Kasvua ja onnistumisia – Taina Pihlajaniemi avaa Kerttu Saalasti Instituutin menestystä osana Oulun yliopistoa

Tässä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin 25-vuotisjuhlavuoden jaksossa Maaria Tuisku keskustelee lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori emerita Taina Pihlajaniemen kanssa instituutin kehityksestä osana yliopistoa, alueellisesta merkityksestä ja tulevaisuuden suunnista. Oulun yliopiston entinen tutkimusvararehtori Taina Pihlajaniemi on ollut mukana instituutin matkassa kolmen johtajan kaudella ja avaa näkökulmia niin tutkimuksen rooliin kuin yhteistyöhön kuntien, yritysten ja yliopiston välillä. Hän kertoo, miten pitkäjänteinen työ ja tutkittu tieto voivat rakentaa jotain pysyvää. 

What is KERTUN KULMA – alueiden ja kestävyyden ääni?

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Kertun kulma -podcast vie kuulijan sinne, missä tutkimus, alueellinen kehitys, kestävyys ja tulevaisuuden innovaatiot kohtaavat. Jaksoissa pureudutaan instituutin tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden ajatuksiin – aiheina mm. alueellinen erinomaisuus, kestävä energialiiketoiminta ja tulevaisuuden tuotantoteknologiat. Kertun kulma avaa näkymiä siihen, miten tutkimuksesta syntyy osaamista, ratkaisuja ja vaikuttavuutta – ja miten yhdessä rakennamme kestävästi kehittyvää yhteiskuntaa.

Tervetuloa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin juhlavuoden podcast-sarjan pariin.
Tässä sarjassa selvitämme, miten kokeiluna alkaneesta hankkeesta kehittyi 25 vuodessa yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti vaikuttava tutkimusinstituutti.
Minä olen Maaria Tuisku, ja tänään minulla on vieraana instituutin rinnalla jo pitkään kulkenut lääketieteen ja kirurgian tohtori Taina Pihlajaniemi. Hyvää päivää!
No hyvää päivää! Kiitos haastattelun mahdollisuudesta.
Mukava saada sinut tänne. Tämä kesä on merkinnyt muutoksia niin Oulun yliopistolle kuin sinulle henkilökohtaisestikin, koska olet juuri jäänyt eläkkeelle tutkimusvararehtorin tehtävästä.
Tämän sinun akateemisen uran aikana olet toiminut myös Oulun yliopiston lääketieteellisen biokemian professorina ja saanut myös kansainvälistä tunnustusta kollageenitutkijana.
Mikä on saanut sinut tarttumaan näin moniin erilaisiin tehtäviin?
Tarttuminen tutkimustyöhön alkoi lääketieteen lisensiaatin koulutusopintojen vaiheessa sillä tavalla, että kuulin innoittavan opettajan Kari Kivirikon peruskoulutuksen luentoja.
Hän tarjosi myös meille kaikille kurssilaisille ryhmässä mahdollisuutta aloittaa tutkimustyötä väitöskirjatyötavoitteena.
Siitä lähti tutkimukseen keskittynyt ura aivan suunnittelematta ja lääketieteen koulutuksen ohessa.
Eli hyvin spontaanit lähtökohdat tällä.
Täytyy sanoa, että lääketieteen alalla on hyvin tavallista, että kiinnostutaan tutkimustyöstä.
Nimenomaan niin, että peruskoulutuksen aikana hyvin moni lääketieteen opiskelija kiinnostuu tutkimustyöstä.
Alahan on sellainen, että siinä on helppo kuvitella, että voi tehdä mielenkiintoisia, jopa hyödyllisiäkin asioita tutkimuksen kautta.
Sitten tähän Kerttu Saalasti Instituutin kuitenkin päädyit jo siinä 2000-luvun alussa.
Olet sitten siinä toiminut muun muassa instituutin ohjausryhmän puheenjohtajana ja instituutin johtajan esihenkilönä myös.
Millaisena sinä näet tämän juhlavuottaan viettävän instituutin kehityspolun tähän asti?
Omaan tutkimuksesta vastaavan vararehtorin yhtenä tehtävä on ollut vararehtorina vastuu Kerttu Saalasti Instituuttiin liittyvistä asioista.
2010 vuodesta alkaen nyt päättyneeseen kesäkuuhun saakka.
Pitkä rupeama on omalta osaltani tullut myöskin instituutin kanssa tehtävässä työssä.
Jos miettii instituutin kehittymistä ja asioita näin juhlavuonna, niin voisi tietenkin aloittaa sellaisesta kaaren alkuvaiheesta, että aluksi oli tietenkin käynnistymisvaihe 2000, kun instituutti aloitti toimintansa.
