Subscribe
Share
Share
Embed
Mättäällä on Metsäkeskuksen podcast metsistä ja metsien mahdollisuuksista. Mättäällä-podcastissa ääneen pääsevät metsäalan asiantuntijat, jotka valaisevat keskusteluissa metsäisiä ajankohtaisaiheita.
Tämä on tekstivastine Mättäällä-podcastin jaksosta, jossa keskustelevat Teuvo Taura ja Jari Lievonen. Jakson juontaa Sara Perttunen.
Puhuja 1: Teuvo Taura (intro)
Riippuu tietysti tiekunnan koosta, että jos on iso pitkä tiekunta, niin siellä voi olla tarpeen tämmöisiä töitä tehdä myös vuosittain, mutta erityisesti pienemmillä teillä kannattaa kerralla tehdä sitten vähän enemmän, jotta saadaan säästöjä muun muassa koneiden siirtokustannuksissa. Ja totta kai urakoitsijoita aina kiinnostaa pikkuisen enemmän semmoinen isompi työmäärä.
Puhuja 2: Sara Perttunen
Tänään juttelemme Metsäkeskuksen Mättäällä-podcastissa yksityisteiden kunnossapidon suunnittelusta, esimerkiksi että mitä kunnossapitotoimet oikein sisältävät tai millaisella aikajänteellä kunnossapitoa kannattaa suunnitella.
Näistä asioista tänään ovat kertomassa Suomen metsäkeskuksesta Jari Lievonen. Jari sinä toimit Essit Etelä-Savon sillat ja tiet kuntoon -hankkeen projektipäällikkönä ja olet työskennellyt metsä- ja yksityisteiden tierakentamisen, perusparantamisen ja kunnossapidon työnjohtotehtävissä. Tervetuloa.
Puhuja 3: Jari Lievonen
Kiitos.
Perttunen
Ja mukana on myös yksityistieasiantuntija Teuvo Taura Suomen Tieyhdistys ry:stä. Teuvo, sinulla on taas pitkä kokemus yksityisteiden kehittämisestä, edunvalvonnasta ja neuvonnasta. Tervetuloa.
Taura
Kiitos.
Perttunen
Minä olen Sara Perttunen, tervetuloa Mättäälle.
Yksityistiet kattaa noin 77 prosenttia koko Suomen tieverkostosta, ja yksityistielain mukaan tie on pidettävä käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa ja kunnossapidossa on huomioitava kaikkien tieosakkaiden liikennetarpeet. Jari, kerropa tähän alkuun heti, että mitä tien kunnossapidolla oikein tarkoitetaan?
Lievonen
Kunnossapito jaetaan hoito- ja kunnostustöihin. Hoitotyöt ovat toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan liikenteen sujuminen. Ja kunnostustyöt sitten ovat taas toimenpiteitä, joiden avulla saatetaan tien kuluneet ja vaurioituneet rakenteet ja laitteet kuntoon.
Perttunen
No miten tietä pidetään kunnossa, Teuvo?
Taura
No jos ensin mietitään sitä, että mitä laki edellyttää. Laissa sanotaan vaan, että tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarvetta vastaavassa kunnossa, joten tieosakkaat päättävät kunnossapidon tasosta tiekunnan kokouksessa.
Toki täytyy ottaa huomioon kaikkien tieosakkaiden liikennetarpeet, eli tieosakkaat siis vahvistavat tiekunnan talousarvion, minkä perusteella sitten toimielin sitä tietä pitää kunnossa, ja se on oikeastaan sen toimielimen eli hoitokunnan tai toimitsijamiehen tärkein tehtävä siellä tiekunnassa huolehtia niistä kunnossapitotöistä.
Perttunen
Tehdäänkö hoitotoimenpiteitä jotenkin vuodenaikojen mukaan?
Taura
Joo, kyllä tosiaan nämä hoitotoimenpiteet erityisesti voidaan jakaa vaikka vuodenaikojen mukaan niin, että talvikunnossapitoon kuuluu se talviauraus ja mahdollinen liukkauden torjunta. Ja sitten keväisin yleensä tehdään semmoinen perusmuokkaus tielle eli lanaus, että saadaan tie taas kuperaan muotoon ja montut pois sieltä mitä talven aikana ja kevään aikana on tullut.
