuri se
ratkaiseva sysäys jollekulle. Se voi olla se käännekohta,
joka saa uskon siemenen itämään ihmisessä, joka ei ole
ennen tuntenut uskoa omakseen.
Raamatun tunteminen on hyödyksi Jumalan sanan
julistamisessa, mutta Raamattua ei tarvitse tuntea
läpikotaisin, jotta voi alkaa toimia Jeesuksen lähetyskäskyn
mukaisesti. Evankeliumin ytimessä on
lähimmäisenrakkaus, jota täydestä sydämestä
harjoittamalla, Jumalan johdattamana, tuomme Jumalan
valtakuntaa jo hyvin paljon lähemmäs.
On tärkeää tuntea ja tehdä tunnetuksi evankeliumi. Joskus
suurinta evankelioimista on olla hyvä lähimmäinen toiselle
silloin kun toinen sitä tarvitsee, oli tuo lähimmäinen sitten
mitä mieltä kristinuskosta tahansa