Tämähän liittyi siihen, että Oulun eteläisen alueen kunnissa ja yrityksissä oli monenlaisia tutkimus- ja kehityshankkeita meneillään.
Ne haluttiin yhdistää yhden sateenvarjon alle sillä tavalla, että se olisi formalisoitu tällaisen Oulun yliopiston alueyksikön kautta.
Käynnistymisvaiheen jälkeen on tapahtunut monenlaisia asioita.
On kehitetty sitä tutkimuksellista profiilia.
On saavutettu kansallista näkyvyyttä.
Ja moninkin eri tavoin kansainväliset verkostot ovat muodostuneet hienolla tavalla.
Ja sanoisin, että alueellisen ja myöskin yliopistollisen toiminnan kirkastuminen on tapahtunut tämän kaaren aikana.
Ja kehitys on ollut hyvin positiivista ja hyvin vahvaa.
Ja se on myös ulkopuolelta nähty, että tämä on ollut hyvin hyvä idea käynnistää tällainen instituutti.
Eli polku on tähän mennessä ollut tosi hyvä.
Ja sinä olet myös tässä toiminut tämän Pohjois-Pohjanmaan eteläosien korkeakoulutasoista tutkimus- ja koulutustoimintaa tukevan ja edistävän Kerttu Saalasti säätiön hallituksen jäsenenä ja sekä varapuheenjohtajana.
Millaista tämä säätiössä toimiminen on sitten ollut?
Säätiössä toimiminen on ollut sillä tavalla avartavaa, että siinähän säätiön hallituksessa on mukana Kerttu Saalasti Instituuttiin kytkeytyvien kuntien edustajat.
Usein kunnanjohtajat tai elinkeinotoimen johtajat.
Ja ensinnäkin on tullut selväksi säätiön hallituksessa, että instituutin toiminnalla ja Oulun yliopiston toiminnalla on selkeä merkitys kuntien elinvoiman kehittämisen kannalta ja myöskin yritysten kehittämismahdollisuuksien kannalta.
Ja tämä tällainen, sanoisinko, näkymä siihen, että miten hyvin monessa kunnassa siellä Oulun eteläisellä alueella ajatellaan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja minkälaisia toiveita on, niin se on ollut tietenkin nimenomaan sen säätiön hallituksen kautta tulevaa suoraa näkymää.
Sitten ehkä sanoisin, että säätiön hallituksen aikana on myös tapahtunut monenlaista kehittymistä sillä tavalla, että muutama vuosi sitten aloitettiin Kerttu Saalasti -palkinnon myöntäminen merkittävästä mikroyrittäjyyttä tai yrittävää kulttuuria tukevasta työstä.
Lisäksi ehkä voisin todeta, että Kerttu Saalasti säätiö myöskin tukee alueeseen kytkeytyvää väitöskirjatutkimusta, eli tätä hyvin syvällistä yliopiston tutkimukseen liittyvää toimintaa hienolla tavalla.
Ja se, mitä olen myöskin havainnut, että alueen kuntien intressi säätiössä ja instituutissa toimimiseen on ollut hyvin selkeästi myös kasvavaa.
Viimeisen vuoden aikana liittyi kolme uutta kuntaa tähän toimintaan mukaan.
Eli todellakin tulee laajasti alueen näkemystä säätiön hallituksen kautta, jota ehkä ei samalla tavalla saisi muuta kanavia pitkin.
Eli alueellisesti hyvin merkittävää työtä tekee Kerttu Saalasti säätiö, mutta tietenkin myös valtakunnallisesti, koska tässä 25-vuotisen uran aikana on tapahtunut paljon asioita ja saavutettu paljon hienoja asioita.
Ja ehkä näistä yksi tämmöinen mainittava asia on tämä mikroyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tehtävän saaminen.
Millainen sinun rooli oli tämän tehtävän saamisessa?
No, tämähän on ollut todella hieno saavutus ja hieno rooli Kerttu Saalasti Instituutille, tämä valtakunnallinen tehtävän saaminen.
Oma roolini on ollut tukea instituutin sisältä nousseita ehdotuksia ja alueen toimijoiden toivomia ehdotuksia tällaisesta tehtävästä, joka liittyy mikroyrittäjyyteen.
Ja se, että Oulun yliopistossa olen sitten voinut viedä ehdotusta eteenpäin yliopiston eri elimissä ja johdossa ja auttaa valmistelussa, kun olemme opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka on meidän perustoimintaan rahoittava ministeriö.
Olemme ministeriöillemme esittäneet tällaista valtakunnallista tehtävää.
Ministeriöhän saa monia ehdotuksia ja ei ole ollenkaan varmaa, että yliopiston tekemät ehdotukset tulevat hyväksytyksi, joten hyvin sellaista tarkkaa valmistelua ja hyvää perustelua tarvitaan, jotta tällainen rooli saadaan.
Ja sparrausta johdolle olen myöskin ehkä voinut tässä asiassa antaa.
Sinä oletkin päässyt kolmen eri johtajan aikakautta todistamaan tässä 25 vuoden aikana.
Millaisia asioita haluaisit nostaa eri johtajien aikakausilta ja niiden välisiltä tämmöisiltä lyhyemmiltä ajanjaksolta?
No tosiaankin Eelis Kokkohan on ollut, silloin instituutin nimi oli Oulun eteläinen instituutti, kun se perustettiin Oulun eteläisen instituutin toistaiseksi pisimpään toiminut johtaja.
Hänen tehtävänään ja vastuullaan oli instituutin toiminnan käynnistäminen ja näkyvyyden rakentaminen ja laatia yhteyksiä kuntiin ja tutkimuksen ja koulutusosalta ja myös yrityksiin.
Ja tehdä kehittämissuunnitelmia instituutin toiminnalle.
Ehkä siinä hänen aikanaan myöskin hyvin näkyvä hanke oli tällainen Laguna-hankkeen nimellä kulkeva maanalaisfysiikkaan liittyvä ja Pyhäsalmen kaivoksen infrastruktuuria hyödyntävä hanke, joka myöskin nousi esiin siellä ensimmäisen johtajan aikana.
Toisena johtajana Ville Isoherranen oli ehkä muistan parhaiten siltä ajalta sen, että tutkimuksen painopisteitä kehitettiin ja niitä vahvistettiin erilaisilla tutkimushankkeilla.
Ja tämä äsken mainitsemani Laguna-hanke myöskin vielä oli siinä Ville Isoherrasen johtajuuden aikana pinnalla ja siinä oli hyvin kiinnostavia mahdollisuuksia ministeriöitä myöten.
Asiaa tutkittiin ja mahdollisuus linkkautua globaalisti toimimaan CERN-hiukkasfysiikan keskukseen oli myöskin sellainen hyvin kiinnostava asia, mutta valitettavasti tämä hanke kuitenkin ei päätynyt toteutukseen.
No sitten Matti Muhos on ollut tuorein johtaja, nyt jo seitsemättä vuotta instituutin johtajana ja hänen ajaltaan ehkä nostaisin esiin kansainvälisten yhteyksien ja hankkeiden kehittämisen.
Se, että täydentävässä rahoituksessa, erityisesti niin sanotussa kilpailussa täydentävässä rahoituksessa on saavutettu viime vuosina oikein hyviä menestyksellisiä tuloksia.
Ja tietenkin tämän uusimman johtajan aikana on myös kansallinen rooli mikroyrittäjyden tutkimus ja koulutus valtakunnallisena tehtävänä esitetty ja toteutettu.
Ja ehkä ihan näitä viimeaikaisia asioita niin korostaisin myöskin saavutettua menestystä Oulun yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnissa 2020 vuonna.
Ja lisäksi vahvistuva linkitys Oulun yliopiston pääkampuksen eri toimijoihin useamman eri tiedekunnan tutkimukseen ja koulutukseen.
Hieno kehityskaari kunkin johtajan aikana on mielestäni tunnistettavissa.
Mainitsit näitä hankkeita, mitä näiden eri johtajien aikakausilla on ollut.
Ja sehän on tämä Kerttu Saalasti Instituutin toiminta perustunut jo alusta asti siihen, että erilaisia hankkeita on tehty.
Niin minkälaisia tämänhetkiset instituutin hankkeet on sinun mielestä?
Tällä hetkellä Kerttu Saalasti Instituutin tutkimus on fokusoitunut kolmeen aihealueeseen.
Ja näitä kehitetään myöskin uusin henkilöstörekrytoinnein.
Elikkä on myöskin pystytty hyödyntämään niin sanottua tenure track -professorin rekrytointimallia instituutin tutkimustoiminnan kehittämiseen.
Nämä aihealueet ovat oikein mielestäni onnistuneet ja niillä on kaikilla itse asiassa pitkä perusta.
Mikroyrittäjyysaihe, tulevaisuuden tuotantoteknologiat -aihe ja alueellinen erinomaisuus.
Nämä ovat olleet pitkään, ellei melkeinpä alusta lähtien instituutin hankkeita ja sellainen ikään kuin fokusoituminen on tapahtunut.
Tutkimusryhmien muotoutuminen entistä selkeämmin.