Sitten kesällä tienvarsien niitto on semmoinen melkein joka tiellä tärkeä toimenpide ja mahdollinen myös pölyn sidonta. Sitä toki tehdään jo keväällä ja sitten taas syksyllä valmistaudutaan talven tuloon lanaamalla tie ja laittamalla aurausviitoitus ja ehkä sitten tarpeen mukaan myös lisäsorastusta.
Lievonen
Ja tässä välissä on hyvä muistuttaa, että myös yksityistiellä olevan sillan kunnon seuranta on osa tien säännöllistä kunnossapitoa.
Perttunen
No miten sitten, mistä lähdetään liikkeelle, kun aloitetaan suunnittelemaan tien kunnossapitoa?
Taura
Erityisesti jos puhutaan vähän niin kuin tien kunnostamisesta enemmän, niin silloin kannattaa laatia tämmöinen pitkän tähtäimen suunnitelma tai ainakin vähintään viiden vuoden kunnostussuunnitelma. Siinä kartoitetaan ne tarpeelliset tehtävät, työt ja vähän sitten aikataulutetaan, että missä ajassa niitä tehdään.
Perttunen
Voiko tätä tällaista viiden vuoden suunnitelmaa verrata vaikka kerrostalon asunto-osakeyhtiön kunnossapitotöiden suunnitelmaan?
Taura
No miksei, joo. Siellä periaate on ihan sama, että pyritään ennakoimaan niitä tulevia toimenpiteitä ja myös taloudellisesti varaamaan rahaa riittävästi sitten niihin toimenpiteisiin ja että saataisiin myös ne tieosakkaiden tiemaksut pysymään suurin piirtein saman suuruisena vuodesta toiseen, niin silloin tieosakkaiden on helpompi varautua niihin tuleviin menoihin.
Lievonen
Ja kun on tehty hoito- ja kunnossapitosuunnitelma, niin sen avulla on tosi helppo sitten lähteä toteuttamaan käytännön kunnossapitotoimia, kun tehtävät toimenpiteet on mietitty valmiiksi.
Perttunen
Mitä nämä viiden vuoden hoito- ja kunnostussuunnitelmat voi vaikka sisällään pitää?
Lievonen
No suunnitelmaan ainakin kannattaa sisällyttää vuosittaiset tehtävät työt, joita ovat esimerkiksi tienvarsien niitto ja lanaus ja vuosittain tehtävät työt ovat sitten tärkeitä ihan liikenteen sujuvuudenkin kannalta.
Taura
Viisivuotissuunnitelmaan otetaan mukaan sellaisia töitä, mitä ei välttämättä tarvitse tehdä vuosittain, kuten sivuojien perkausta, rumpujen uusimista, kulutuskerroksen lisäämistä.
Riippuu tietysti tiekunnan koosta, että jos on iso pitkä tiekunta, niin siellä voi olla tarpeen tämmöisiä töitä tehdä myös vuosittain, mutta erityisesti pienemmillä teillä kannattaa kerralla tehdä sitten vähän enemmän, jotta saadaan säästöjä muun muassa koneiden siirtokustannuksissa. Ja totta kai urakoitsijoita aina kiinnostaa pikkuisen enemmän semmoinen isompi työmäärä.
Perttunen
Mitä hyötyjä tiekunnat saavuttavat suunnitelmallisella kunnossapidolla?
Lievonen
Suunnitelmallisella kunnossapidolla saavutetaan säästöjä tietysti ja pidennetään tien käyttöikää, ja syntyy kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä, eli sillä kunnossapidolla vältetään sitten tai ainakin pystytään siirtämään tuommoiset kalliit perusparannukset ja niin sanotut hätäkorjaukset tien päällä.
Ja tietysti siinä on, että kustannus jakautuu hallitusti eri vuosille ja tiekunnan talousasiat ovat näin ollen paremmin ennakoitavissa ja sitten tuo tien kunto ja käytettävyys paranee, se sujuvoittaa liikennettä. Yksityistieltä lähtee paljon esimerkiksi metsätalouden kuljetuksia, asutusta on paljon, maataloutta ja pelastusliikennekin on yksi tärkeä osa, että nämä kaikki asiat pitää huomioida siinä.
Ja tietysti ilmastonmuutos kasvattaa painetta tiestön hoidolle. Sään ääri-ilmiöt lisääntyy, esimerkiksi rankkasateet, tien kuivatusjärjestelmiä pitää miettiä silleen, että siellä tosiaan laskuojat ja sivuojat vetää ja rummut on kunnossa, ne vetää ja on sitten oikein mitoitettukin sille kohteelle.
Ja toinen on sitten taas pitkät kuivat jaksot, niin se lisää metsäpalojen riskiä. Silloinhan pelastusliikenteen pitää päästä sinne jouhevasti paikan päälle.
Perttunen
Tämä kuulostaa siltä, että asioiden hoito siellä tiekunnassakin helpottuu.
Taura
No kyllä. Kun tiekunta vuosikokouksessaan on hyväksynyt tämmöisen kunnostussuunnitelman, niin sitä sitten hoitokunta voi toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla ja pystyy kilpailuttamaan nämä työt hyvissä ajoin, jolloin urakoitsijoiden saatavuus on parempi ja voidaan tehdä myös tämmöisiä pidempiä kunnossapitosopimuksia urakoitsijoiden kanssa.
Uskon myös, että se vähentää sitten osakkaiden välisiä ristiriitoja, kun on suunniteltu hyvin tämä tienpito.
Perttunen
No kustannukset aina kiinnostaa. Ymmärrän, että ne vaihtelee tosi paljon, mutta onko Teuvo mitään sellaista, mitä pystyisi heittämään keskimäärin, että mitä yksityistien kunnossapito maksaa ja mitkä on tällaiset taloudelliset toimet tässä tiekunnassa?
Taura
Joo, tosiaan tienpito vaihtelee aika paljon siitä, että minkälaisia liikennemääriä ja kuinka raskasta liikennettä siinä yksityistiellä on. Ja myös se vaikuttaa paljon, että onko tien varressa pysyvä asutus tai muuta sellaista liikennettä, että talvikunnossapito hoidetaan myös tiekunnan toimesta. Keskimäärin tämmöisellä pysyvän asutuksen pääsyteillä tienpidon kustannukset on reilut tuhannen euroa kilometrille vuodessa, mutta vaihtelu on toki suurta, että on yksityisteitä, joissa liikennemäärät on lähes samaa luokkaa kuin maanteillä, eli puhutaan sadasta ajoneuvosta vuorokaudessa, tai jopa enemmän. Silloin kunnossapidon kustannukset helposti nousee jopa 2 000 euroon kilometrillä.
Mutta sitten taas tämmöisillä metsäteillä, joita ei yleensä tiekunnan lukuun talviaurata niin kustannukset on muutamia satoja euroja kilometriä kohden ja tiekunnan on hyvä aina varautua siihen, että voi tulla jotakin yllättäviä menoja. Rumpu saattaa sortua tai tulva viedä vähän tietä mennessään, jolloin siellä tiekunnan tilillä pitäisi aina olla rahaa talouskauden vaihtuessakin semmoinen vähintään puolen talousarvion verran ja voi hyvin olla vaikka yhden talousarvion verran rahaakin vuoden vaihteessa tilillä.
Perttunen
Jari, sinä puhuit aikaisemmin niistä silloista. Ne ovat varmaan aika kova kustannus, jos niitä lähdetään korjaamaan, niin miten näiden kohdalla sitten tarkastelu ja siltojen kunnossapito?