Elikkä on saatu aikaiseksi oikein hyvä tieteelliskoulutuksellinen paletti.
Jos miettii taas sitten miten painottaisin tulevaisuudessa hankkeita.
Mielestäni tällä kolmen teeman paletilla on oikein hyvä jatkaa.
Ne kaikki linkittyvät selkeästi alueen kehittämistarpeisiin ja niillä on kaikilla myöskin selkeästi laaja kiinnostus Oulun yliopiston osalta ja kansallisesti ja kansainvälisesti.
Jatkossa toivoisin, että alueen erityisiä mahdollisuuksia hyödynnetään yhteistyössä kuntien ja yritysten kanssa.
Mietitään millä tavalla voisi saada lisäarvoa verrattuna siihen, että tätä tutkimusta mitä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa tehdään, että mikä olisi sen lisäarvo verrattuna siihen, että tätä tutkimusta tehtäisiin täällä Oulun kampuksella.
Eli hyödynnetään alueen tarjoamia mahdollisuuksia.
Pidän jatkossa myös hyvin tärkeänä sitä, että edelleen huolehditaan ja tiivistetään linkitystä Oulun pääkampuksen toimijoihin.
Ja ajatellaan sillä tavalla, että niin kuin yliopistossa tehdään tutkimusta, tuotetaan tietoa tieteellisen menetelmin ja huomioidaan se yrittäjämäisyys, mikä on alueen elinvoiman kannalta tärkeätä.
No sitten edistäisin kyllä selkeästi jatkossakin kansainvälisyyttä.
Kansainvälisyyttä, eli hyödyntäisin kansainvälisiä mahdollisuuksia rakentaa erilaisia verkostoja mikroyrittäjyyteen liittyen, maanalaisfysiikkaan ja kaivostoimintaan liittyen ja muihin instituutin teemoihin liittyen.
Hyvin tärkeää on myös pärjätä jatkossa entistä selvemmin täydentävän rahoituksen hankkeella.
Tämä ei koske ainoastaan Kerttu Saalasti Instituutin tutkijoita, vaan ihan kaikissa Oulun yliopiston yksiköissä toimivia tutkijoita, että täydentävän rahoituksen eri rahoitusmuodoissa on syytä olla valppaana ja kilpailukykyinen.
Sitten vielä viimeisenä haluaisin korostaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja työhyvinvoinnin ylläpitämistä.
Sellaisesta Kerttu Saalasti Instituutti mielestäni ansaitsee erittäin paljon kiitosta ja toivon, että jatkossakin huolehditaan myös henkilöstön hyvinvoinnista ja motivaatiosta.
Kerttu Saalasti Instituuttia arvioidaan myös samoilla mittareilla kuin muitakin näitä yliopiston yksiköitä.
Ja tässä aikaisemmassa kansainvälisessä RAE eli Research Assessment Exercise arvioinnissa tämä instituutti sai tosi erinomaisia arvioita.
Mihin suuntaan instituutin yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja koulutus on sinun mielestä mennyt tämän jälkeen?
Todellakin Kerttu Saalasti Instituutin toimijoita on syytä onnitella menestyksestä tässä vuonna 2020-2021 toteutetussa niin sanotussa RAE-arvioinnissa, jossa kaikki yliopiston yksiköt arvioitiin.
Ja instituutti pärjäsi erinomaisesti.
Meillähän oli arvioitsijana kansainvälisiä paneeleja, jotka oli koottu hyvin korkeatasoisista tutkimusarvioinnissa ansioituneista henkilöistä.
Ja paneelit antoivat kullekin yksikölle palautetta, ei vain sen numeerisen arvosanan, vaan myöskin ihan sanallista palautetta.
Ja tämän palautteen perusteella on oikein luonteva ja loogista jatkaa sitä kehittämistyötä.
Kerttu Saalasti Instituutin osalta kansainvälinen paneeli kehotti kehittämään edelleen tutkimusfokusta, mitä onkin tapahtunut sen paneeliarvioinnin jälkeen.
Paneeli kehotti myös kehittämään kansainvälisyyttä ja globaalia otetta ja myöskin kansallista yhteistyötä.
Ja tähänkin on tartuttu erittäin voimakkaasti viime vuosina.
Ja yritysfokuksen kehittäminen, mikä on minusta erityisen tärkeää Kerttu Saalasti Instituutin toiminnassa pitää mielessä.
Ja yhteiskunnallisen vaikutuksen kehittäminen.
Ja sitten paneeli myöskin kiinnitti huomenta siihen, että ulkopuolisen täydentävän rahoituksen hankkimista kannattaa lisätä.
Ja nyt kun tästä on jo neljä-viisi vuotta tästä paneeliarvioinnista, niin voi vain todeta, että oikein hyvin kaikki nämä kehittämisehdotukset on otettu vaarin instituutin johtamisessa.
Ja tuloksetkin puhuvat puolestaan sen osalta, että hyvin menee.
Mihin suuntaan instituutin pitäisi sitten viedä tätä toimintaa tulevaisuudessa, että nämä arviot pysyisivät erinomaisena myös tässä seuraavassa research assessment exercise -arvioinnissa?
Minä korostaisin sitä instituutin perustamiseen liittyvää alueellisen merkityksen pitämistä kirkkaana ja samalla tietenkin varjella sitä, että on kyseessä yliopiston yksikkö.
Eli toimitaan kuten yliopisto, jossa tehdään tutkimusta, annetaan koulutusta ja jossa huolehditaan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Kaikki nämä yliopiston perusroolit ovat myöskin instituutin roolina ja painottuen siihen, että ollaan tukemassa sitä alueen erin elinvoiman kehittymistä.
Ja jotta tällaisessa toiminnassa ylipäätänsä yliopistossa menestytään, niin tulee jälleen tämä kehotus siihen, että kannattaa myöskin olla hyvin valppaana ja kunnostautua täydentävän rahoituksen hankinnassa, koska siihen perustuu hyvin laajasti se, mitä me teemme Oulun yliopistossa.
Vielä tähän loppupuolelle kysyisin, että minkälainen olisi sinun kokonaisarvio Kerttu Saalasti Instituutin nykytilanteesta?
Nykytilanne on erittäin hyvä. Kehitys on ollut erittäin positiivista ja se on ollut määrätietoisen johtamisen ja yhteisen, koko sen työyhteisön toiminnan ansiota.
Ja se, että on myös kyetty vahvistamaan kytkentöjä Oulun yliopiston pääkampukseen, on todella ollut hyvää kehitystä ja tätä on ollut erittäin miellyttävä seurata.
Joten kyllä näen, että instituutti on paikkansa ansainnut ja juhlavuotensa mitä suurimmassa määrin ansainnut ja hiukan voidaan tässä vaiheessa jo röyhistellä rintaakin, että ihan hyvin on mennyt.
Mutta niin kuin yliopistomaailmassa yleensäkin, niin pitää juosta kovaa, jotta edes pysyisi paikallaan muihin nähden.
Eli kehotan olemaan hyvin aktiivinen jatkossakin.
Se oli erittäin hyvä vinkki.
Tuleeko sinulla vielä mieleen jotakin muuta, mitä haluaisit nostaa esiin tästä instituutista?
Ajattelen sillä tavalla yliopiston toiminnasta noin ylipäätänsä.
Yliopistossahan on varsin vaativaa työskentely, kun pitää tuottaa tuloksia, jotka ovat ainakin aiemmin kuin muut, jotta saa hyviä julkaisuja aikaiseksi ja jotta on kilpailukykyinen täydentävä rahoituksen hankinnassa.
Sen toisaalta pitää myöskin olla yhteiskunnallisesti relevanttia, joten pitää yhdistää niin monta eri osaamisaluetta ylipäätänsä yliopiston toiminnassa.
Ja instituutilla on vielä erityinen rooli palvella ja olla yhteistyössä oman alueensa, laajan alueensa eri kuntien ja yritysten kanssa.
Voisin vain sanoa, että haasteellinen tehtävä, mutta kyllä siitä suoriutuu, kun henkilöstö, johto ja henkilöstö on motivoitunut ja kun kunnat ja alueen toimijat haluavat ja näkevät arvokkaana tämän toiminnan.
Niin kyllä sitä, uskon, että siitä jatkossakin saadaan erinomaisia tuloksia.
Kerttu Saalasti Instituutin toimintaan on osallistunut tämän historian aikana lukuisia merkittäviä asiantuntijoita, jotka ovat auttaneet instituuttia saavuttamaan sen arvostetun aseman, johon se on tässä 25 vuodessa kohonnut.
Siksi haluankin sanoa kiitokset myös sinulle, Taina Pihlajaniemi, tästä erinomaisesta vierailusta ja jakamistasi näkemyksistä.
Kiitos oikein paljon ja minä kiitän erityisen sydämellisesti siitä syystä, että itsekin tulen siltä alueelta.
Olen Nivalassa syntynyt, Pihlajäniemen suku on siellä Nivalassa edelleenkin ja naapurikunnassa Haapajärvellä olen kouluni käynyt, joten alueen menestys on myös minulle henkilökohtaisesti oikein ihanaa.