Lievonen
No, siltojakin voi tarkastaa kuntoa, että siellä on semmoisia kevyitä toimenpiteitä, joita voi tehdä tiekunta itsekin. Kaiteiden huoltomaalaus esimerkiksi tai tuota mitä se nyt olisi, no, esimerkiksi kannen, jos on puukantinen siltä, niin voi ja pitääkin harjata aina ne sorat, mahdolliset kivet pois sieltä, että se ei kulu.
Että semmoista, mutta sitten jos mennään tietysti tähän ammattilaisten tekemiin kunnossapidon tarkastuksiin, että mitä siellä tehdään, niin kyllähän ne sitten maksavat, mutta toisaalta silta on aina tiekunnan vastuulla. Ja seuraukset sitten, jos esimerkiksi on turvallisuuspuutteita ja sattuu vahinkoja, niin sitten etsitään sitä syyllistä tietysti ja monesti se tiekunta on siinä sitten se maksaja mahdollisesti.
Taura
Joo, näistä vastuista kyllä tiekunnassa monesti puhutaan ja useimmiten pohdinta liittyy juuri talvikunnossapitoon ja siellä liukkauden torjuntaan. Yksityistielaissa ei suoraan velvoiteta tiekuntia hoitamaan liukkaiden torjuntaa, mutta siellä kuitenkin on vaatimus siitä, että myös liikenneturvallisuudesta pitää huolehtia.
On viime kädessä tiekunnan asia, tehdäänkö liukkaiden torjuntaa vai ei, mutta hyvä on muistaa, että osakkaiden täytyy päästä siellä turvallisesti liikkumaan ja voi olla, että esimerkiksi postiauto ei lähde jakamaan postia, jos tie näyttää siltä, että siinä ei ole turvallista liikkua. Viime kädessä tiellä liikkujien vastuulla on tarkastella sitä tien kuntoa ja miettiä, että pystynkö tässä nyt turvallisesti ajamaan. Ei ole tiedossa tapauksia, että tiekunta olisi joutunut korvauksia maksamaan sen takia, että joku on liukkaalla tiellä ajanut ulos.
Perttunen
No miten toimitaan, jos tie ei ole riittävän hyvässä kunnossa osakkaan tarpeisiin nähden? Tästä varmasti voisin uskoa, että herää keskustelua.
Taura
No kyllä, ja silloin toki kannattaa tieosakkaan osallistua tiekunnan kokoukseen, koska siellähän sitten päätetään tienpidon tasosta.
Voihan siinä tietysti vuoden aikana olla yhteydessä tiekunnan toimihenkilöihin ja esittää toiveita, mitä tielle pitäisi tehdä, mutta tiekunnan kokous on kuitenkin se ratkaiseva asia ja kovasti kannustamme osallistumaan kokoukseen, vaikka ei olisi mitään erityistä vaatimustakaan. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni pääsisi kokouspaikalle mukaan.
Perttunen
No onko Jari jotain muuta, mitä ajankohtaisesti arjessa kohtaat, mikä puhututtaa tai kiinnostaa.
Lievonen
No yksityistieteiden varsille sijoitetaan yhä enemmän nykyisin kaapeleita, että nehän kiinnostavat. Vähän siitä sijoittamisesta kerroin, että kaapeli sijoitetaan pääasiallisesti siihen tiealueen ulkoreunalle, että esimerkiksi ojan ulkoluiskaan ja syvyys on semmoinen minimissään 70 senttiä ja siitä sinne metriin asti.
Ja sitten, kun siellä on tiellä tierumpuja, niin kannattaa kiertää ne mahdollisimman kaukaa, että ne ei sitten tulevissa rumpujen vaihtohommissa tai kunnostustöissä sitten ole siellä edessä. Ja tietysti silleen myös, että se ei sitten jatkossa haittaa tien perusparantamista.
Taura
Joo, sellaiset kevyet kunnostustyöt, kuten lanaus ja aurausviittojen pystytys niin ne täytyy kyllä tiekunnan pystyä tekemään ilman että tarvitsisi kaapeleita kovin paljon miettiä, mutta sitten kun lähdetään ojia kaivamaan, perkaamaan, rumpuja uusimaan, niin silloin on syytä aina varmistua siitä, että onko kyseisessä kohtaa kaapeleita ja jos on niin sitten pyytää tarvittaessa myös kaapelinäyttöä, että niiden pitäisi olla maksuttomia tiekunnille, jolloin kyllä kannattaa aina kaapelinäyttö pyytää.
Perttunen
Ja haluan tästä kysyä myös vielä lisää, Jari, onko jotain yleisiä asioita, mitä pitää ottaa huomioon, kun ollaan sijoittamassa kaapelia yksityistien varrelle?
Lievonen
No kaapeleiden ja muiden yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen tiealueelle, niin se on aina luvanvaraista toimintaa. Tiekunnat voi pyytää lupa-asioissa apua esimerkiksi tieisännöitsijöiltä. Lupamenettely etenee niin, että luvanhakijana toimii kaapeleita asentava taho ja lupa haetaan tiekunnalta ja tiekunta sitten lähettää, tai tieosakkaille lähetetään kirjallinen tiedote tästä kaapeloinnista ja suunnitelmista. Sitten tieosakkaalla on 21 vuorokauden valitusaika siitä tiedotteen lähettämisestä.
Taura
Joo, tästä on selkeä säännös yksityistielaissa, se menee juuri niin kuin Jari kerroit, että ei välttämättä tarvitse pitää tiekunnan kokousta, että jos kukaan ei vastusta kaapelin sijoittamista, kun tämä tiedote on lähetetty 21 vuorokauden aikana, niin silloin toimielin voi päättää siitä sijoitusluvan antamisesta. Mutta sitten jos yksikin vastustaa, niin silloin täytyy pitää tiekunnan kokous ja siellä sitten asia voidaan päättää enemmistöperiaatteella.
Mutta välttämättä sekään, vaikka tiekunta tekisi kielteisen päätöksen, ei tarkoita sitä, etteikö kaapeli tulisi siihen tiealueelle, että sitten tämä kaapelin sijoittaja voi hakea lupaa kunnasta. Ja kyllä se nyt yleensä näin näyttää olevan, että sinne tiealueelle se kaapeli sitten joka tapauksessa tulee. Ja tosiaan hyödyttää toki sitten montaa tieosakastakin.
Perttunen
Tässä on nyt siis keskusteltu yksityisteiden kunnossapidon suunnittelusta. Mitkäs lopputerveiset haluaisitte Jari Lievonen ja Teuvo Taura vielä sanoa kuuntelijoille?
Taura
No, minä kannustan siihen, että ei olla liian nuukana siinä tienpidossa, että se kostautuu sitten kuitenkin myöhemmin, että huolella mietitään, mitä se tie tarvitsee ja mitkä ne kustannukset on, ja sen mukaan varataan sitten rahaa tienpitoon.
Lievonen
Itse lisäsin tuohon, että suunnitellaan sitä kunnossapitoa ja pystytään ennakoimaan siinä tiekunnassa rahankäyttöä ja niitäkin, että tosiaan kiinnostaa näitä urakoitsijoita ja saa parempia sopimuksia tehtyä.
Perttunen
Mistä vinkkaatte lisätietoa tai onko esimerkiksi tähän viisivuotissuunnitelmaan jotain jo lomakkeita tai apuja jossain?
Taura
Suomen tieyhdistys on julkaissut tämmöisen yksityistien kunnossapito-oppaan, minkä saa tilata meidän verkkosivujen, tieyhdistyksen verkkosivujen kautta, että se on ihan hyvä käytännönläheinen opas tiekunnille.
Perttunen
Oikein paljon kiitoksia teille. Mukana siis yksityistieasiantuntija Teuvo Taura, Suomen tieyhdistys ry:stä ja Suomen metsäkeskuksesta Jari Lievonen, Essit Etelä-Savon sillat ja tiet kuntoon -hankkeen projektipäällikkö. Kiitos.
Taura
Kiitos.
Lievonen
Kiitos.
Perttunen
Tämän podcastin tarjosi Essit Etelä-Savon sillat ja tiet kuntoon -hanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama.